MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op)"

Transkriptio

1 MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op) Luennot: Camilla Hollanti Harjoitukset: Niko Väisänen, Amaro Barreal Kevät / 11

2 Kurssin sisältö Kurssimateriaali: Metsänkylä Näätänen, Algebra. Kurssin sisältö jakautuu karkeasti ottaen kolmeen osa-alueeseen: Ryhmät ja ryhmien rakenne (III.1 IV.6, s ) Renkaat, kokonaisalueet ja ihanteet (V.1 V.6, s ) Kunnat (VI.1 VI.2, s ) Kurssin asiat ovat luonteeltaan vahvasti kumuloituvia eli aikaisemmat asiat tulisi hallita hyvin myöhempiä opetellessa. 2 / 11

3 Kurssin suorittaminen Kotitehtävät ja tentti, 5 op. Torstain laskuharjoituksissa lasketaan tehtäviä paikan päällä. Tehtävät tulevat viimeistään samana päivänä Noppaan, eikä niitä siis tarvitse tehdä etukäteen, eikä niitä arvostella. Lisäksi kurssin aikana annetaan kaksi kotitehtäväsarjaa, jotka kummatkin koostuvat noin kymmenestä tehtävästä. Nämä tehtävät palautetaan kirjallisesti määräaikaan mennessä ja arvostellaan. Kurssiarvosana määräytyy osittain näiden tehtävien perusteella. Ensimmäisen tehtäväsarjan määräaika on sunnuntaina ja toisen sarjan kurssin loputtua. Lisäksi voit ansaita kaksi lisäopintopistettä kirjoittamalla esseen algebraan liittyvästä aiheesta, joka sopivasti täydentää kurssilla opittua. Aiheita voi pyytää luennoitsijalta tai ehdottaa itse. Essee tulee palauttaa helmikuun 2015 loppuun mennessä. 3 / 11

4 Pisteiden kertyminen Kurssin arvosana määräytyy pisteiden perusteella. Pisteitä saa tentistä, kotitehtävistä, osallistumisesta ja palautteen antamisesta: Luento-osallistuminen: 0.25p/luento (yht. max 3p) Laskuharjoitukset: 0.5p/harjoitukset (yht. max 3p) Kotitehtävät: max 32p (pisteitä saa vain määräaikaan mennessä palautetuista tehtävistä) Tentti: max 32p Palautelomakkeen täyttäminen: 1p 4 / 11

5 Arvostelu Läpipääsyyn vaaditaan vähintään 16 pistettä tentistä 10 pistettä kotitehtävistä Tämän jälkeen arvosana määräytyy pisteiden perusteella seuraavasti: 26 33=1 (muista myös yo. ehdot!) 34 41= = = =5 Huomaathan, että läsnäolopisteet eivät siis auta läpipääsyyn vaan niillä voi ainoastaan korottaa arvosanaa. 5 / 11

6 Historian havinaa Algebran juuret ulottuvat aina Babyloniaan asti, eaa. Paljon tätä myöhemmin, ryhmäteorian synty tapahtui pääosin kolmen matematiikan alan kautta. Lukuteoria. Sveitsiläinen Leonhard Euler ( ) tutki lukupotenssien jakojäännöksiä ja tuli näin samalla johtaneeksi kommutatiivisiä ryhmiä koskevia tuloksia. Saksalainen Carl Friedrich Gauss ( ) jatkoi Eulerin työtä ja julkaisi tuloksista kirjan Disquisitiones Arithmeticae vuonna Geometria. Saksalainen August Möbius ( ) tutki millaiset geometriset muunnokset ovat invariantteja (ts. ominaisuudet säilyttäviä) ja todisti, että invariantit muunnokset muodostavat ryhmän. Saksalainen Felix Klein ( ) puolestaan perusti vuonna 1872 Erlangenin ohjelman, jonka tehtävänä oli geometrian luokittelu ryhmäteoreettisin käsittein. 6 / 11

7 Historian havinaa Polynomien juurten permutaatiot. Italialainen Joseph-Louis Lagrange ( ) tutki, miksi 3. ja 4. asteen yhtälöille on löydettävissä yleiset ratkaisukaavat. Hänen työtään jatkoi erityisesti ranskalainen Évariste Galois ( ), joka ratkaisi polynomien ratkaisukaavojen ongelman täydellisesti. Itsenäisenä alanaan ryhmät tulivat virallisesti tunnetuksi vuonna 1897, kun englantilainen William Burnside ( ) julkaisi kirjansa Theory of Groups of Finite Order. Nimitys ryhmä on peräisin Galois lta. 7 / 11

8 Niels Henrik Abel ( ) Norjalainen Abel tutki kommutatiivisia ryhmiä, jotka myöhemmin nimettiinkin Abelin ryhmiksi hänen mukaansa. Abelin merkittävimmät tulokset liittyivät elliptisiin funktioihin ja matemaattiseen analyysiin. Myös ensimmäinen tunnettu todistus sille, ettei 5. tai korkeamman asteen yhtälöillä ole yleistä ratkaisukaavaa on peräisin Abelilta. Tulos julkaistiin 1826 Crelen perustaman aikakauslehden ensimmäisessä numerossa, joka sisälsi yhteensä 22 Abelin artikkelia. 8 / 11

9 Johann Carl Friedrich Gauss ( ) Saksalainen Gauss vaikutti suuresti moniin tieteenaloihin, kuten lukuteoriaan, tilastotieteeseen, analyysiin, differentiaaligeometriaan, geofysiikkaan, sähköstatistiikkaan sekä astronomiaan. Gaussin elämää varjosti hänen vaimonsa aikainen kuolema, minkä jälkeen piakkoin myös yksi hänen lapsistaan kuoli. Gauss ei koskaan kunnolla toipunut näiden tragedioiden aiheuttamasta masennuksesta. Hän meni kuitenkin uudelleen naimisiin kuolleen vaimonsa parhaan ystävän kanssa, joka sairastui ja kuoli myös ennenaikaisesti. 9 / 11

10 Évariste Galois ( ) Ranskalainen matemaatikko Galois oli erittäin lahjakas jo hyvin nuorena. Hänen julkaisuyrityksensä kuitenkin epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Käsikirjoitukset joko hävisivät tai niitä ei ymmärretty. Vasta Galois n kuoleman jälkeen 1846 Liouville viimein julkaisi hänen tuloksiaan. Galois kohtasi muutenkin paljon epäonnea. Lahjakkuudestaan huolimatta hän ei päässyt arvostettuun École Polytechnique yliopistoon. Hän istui myös kahteen otteeseen vankilassa vuoden 1830 vallankumoukseen liittyvistä poliittisista syistä ja kuoli kaksintaistelussa ollessaan vasta 21-vuotias. 10 / 11

11 Emmy Noether ( ) Yksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista algebrikoista ja etenkin naismatemaatikoista oli saksalainen Emmy Noether, joka kehitti erityisesti renkaiden teoriaa. Hänen mukaansa on nimetty Noetherin renkaat. Sukupuolisen syrjinnän vuoksi hänen oli kuitenkin vaikea saada tuloksiaan julkisuuteen. Niitä teki tunnetuksi alankomaalainen Bartel Laandert van der Waerden liittämällä monia niistä vuonna 1930 julkaistuun kirjaansa Moderne Algebra. Noether sai professuurin vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1933 USAn yksinomaa naisille tarkoitetusta Bryn Mawrin yliopistosta. 11 / 11

MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op)

MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op) MS-C1080 Algebran perusrakenteet (5 op) Luennot: Camilla Hollanti Harjoitukset: Ferdinand Blomqvist etunimi.sukunimi@aalto.fi Kevät 2017 NB: All the relevant info can be found in English on MyCourses,

Lisätiedot

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään 5. Primitiivinen alkio 5.1. Täydennystä lukuteoriaan. Olkoon n Z, n 2. Palautettakoon mieleen, että kokonaislukujen jäännösluokkarenkaan kääntyvien alkioiden muodostama osajoukko Z n := {x Z n x on kääntyvä}

Lisätiedot

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op 031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.

Lisätiedot

Savitauluista tietokoneisiin - klassista ja modernia algebraa

Savitauluista tietokoneisiin - klassista ja modernia algebraa Savitauluista tietokoneisiin - klassista ja modernia algebraa Markku Niemenmaa Matemaattisten tieteiden laitos Lokakuun 17., 2012 Markku Niemenmaa (OULUN YLIOPISTO) TIETOMAAN LUENTO Lokakuu 2012 1 / 14

Lisätiedot

031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op

031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op 031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/etusivu.html). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op 031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite Menestyminen nykypäivän poikkitieteellisissä työtehtävissä vaatii vahvan ymmärryksen eri insinöörialojen perusteista. Mekaniikan perusteiden ymmärtäminen

Lisätiedot

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Outi Sutinen Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Huhtikuu 2006 Tampereen yliopisto Matematiikan,

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

Renkaista kuntia ja ryhmäteorian historiaa

Renkaista kuntia ja ryhmäteorian historiaa Renkaista kuntia ja ryhmäteorian historiaa Pro Gradu Erkki Lohiniva 2124049 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Ryhmäteorian historiaa 3 1.1 Joukko-opin synty.........................

Lisätiedot

Derivaatta 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, funktion raja-arvo

Derivaatta 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, funktion raja-arvo Derivaatta 1/6 Sisältö Derivaatan määritelmä funktio Olkoon kiinteä tarkastelupiste. Reaalimuuttujan reaaliarvoisen funktion f deri- (reaali-) vaatta tässä pisteessä merkitään f () voidaan luonnetia kadella

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Johdanto. Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen

Talousmatematiikan perusteet: Johdanto. Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen Talousmatematiikan perusteet: Johdanto Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen Kurssin tavoitteet Matematiikkaa hyödynnetään monilla kauppa- ja taloustieteen osaalueilla Esim.

Lisätiedot

Flippauksen arvioinnista

Flippauksen arvioinnista Flippauksen arvioinnista Voidaanko arvioinnilla vaiku-aa oppimiseen? PedaForum 2017, 16.-17.8.2017 Lasse Heikkinen, Erkki Pesonen Flippauksen arvioinnista / Lasse Heikkinen, Erkki Pesonen 16.-17.8.2017

Lisätiedot

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

802118P Lineaarialgebra I (4 op) 802118P Lineaarialgebra I (4 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2012 Lineaarialgebra I Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M206 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Syksy 2015 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 27.10.2015 1 / 8 Kangaslampi Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lisätiedot

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Kurssin nimi ja koodi Muut kommentit MS-A0001 Matriisilaskenta 5 op (Matrisräkning, Kuvaus: kurssi Teknillinen fysiikka ja matematiikka käsittelee lineaarisia yhtälöryhmiä sekä vektoreita ja matriiseja

Lisätiedot

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0 1. Polynomit Tässä luvussa tarkastelemme polynomien muodostamia renkaita polynomien ollisuutta käsitteleviä perustuloksia. Teemme luvun alkuun kaksi sopimusta: Tässä luvussa X on muodollinen symboli, jota

Lisätiedot

Opetusteknologiastako apua matematiikan opiskelun reaaliaikaisessa ohjaamisessa ja arvioinnissa. Kari Lehtonen Metropolia ammattikorkeakoulu

Opetusteknologiastako apua matematiikan opiskelun reaaliaikaisessa ohjaamisessa ja arvioinnissa. Kari Lehtonen Metropolia ammattikorkeakoulu Opetusteknologiastako apua matematiikan opiskelun reaaliaikaisessa ohjaamisessa ja arvioinnissa Kari Lehtonen Metropolia ammattikorkeakoulu Sisältö Matematiikka kompastuskivenä Matematiikan osaamisprofiilin

Lisätiedot

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu

Lisätiedot

Kohti tentitöntä matematiikkaa

Kohti tentitöntä matematiikkaa Kohti tentitöntä matematiikkaa Riikka Nurmiainen Esitys Matematiikan, fysiikan ja kemian AMK-opettajien päivillä 2152015 Arviointikokeiluja talotekniikan matematiikan opintojaksoilla Miksi? Koska laskemalla

Lisätiedot

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka Kurssin nimi ja koodi MS-A0001 Matriisilaskenta 5 op (Matrisräkning, Kuvaus: kurssi käsittelee lineaarisia yhtälöryhmiä sekä vektoreita ja matriiseja sovelluksineen. Sisältö: vektorilaskentaa, matriisit

Lisätiedot

OPS-MUUTOSINFO

OPS-MUUTOSINFO 1 OPS-MUUTOSINFO 3.9.201 Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma MUUTOKSEN TAUSTALLA 2 Oulun yliopiston strategia- ja rakennemuutokset Oulun yliopiston opetussuunnitelmatyön periaatteet o Opintojaksojen

Lisätiedot

Arvoisat vararehtorit, arvoisa dekaani, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.

Arvoisat vararehtorit, arvoisa dekaani, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat. Arvoisat vararehtorit, arvoisa dekaani, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat. Roomalainen arkkitehti ja kirjailija Marcus Vitruvius Pollio kertoo teoksessaan De architectura libri decem kreikkalaisesta

Lisätiedot

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma

Lisätiedot

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε. Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen

Lisätiedot

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,

R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l, 2. Laajennettu Eukleideen algoritmi Määritelmä 2.1. Olkoot F kunta ja A, B, C, D F [x]. Sanotaan, että C jakaa A:n (tai C on A:n jakaja), jos on olemassa K F [x] siten, että A = K C; tällöin merkitään

Lisätiedot

KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ

KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ Syksy 2018 Kurssi-info 29.10.2018 OSAAMISTAVOITTEET Kurssin jälkeen opiskelija osaa tulkita ja arvioida numeeristen aineistojen tarjoamat mahdollisuudet

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua) Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin ( sivua).... Nämä ovat kurssin Algebra I harjoitustehtävien ratkaisuehdoituksia. Ratkaisut koostuvat kahdesta osiosta,

Lisätiedot

2.4 Korkeamman asteen yhtälö

2.4 Korkeamman asteen yhtälö .4 Korkeamman asteen yhtälö.4.1 Eräitä erikoistapauksia Korkeamman asteen yhtälön yleinen normaalimuoto on a x + a x + a x + + a x + a x + a = n n n 1 n 1 n n... 1 o 0 (*), missä kertoimet an, an-1,...,

Lisätiedot

Kuuluisat matemaatikot tutuiksi

Kuuluisat matemaatikot tutuiksi Koostanut: Elina Viro Opettajalle Kuuluisat matemaatikot tutuiksi Kohderyhmä: Projekti voidaan toteuttaa 7., 8., 9. luokalla, mutta 9. luokalla taustalla oleva matematiikka on tutuinta. Esitiedot: - Taustalla

Lisätiedot

Geogebra-appletit Scifestissä

Geogebra-appletit Scifestissä Geogebra-appletit Scifestissä Raportti Henri Heiskanen 185703 Itä-Suomen yliopisto 29. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Pajan suunnittelu ja applettien taustateoria 1 3 Geogebra-appletit 2 4 Pohdintaa

Lisätiedot

802120P Matriisilaskenta (5 op)

802120P Matriisilaskenta (5 op) 802120P Matriisilaskenta (5 op) Tero Vedenjuoksu Matemaattiset tieteet Syksy 2015 1 / 159 Luennoitsija: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi M321 Kurssilla käytetään Noppaa (noppa.oulu.fi) sekäoptimaa

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 8. Integraalilauseiden sovelluksia 1. Analyyttisen funktion sarjaesitys. (eli jokainen analyyttinen funktio on lokaalisti suppenevan potenssisarjan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Fermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma

Fermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma Fermat n pieni lause Heikki Pitkänen Matematiikan kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kevät 2009 Sisältö Johdanto 3 1. Fermat n pieni lause 3 2. Pseudoalkuluvut

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2017 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla. Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015

Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla. Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015 Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015 1 Taustaa Atomifysiikka 1 on ainetason kurssi, sijoittuu 2. opiskeluvuoden syksylle Pakollinen

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) 28.3.-1.4.2011 OT 1. a) Osoita, että rengas R = {[0] 10, [2] 10, [4] 10, [6] 10, [8] 10 } on kokonaisalue. Mikä

Lisätiedot

LUKUTEORIA johdantoa

LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

10 Ranskan vallankumouksen ajan matematiikkaa

10 Ranskan vallankumouksen ajan matematiikkaa 1 RANSKAN VALLANKUMOUKSEN AJAN MATEMATIIKKAA 66 1 Ranskan vallankumouksen ajan matematiikkaa 17- ja 18-lukujen taite oli etenkin Ranskassa matemaattisesti aktiivista aikaa. Lagrangen toiminta ajoittuu

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 6 Kevät 2011

Fysiikan historia Luento 6 Kevät 2011 Fysiikan historia Luento 6 Kevät 2011 Newtonin perintö Tieteellinen vallankumous päättyi Newtoniin. Fysiikka siirtyi uuteen aikakauteen, jota luonnehtivat Fysiikan teorioiden esittäminen matematiikan kielellä

Lisätiedot

Poistumislause Kandidaatintutkielma

Poistumislause Kandidaatintutkielma Poistumislause Kandidaatintutkielma Mikko Nikkilä 013618832 26. helmikuuta 2011 Sisältö 1 Johdanto................................... 2 2 Olemassaolon ja yksikäsitteisyyden historiaa............ 3 3 Esitietoja..................................

Lisätiedot

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.

Lisätiedot

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät 6. Tekijäryhmät ja aliryhmät Tämän luvun tavoitteena on esitellä konstruktio, jota kutsutaan tekijäryhmän muodostamiseksi. Konstruktiossa lähdetään liikkeelle jostakin isosta ryhmästä, samastetaan alkioita,

Lisätiedot

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu 2 Interpolointi Olkoon annettuna n+1 eri pistettä x 0, x 1, x n R ja n+1 lukua y 0, y 1,, y n Interpoloinnissa etsitään funktiota P, joka annetuissa pisteissä x 0,, x n saa annetut arvot y 0,, y n, (21)

Lisätiedot

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) . Lasketaan valmiiksi derivaattoja ja niiden arvoja pisteessä x = 2: f(x) = x + 3x 3 + x 2 + 2x + 8, f(2) = 56, f (x) = x 3 + 9x 2 + 2x + 2, f (2) = 7, f (x) = 2x 2 + 8x + 2, f (2) = 86, f (3) (x) = 2x

Lisätiedot

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Harri Haanpää Peda-forum 2004 AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietojenkäsittelyteorian laboratorio T 79.148 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

Matematiikan opintosuunta

Matematiikan opintosuunta Matematiikan opintosuunta Matematiikka: Mitä se on? Vastaus: (Oma vastaukseni:) Tyhjentävää vastausta on mahdotonta antaa. Matematiikka: Mitä se on? Vastaus: (Oma vastaukseni:) Tyhjentävää vastausta on

Lisätiedot

Konformigeometriaa. 5. maaliskuuta 2006

Konformigeometriaa. 5. maaliskuuta 2006 Konformigeometriaa 5. maaliskuuta 006 1 Sisältö 1 Konformigeometria 1.1 Viivan esitys stereograasena projektiona............ 1. Euklidisen avaruuden konformaalinen malli........... 4 Konformikuvaukset

Lisätiedot

Matematiikan oppimisen uudet tuulet Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelmassa

Matematiikan oppimisen uudet tuulet Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelmassa Matematiikan oppimisen uudet tuulet Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelmassa Riikka Nurmiainen riikka.nurmiainen@metropolia.fi Arviointikokeiluja talotekniikan matematiikan opintojaksoilla

Lisätiedot

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai

Lisätiedot

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien

Lisätiedot

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo.

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo. 14. Juurikunnat Mielivaltaisella polynomilla ei välttämättä ole juuria tarkasteltavassa kunnassa. Tässä luvussa tutkitaan sellaisia algebrallisia laajennoksia, jotka saadaan lisäämällä polynomeille juuria.

Lisätiedot

TN-IIa (MAT22001), syksy 2017

TN-IIa (MAT22001), syksy 2017 TN-IIa (MAT22001), syksy 2017 Petteri Piiroinen 4.9.2017 Todennäköisyyslaskennan IIa -kurssin asema opetuksessa Tilastotieteen pääaineopiskelijoille pakollinen aineopintojen kurssi. Suositus: toisen vuoden

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Maanantai

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Maanantai PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Maanantai 26.10.2015 Käytännönjärjestelyt Kurssin alkuosan henkilökunnasta Kurssi jakautuu kahteen osaan: ensimmäistä 3 viikkoa luennoi TkT Kati Miettunen ja jälkimmäistä

Lisätiedot

ja jäännösluokkien joukkoa

ja jäännösluokkien joukkoa 3. Polynomien jäännösluokkarenkaat Olkoon F kunta, ja olkoon m F[x]. Polynomeille f, g F [x] määritellään kongruenssi(-relaatio) asettamalla g f mod m : m g f g = f + m h jollekin h F [x]. Kongruenssi

Lisätiedot

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jussi Tervaniemi Primitiiviset juuret Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Heinäkuu 2006 Sisältö Johdanto 3 1 Lukuteorian peruskäsitteitä

Lisätiedot

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32 1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki

Lisätiedot

CHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op) Kevät 2018

CHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op) Kevät 2018 CHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op) Kevät 2018 T.Laukkanen@aalto.fi (huom. ei Timo.Laukkanen@...) Osaamistavoitteet Osallistuttuaan kurssille opiskelija - hahmottaa ympäristöasioiden monialaisen

Lisätiedot

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin henkilökunta Vastuuopettaja prof. Paul Lillrank (TU-A1100 ja TU-A1200) Assistentit Joel Kauppi (Pääassistentti) Niko Pronin Elias Peterzens

Lisätiedot

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2016 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto Yleistä Esitiedot: (kurssi

Lisätiedot

Näkökulmia monimuoto-opetukseen

Näkökulmia monimuoto-opetukseen 1 Näkökulmia monimuoto-opetukseen Tietokoneohjelma on kuin runo, se ei valmistu koskaan Bill Gates Aiheita 2 Lähtötason arviointi Tentti ja/tai tentitön vaihtoehto yhdessä Kotitehtävät vs. luokkaharjoitukset

Lisätiedot

1 Algebralliset perusteet

1 Algebralliset perusteet 1 Algebralliset perusteet 1.1 Renkaat Tämän luvun jälkeen opiskelijoiden odotetaan muistavan, mitä ovat renkaat, vaihdannaiset renkaat, alirenkaat, homomorfismit, ideaalit, tekijärenkaat, maksimaaliset

Lisätiedot

jonka laskutoimitus on matriisien kertolasku. Vastaavasti saadaan K-kertoiminen erityinen lineaarinen ryhmä

jonka laskutoimitus on matriisien kertolasku. Vastaavasti saadaan K-kertoiminen erityinen lineaarinen ryhmä 4. Ryhmät Tässä luvussa tarkastelemme laskutoimituksella varustettuja joukkoja, joiden laskutoimitukselta oletamme muutamia yksinkertaisia ominaisuuksia: Määritelmä 4.1. Laskutoimituksella varustettu joukko

Lisätiedot

Matemaatikot 1/15 Sisältö ESITIEDOT:

Matemaatikot 1/15 Sisältö ESITIEDOT: Matemaatikot 1/15 Sisältö Vanha aika, ennen Kristusta Thales Miletolainen n. 600 ekr. Kreikkalainen matemaatikko ja filosofi, ilmeisesti varhaisin tunnettu länsimainen matemaatikko. Perehtyi matkoillaan

Lisätiedot

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat

ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka, 5 op Kurssin tavoitteet, sisältö ja käytännön asiat Prof. Anouar Belahcen Anouar.belahcen@aalto.fi Opetushenkilökunta Luennoitsijat: Anouar Belahcen (anouar.belahcen@aalto.fi),

Lisätiedot

Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat

Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Kurssiohjeita: Lue ainakin kertaalleen huolella! Harjoitustyö ja harjoitukset Harjoitustyö palautetaan kahdessa osassa Moodleen. Ensimmäisen osan palautuspäivä

Lisätiedot

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu LIS AYKSI A kirjaan Reaalimuuttujan analyysi 1.6. Numeerinen integrointi: Gaussin kaavat Edella kasitellyt numeerisen integroinnin kaavat eli kvadratuurikaavat Riemannin summa, puolisuunnikassaanto ja

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarmo Niemelä. Primitiivisistä juurista ja. alkuluokkaryhmistä

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarmo Niemelä. Primitiivisistä juurista ja. alkuluokkaryhmistä TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jarmo Niemelä Primitiivisistä juurista ja alkuluokkaryhmistä Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Marraskuu 2000 2 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

Funktiot ja raja-arvo P, 5op Funktiot ja raja-arvo 800119P, 5op Pekka Salmi 15. syyskuuta 2017 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 1 / 122 Yleistä Luennot: ke 810, to 1214 (ensi viikosta lähtien) Luennoitsija: Pekka Salmi, MA327 Laskupäivä:

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2002 Samuli Aalto Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

Matematiikkakilpailut Suomessa

Matematiikkakilpailut Suomessa Matematiikkakilpailut Suomessa Anne-Maria Ernvall-Hytönen Turun yliopisto Kerkko Luosto Helsingin yliopisto Anne-Maria.Ernvall@utu.fi Kerkko.Luosto@Helsinki.FI Matematiikkakilpailut Suomessa p.1/13 Kilpailutoiminnan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN ÄIDINKIELI Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirj. Kielenhuolto O 978-951-1265863 Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

Viidennen asteen yhtälön ratkaisukaavan olemassaolon mahdottomuus Galois n teorian pohjalta

Viidennen asteen yhtälön ratkaisukaavan olemassaolon mahdottomuus Galois n teorian pohjalta Viidennen asteen yhtälön ratkaisukaavan olemassaolon mahdottomuus Galois n teorian pohjalta Teppo Lahti Matematiikan pro gradu Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kevät 2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2002 Samuli Aalto Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2017 Käytännön järjestelyt Luennot: Luennot maanantaisin (sali E) ja keskiviikkoisin (sali U4) klo 10-12 Luennoitsija: (lauri.viitasaari@aalto.fi)

Lisätiedot

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008 Mat-.3 / Mat-.33 Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 4, loppuviikko, syksy 8 Ennen malliratkaisuja, muistin virkistämiseksi kaikkien rakastama osittaisintegroinnin kaava: b a u(tv (t

Lisätiedot

6 A 5, alternoiva ryhmä ja muita yksinkertaisia ryhmiä

6 A 5, alternoiva ryhmä ja muita yksinkertaisia ryhmiä 6 A 5, alternoiva ryhmä ja muita yksinkertaisia ryhmiä Tutustukaamme ensin ryhmään S 5. Jos käytämme syklinotaatiota, toteamme, että se sisältää syklejä, jotka ovat muotoa (12), (123), (1234), (12345),

Lisätiedot

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are only in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and the

Lisätiedot

ja y = ovat rationaalilukuja.

ja y = ovat rationaalilukuja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Matemaatiikan historia Ratkaisut 8 / 0 Esseet. Muistetaan, että Pythagoraan kolmikko on (a, b, c) N 3 siten, että a + b = c. a) Jos kompleksiluvun

Lisätiedot

Modulaarisista laskutaulukoista

Modulaarisista laskutaulukoista Modulaarisista laskutaulukoista Visa Latvala ja Pekka Smolander Matematiikan laitos, Joensuun yliopisto Johdanto Artikkelin tarkoituksena on tutustuttaa lukija modulaariseen yhteen- ja kertolaskuun. Nämä

Lisätiedot

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2) MS-A4 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ELEC2) MS-A6 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ENG2) Harjoitukset 3L, syksy 27 Tehtävä. a) Määritä luvun π likiarvo käyttämällä Newtonin menetelmää yhtälölle

Lisätiedot

TUKEVA MATEMATIIKAN PERUSTEET

TUKEVA MATEMATIIKAN PERUSTEET TUKEVA MATEMATIIKAN PERUSTEET 6 OV KURSSI KTK/KTM-TUTKINTOA VARTEN YLEISESITTELY Tervetuloa Matematiikan perusteet -kurssille! Kurssin laajuus on kuusi opintoviikkoa ja sen sisällys kattaa sekä Matematiikan

Lisätiedot

Kokonaislukuoptimointi

Kokonaislukuoptimointi Kokonaislukuoptimointi Algebrallisen geometrian sovelluksia Sisältö Taustaa algebrallisesta geometriasta Gröbnerin kanta Buchbergerin algoritmi Kokonaislukuoptimointi Käypyysongelma Algoritmi ratkaisun

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 Korkeamman asteen derivaatat Tutkitaan nyt funktiota f, jonka kaikki derivaatat on olemassa. Kuten tunnettua, funktion toista derivaattaa pisteessä x merkitään f (x).

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite 2018

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite 2018 KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite 2018 Menestyminen nykypäivän poikkitieteellisissä työtehtävissä vaatii vahvan ymmärryksen eri insinöörialojen perusteista. Mekaniikan perusteiden ymmärtäminen

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta.

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta. ALGEBRA II 27 on homomorfismi. Ensinnäkin G(a + b) a + b G(a)+G(b) (f), G(ab) ab G(a)G(b) G(a) G(b) (f), ja koska kongruenssien vasempien ja oikeiden puolten asteet ovat pienempiä kuin f:n aste, niin homomorfiaehdot

Lisätiedot

UUSI LOPS. Kauppilantie Jalasjärvi EI OLE PAKOLLINEN KURSSI, HUOMIOI Puh TEKEMÄSI VALINNAT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

UUSI LOPS. Kauppilantie Jalasjärvi EI OLE PAKOLLINEN KURSSI, HUOMIOI Puh TEKEMÄSI VALINNAT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI UUSI LOPS Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi EI OLE PAKOLLINEN KURSSI, HUOMIOI Puh. 040 560 2480 TEKEMÄSI VALINNAT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Oikea kirja valitaan TARKISTAMALLA

Lisätiedot

1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet.

1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet. 1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet. Differentiaalilaskennassa on aika tavallinen tilanne päästä tutkimaan SULJETUL- LA VÄLILLÄ JATKUVAA FUNKTIOTA. Oletuksena on tällöin funktion

Lisätiedot

Kongruenssi ja Eulerin lause

Kongruenssi ja Eulerin lause Kongruenssi ja Eulerin lause Pro gradu -tutkielma Matematiikka Iida Huotari 185707 Fysiikan ja matematiikan laitos Itä-Suomen yliopisto 14. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Kongruenssi 4 2.1 Kongruenssin

Lisätiedot

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Vanha OPS Kirja lukuvuonna 2016-2017 ISBN Kustantaja OPS 2016 Äidinkieli 1-9 Otava Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus o/sarma/ 9789511234364 9789511269885

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016 CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016 Kontaktiopetus 70 h Luennot 44 h Laboratoriotyöt 24 h + 2 h = 26 h Oma työ 65 h Laskutuvat ja kotitehtävät 24 h Laboratoriotöiden loppuraportti

Lisätiedot