Vuosien aikana työelämäjakson ovat suorittaneet seuraavat opettajat:
|
|
- Leena Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1(16) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot VUOSIRAPORTTI vuodelta Perustiedot projektista Projektin nimi: ERITYINEN Projektikoodi: Tavoiteohjelma: 3 Toimintalinja: 1 Toimenpidekokonaisuus: 2 Päävastuuviranomainen: 2901 Etelä-Suomen lääninhallitus Hallinnoijaorganisaatio: Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin vastuuhenkilö: Kim Karlsson Puhelinnumero: Postiosoite: PL 46, Järvenpää Diaarinumero: ESLH /Ha-7 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista kuluvana vuonna Opettajien työelämäjaksot Vuosi 2005 oli projektin varsinainen toimintavaihe, jonka aikana toteutettiin useita opettajan työelämäjaksoja sekä työssäoppimisen kehittämisen 4 opintoviikon laajuinen koulutus. Aktiivinen tiedotus ja verkostoituminen jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kaksi seminaaria ja tehtiin aktiivista verkostoyhteistyötä Uutena toimintona aloitettiin työllistymisen kehittäminen. Opettajien työelämäjakson aloitti vuoden 2005 aikana 10 opettajaa. Määrä on asetettua tavoitetta pienempi (tavoite oli 15). Vuosien aikana työelämäjakson ovat suorittaneet seuraavat opettajat: Veikko Karjalainen, autoalan perustutkinto Pekka Päivinen, autoalan perustutkinto Arvi Kämäri, käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto, kultasepänala Pirjo Kinnunen, liiketalouden perustutkinto Terja Laine, liiketalouden perustutkinto Marjo Muotka, liiketalouden perustutkinto Tuuli Ovaska, liiketalouden perustutkinto Jouko Himanen, logistiikan perustutkinto Jarmo Suojala, sähköalan perustutkinto Tuomo Selenius, talotekniikan perustutkinto Matti Tiikkainen, talotekniikan perustutkinto Hilkka Vähäoja, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
2 2(16) Vuoden 2005 lopussa jakson aloittivat seuraavat opettajat (jakso jatkuu vuoden 2006 puolella): Päivi Laine-Sievers, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Sam Väntsi, kuvallisen ilmaisun perustutkinto Anne Aalto, liiketalouden perustutkinto Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu Syksyllä 2004 alkanut työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu jatkui. Työpaikkaohjaajakoulutuksen koulutussuunnitelma oheismateriaaleineen valmistui Harri Leivo Invalidiliitosta vieraili IJKK:ssa kertomassa ERITYISEN projektiryhmälle Terttu-projektin työpaikkaohjaajakoulutuksen kokemuksista. Lisäksi projektiryhmä tutustui Kiipulan ammattiopiston TOPPERI-projektin työpaikkaohjaajakoulutukseen Työpaikkaohjaajakoulutusta järjestettiin IJKK:ssa, RTK-palvelussa, Järvenpään ammattiopistossa sekä Tmi Harri Tourassa, joissa koulutuksen suoritti loppuun yhteensä 22 henkilöä. Lisäksi koulutus aloitettiin Helsingin Klubitalossa. Työpaikkaohjaajakoulutusta on pyritty järjestämään työelämälähtöisesti eli olemme huomioineet suunnittelussa työpaikan tarpeet. Koulutusta on toteutettu pienryhmissä tai opettajien työelämäjaksojen yhteydessä yksilöllisesti. Työelämäjaksoille lähteville opettajille järjestettiin perehdytystilaisuus työpaikkaohjaajakoulutuksesta Kim Karlsson ja Seija Eskola kertoivat koulutuksen toteuttamisesta ja antoivat osallistujille kouluttajakansiot. Tilaisuuteen osallistui kolme opettajaa pidettiin yhteistyöneuvottelu työpaikkaohjaajakoulutuksesta Kuntoutussäätiön Terttu 3- projektin työntekijöiden Pirjo Lehtorannan ja Outi Reinolan kanssa. IJKK:sta neuvotteluun osallistui Kim Karlsson ja Helmi Sirkiä. Opettajien koulutuksen suunnittelu (työssäoppimisen kehittäminen 4 ov) Alun perin syksyksi 2004 suunniteltu koulutus siirrettiin syksyyn Aluksi tehtiin 83 opettajalle kysely, jolla kartoitettiin kiinnostusta koulutukseen. Vastanneita oli 37, joista kiinnostuneita oli 19 Alkukartoituksen perusteella ilmoittautuneita oli riittävästä, joten päätimme toteuttaa koulutuksen. Koulutuksen suunnittelusta vastasi Pirjo Kaarnakorven johdolla työskennellyt työryhmä, joka suunnitteli tarjouspyynnöt kahteen opettaja-ammattikorkeakouluun. Tarjouskilpailun voittaneen Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajien Sirpa Keräsen ja Pekka Laakkosen kanssa koulutus suunniteltiin yhteistyössä. Koulutuksesta tiedotettiin sähköpostilla koulutuskeskuksen ja Keudan opettajille. Koulutukseen osallistui 16 IJKK:n opettajaa ja 2 Tuusulanjärven ammattiopiston opettajaa. Loppuun koulutuksen suoritti 15 opettajaa. Koulutuksessa laadittua työssäoppimisen prosessikuvausta on tarkoitus hyödyntää koulutuskeskuksen työssäoppimisen käytänteiden kehittämisessä.
3 3(16) Työllistymisasioiden kehittäminen Projektisuunnitelmassa työllistymisen osalta on asetettu seuraavat tavoitteet: työllistymisen vaihtoehtojen selvittäminen ja kytkeminen työssäoppimisen ohjaukseen opiskelijoiden työllistymispolkujen selvittäminen ja kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa sekä tukipalvelujen selvittäminen Työllistymistä kehittämään perustettiin työryhmä, joka kokoontui syksyn aikana 2 kertaa. Työryhmä teki SWOT-analyysin opiskelijoiden työllistymisen tukemisesta ja toimintasuunnitelman työllistymisen tukemisen kehittämiseksi. Työryhmään kuuluvat Kimmo Jokinen, Tiina Meriläinen, Seija Eskola, Arja Pitkänen, Risto Tervakorpi, Pirjo Kaarnakorpi, Kim Karlsson, Marja-Leena Pukkila ja Matti Tiikkainen. Työryhmästä valittiin pienempi työryhmä tekemään esitystä opiskelijan työllistymispolusta oppilaitoksen johdolle. Uuteen työryhmään kuuluvat Kimmo Jokinen, Kim Karlsson, Risto Tervakorpi sekä Arja Pitkänen. Pienempi työryhmä kokoontui syksyn aikana kerran. Syksyn seminaarin valmisteluun liittyen Kim Karlsson ja Minttu Lehtilinna tapasivat Keski- Uudenmaan kuntien työvoimatoimistojen sekä kuntien edustajat. Tapaamisten tavoitteena oli selventää eri toimijoiden rooleja työllistymisessä. Yritysyhteistyön jatkokehittäminen Johtoryhmälle on annettu kaksi esitystä työelämäyhteistyön kehittämisestä (19.5. ja ) ja aiheesta on neuvoteltu johdon edustajien kanssa kaksi kertaa. Johtoryhmä on kokouksessaan päättänyt perustaa työryhmän keskustelemaan jatkotoimista. Kokoonkutsujana toimii Kim Karlsson. Vuoden 2005 aikana käytiin yhteensä 7 yhteistyöneuvottelua eri yrityksissä tai järjestöissä. Neuvotteluihin osallistui IJKK:sta johdon edustaja, Erityinen-projektin edustaja sekä muuta henkilöstöä koulutusaloittain. Yhteistyön tuloksena on tähän mennessä saatu seuraavia tuloksia: 1. kahdelle opettajalle työelämäjaksopaikka 2. työpaikkaohjaajakoulutukseen 9 osallistujaa (ja optio toiselle ryhmälle) 3. alihankintatöitä harjoitustoimistolle 4. työssäoppimispaikka kolmelle talotekniikka-alan opiskelijalle 5. yksi työssäoppimispaikka työvaltaiselle opiskelulle talotekniikka-alalla 6. sopimus näyttöjen kokeilun aloittamisesta kevään 2006 aikana talotekniikka-alan yrityksessä 7. Uuden valmentavan varastotyöntekijän koulutuksen alkaminen vuoden 2006 alussa Logiassa 8. sosiaalisen yrityksen perustaminen on herättänyt kiinnostusta kahdessa yrityksessä 9. Eritynen-projektin työelämäkumppaneista neljä on osallistunut Erityinen-projektin järjestämiin tilaisuuksiin kouluttajina (seminaarit sekä työssäoppimisen kehittämiskoulutus). Työllistymisneuvoja Arja Pitkänen on neuvotellut puitesopimuksia järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa vuoden 2005 aikana. Erityinen-projektin esityksestä puitesopimusneuvottelut otettiin mukaan projektin toimenpiteisiin ja neuvotteluja tehdään yhteistyössä soveltaen Eri-
4 4(16) tyisessä kehitettyä toimintamallia. Vuoden 2005 lopussa toteutettiin kaksi yhteistä neuvottelua. Koulutuskeskuksen yhteisen työssäoppimisohjeistuksen valmistelu ja työssäoppimisen käytänteiden kehittäminen Työssäoppimisen käytänteiden kehittämistä käsiteltiin projektiryhmässä Ajatuksena oli kehittää yhteiset pelisäännöt koulutuskeskuksen työssäoppimisen kehittämiseen. Seija Eskola ja Kim Karlsson työstivät keskustelun pohjalta esityksen suunnitteluprosessista. Tavoitteena oli luoda sellainen suunnitteluprosessi, jossa hyödynnetään jo aikaisemmin kerättyjä tietoja työssäoppimisen käytännöistä ja jonka avulla opettajat ja muu henkilökunta saadaan sitoutumaan yhteisiin työssäoppimisen toteutuksen käytäntöihin. Esitys jätettiin johtoryhmälle Johtoryhmä ei käsitellyt esitystä toivotussa aikataulussa, joten toimenpidettä ei voitu toteuttaa syksyn aikana. Helmi Sirkiä antoi myöhemmin asiasta suullisen lausunnon. Kim Karlsson kävi neuvottelemassa myös laaturyhmän kokouksessa järjestämissuunnitelman eteenpäin viemiseksi, mutta laaturyhmä ei lähtenyt tekemään asiassa yhteistyötä. Rehtorin toimeksiannosta projektiryhmä ja Arja Pitkänen tekivät esityksen Työssäoppiminen Invalidiliiton toimintayksikössä. Esityksen tavoitteena oli edesauttaa opiskelijoidemme pääsyä työssäoppimaan liiton omiin toimintayksiköihin. Esitys lähetettiin Invalidiliiton toimitusjohtaja Raimo Lindbergille Esitykseen ei ole tullut vielä vastausta. Koulutuskeskuksen oman harjoitustoimiston kehittämisestä Erityisen-puitteissa käytiin alustavia neuvotteluja syksyn 2005 aikana. Valmentavan opetuksen takva-tiimin jäsenille Erityinen-projekti järjesti seminaarin Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen Seminaarin tavoitteena oli hyödyntää Erityinen-projektissa kertyneitä kokemuksia työelämään valmentavan opetuksen kehittämisessä. Kouluttajina toimivat Risto Tervakorpi ja Kim Karlsson ja osallistujina oli kolme valmentavan opetuksen opettajaa. Koulutuksen arviointineuvosto toteutti keväällä 2005 kansallisen arviointihankkeen, joka kohdistui työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Arviointi kohdistui kaikkiin koulutuksen järjestäjiin, jotka järjestävät opetussuunnitelmaperusteista ja/ tai näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista koulutusta. Projektiryhmästä Seija Eskola ja Kim Karlsson kommentoivat kirjallisesti koulutusjohtaja Helmi Sirkiän kokoamaa työssäoppimisen arviointia Työssäoppimisen verkostoyhteistyö ja koulutuspalvelut Keväällä 2005 Seija Eskola ja Kim Karlsson vierailivat kolmessa Keudan yksikössä kartoittamassa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimiseen ja työllistymiseen liittyviä koulutustoiveita. Tapaamisiin osallistui 11 Keudan henkilöstön edustajaa Järvenpään ammattiopistosta, Nurmijärven ammattiopistosta sekä Mäntsälän ammattiopistosta. Järvenpään ammattiopiston kanssa käynnistettiin jatkoneuvottelut, joiden tuloksena siellä toteutettiin yhden opettajan työelämäjakso ruokalassa ja neljän ruokalan työntekijän työpaikkaohjaajakoulutus. Lisäksi järjestettiin erityisopetukseen liittyvät luennot koko Keudan ruokapalveluhenkilöstölle sekä koko Järvenpään ammattiopiston henkilöstölle.
5 5(16) Kevään ensimmäiseen verkostotapaamiseen ei ilmoittautunut kuin muutama henkilö. Siksi syksyllä 2005 perustimme Keudan ja IJKK:n yhteisen verkostotyöryhmän, joka kokoontui Seija Eskolan johdolla syksyn aikana 3 kertaa. Työryhmä kartoitti työssäoppimiseen ja työllistymiseen liittyviä koulutustarpeita Keudan oppilaitoksissa sekä suunnitteli oppilaitoksissa toteutettavaa koulutusta. Työryhmään kuuluvat kuraattori Ari Alakastari Järvenpään ammattiopistosta, eritysopettaja Tapani Hiltunen Keravan ammattiopistosta, erityisopettaja Maarit Hälinen Keravan ammattiopistosta sekä erityisopettaja Tiina Joensuu Tuusulanjärven ammattiopistosta. Mäntsälän ammattiopiston erityisryhmien vanhempainillassa kävivät Marja-Leena Pukkila ja Seija Eskola kertomassa työllistymiseen liittyvistä vaihtoehdoista. Kim Karlsson ja Matti Tiikkainen esittelivät koulutuskeskuksen toimintaa ja erityisopetusta Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen henkilöstölle. Projektiryhmä esitteli koulutuskeskuksen toimintaa ja Erityinen-projektia Kiipulan ammattiopiston vierailijoille Työssäoppimisen arviointilomakkeen kehittäminen Kaupan ja hallinnon työssäoppimistiimi on valmistellut uutta työssäoppimisen arviointilomaketta, jota kokeillaan lukuvuoden aikana. Pirjo Kaarnakorpi esitteli lomaketta projektiryhmän kokouksessa Työssäoppimisen verkko-ohjaus Projektin yhtenä tavoitteena on koulutuskeskuksen virtuaaliosaamisen hyödyntäminen erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksessa. Lukuvuoden aikana koulutuskeskuksessa järjestettiin henkilökunnalle koulutusta Moodle-oppimisalustan käyttössä. Koulutuksen seurauksena ja osittain oma-aloitteisesti muutamat opettajat kokeilivat Moodlea työssäoppimisen verkko-ohjaukseen. Järjestimme ohjelmaa kokeilleille käyttäjille palautetilaisuuden , johon osallistui 7 opettajaa ja projektin työntekijöistä verkkoviestinnän suunnittelija Jarkko Korhonen sekä Kim Karlsson. Tilaisuudessa keskustelimme verkko-ohjauksen kokemuksista, joista kirjoitettiin myös yhteenveto. Opettajien kokemukset olivat hyvin myönteisiä. Käyttökokemuksia hyödynnetään jatkossa Moodlen edelleen kehittämisessä sekä seuraavissa koulutustilaisuuksissa. Syksyllä aloitti työskentelynsä työssäoppimisen verkko-ohjauksen kehittämistyöryhmä, joka keräsi lisää kokemuksia ja materiaalia hyödynnettäväksi koulutuksessa sekä verkkoohjauksen tulevissa demoversiossa. Työryhmä kokoontui syksyn aikana 4 kertaa ja lisäksi tehtiin tutustumiskäynti Hyväope-projektin verkko-ohjauksen innovaatioihin Hyvinkäällä. Työryhmän toiminasta vastasi Jarkko Korhonen. Jäsenet olivat Vesa Vehkamäki, Tapio Ketomäki ja Jouko Himanen. Jouko Himanen ja Antti Härkönen osallistuivat ITK- verkkokoulutukseen. Verkko-ohjausta kokeiltiin myös syksyn 2005 aikana opettajien työelämäjaksojen raportoinnissa. Moodleen kerättiin työelämäjaksoja koskevat asiakirjat sekä rakennettiin mahdollisuus
6 6(16) tehdä raportti työelämäjaksosta. Ajatuksena oli myös kokeilla miten opettajien välinen vuorovaikutus työelämäjakson aikana tukee jakson suorittamista. Kokeiluun osallistui kaksi opettajaa, joiden palautteen perusteella verkko-ohjaus ei merkittävästi tukenut työelämäjakson toteuttamista. Vesa Vehkamäki koulutti työssäoppimisopettajia verkko-ohjauksen käytössä Liiketalouden ja kaupan opettajat kokeilevat Moodlen käyttöä jakson 3 työssäoppimisen ohjauksessa. Projektiryhmän toiminta Ohjausryhmä Projektin hallinnointi Projektiryhmä jatkoi perehtymistä työssäoppimiseen ja työllistymiseen liityviin kysymyksiin, soveltaen oppivan organisaation periaatteita. Projektiryhmä pyrki tarjoamaan resurssejaan sekä asiantuntemustaan koulutuskeskuksen ja ulkopuolisten yhteistyötahojen käyttöön. Tavoitteena edesauttaa hyvien käytäntöjen levittämistä ja moniammatillisen yhteistyön lisääntymistä. Projektiryhmä on kokoontunut vuoden 2005 aikana yhteensä 17 kertaa. Kaikista kokouksista on laadittu muistiot, jotka on lähetetty projektiryhmän jäsenille sekä ohjausryhmälle. Kokouksien puitteissa tutustuimme myös AW-storen ja Kiipulan ammattiopiston toimintaan. Projektiryhmä on antanut lausuntoja työssäoppimisen arviointiin liittyvissä kysymyksissä sekä tehnyt kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana kolme kertaa. Kokoukset järjestettiin Manpowerin, Tuusulanjärven ammattiopiston sekä Järvenpään työvoimatoimiston tiloissa ja kokousten alussa tutustuttiin kunkin organisaation toimintaan. Etelä-Suomen lääninhallitus teki varmennuskäynnin Erityinen-projektiin. Käynnin tarkoituksena oli selvittää, kuinka projekti on tähän mennessä saavuttanut ja tulee saavuttamaan projektisuunnitelman tavoitteet ja miten projektin hallintoa hoidetaan. Varmennusraportissa kiinnitettiin huomioita siihen, että projekti pitäisi saada paremmin mukaan koulun muuhun kehittämistoimintaan. Varmennuskäynnissä todettiin, että jos työssäoppimisen kehittämiskoulutus halutaan toteuttaa OPH:n rahoittamana koulutuksena, se pitää poistaa projektisuunnitelmasta. Jos koulutus toteutetaan projektissa, koulutuksen osto tulee kilpailuttaa ESR ohjeiden mukaan. Projektin hallinnointi on tehty systemaattisesti ja hyvin suunnitellen. Ns. laskennallisen rahoituksen kertymistä tulee huolellisesti tarkkailla. Projektipäällikkö vastasi ESLH:n kohderyhmän tarkennuspyyntöön. Projektille haettiin lisärahoitusta ja jatkoaikaa vuoden 2007 heinäkuun loppuun. Rahoitusta haettiin yhteensä , josta laskennallisen rahoituksen osuus on Uusina toimenpiteinä esitettiin työhönvalmennuksen menetelmien soveltamista työssäoppimisen ohjaukseen sekä julkaisun tekemistä Erityinen projektin tuloksista. Esitys on hyväksytty Etelä-Suomen
7 7(16) lääninhallituksessa ja kirjallinen päätös tehdään jatkorahoituspäätöksen yhteydessä helmikuussa Erityinen-projektin aloitteesta koulutuskeskuksessa käynnistettiin syksyllä projektityön kehittäminen. Työryhmä Tiina Meriläinen, Seija Eskola, Sirpa Suovirta ja Kim Karlsson ovat kehittäneet koulutuskeskukselle uusia projektityön ohjeita. Työryhmä järjesti myös projektikoulutuksen, johon osallistui kymmenen työntekijää. Kouluttajana toimi Tuija Mäkelä Invalidiliitosta. Projektipäällikkö on tehnyt projektin hallinnointia koskevan itsearvioinnin (liite 1) Liiketalouden perustutkinnon opiskelija Enni Saapunki IJKK:sta aloitti työssäoppimisjakson Erityinen-projektissa ajalla Opiskelijan työpaikkaohjaajana toimii Kim Karlsson. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Kehittämishanke on saanut alkunsa tarpeesta vastata koulutuskeskuksen toimintaympäristöön kohdistuneisiin muutoksiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien muutos 1999 toi mukanaan työssäoppimisen sekä haasteen kehittää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelmassa hahmotellaan uutta työnjakoa erityisammattioppilaitosten ja yleisten ammattioppilaitosten välillä, joka tulee lisäämään erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrää yleisissä ammattioppilaitoksissa. Erityisammattioppilaitoksissa muutos näkyy siten, että niihin tulee tulevaisuudessa hakeutumaan entistä vaikeavammaisempia opiskelijoita. ERITYINEN-projektin tavoitteena on opetushenkilöstön työelämä- ja työllistymisosaamisen kehittäminen, oppilaitoksen työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjen kehittäminen erityisesti erityisopetuksen näkökulmasta käsin sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa. Merkittävä osa projektia on työssäoppimista koskevan tiedon sekä hyvien käytäntöjen jakaminen koulutuskeskuksen henkilökunnan keskuudessa. Projektin edetessä tuloksia levitetään myös koulutuskeskuksen ulkopuolelle. Keskeisiä toimenpiteitä projektissa ovat opettajien työssäoppimiskoulutus (työssäoppimisen kehittäminen 4 ov), opettajien kahden kuukauden pituiset työelämäjaksot sekä sekä alueellillisen yhteistyön kehittäminen koskien erityisopiskelijoiden työssäoppista ja työllistymistä. Lisäksi projektin aikana kehitetään työpaikkaohjaajien koulutukseen ns. jalkautettua mallia, jossa työpaikkaohjaajien koulutus tapahtuu opettajien toimesta työelämäjaksojen aikana. Projektin puitteissa tuotetaan erityisopiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä koskevaa verkkomateriaalia ja tarjotaan koulutus- ja konsultaatiopalveluja muille alueen ammatillisille oppilaitoksille.
8 8(16) 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektin kohderyhmänä ovat hallinnoivan organisaation opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Kohderyhmän edustajien kanssa ei ole käyty keskusteluja projektin suunnitteluvaiheessa. Koulutuskeskuksen opettajien kanssa keskustelut aloitettiin toukokuussa 2004 ja ne jatkuivat syyskuussa. Yritysten edustajien kanssa ei ole ennakkoon käyty keskusteluja työpaikkaohjaajakoulutuksesta. Keskustelut käydään opettajien toimesta sovittaessa työelämäjaksoista. 4.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektin toteutuksessa noudatetaan koulutuskeskuksen ja rahoittajan ohjeita sekä koulutuskeskuksen arvoja. Projektin joka vaiheessa pyritään avoimuuteen ja osallistavaan toimintatapaan kohderyhmän ja yhteistyötahojen välillä. Tämä edellyttää projektilta selkeitä pelisääntöjä ja eri osapuolten vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa. Projekti on vaiheistettu neljään eri vaiheeseen: 1. Projektin suunnittelu ja rahoituksen hakeminen 2. Projektin käynnistäminen ja suunnitelmien täsmentäminen 3. Projektin toimintavaihe 4. Projektin toimintavaihe ja projektin päättäminen Vaihe 1 kuvaa projektin jo taakse jäänyttä suunnitteluprosessia alkuvaiheesta aina rahoituspäätöksen saamiseen asti. Vaiheet 2-4 ovat suunnitelmia siitä, miten projekti etenee rahoituspäätöksen jälkeen. 4.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus hallinnoi projektia. Keuda on sitoutunut kehitystyöhön osallistumalla koulutukseen, verkostotyön kehittämiseen sekä verkkomateriaalin työstämiseen. 4.4 Kansainvälinen yhteistyö Projektiin ei liity kansainvälistä yhteistyötä. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Erityinen projekti järjesti vuoden 2005 aikana 2 seminaaria. Ensimmäinen seminaari järjestettiin koulutuskeskuksen auditoriossa otsikolla Erityisopiskelijan työssäoppiminen - ongelmia ja ratkaisuja. Puhujina oli IJKK:n opettajia, työelämän edustajia, opiskelijoita sekä Eija Honkanen Worth the Work- projektista. Osallistujia seminaarissa oli 41. Seminaarin järjestämisestä vastasivat Kim Karlsson, Seija Eskola
9 9(16) sekä harjoitustoimiston ohjaaja ja opiskelijat. Tilaisuuden puheenvuorot on luettavissa Erityisen kotisivuilla. Toinen seminaari järjestettiin yhteistyössä Erkki-projektin kanssa Järvenpään lukiossa otsikolla Koulutuksesta työelämään erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistyminen. Seminaarin tavoitteena oli luoda kokonaiskuva eri toimijoiden rooleista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen tukemisessa. Puhujia oli Keski-Uudenmaan alueen työllistymistä tukevista tahoista. Lisäksi puheenvuoroja oli myös työelämästä sekä oppilaitoksista. Tilaisuuteen osallistui 97 henkilöä luennoitsijat mukaan lukien sekä 11 järjestelytehtävistä vastaavaa työntekijää. Lisäksi järjestelyihin osallistui lukuisa joukko Tuusulanjärven ammattiopiston marata-opiskelijoita. Seminaarin puheenvuoroista on tehty yhteenveto, joka on nähtävissä Erityisen internet-sivuilla. Sivuilta löytyvät myös kaikkien puheenvuorojen materiaalit. Seminaarin jatkotoimenpiteenä aloitetaan seudullinen verkostoyhteistyö vuoden 2006 aikana. Molemmista seminaareista julkaistiin lehti-ilmoitukset ja tapahtumia markkinoitiin myös sähköpostilla sekä henkilökohtaisesti. Erityisen toimintaa esittelevään Studia generalia- tilaisuuteen osallistui 8 henkilöä. Tilaisuudessa Kim Karlsson ja Seija Eskola esittelivät Erityisen toimintaa. Erityinen-projektia esittelevä lehtiartikkeli julkaistiin Järvenpään työttömien yhdistyksen toimittamassa Potkuri-lehdessä syksyllä Erityinen-projektin työpaikkaohjaajakoulutusta esittelevä artikkeli julkaistiin IJKK:n Mahdollisuuksien talo- lehdessä loppuvuodesta Erityinen projektin kotisivuilla on vuoden aikana esitelty projektin toimintaa. Sivuilta löytyvät perustiedot projektista sekä yhteystiedot. Lisäksi sivuilla esitellään projektin tulevaa toimintaa ja palveluja. Sivuilla on myös vuoden 2004 vuosiraportti, opettajien työelämäraporttien tiivistelmät sekä tietoja toteutuneista työpaikkaohjaajakoulutuksista. IJKK:n intranetissä julkaisiin ajankohtaista Erityinen-projektissa tiedote Työpaikkaohjaajakoulutuksen esite valmistui Koulutuksesta tehtiin esittely myös Erityisen kotisivuille. Projektipäällikkö on tiedottanut opettajien työelämäjaksoista sähköpostilla, vierailemalla opettajien viikkopalavereissa ja henkilökohtaisesti opettajien kanssa keskustelemalla. Ohjausryhmälle ja rahoittajan edustajalle on säännöllisesti lähetetty tietoa sähköpostilla projektin etenemisestä. Kim Karlsson oli Etelä-Suomen lääninhallituksen Starttikoulutuksessa puhumassa aiheesta Projektityön arkea ja käytäntöjä.
10 10(16) 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin suunnittelu tapahtui hyvin nopeasti ja keskusteluja mm. kohderyhmien ja yhteistyökummppaneiden kanssa ei ehditty käydä. Tämä on näkynyt projektin toteutuksessa hitaana käynnistymisenä ja vaikeutena saada opettajia kiinnostumaan työelämäjaksoista. Ns. laskennallisen rahoituksen kertyminen on osoittautunut vaikeaksi projektin hallinnoijan omassa organisaatiossa. Projektipäällikkö lähetti johtoryhmälle kirjeen, jossa todettiin tuona ajankohtana omasta rahoitusosuudesta puuttuvan vielä euroa. Myös kuntarahan kertyminen oli sujunut ennakoitua hitaammin Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektien suunnitteluun tulisi jatkossa panostaa enemmän. Koulutuskeskuksen EUhankkeiden hallinnointiohjeisiin tulisi kirjata tarkemmat ohjeet hankkeiden käynnistämisestä. Hankkeiden suunnittelun tulisi olla nykyistä laajemmalla pohjalla. 7. Projektin tulokset (arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista) 8. Projektin innovatiivisuus 9. Toiminnan jatkuvuus (Tässä arvioidaan, mitkä projektin tuloksista ovat uusia toimintatapoja, jotka tuovat olennaisesti uusia toimintatapoja tai parempia tuloksia käytännön toimintaan.) Tätä kohtaa ei ole vielä kovin syvällisesti pohdittu. Innovatiiviseksi toimintamuodoiksi voi kuitenkin luokitella seuraavat: Työpaikkaohjaajakoulutus, koulutuskeskuksen omaa koulutusta ei ole aikaisemmin ollut Työelämäyhteistyö, uusi neuvottelukäytäntö Työssäoppimisen verkko-ohjaus Opettajien työelämäjaksojen myönteinen palaute Seminaarien hyvä palaute, materiaalit luettavissa Erityisen kotisivuilla Erityisopetuksen työssäoppimista ja työllistymistä koskeva yhteistyö Keudan kanssa Projektin toimesta on tehty esitys aloittaa projektitoiminnan kehittäminen koulutuskeskuksessa. Kehittämiseen sisältyy myös projektien kehittämien hyvien toimintamallien jatkuvuudentakaaminen. Erityinen projektissa on toiminnan jatkuvuutta pohdittu työelämäsuhteiden hoitamisen osalta. Projektiryhmä on esittänyt koulutuskeskuksen johdolle, että työelämäsuhteita hoitamaan perustetaan työryhmä, joka jatkaa toimintaansa projektin päättymisen jälkeen. Kehittämis- ja palvelukeskuksen toiminnan osalta on aletaan pohtia toiminnan jatkuvuutta vuoden 2006 aikana.
11 11(16) Opettajien työelämäjaksojen ja työpaikkaohjaajakoulutuksen osalta ei ole vielä tehty esityksiä toiminnan jatkamisesta. Projektin aikana saatujen kokemusten pohjalta laaditaan suunnitelmat vuoden 2006 aikana. 10. Projektin rahoitus ja kulut A. Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset kust.arvio toteutunut Aineet, tarvikkeet, tstokulut ,99 2. Henkilöstökulut ,99 3. Matkakulut ,76 4. Vuokrat Palvelujen ostot ,83 6. Tiedotus ja markkinointi ,93 7. Vakuutukset - 8. Poistot Sisäiset kulut ,80 Yhteensä ,30 B. Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta Osallistujien palkkakulut koulutusajalta Kokonaiskustannukset yhteensä (A+B) , ,38 A. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Kustannusarvio Toteutunut ESR- ja valtion rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä B. Muu rahoitus Kuntien rahoitus (B) Yksityinen rahoitus Yhteensä Rahoitus yhteensä (A+B)
12 12(16) 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi 11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö Koulutusjohtaja Tiina Meriläinen Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio Talouspäällikkö Marja-Liisa Rahikkala Laskenta-assistentti Satu Tanskanen Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Koulutuskeskuksen päätearkisto sijaitsee Untola-rakennuksen alakerran väestösuojassa Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Koulutuskeskuksen päätearkisto sijaitsee Untola-rakennuksen alakerran väestösuojassa. 12. Seuraavan vuoden projektitoimet Opettajien työelämäjaksot Vuoden 2006 aikana tulisi toteuttaa loput 15 opettajien työelämäjaksoa. Projektille saatu jatkoaika pidentää työelämäjaksojen toteutusaikaa vuoden 2007 tammikuuhun asti. Työelämäjaksoista kiinnostuneita opettajia on riittävä määrä, mutta käytännön järjestelyiden vuoksi 15 opettajaa on haastava määrä yhdelle vuodelle. Opettajille on jo lähetetty sähköpostilla tieto projektin jatkoajasta. Projektipäällikkö selvittää rahoittajalta, voivatko Jyväskylän yksikön opettajat osallistua työelämäjaksoille. Opettajien työelämäjaksojen raporteista tehdään väliyhteenveto, kun puolet työelämäjaksoista on suoritettu.
13 13(16) Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu jatkuu. Projektin toimesta valmistellaan koulutusmateriaalia opettajille sekä suunnitellaan räätälöityjä toteutusmalleja yritysten kanssa. Työelämäjaksoilla olevat opettajat selvittävät yritysten koulutushalukkuutta sekä kokeilevat koulutusta käytännössä. Työpaikkaohjaajakoulutusta on toteutettu kokeiluluontoisesti projektiryhmän toimesta, jotta päästään kokeilemaan ja kehittämään koulutuksen menetelmiä ja materiaalia. Pääosa koulutuksesta pyritään jatkossa toteuttamaan opettajien työelämäjaksojen yhteydessä siten, että jaksolla oleva opettaja toimii kouluttajana. Koska Erityinen projektilla ei ole varattu erillisiä resursseja työelämäjaksojen ulkopuoliseen työpaikkaohjaajakoulutukseen, niin ulkopuolella tapahtuva koulutus pyritään ohjaamaan Terttu 3 projektille. Projektin toimesta järjestetään vielä yksi koulutus koulutuskeskuksen omalle henkilökunnalle kevään aikana. Nurmijärven ammattiopistossa järjestetään työpaikkaohjaajakoulutus keittiöhenkilökunnalle sekä ravitsemus- ja talousalan opettajille keväällä Kouluttajina toimivat Seija Eskola, Hilkka Vähäoja sekä Nurmijärven ammattiopiston opettaja Senja Laakso. Anne Aalto kouluttaa työelämäjaksonsa yhteydessä työpaikkaohjaajia Mielenterveyden keskusliitossa keväällä Osallistujia on ilmoittautunut 12. Pirjo Kaarnakorpi kokeilee työpaikkaohjaajakoulutuksen jatkokoulutusta Eterassa oman työelämäjaksonsa aikana. Toimenpiteestä vastaa Kim Karlsson. Työllistymisen tukemisen kehittäminen koulutuskeskuksessa SWOTin perusteella kehittämisen painopisteeksi nousi opiskelijan työllistymisen tukemisen selventäminen: mikä on tukemisen tavoite, ketkä ovat mukana tukemisessa, mikä on työnjako ja miten yhteistyötä tehdään. Päätettiin laatia opiskelijan työllistymispolku, jossa esitetään tukitoimien aikataulu, oppilaitoksen ulkopuolisten verkostojen hyödyntäminen ja henkilöstön sitouttaminen yhteiseen toiminnan tavoitteeseen. Vuoden 2006 aikana järjestetään koulutuskeskuksen opetushenkilöstölle työllistymistä koskeva koulutustilaisuus. Edellisenä vuonna työskentelynsä aloittanut työryhmä tekee esityksen johdolle opiskelijan työllistymispolusta. Työryhmään kuuluvat Kimmo Jokinen, Kim Karlsson, Risto Tervakorpi, ja Arja Pitkänen. Työryhmän esitys käsitellään vielä työllistymisen laajemmassa kehittämisryhmässä, ennen johdolle jättämistä. Lisäksi jatkoseurannan kehittämisestä perustetaan työryhmä valmistelemaan asiaa, mukaan pyydetään Sinikka Winqvist, Jari Hirvonen ja Helmi Sirkiä. Toimenpiteestä vastaavat Risto Tervakorpi ja Kim Karlsson.
14 14(16) Työllistymisen tukemisen verkostotyö Erityinen- ja Erkki projektit järjestivät Koulutuksesta työelämään- seminaarin, jonka tavoitteena oli luoda kokonaiskuva eri toimijoiden rooleista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen tukemisessa. Seminaarin jatkotoimenpiteenä järjestetään verkostoyhteistyön aloituskokous IJKK:ssa Tavoitteena on perustaa alueellinen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymistä tukeva verkostotyöryhmä. Työelämäyhteistyön jatkokehittäminen Johtoryhmä on valtuuttanut Kim Karlssonin kutsumaan työryhmän kokoon jatkosuunnittelua varten. Tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen vuoden 2006 aikana, jotta taataan toiminnan jatkuminen projektin päättymisen jälkeen. Koulutuskeskuksen yhteisen työssäoppimisohjeistuksen valmistelu ja työssäoppimisen käytänteiden kehittäminen Koulutuskeskuksen työssäoppimisen pelisääntöjä käsitellään kevään 2006 näyttökoulutuksessa, johon osallistuvat kaikki opettajat. Koulutusalakohtaisia opetussuunnitelmia uudistetaan vuoden 2006 aikana. Opetussuunnitelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan työelämän vaatimuksia. Erityinen-projekti järjestää vuoden 2006 aikana opetussuunnitelmatyöryhmien ja työelämän edustajien välisiä keskustelutilaisuuksia. Myös työelämäjaksoilla olleiden opettajien kokemuksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmien kehittämisessä. Erityinen-projekti tukee koulutuskeskuksen harjoitustoimiston kehittämistyötä vuoden 2006 aikana. Alueellinen työssäoppimisen verkostotyö ja konsultaatio- ja koulutuspalvelujen toteuttaminen Syksyllä 2005 perustettu Keudan ja IJKK:n yhteinen verkostotyöryhmä jatkaa työskentelyä. Työryhmä kartoittaa edelleen työssäoppimiseen ja työllistymiseen liittyviä koulutustarpeita Keudan oppilaitoksissa sekä suunnittelee oppilaitoksissa toteutettavaa koulutusta. Työryhmä suunnittelee myös työssäoppimisen ja työllistymisen tukemiseen suunniteltua verkkomateriaalia. Työryhmään kuuluvat kuraattori Ari Alakastari Järvenpään ammattiopistosta, eritysopettaja Tapani Hiltunen Keravan ammattiopistosta, erityisopettaja Maarit Hälinen Keravan ammattiopistosta sekä erityisopettaja Tiina Joensuu Tuusulanjärven ammattiopistosta. Vuoden 2006 aikana toteutetaan mm. työpaikkaohjaajakoulutusta Nurmijärven ammattiopistossa. Tuusulanjärven ammattiopistolla järjestetään Keudan erityisopetuksen yhdyshenkilöille koulutustilaisuus koskien työllistymistä. Koulutus- ja konsultaatiopalveluja pyritään tuotteistamaan saatujen kokemusten perusteella. Tiedotus Tiedotus koulutuskeskuksen ulkopuolelle vuonna 2006 hoidetaan pääosin Erityisen kotisivujen ja sähköpostin kautta. Lisäksi projektin toiminnasta tiedotetaan verkostokokouksissa. Loppuseminaari siirretään vuoden 2007 keväälle.
15 15(16) Lisätoimenpiteenä tehdään julkaisu projektin tuloksista. Julkaisu tulee koostumaan n. kahdeksasta artikkelista ja jotka esittelevät projektin toimintaa. Julkaisu täydentää omalta osaltaan projektin levittämissuunnitelmaa. Julkaisun toimittamisesta vastaa toimituskunta. Julkaisun painosmäärä tulee olemaan 1000 kappaletta, jonka lisäksi se on vapaasti saatavissa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kotisivuilta. Julkaisun tekemiseen on varattu suhteellisen suuret resurssit, sillä oppilaitoksessamme ei ole aiempaa kokemusta tämän kaltaisesta julkaisutoiminnasta. Julkaisun toimituskunta aloittaa työskentelynsä vuoden 2006 syksyllä. Julkaisu valmistuu keväällä Koulutuskeskuksen sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin koulutuskeskuksen intranetin, sähköpostin ja Moodlen avulla. Työhönvalmennuksen menetelmien soveltaminen työssäoppimisen ohjaukseen Työvalmentajien käyttöä on kokeiltu useilla eri tahoilla vajaakuntoisten asiakkaiden työllistämisessä (mm. Vates ja Kuntoutussäätiö). Erityinen-projektin aikana on tullut esiin tarve kokeilla uusia menetelmiä opiskelijoiden työssäoppimisen ja työllistymisen tukemisessa. Lisätoimenpiteen tavoitteena on kehittää työhönvalmennuksen menetelmien soveltamista työssäoppimisen ohjaukseen. Tarkoituksena on järjestää koulunkäyntiavustajille sekä työssäoppimisopettajille yhteinen koulutus, jonka avulla kehitetään koulutusalakohtaiset toimintamallit. Malleja kokeillaan pienimuotoisesti projektin aikana. Koulutukseen voivat osallistua myös Keudan henkilöstö sekä valmentavan opetuksen opetushenkilöstö. Koulutuksen aikana tutustutaan työhönvalmennuksen menetelmiin sekä muiden oppilaitosten kokeiluihin. Alustavasti on keskusteltu yhteistyöstä Kiipulan ammattiopiston sekä Keskuspuiston ammattiopiston edustajien kanssa. Työssäoppimisen verkko-ohjaus Ohjausryhmä Vuoden 2006 aikana tehdään saatujen kokemusten perusteella työssäoppimisen verkkoohjauksen esittely, joko koostuu powerpoint-esityksestä, hakemistosta & suullisesta osuudesta (vastaavaan tapaan kuin ). Esittelyn tekee verkkoohjauksen kehittämisryhmä Jarkko Korhonen, Tapio Ketomäki, Jouko Himanen sekä Vesa Vehkamäki. Esittelyä voidaan käyttää koulutustilaisuuksissa tai siihen voi tutustua itsenäisesti Erityisen kotisivuilla. Verkko-ohjauksen kehittämisryhmä voi myös antaa työssäoppimisen verkkoohjaukseen liittyvää koulutusta. Erityisen toiminta-aikana koulutus on osallistujille maksutonta. Ohjausryhmä kokoontuu vuoden 2006 aikana neljä kertaa. Ensimmäinen kokous on , jossa käsitellään vuosiraportti. Seuraava kokous, jossa ohjausryhmä päättää jatkorahoituksen hakemisesta. pidetään ennen vuoden 2006 maaliskuun loppua.
16 16(16) Projektiryhmä ja muut kehittämisryhmät Projektin hallinnointi Projektiryhmän toiminta jatkuu kevään 2006 aikana kuten tähän asti. Syksystä 2006 alkaen projektin toiminta jatkuu lähinnä muissa kehittämisryhmissä ja projektiryhmä kokoontuu vain tarvittaessa. Projektiryhmän lisäksi Erityisessä tulee toimimaan vuoden 2006 aikana seuraavat kehittämisryhmät: Työssäoppimisen verkko-ohjauksen kehittäminen Työllistymisen tukemisen kehittäminen (suppea ja laaja kokoonpano) Työelämäyhteistyön kehittäminen Verkostotyön kehittäminen (yhdessä Keudan kanssa) Alueellinen työllistymisen tukemisen verkostotyöryhmä Seminaarin toteutuksesta vastaava työryhmä Julkaisun toimituskunta Työhönvalmennuksen kehittäminen Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Vuoden 2006 aikana tehdään vuosiraportti, kaksi seurantaraporttia sekä kolme maksatushakemusta. Projektin jatkorahoitusta haetaan maaliskuun loppuun mennessä. Jatkorahoituksesta päättää ohjausryhmä. Projektin päättäminen siirtyy jatkoajan vuoksi vuoden 2007 heinäkuuhun. Projektin päättämisestä päätöksen tekee ohjausryhmä. Käsitelty ohjausryhmän kokouksessa Kim Karlsson, projektipäällikkö
1(8) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot. VUOSIRAPORTTI vuodelta 2004. 1. Perustiedot projektista
1(8) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot VUOSIRAPORTTI vuodelta 2004 1. Perustiedot projektista Projektin nimi: ERITYINEN Projektikoodi: 84510 Tavoiteohjelma: 3 Toimintalinja:
LisätiedotLisäksi ohjausryhmä on toiminut edellisvuosien tapaan.
1(14) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot VUOSIRAPORTTI vuodelta 2006 1. Perustiedot projektista Projektin nimi: ERITYINEN Projektikoodi: 84510 Tavoiteohjelma: 3 Toimintalinja:
LisätiedotTYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007
TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET
LisätiedotVERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA
VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen
LisätiedotAmmatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus
Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotErityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotOpiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä
Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto
LisätiedotTOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.
TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotTEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä
TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotVerkoston puheenvuorot
Verkoston puheenvuorot 15.11.2012 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä Taustalla ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on lakisääteinen erityisopetuksen ohjaus-, tuki- ja kehittämistehtävä
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä
Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotOsahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...
1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus
TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi
Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotKoulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna
Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Lisätiedotterveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja
Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki
LisätiedotVamos via Valma! - loppuselvitystä
Vamos via Valma! - loppuselvitystä Hankeaika: 1.8.2015 31.12.2016 31.3.2017 Hakuryhmän nimi: Työelämälähtöisen, osaamisperusteisen, yksilöllisen ja joustavan ammatillisen peruskoulutuksen uudistusten toimeenpanon
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTyöpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen
MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 14. 15.3.2017 Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger,
LisätiedotLiiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotTULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotKokemuksia työssäoppimispaikkojen välityspalvelusta
Kokemuksia työssäoppimispaikkojen välityspalvelusta Työssäoppimispaikkojen välityspalvelu - Lähtökohtana työpaikka Työnantaja haluaa tarjota opiskelijalle työssäoppimispaikan Välityspalvelu ilmoittaa avoimesta
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET
Lisätiedot4. erityistä tukea tarvitsevien nuorten työssäoppimismahdollisuuksia ja niihin liittyvää ammattiosaamisen näyttötoimintaa
Organisaation nimi: Seinäjoen koulutusyhtymä, Koulutuskeskus Sedu Organisaation yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Kehittämispäällikkö Aila Ylihärsilä p. 040 830 2381 ja projektikoordinaattorit Tarja Puskala
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotSipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista
Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten
LisätiedotAmmatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset Mitä on ammatillinen erityisopetus? Tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja jatkosijoittumisessa vaativaa erityistä tukea Tuen perusteena esim. oppimisen
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Lisätiedotvalmistavien ja valmentavien koulutusten toimeenpanon seurantasuunnitelma
Ammatillisten perustutkintojen sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten v. 2008-20102010 uudistettujen tt perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelma 20.9.2011 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö,
LisätiedotPERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu
PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen
LisätiedotKSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?
KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotYTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016
YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotTyöpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?
Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi
LisätiedotSuunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2
1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA
ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotLiite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso
1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
LisätiedotOpen House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus
LisätiedotYTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015
YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen
LisätiedotRahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto
Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta
LisätiedotOpas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille
Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle
LisätiedotKOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Minna-Liisa Myllylä, suunnittelija, OSAO minna-liisa.myllyla@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena ryhmälle:
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotOsaamista työvoimapoolista
Osaamista työvoimapoolista Hankesuunnitelman tiivistelmä Eeva Maijala 11.10.2018 Sisältö 1. Perustiedot 2. Hankkeen tarve 3. Tavoitteet 4. Uutuus- ja lisäarvo 5. Kohderyhmä 6. Toimenpiteet 7. Tulokset
LisätiedotSujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue
Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue KEUDA 1 Työskentelytavasta Aikataulu Opinnollistaminen Tuetut siirtymät Vankilaopetuksen alueellisen toimintamallin juurruttaminen Osaamisen tunnistaminen
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotKOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus
LisätiedotESR-projektin loppuraportti
ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma
LisätiedotOhjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotLAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN
Lisätiedot