|
|
- Timo-Jaakko Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4
5
6 1. JOHDANTO Kuurosokealla on oikeus olla yhteiskuntamme tasavertainen jäsen. Hänellä on oikeus opiskeluun ja työhön, harrastamiseen, perheeseen ja yhteistoimintaan ihmisten kanssa. Kuurosokealla on oikeus itsenäiseen elämään. (Kuurosokeiden oikeuksien julistus). Opinnäytetyön kyselyssä kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden käyttämiä kommunikaatiotapoja ja heidän kokemuksiaan saadusta opetuksesta. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kehittämisideoitaan ja toiveitaan opetuksesta. Aiheen laajuuden takia tutkielmasta on jätetty kokonaan pois opastaminen ja taktiiliseen aistiin eli haptiikkaan perustuvat kommunikointitavat. Kyselylomake testattiin Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteereillä. Tutkielman tekijä esitti raakavedoksen kyselystä, jota aluesihteereillä oli mahdollisuus kommentoida, ideoida ja täydentää. Opetus ei ole systemaattista ja monen kuurosokean on vaikea osallistua tarjolla oleviin opetusmahdollisuuksiin. Pitkät välimatkat ovat yksi syy. Kontaktit muihin kuurosokeisiin ovat joillakin vähäisiä. Opitun menetelmän käyttö voi olla minimaalista ja näin se myös unohtuu helposti. Suomen Kuurosokeat ry:llä on alkanut vuoden 2001 alussa viisi vuotta kestävä kommunikaatioprojekti. Tämä jakautuu osaprojekteihin: kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmät, kommunikaatio - opetuksen ja opetusmateriaalin kehittäminen, tulkkipalvelun käyttökoulutus, viittomakielen tulkin ja viittomakielisen ohjaajan koulutuksen kehittäminen. Kuurosokeiden ryhmä on erittäin heterogeeninen sekä kuulon ja näön, että kommunikaatiotapojen käytön suhteen. Heterogeenisellä tarkoitetaan kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten näkö- ja kuulovammojen suurta vaihtelevuutta. Tämän vuoksi tutkielma on rajattu aikuisiällä kuurosokeutuneisiin.
7 2 Henkilö, joka on kuurosokea mielletään usein täysin kuuroksi ja sokeaksi. Yleensä kuurosokeilla on kuitenkin jäljellä toimivia näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Kuurosokeus olisi nähtävä omana vammanaan. Lapsien ja nuorten kohdalla käytetään usein termiä kuulonäkövammainen. Monet vanhemmistakin kuurosokeista käyttävät mielellään vammastaan termiä kuulonäkövammainen, koska se kuvaa vamman laatua paremmin. Tutkimuksessa käytetään kuitenkin termiä kuurosokea, koska se kattaa koko ryhmän. 2. KUUROSOKEUDEN MÄÄRITTELYÄ Yhteispohjoismainen kuurosokeuden määritelmä on tehty, jotta kuurosokeat pystyisivät tasa - arvoisemmin integroitumaan yhteiskuntaan. Etenevää vammaa sairastavan elämä ei ole välttämättä tasainen, vaan heidän pitää jatkuvasti orientoitua muuttuviin tilanteisiin. (Koskinen 2000, 93.) 2.1. Kuurosokeuden määritelmät Nykyään on käytössä yhteispohjoismainen määritelmä. Henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakavanasteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Osa kuurosokeista on täysin kuuroja ja sokeita, toisilla on näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Vammojen yhdistelmä vähentää samanaikaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi mahdollisia näön- tai kuulonjäänteitä. Tämä aiheuttaa sen, että kuurosokeat eivät ilman muuta voi käyttää hyväkseen näkövammaisille tai kuulovammaisille tarkoitettuja palveluita. Kuurosokeus aiheuttaa tämän johdosta erittäin suuria vaikeuksia koulunkäynnissä, jatkokoulutuksessa, työssä, perhepiirissä ja sosiaalisissa kontakteissa sekä estää informaation saamista ja osallistumista kulttuuritoimintoihin. (Ahola 1991, 14.)
8 3 Kuurosokeana syntyneiden ja kuurosokeaksi varhaisessa iässä tulleilla on usein lisävaikeuksia persoonallisuuden kehityksessä ja käyttäytymisessä. Lisävaikeudet vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää näön- ja kuulonjäänteitä ja vaikeuttavat myös muiden toimintojen kehitystä. (Ahola 1991, 14.) Kuurosokea tarvitsee jokapäiväisessä elämässään ja kommunikoinnissaan usein erityismenetelmiä. Näin ollen kuurosokeus pitäisi huomioida aivan omana vammanaan. (Ahola 1991, 14.) Henkilöt jotka kuuluvat kuurosokeiden ryhmään, voidaan luokitella kuurosokeutumisiän ja vamman laadun mukaan neljään pääryhmään. (Kaitalo 1990, 9.) 1)Syntymästään saakka kuurosokeat 2)Syntymästä saakka näkövammaiset, joiden kuulo on huonontunut myöhemmin. 3)Syntymästä saakka kuulovammaiset, joiden näkö on huonontunut myöhemmin. 4)Aikuisiässä ja ikääntyneenä kuurosokeutuneet. Viimeiseen ryhmään kuuluvat myös ikääntyneet, joiden kuulo ja näköaisti ovat heikentyneet vuosien mittaan. Vain osa heistä on diagnosoitu kuurosokeiksi, joten heidän todellista määräänsä ei tiedetä. (Kaitalo 1990, 9.) Tämä ryhmittely on ikään perustuva. Menetelmän vastaanottamiseen perustuvia ovat Sirotkinin ja Schakenovan (1990, 7) mukaan taktiilit, taktiilit ja jäljellä olevaa näköä käyttävät, näköä käyttävät, näköä ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät sekä taktiilit ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät. Tämä kuvaa paremmin kuurosokeiden ryhmää heidän kannaltaan eli kuinka he ottavat vastaan kommunikoidessaan. (Mp.) 2.2. Kuurosokeuden aiheuttajat
9 4 Kuurosokeuteen voi löytyä monia syitä. Syynä voi olla perinnöllinen sairaus, äidin raskauden aikana sairastama tulehdus tai jokin tapaturma. Heidät voidaankin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: syntymästään saakka kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. (Eloaho, Lehtinen & Viita 1997, 6.) Pilkkomismahdollisuus näistä ryhmistä vielä alaryhmiin osoittaa kuurosokeiden ryhmän heterogeenisuuden. Kuurosokeutumisen taustalla voi olla moninaisia sairauksia, joista esimerkkeinä erilaiset tulehdukset korvissa, kasvaimet pään alueella ja diabetes, joka voi aiheuttaa rappeutumia aistijärjestelmissä. Tapaturmat, kuten iskut pään alueelle voivat aiheuttaa aivojen kuulokeskuksen ja/tai näkökeskuksen vammautumisen. Aivot eivät pysty käsittelemään kaikkea tietoa mikä kulkee niiden läpi, vaikka korvat ja silmät olisivatkin säilyneet vahingoittumattomina. Muita syitä ovat huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö. Nämä voivat aiheuttaa keskushermoston alueella vaurioita. (Eloaho ym. 1997, 13.) 3. KUUROSOKEIDEN RYHMÄT Kuurosokeat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, syntymästään kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin (Eloaho ym. 1997, 6) Syntymästään saakka kuurosokeat Henkilöt, jotka kuuluvat syntymästään kuurosokeiden ryhmään omaavat hyvin moninaisia ja vaikeita aistipuutoksia sekä muita vammoja. Näiden lisäksi heillä saattaa olla liikunta- tai kehitysvamma, joka on erilaisten neurologisten vammojen ja sairauksien seurausta. Muita fyysisiä vammoja voivat olla esimerkiksi sydänvika. (Eloaho ym. 1997, 6.)
10 5 Synnynnäisen kuurosokeuden syitä voi olla monia. Perinnölliset tekijät, infektiot raskauden aikana tai mahdolliset synnytyksen aikana tapahtuneet häiriöt. Perusteellisista tutkimuksista huolimatta kaikkien kuurosokeiden kohdalla ei ole pystytty selvittämään vammautumiseen johtanutta syytä. (Eloaho ym. 1997, 6.) Syntymästään kuurosokeat jaetaan vielä kahteen ryhmään. Aistijäänteiden avulla toinen ryhmä on oppinut viittomakielen ja/tai puheen. Toisella ryhmällä kommunikaatiomenetelmän oppiminen on usein estynyt mahdollisten neurologisten tai muiden vammojen ja sairauksien takia. (Eloaho ym. 1997, 7-8.) 3.2. Kuurosokeutuneet Kuurosokeutuneiden ryhmä on moninainen. Aikaisemmin on jo mainittu muista sairauksista ja syistä. Seuraavassa kerrotaan Usherin - syndrooman eri tyypeistä ja vanhuuden kuurosokeudesta Usher - syndrooma Suomessa arvioidaan olevan noin 400 henkilöä, joilla on Usher - syndrooma. Kuurosokeuden aiheuttajana syndrooma on tavallisin ja peittyvästi periytyvä. (Eloaho ym. 1997, 8). Usher - syndrooma on tyypitelty kolmeen eri pääryhmään. Kuulo- ja näkövammat muuntuvat eri ryhmissä. Näkövamma kehittyy ensin, kuulovamma hitaammin. Ensimmäisinä oireina ilmenee hämäräsokeutta, näkökentän puutoksia, häikäistymisherkkyyttä, kontrastierottelukyvyn eli vastakohtaisuuksien hahmottamisen heikentymistä sekä näöntarkkuuden laskemista. Henkilö jolla on todettu Usher - syndrooma voi säilyttää käyttökelpoisen näönjäänteen pitkälle aikuisuuteen. (TARP Usher syndrome www - sivu ). Usherin I - tyypissä kuulovamma on vaikea - asteinen. Hämäränäön vaikeudet tulevat esiin jo leikki - iässä. Kuulokojeesta ei yleensä ole hyötyä, joten lapsen käyttämä kieli on viittomakieli. Tasapainoelimen toiminta on myös häiriintynyt,
11 6 jolloin lapsi oppii kävelemään ikäisiään myöhemmin. Tasapainoelimen häiriöt aiheuttavat aikuisiällä huimausta. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin II - tyypissä kuulolaitteesta on hyötyä, koska kuulovamma on lievempi ja vaikeutuu vähitellen. Oireyhtymä todetaan usein vasta kouluiässä. Kuulolaitetta käytettäessä lapsi kuulee puheen ja oppii kommunikoimaan puheella. Kävelemään oppiminen tapahtuu normaalisti tasapainoaistin ollessa kunnossa. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin III - tyyppi on Suomessa yleisin, sen osuus on 40%. Sitä on myös todettu olevan Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Kuulovamma on aluksi lievä, mutta se saattaa vaikeutua nuoruusiässä nopeasti. (Pakarinen, L. 1997, 61.) Vanhuuden kuurosokeus Näön ja kuulon heikentyminen on osa ikääntymiseen kuuluvaa prosessia. Ikäihmiset eivät koe olevansa aistivammaisia vaan kokevat sen kuuluvan osana vanhuuteen. Vanhemmiten kuulonsa ja näkönsä menettäneet ovat erittäin suuri ryhmä. Näiden aistien huonontuessa voi heidän toimintakykynsä ja selviytymisensä jokapäiväisissä toiminnoissa heikentyä. (Saarinen, M - L ) Uuden kommunikaatiotavan oppiminen teettää huomattavasti enemmän työtä. Esteet voivat olla myös fyysisiä esim. iän myötä kädet eivät välttämättä kykene muodostamaan viittomia. Kommunikaatiomenetelmän puuttuessa ihminen turhautuu nopeasti, joka voi aiheuttaa ärtyneisyyttä, vihaa ja erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Ikääntyvien parissa työskentelevien pitäisi muistaa, että ihminen ei näe eikä kuule mitä ympärillä tapahtuu. Tämä voi olla erittäin turhauttavaa ja stressaavaa. (Sense - järjestön www - sivu ) 4. KUUROSOKEIDEN KÄYTTÄMIÄ KOMMUNIKAATIOMENETELMIÄ
12 7 Kuurosokeiden näkö- ja kuulovammojen vaihtelevuuden myötä on myös kommunikaatiomenetelmiä paljon. Kuulevina syntyneiden kommunikointi perustuu suomen kieleen. Puheen ja huulilta luvun lisäksi siihen perustuu viitottu suomi, sormiaakkoset, englantilaiset sormiaakkoset, iso- ja suuraakkoskirjoitus ja pistekirjoitus. (Eloaho 1997, 17.) 4.1. Suomen kieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokeutuneiden yleisin itsensä ilmaisemisen kommunikaatiotapa on puhe. Puhetta käyttävät henkilöt, jotka ovat menettäneet kuulonsa tai osan siitä puheen oppimisen jälkeen. Puheen lisäksi henkilö voi tarvita muita menetelmiä ja apuvälineitä. Kuulolaitetta käyttävät tarvitsevat puheen erottamiseksi hyvät kuunteluolosuhteet. (Kuulonhuoltoliiton www - sivu ) Huuliltalukuun vaaditaan kykyä ymmärtää puhetta puhujan suun, huulten ja kielen liikkeistä. Kasvojen ilmeet ovat myös tärkeä osa huuliltalukua. Tueksi monet opettelevat muita kommunikointimenetelmiä. Huuliltaluvun ymmärtämiseen vaikuttavat monet tekijät: huuliltalukija, ulkoiset olosuhteet esimerkiksi valaistus, etäisyys ja katsekontakti, asian tuttuus, käytetyt äänteet, puhuja- ja hänen puhe- ja ilmaisutapansa. (Kuulonhuoltoliitto ry:n julkaisu 2000.) Isokirjoitus on tavallista suurempaa tekstiä, jota voidaan kirjoittaa yksinkertaisimmillaan tummalla tussilla vaalealle, mattapintaiselle paperille. Kommunikaatiotapana tulkkaustilanteissa isokirjoitus on hidas. Muissa jokapäiväisissä tilanteissa hyvinkin yksinkertaista. Henkilön ei tarvitse muuta kuin muistaa kantaa paperilehtiötä ja kynää mukanaan. (Atwood, Clarkson & Laba 1994, 19.) Suuraakkosia käytetään tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä apuvälineitä tai kuurosokean näkö ei riitä isokirjoituksen lukemiseen. Suuraakkosia kirjoitetaan etusormella kuurosokean kämmeneen tai jopa pöydän pintaan. Tilanteesta riippuen kirjoituksen voi tehdä myös muualle kehoon sopimuksen mukaan. (Eloaho ym. 1997, 20.)
13 8 Pistekirjoitus on sormien tuntoaistilla luettava kirjoitusjärjestelmä. Siinä kirjaimet, numerot ja välimerkit muodostuvat koholla olevista pistekuvioista. Kuviot perustuvat kuuden pisteen muodostamaan suorakulmioon, josta eri tavoin pisteitä yhdistämällä saadaan syntymään merkkejä. (Viitasaari 1991, ) Sormiaakkosia käytetään sormittamalla sanat ja lauseet kirjain kirjaimelta vakiintuneessa käytössä olevilla sormiaakkosilla. Sormiaakkosia voidaan käyttää myös kädestä käteen viitottaessa. Myös viittomakielessä puhutun kielen sanat ja nimet, joille ei ole viittomaa, sormitetaan. (Eloaho ym. 1997, 19.) Englantilaiset sormiaakkoset eivät ole yhtenevät Suomessa käytettävien sormiaakkosten kanssa. Englantilaiset sormiaakkoset voidaan tehdä kämmenen tai kämmenselän puolelle. Tämä auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa käsissä kannetaan jotakin. Ne ovat helppo tehdä ja vastaanottaa. Muuntautuvuus eri kehon osille on myös monipuolinen. Muutamat henkilöt Suomessa käyttävät jo tätä tapaa kotioloissaan tai tulkkauksessa. (Lahtinen & Palmer 1995, 16.) Viitottu puhe perustuu puhuttuun kieleen. Se ei ole itsenäinen eikä luonnollinen kieli. Tämä kommunikaatiomenetelmä on kehitetty apuvälineeksi niille, jotka tarvitsevat puhetta tukevaa menetelmää. Monesti puheen lisäksi käytetään jotain muuta kommunikaatiomenetelmää. Viittomakielessä käytettäviä viittomia käytetään puhutun kielen rakenteen mukaisesti puheen ja huulilta luvun tukena. Viitotusta puheesta käytetään myös määritelmää viitottu suomi tai viitottu ruotsi. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 313.) 4.2. Viittomakieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokea joka on syntynyt kuurona käyttää yleensä viittomakieltä. Se on hänen äidinkielensä. Viittomakieli ei ole keksitty, keinotekoinen kommunikointitapa, vaan luonnollinen kieli. Se ei ole myöskään kansainvälinen. Eri maiden viittomakielistä löytyy myös useita murteita. (Rissanen 1985, 5.)
14 Näöllä vastaanotettavat sormiaakkoset, viitottu puhe ja viittomakieli Kuurosokea, jolla on jäljellä olevaa näköä, vastaanottaa sormiaakkosia, viitottua puhetta ja viittomakieltä pääasiassa näköaistinsa avulla. Hyvä valaistus ja kontrastivärien käyttö helpottavat niiden erottamista. Näönjäänteiden hyödyntäminen on hankalaa valaistuksen ollessa huono, jolloin on siirryttävä kädestä käteen viittomiseen. Näkökentän ollessa kaventunut, viitotaan pienessä tilassa. Silmän mukautuminen eri valaistuksiin henkilöllä, jolla on esimerkiksi hämäräsokeutta tai häikäistymistä pitää ottaa huomioon viitottaessa. Viittomaetäisyys on otettava myös huomioon. (Hyvärinen, L. 1991, ) Kädestä käteen viittominen Mikäli kuurosokea ei pysty seuraamaan viittomista näköaistinsa avulla, viitotaan hänelle kädestä käteen eli taktiilisti. Hän vastaanottaa viittomat pitämällä kiinni viittojan käsistä ja seuraamalla tämän käsien liikkeitä. Kädestä käteen viitottaessa käytetään yleensä kahta kättä. Tottunut viittoja voi ottaa vastaan yhdellä kädellä. Kädestä käteen viitottaessa tuntoaistin avulla välittyy myös mielentila, iloisuus ja surullisuus. (Atwood ym. 1994, 19.) 5. APUVÄLINEITÄ Kommunikaatiotavat ovat yksilöllisiä. Erilaisten apuvälineiden avulla kuurosokea pystyy käyttämään jäljellä olevia näön- ja kuulonjäänteitä. (Viitasaari 1995, 95). Puheen erottaminen vaatii kumminkin ympäristön, jossa ei ole hälyääniä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat, voi kuulokojeen käyttäjästä tulla toiminnallisesti
15 10 kuuro. Huonot valaistusolosuhteet tai tarvittavien apuvälineiden puuttuminen voi myös estää toimivan kommunikoinnin tapahtumisen. (Viita, Huttunen & Sorri 1998, ) Seuraavassa on selvitetty apuvälineitä jotka liittyvät vuorovaikutukselliseen kommunikointiin Kuulon apuvälineitä Moni kuurosokea hyötyy erilaisten kuulon apuvälineiden käytöstä. Käytössä olevia kuulonapuvälineitä ovat kuulokoje, sisäkorvaistute, kiinteä induktiosilmukka, pienoissilmukat, RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite), puhelin vahvistimella, äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet tietokoneessa. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Kuulokoje on yleisesti ensisijainen apuväline kuulon kuntoutuksessa. Kuulokojetyyppejä on erilaisia; korvantauskone, taskukoje, korvakäytäväkoje ja silmälasikoje. Kuulokoje vahvistaa kaikki äänet, joten sen käyttäjä ei voi valikoida ääniä ympäristöstä mielenkiintonsa mukaan. Meluisassa tilanteessa kuulokojeen käyttäjästä voi siis tulla toiminnallisesti kuuro. Kojeen käyttö vaatii aluksi harjoittelua, jotta siitä saisi kaiken mahdollisen hyödyn. (Viita ym. 1998, ) Sisäkorvaistute eli kokleaimplantti on tekninen apuväline. Sen tarkoituksena on muuttaa ääneen perustuvat viestit sähköiseen muotoon. Toimimaton sisäkorva ohitetaan ja viesti menee suoraan kuulohermoon. Parhaimman hyödyn ihminen saa jos hän on kuullut ja ehtinyt oppia puhutun kielen ennen kuulovamman syntymistä. Kuulohermon toimivien säikeiden määrä ei kuitenkaan riitä perusteeksi sisäkorvaistutteen asentamiselle. Suositeltavaa olisi, että kuuroutumisesta on alle kymmenen vuotta. Henkilön pitää sitoutua pitkään kuntoutukseen sekä motivoitua uudelleen kuulemiseen. (Viita ym. 1998, ) Induktiosilmukat eli silmukkavahvistimet voidaan asentaa tilapäisesti tai kiinteästi. Vastaanottimena toimii käyttäjän kuulokoje. Kiinteää silmukkavahvistinta voidaan käyttää esimerkiksi luentotilanteissa, jolloin johto asennetaan huoneen
16 11 ympäri seinien viereen. Julkisiin tiloihin, kuten kirkkoihin ja kirjastoihin on usein myös asennettu kiinteä induktiopiiri. (Viita ym. 1998, 67.) Pienoissilmukka mahdollistaa esimerkiksi kotona television ja radion kuuntelun. Pienoissilmukoitakin on mahdollisuus saada erilaisina malleina; kaulan ympärille pujotettava tai tyynysilmukka. Viimeksi mainittu on silmukkakenttä, joka voidaan asentaa irrallisen istuinpehmusteen sisään. Nykyään on myös mahdollista saada joihinkin matkapuhelimiin oma induktiosilmukkansa. Käyttötilanteesta riippuen voidaan valita sopiva silmukkavahvistin. Ympäristöstä tulevat turhat hälyäänet poistuvat ja puhujien ääni vahvistuu. Induktion käyttäjällä on mahdollisuus osallistua tasa - arvoisesti esimerkiksi kokoustilaisuuteen puhujien käyttäessä mikrofonia. (Viita ym. 1998, ) RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite eli frekvenssimodulaatiolaite) on henkilökohtainen apuväline, jota voidaan käyttää esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, opiskelussa ja television sekä radion kuuntelussa. Toimintaperiaate on erilainen kuin pienoissilmukkavahvistimessa, vaikkakin käyttötapa on sama. Laitteen käyttäjä kohdistaa mikrofonin puhujaan tai puhujilla voi olla omansa. (Viita ym. 1998, ) Puhelimen vahvistimen avulla henkilö voi keskustella puhelimessa kuulolaitteen avulla tai ilman. Puhelimen kuulokkeeseen asetetaan vahvistin, jolloin se toimii akustisena vahvistimena. (Viita ym. 1998, 70.) Tietokoneeseen on mahdollista hankkia apuvälineeksi mm. äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet Näön apuvälineet Perinteisien silmälasien, suurennuslasien ja kiikarien lisäksi näkemisessä voi olla apuna luku - TV, suurennusohjelma tietokoneessa ja kuvapuhelin. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Luku - TV:n avulla henkilö voi lukea ja kirjoittaa, vaikka näköä olisi hyvin vähän jäljellä. Kuvan saa suurennettua jopa 60 kertaiseksi. Tietokoneeseen voidaan
17 12 liittää suurennusohjelma, jonka avulla käyttäjä voi suurentaa tekstin näytöllä itselleen sopivaan kokoon. (Eloaho ym. 1997, 23.) Kuvapuhelimella välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä toiseen samanlaiseen laitteeseen. Kuvapuhelin on mikrotietokone johon lisätään video- ja ISDN - kortit, kamera, ääntä varten äänikortti, mikrofoni sekä kaiuttimet kuvan käsittelyä varten. Lisäksi käyttäjällä tarvitsee olla kuvapuhelinohjelma ja puhelinlinja, joka on ISDN verkkopäätteellä. (Heiskanen, Korhonen & Vivolin - Karen 2001, 7.) Viittomakieliselle kuulovammaiselle kuvapuhelin on sama asia kuin kuulevalle tavallinen puhelin. Kuvapuhelimen avulla hän voi ottaa yhteyden kuuleviin sukulaisiinsa, hoitaa virastoasioita tai vaikka varata lääkäriajan. Omalta päätteeltään hän näkee henkilön, jonka kanssa keskustelee sekä oman kuvansa pienempänä ruutuna. Tulkin avulla kuvapuhelin toimii etätulkkauslaitteena. Kuulovammainen soittaa tulkkikeskukseen, josta tulkki soittaa esimerkiksi virastoon. Tällä tavoin tulkki hoitaa jatkoyhteyden haluttuun paikkaan. Tulevaisuudessa kuvapuhelintulkkipalvelu mahdollistaa myös etäopiskelun. (Hakulinen & Savela 2000,12.) 5.3. Kirjoituksen apuvälineitä Kirjoituksen apuvälineitä ovat paperi, tussi, kirjoituskone, tietokoneen näppäimistö ja näyttö, tekstipuhelin, suuraakkoset sekä sormiaakkoset. Pistekirjoituksen apuvälineitä ovat naskali ja taulu, pistekirjoituskone, keskustelukone ja tietokoneen pistenäyttö. Matkapuhelin ja kommunikaattori ovat myös vuorovaikutuksellisen kommunikaation apuvälineitä. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Mekaaninen Tellatouch - keskustelukone ja sähköllä toimiva DiaLogos - laite ovat pistekirjoituslaitteita, jotka vaativat pistekirjoituksen osaamista kuurosokealta. Keskustelun toiselta osapuolelta ei vaadita muuta kuin konekirjoitustaitoa. Tarvittaessa tietokoneeseen voidaan asentaa pistenäyttö, puhesyntetisaattori
18 13 tai suurennusohjelma, joka mahdollistaa keskustelun sekä esimerkiksi sähköpostin käytön ja lehtien luvun. ( Eloaho ym. 1997, 24.) 6. KUUROSOKEAN AIKUISEN OPPIMINEN Aikuisiällä kuurosokeutuneet voivat kokea jäävänsä usein kaiken ulkopuolelle riittävän/oikean kommunikaatiotavan puuttuessa. Kommunikoinnin edellytyksien heiketessä aikuinen tarvitsee vuorovaikutusmahdollisuuksia. Hän tarvitsee varmuuden siitä, että hänen asemansa kommunikoivana henkilönä yhteiskunnassa säilyy. (Launonen & Korpijaakko - Huuhka 1998, 10.) Henkilö voi olla sopeutumiskriisissä, jolloin uuden kommunikaatiotavan oppiminenkaan ei onnistu. Tämän takia kuurosokeutuneelle henkilölle ja hänen lähiympäristölleen pitäisi antaa hyvissä ajoin informaatiota mahdollisista muista ratkaisuista. Heille tulisi tiedottaa myös käytössä olevista apuvälineistä ja kommunikaatiotavoista. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 324.) Kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen, täytyy opetuksessa huomioida yksilöllisyys. Pelkästään jo näkövamma asettaa viittomakielen opetukselle omat vaatimuksensa varsinkin, kun kommunikaatioetäisyys ja näkökyky ovat sidoksissa toisiinsa. Opettajan pitää olla myös perehtynyt kuurosokeuteen liittyviin seikkoihin ja hänen on mahdollisuuksien mukaan kuunneltava asiakkaan toiveita opetuksen suhteen. Vanhuksilta uuden kommunikaatiotavan oppiminen ei välttämättä suju yhtä helposti kuin nuorilta. Pelkästään jo sormiaakkosten tuottaminen joillekin voi olla fysiologisesti mahdotonta esimerkiksi reuman takia. (Koskinen, S. 2000, 37.) Monet kuurosokeista ovat voineet saada opetusta jo monista eri kommunikaatiotavoista. He voivat olla turhautuneita, eivätkä heidän voimavaransa enää riitä uuden oppimiseen saatikka itseensä luottamiseen. Heidän mielipiteitään täytyy kuunnella, antaa aikaa sekä olla kannustava. (Smith, T.B. 1994, 67.)
19 14 Kommunikaatiomenetelmien opetuksessa pitää huomioida kontrasti, valot, etäisyys, paikka ja näkökentän laajuus. Viittomakielellä opetus on huomattavasti hitaampaa. Täytyy miettiä viittomien muutokset pieneen näkökenttään. Taktiilisti viitottaessa hahmottaminen on hankalampaa. Muistettava on taktiilin aistin eli haptiikan harjoitukset, liikeradat, käsimuodot ja paikan harjoitukset. Harjoittelupaikkojen tärkeys myös korostuu. Tutkittua tietoa menetelmien opetuksesta ei ole. Menetelmät vaihtuvat tilanteiden mukaan, etsien. (Lahtinen, R Henkilökohtainen tiedonanto). 7. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON KERUU Tutkielmassa kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiomenetelmiä ja mitä opetusta he ovat niihin saaneet sekä heidän toiveitaan opetuksen suhteen tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös saada tietoa heidän käyttämistään apuvälineistä ja mistä he ovat saaneet informaatioita opetuksesta. Tieto- ja taitotaso vaihtelee paljon kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen. Opetuksen rahoittaa pääasiassa kunta ja rahoitusta myönnetään yleensä liian vähän. Päätösten venyessä opetus päästään aloittamaan usein valitettavan myöhään Tutkimustehtävät Haastattelun kysymykset jaettiin kolmeen osioon: taustatietoihin, kommunikaatiomenetelmiin ja opetukseen. Kommunikaatiomenetelmiä osiossa haluttiin selvittää mitä eri menetelmiä henkilöt käyttävät eri ihmisten kanssa. Viimeisessä osiossa haluttiin tietää onko viittomakielen, viitotun puheen ja pistekirjoituksen opetusta saatu kursseilla vai kotiopetuksena. Tällä haluttiin selvittää myös kumman opetusmenetelmän vastaajat kokivat tehokkaammaksi. Tutkimuksessa
20 15 kartoitettiin myös henkilöiden omaa arviota opitun kommunikaatiomenetelmän taitotasosta sekä mistä he ovat saaneet tiedon opiskelumahdollisuuksista. Kysymysten avulla haluttiin myös kartoittaa henkilöiden toiveita oppimateriaalin ja hyvän opettajan suhteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää ovatko he tyytyväisiä opetuksen määrään. Viimeisessä osiossa tiedusteltiin myös kuinka uuden kommunikaatiotavan oppiminen on vaikuttanut elämään Haastattelututkimus ja otos Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelututkimus, koska haastattelun tekijä ja siihen vastaava henkilö olivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tarkentavat kysymykset sekä haastattelijan, että vastaajan puolelta olivat mahdollisia tällä menetelmällä. Tutkielman kohderyhmänä oli aikuisiällä kuurosokeutuneet. Otos tehtiin Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenrekisterissä oleville. Aluesihteerit haastattelivat sovitun kahden kuukauden aikana tapaamansa asiakkaat. Osan haastatteluista teki tutkielman tekijä. Kartoitushaastattelun kysymykset testattiin käymällä ne läpi Suomen Kuurosokeat ry:n palveluksessa työskentelevien aluesihteereiden kanssa pidetyssä palaverissa. He saivat kommentoida sekä antaa ohjeita kysymysten asetteluihin. 8. KYSELYN TULOKSIA Haastattelut suoritettiin touko- ja kesäkuun 2001 aikana aikuisiällä kuurosokeutuneille. Yhteensä niitä tehtiin 55, joista purettiin 37 haastattelua. He ovat kuulevina (27 henkilöä) ja huonokuuloisina (10 henkilöä) syntyneitä. Hei
21 16 dän äidinkielensä on suomen tai ruotsin kieli. Loput 18 haastattelua karsiutuivat tutkimuksesta, koska tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiota. Työn ulkopuolelle jätettiin siis kuuroina syntyneet. Näiden haastattelujen tulokset myös puretaan ja luovutetaan Suomen Kuurosokeat ry:n käyttöön. Kysymyslomakkeessa oli valmiit vaihtoehdot. Lähes jokaisessa kysymyksessä oli viimeisenä vaihtoehtona joku muu, johon vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan Haastateltujen taustatiedot Kyselyyn vastanneista henkilöistä naisia oli kaiken kaikkiaan 24 ja miehiä 13. Nuorin kyselyyn vastanneista henkilöistä oli 25 - vuotias ja vanhin 82 - vuotias. Vastaajista yksi ei maininnut ikäänsä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 80- vuotiaat KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma Haastatelluista 34 ilmoitti äidinkielekseen suomen ja kaksi henkilöä ruotsin. Yksi vastanneista oli merkinnyt suomi/viitottu suomi. Vastaajista 34 oli eläkkeellä, jäljelle jääneet kolme jakautuivat seuraavasti; työelämässä, opiskelija sekä eläkkeellä oleva opiskelija.
22 17 Vaihtoehdot asuinseuduista olivat Etelä - Suomi, Länsi - Suomi, Keski - Suomi, Itä - Suomi ja Pohjois - Suomi. Eniten vastaajia oli Etelä - Suomesta ja vähiten Itä - Suomesta Etelä- Suomi Länsi- Suomi Keski- Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi KUVIO 2. Vastaajien asuinseudut Haastatelluista 17 vastasi asuvansa kaupungissa, 13 maalla ja seitsemän jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuulevana/näkevänä oli syntynyt 24, kuulevana/heikkonäköisenä yksi, kuulevana/sokeana yksi, huonokuuloisena/näkevänä viisi ja huonokuuloisena/heikkonäköisenä neljä henkilöä. Yksi vastanneista oli syntynyt huonokuuloisena/sokeana, mutta lapsena tehtyjen leikkausten jälkeen näön taso muuttui heikkonäköiseksi. Vastaamatta jätti yksi henkilö.
23 Kuuleva/näkevä Kuuleva/heikkonäköinen Kuuleva/sokea Huonokuuloinen/näkevä Huonokuuloinen/heikkonäköinen KUVIO 3. Kuulon ja näön taso syntyessä. Seuraavassa tiedusteltiin milloin vastaajien kuulo ja/tai näkö on huonontunut sekä jos on kuurosokeutunut. Vain muutama oli vastannut näihin kohtiin ja niistä ei tullut esille tarkkaa ikää tai he eivät muistaneet. Hieman alle puolella eli 18 henkilöllä oli diagnosoitu Usherin - syndrooma. Viidellä ei ollut mitään diagnoosia. Muita diagnooseja olivat esimerkiksi Retinitis Pigmentosa, Riegerin syndrooma, verkkokalvon irtauma ja kuulohermon rappeutuma sekä Diplegia Spastica. Ainoastaan yhdellä vastanneista oli tehty sisäkorvaistute leikkaus noin 55 - vuoden iässä. Erityiskoulua oli käynyt 15 ja normaalikoulua 22. Erityiskoulut olivat näkövammaisten opetukseen perehtyneitä kouluja sekä yksi vastanneista oli opiskellut huonokuuloisten luokalla Kommunikointi
24 19 Tässä osiossa kysyttiin kenen ja keiden kanssa sekä millaisia kommunikaatiomenetelmiä vastaaja käyttää eri henkilöiden kanssa. Useimmissa vastauksissa jäi epäselväksi kumpi oli vastaanottaja ja kumpi tuottaja. Tämän vuoksi kaikki yhdistettiin ja saatiin yleiskuva siitä mitä kommunikaatiomenetelmiä on käytössä. Kyselyssä esiin tulleet viitotun puheen, viittomakielen ja sormiaakkosten eri osiot on yhdistetty. Purettaessa ainoastaan taktiilit osuudet on eritelty. Muita kommunikaatiotapoja olivat tavallinen isokirjoitus, tavallinen kirjoitus, tussikirjoitus, taktiilit suuraakkoset ja pistekirjoitus. Jokin muu kohdassa vastaajat saivat kertoa omin sanoin mitä tapaa olivat käyttäneet. Heillä oli mahdollisuus myös rastittaa monta vaihtoehtoa, jolloin he ovat voineet käyttää useampia menetelmiä saman henkilön kanssa. Taulukoista on jätetty pois englantilaiset sormiaakkoset, koska vastanneista kukaan ei ollut rastittanut tätä vaihtoehtoa. Perheenjäsenen kanssa 34 vastanneista käytti puhetta ja huuliltalukua 11 henkilöä. Viitottua puhetta kuusi ja taktiilisti viitottua puhetta käytti neljä, viittomakieltä ja taktiilisti viitottua viittomakieltä kolme henkilöä. Kommunikaatiossa sormiaakkosia käytti yhdeksän ja taktiilisti sormiaakkosia kolme henkilöä. Taktiilit sormiaakkoset 3 Sormiaakkoset 9 Taktiili viittomakieli 3 Viittomakieli 8 Taktiili viitottu puhe 4
Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
LisätiedotPistekirjoitus. ja kohomerkinnät
Pistekirjoitus ja kohomerkinnät Pistekirjoitus Pistekirjoitus on kohokirjoitusjärjestelmä, jota luetaan sormin. Sitä kutsutaan myös braillekirjoitukseksi keksijänsä Louis Braillen mukaan. Peruskuviossa
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotTämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä
Y H T E I S T Y Ö N AVA I M E T TOIMINTAMALLI TUKIVIITTOMAOPETTAJIEN JA PUHETERAPEUTTIEN MONIAM- MATILLISEEN YHTEISTYÖHÖN Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena on kehittää
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012
Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotAsumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012
Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKuulo ja ikääntyminen
Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotOpas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille
Lausunto 4.4.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite STM010:00/2015 VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille
LisätiedotOpas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä
Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo
LisätiedotNäön vuoksi 28.9.2006
Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotKokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotViittomakielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén
Viittomakielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén Arvioinnin toteuttaminen Viittomakieli äidinkielenä -oppimäärän oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKoulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
Lisätiedotnen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan
HUONOKUULOISTEN OPISKELIJOIDEN ryhmä on moninai- nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan kuulovammaan. Heillä voi olla
Lisätiedotk u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö
LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa
LisätiedotKUUROSOKEILLE TULKKAUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOISMAISSA
KUUROSOKEILLE TULKKAUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOISMAISSA Emilia Jussila ja Kirsi Äijänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKUUROSOKEIDEN OPINTOPOLKU
3.6.2014 1/10 Toimittanut Sonja Kurki KUUROSOKEIDEN OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksesta alkaen kohti työelämää Syntymästään kuurosokeiden ja lievemmin kuulonäkövammaisten lasten kasvun ja yksilöllisen kehityksen
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotKUUROSOKEIDEN OPETUSKÄYTÄNTÖJÄ SUOMESSA OPETUSHENKILÖSTÖN KUVAAMANA
KUUROSOKEIDEN OPETUSKÄYTÄNTÖJÄ SUOMESSA OPETUSHENKILÖSTÖN KUVAAMANA Ritva Hoikkala Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos 2013 TURUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotAsiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Miksi tulkkaus on järjestetty vammaryhmän mukaan? Kela hankkii tulkkauspalvelun ulkopuolisilta palveluntuottajilta tarjouskilpailuna
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotTeknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta
Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta Marjo Outila ja Pilvikki Lantela, Lapin yliopisto Toimiva Kotihoito Lappiin -hankkeen tulosseminaari 4.9.2018 Tiedonkeruu Tavoite
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotSairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä
Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...
LisätiedotSuhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005
Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotTulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit
in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotAntti Huttunen Turun VIRTA-hanke
Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä
Lisätiedotpsta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö
Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotT ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa).
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotAvaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke
PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotEsteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä
Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus
ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä
Lisätiedot