Yhdessä perheen kanssa

Transkriptio

1 Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäen palvelut

2

3 Sisällysluettelo 4. Beardsleen perheinterventio 6. Menneisyysmatkailu 7. Nuorten DKT-taitovalmennusryhmä 8. Rentoutus ja kehomeditaatioryhmät 9. Vaahteramäen jännittäjäryhmä 10. Neuropsykiatrinen valmennus 12. Perhearviointi 13. Perhekuntoutus 14. Perheterapia 15. Pariterapia 16. Nuoren päihdearvio ja mini-interventio 18. Nuoren rikollisuuden arviointi 20. Surutyöskentely 22. Kognitiivis-behavioraalinen toipumista tukeva ryhmä syömishäiriöisille 23. Nuorten tai vanhemman yksilöpsykoterapiat tai tukikäynnit Vaahteramäen palvelut 3

4 Beardsleen perheinterventio Milloin perheinterventio? Odottamattomat, ikävät muutokset perheen tai perheenjäsenen elämäntilanteessa voivat herättää vanhemmissa huolta lasten hyvinvoinnista. Esimerkiksi lapsen oma toiminta tai vanhemman masennuksen/ muun psyykkisen sairauden oireet, päihteenkäyttö tai muu saattavat vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Lapset voivat syyttää itseään perheen tapahtumista/ vanhemman muuttuneesta käytöksestä ja voivat pyrkiä ottamaan itselleen liikaa vastuuta uudessa tilanteessa. Myös lapsen oma käyttäytyminen voi muuttua oireilevaksi. Esimerkiksi leikkiikäinen voi reagoida takertumalla ja murrosikäinen olemalla jatkuvasti pois kotoa. Miksi perheinterventio? Lasta ja hänen kehitystään tukee oikeanlainen ymmärrys asioista ja perheen tilanteesta. Vanhempien ja lasten yhteinen, jaettu ymmärrys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta. Perheinterventio-menetelmän avulla pyritään vähentämään lasten oireilua ja ennalta ehkäisemään lasten alttiutta sairastua psyykkisiin häiriöihin myöhemmin. Perheintervention sovellukset Vanhemman psyykkinen tai fyysinen sairaus Päihdetyö Lastensuojelu 4 Vaahteramäen palvelut

5 Perheintervention perusajatuksia Luottamuksellisuus Vapaaehtoisuus Perheen vuorovaikutuksen edistäminen Vanhemmuuden kunnioittaminen Psykoedukaatio Perheintervention kulku Vanhemman/ vanhempien tapaamiset (2 istuntoa) Lapsen tapaaminen (jokainen lapsi erikseen) Suunnitteluistunto (vanhemman/ vanhempien kanssa) Perheistunto Ylimääräiset istunnot tilanteen/ tarpeen mukaan Seurantaistunto 3 kk:n kuluttua tai myöhemmin (mikäli perhe toivoo sitä) Perheintervention toteuttaa koulutettu Beardsleen perheinterventio - menetelmän kliinikko apunaan kirjuri Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 5

6 Menneisyysmatkailu Menneisyysmatkailu on työskentelymalli, jossa yhdessä nuoren kanssa käydään läpi hänen menneisyyttään oman elämäntarinan hahmottumiseksi. Menneisyysmatkailu-menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun sijoitettu nuori on menettänyt yhteyden biologiseen sukuunsa tai nuoren elämässä on vaiheita, joista hän ei muista mitään. Menneisyysmatkailu alkaa sukupuun ja kronologisen elämänkulkukuvauksen tekemisellä asiakirjoja apuna käyttäen. Toisessa vaiheessa tavataan henkilöitä, jotka osaavat kertoa nuoren elämästä ja vaiheista, etsitään sukulaisia ja käydään paikoissa, joissa nuori on elämänsä varrella ollut. Prosessin aikana kerätään mahdollisuuksien mukaan nuorelle tärkeitä esineitä, leluja, valokuvia, tallenteita ja muita hänelle tärkeitä asioita. Prosessin aikana nuori tekee ja kokoaa omakirjaa, johon myös työntekijä lisää kokemuksiaan ja kommenttejaan. Omakirja, johon hän voi myöhemmin palata ja lisätä tietoja, jää nuorelle muistoksi menneisyysmatkasta. Menneisyysmatkan nuoren kanssa tekee erityistason perheterapeutti. Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut

7 Nuorten DKTtaitovalmennusryhmä Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy:n palveluihin kuuluu Nuorten taitovalmennusryhmä ja Vanhempien taitovalmennusryhmä. Ryhmämenetelmää voidaan käyttää sekä avohuollon tukitoimena että sijaishuollossa. Ryhmä on suunnattu niille epävakaille henkilöille, jotka tahtovat parantaa omia vuorovaikutus-, tunnesäätely-, tietoisuus-, ja kriisistä selviytymisen taitojaan. Taitovalmennusryhmässä sovelletaan dialektisen käyttäytymisterapian viitekehystä. Ryhmä kokoontuu viikoittain kiinteinä aikoina yhteensä 14 kertaa. Ryhmässä harjoitellaan aktiivisesti yhdessä uusia taitoja. Ryhmän aikana sen jäsenet tapaavat omaa työntekijäänsä yksilökäynneillä. Ryhmänvetäjät tekevät tiivistä yhteistyötä nuoren oman työntekijän kanssa. Ennen ryhmän alkua kaikki ryhmäläiset haastatellaan ja haastattelun kautta kartoitetaan ryhmäläisten omia ajatuksia, toiveita ja motivaatiota. Ryhmäläisiltä edellytetään kunnioitusta muita kohtaan ja ryhmässä käsiteltävät asiat jäävät ryhmän sisäisiksi. Heräsikö kiinnostus ota rohkeasti yhteyttä! Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 7

8 Rentoutus ja kehomeditaatioryhmät Rentoutus- ja kehomeditaatioryhmissä koulutettu terapeutti vetää suggestiivisia rentoutuksia sekä kehomeditaatiota. Ryhmissä saatetaan toteuttaa myös lyhyitä jooga harjoitteita. Nämä ryhmät sopivat jännittäjille, masennusoireisille, syömishäiriö-oireisille sekä epävakaudesta kärsiville. Ryhmiä voidaan toteuttaa joustavasti erikokoisille ryhmille. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut

9 Vaahteramäen jännittäjäryhmä Jännitätkö sosiaalisissa tilanteissa tai onko esiintyminen sinulle vaikeaa? Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki tarjoaa jännittäjäryhmän toteutuksen kaikille jännittämisen kanssa kamppaileville nuorille ja nuorille aikuisille. Jännittäjäryhmä kokoontuu 8 kertaa (90 min/kerta) ja mukaan pääsee maksimissaan 8 osallistujaa. Ryhmässä on tarkoitus syventää itseen tutustumista kotitehtävien, harjoitusten ja keskustelujen avulla. Lisäksi ryhmässä tehdään hengitys-, tietoisuustaito- ja suggestiopohjaisia rentoutusharjoituksia sekä pohditaan yhdessä keinoja jännityksen lieventämiseksi altistustehtävin ja vertaistuen avulla. Jännittäjäryhmän tapaamisten pääteemat Tutustuminen, odotukset ja tavoitteet Oireet ja jännitystä aiheuttavat tilanteet Jännittäminen, stressi ja rentoutuminen Selviytymiskeinoja jännittämiseen Oma jännityshistoriani Minuuden erilaiset puolet Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus Jäähyväiset, kooste ja palaute Ryhmän vetää psykoterapeutti Markku Tyynismaa. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 9

10 Neuropsykiatrinen valmennus Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu henkilöille, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisvaikeus, kuten: ADHD Aspergerin oireyhtymä Autismi Tourette Kielellinen erityisvaikeus Neuropsykiatrinen valmennus on hyvin käytännön läheistä, suunnitelmallista sekä tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Valmennus lähtee aina valmennettavan omista tarpeista. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat arjen- ja elämänhallinnan sujumisen tukeminen, valmentautujan omien vahvuuksien sekä voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla sekä itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen. Neuropsykiatrinen valmennus on tehokas menetelmä erityisesti itsenäistyvien nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valmennuksesta saa tukea juuri sen hetkisen elämäntilanteen haasteisiin. 10 Vaahteramäen palvelut

11 Valmennus sopii myös koululaisille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi oman toiminnan ohjaamisessa. Koululaisten neuropsykiatrisissa valmennustapaamisissa harjoitellaan muun muassa tunnetaitoja ja vuorovaikutusta. Neuropsykiatrista valmennusta voidaan suunnata myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Perhettä autetaan löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen, autetaan heitä käsittelemään kokemuksiaan ja ratkomaan ongelmia ja löytämään yhdessä polku parempaan tulevaisuuteen. Markku Korpelainen Anu Koivulahti Vaahteramäen palvelut 11

12 Perhearviointi Perhearviointi-menetelmä on perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Siinä keskitytään perheen elämään, keskinäisiin suhteisiin ja siihen, miten ne vaikuttavat eri perheenjäseniin. Arviointimenetelmä koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arvioinnissa. Perhearvioinnissa käytetään strukturoitua toimintamallia, jonka avulla kuvaillaan, arvioidaan ja tallennetaan perheen elämää ja keskinäisiä suhteita koskevia tietoja menetelmiä, joiden avulla työntekijä ohjaa, kannustaa ja tukee arvioitavan perheen jäseniä kehittämään keskinäisiä vuorovaikutustaitojaan, puhumaan elämästään perheenä ja tutkimaan omia toimintamallejaan perheen jäsenenä haastattelumalleja, joita työntekijä voi hyödyntää tehdessään arviointia yhdessä perheen kanssa perhearviointilomakkeita Perhearviointia tekee erityistason perheterapeutti, joka on suorittanut Suomen Mielenterveysseuran perhearviointikoulutuksen Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut

13 Perhekuntoutus Vaahteramäen perhekuntoutus aloitti toimintansa vuonna Perhekuntoutusta toteutetaan joko avotyönä perheen kotona tai kuntoutusjaksona Vaahteramäessä. Perhekuntoutusasunto (3h+k) sijaitsee Alavuden aseman seudulla lastensuojeluyksiköiden välittömässä läheisyydessä. Perhekuntoutuksen tavoitteet asetetaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhekuntoutus voi sovittaessa sisältää myös perhearvioinnin elementtejä. Perhekuntoutusta tehdään perheterapeuttisella ja dialogisella työotteella. Kuntoutusjaksolla Vaahteramäessä perheohjaaja on tiiviisti mukana perheen arjessa tukenaan perheterapeutit, jotka myös tapaavat perhettä säännöllisesti. Jaksoon kuuluu vanhempien yksilö- ja parityöskentelyä perheterapeuttien kanssa. Perhekuntoutusjakson aikana tutkitaan ja selvitellään lasten tilanne ja hyvinvointi ikätason näkökulmasta, keskustellaan vanhempien psyykkisestä voinnista, tutkitaan perheen vuorovaikutussuhteita, vahvistetaan vanhempien toimijuutta arjessa, tarkastellaan parisuhteen tilannetta ja kartoitetaan perheen sukulais- ja lähiverkosto. Kuntoutusjakson edetessä sisältöä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä perheen kanssa. Kuntoutuksen vaikuttavuutta suhteessa jakson tavoitteisiin arvioidaan säännöllisesti yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Mirja Varmola Jorma Perälampi Vaahteramäen palvelut 13

14 Perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisen vuorovaikutuksen häiriöitä tai yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheterapia on hoitomuoto, jossa perheterapeutit tapaavat perhettä yhdessä tai sovitusti yhtä perheenjäsentä. Koolla voi olla myös laajempi suku- tai läheisverkosto. Perheterapia menetelmänä palvelee parhaiten silloin, kun perheenjäsenet näkevät perheen tai perheenjäsenten ongelmat vuorovaikutuksellisina. Perheterapia soveltuu kaikkiin niihin elämäntilanteisiin, joissa perheen vuorovaikutus on vaikeutunut. Esimerkiksi, jos kyseessä on nuoren elämänkriisin aiheuttama hämmennys tai jokin pulma, mikä vaikeuttaa perheenjäsenten arkea ja keskinäistä vuorovaikutusta. Perheterapiaa toteuttaa yksin tai työparina erityistason perheterapeutit. Mirja Varmola Jorma Perälampi Vaahteramäen palvelut

15 Pariterapia Pariterapiassa terapeutti keskustelee parin kanssa niistä parisuhteen asioista, joita pari tuo esiin istunnon aikana. Perheterapia on perheterapian tavoin ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa parisuhteen sisäisen vuorovaikutuksen häiriöitä tai toisella osapuolella esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa hankaluutta tai kärsimystä parisuhteessa. Pariterapian pituus määräytyy käsiteltävien asioiden luonteen, asetettujen tavoitteiden ja työskentelyn sujuvuuden sekä työskentelytavan perusteella. Useimmiten tapaamiskerrat vaihtelevat muutamasta kerrasta noin kymmeneen tapaamiseen. Pariterapiaa toteuttaa perheterapeutti ET, joka tehnyt vuoden kestäneet pariterapiaopinnot koulutetuille perheterapeuteille. Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 15

16 Nuoren päihdearvio ja mini-interventio Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palveluissa on käytettävissä menetelmät Nuoren päihdearvio ja Mini-interventio. Nämä menetelmät soveltuvat sekä sijaishuollon että avotyön työkaluksi. Nuoren päihdearvio on paikallaan silloin, kun aikuisten huoli nuoren päihteidenkäytöstä on lisääntynyt. Nuoren päihteidenkäyttö voi olla ikä- ja kehitystasosta poikkeavaa tupakointia, alkoholin käyttöä tai huumaus- tai lääkeainekäyttöä, tai epäilyä näistä jostain. Lisääntynyt huoli voi olla vähäinenkin, tärkeintä ja vaikuttavinta on puuttuminen riittävän aikaisessa vaiheessa. Nuoren päihdearvio sisältää taustamateriaaliin perehtymistä (esim. lastensuojeluilmoituksia, terveydenhuollon dokumentteja yms.), nuoren ja hänen lähipiirinsä haastattelua, päihteidenkäytön määrää ja käyttötiheyttä arvioivien työmenetelmien käyttöä, päihdemyönteisen asennoitumisen mittaamista, päihteidenkäytön syitä pohtivia tehtäviä sekä tulevaisuuden pohtimista päihteidenkäytön osalta. Päihdearvioon voi sisältyä huumausaine- ja lääkeaineseuloja sekä alkoholin käyttöä todentavia puhallutuksia. Mittaavina haastatteluina käytetään esim. Euro-ADADia, Audit-kyselyä ja DUSI-testiä. 16 Vaahteramäen palvelut

17 Päihdearvio on jo sinällään interventio nuoren päihteidenkäyttöön. Sen myötä nuori joutuu pohtimaan omaa suhtautumistaan päihteisiin. Päihdearviossa keskitytään pitkälti päihteidenkäytön syihin ja pyritään niiden kautta muuttamaan nuoren käyttäytymistä. Päihdearvion jatkotyöskentelynä voidaan käyttää Mini-interventiota, jossa tarkemmin keskitytään miettimään nuoren elämää suhteessa päihteisiin ja asetetaan nuoren kanssa selviä tavoitteita päihteettömyyden suhteen. Mini-interventiossa nuoren kanssa keskustelemalla lisätään nuorelle tietoisuutta myös päihteiden aiheuttamasta riippuvuudesta sekä päihteidenkäytön haittavaikutuksista. Markku Korpelainen Vaahteramäen palvelut 17

18 Nuoren rikollisuuden arviointi Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palveluissa on käytettävissä Nuoren rikollisuuden arviointi. Tämä työmenetelmä sopii sekä sijaishuollon että avotyön työkaluksi. Nuoren rikollista käyttäytymistä on syytä arvioida systemaattisesti silloin, kun aikuisilla on lisääntynyt huoli nuoren rikollisesta käyttäytymisestä. Tämä huoli voi olla vähäinenkin ja on huomioitava lapsen / nuoren ikä- ja kehitystaso. Tärkeintä ja vaikuttavinta on riittävän aikainen puuttuminen lapsen / nuoren poikkeavaan käyttäytymiseen. Nuoren rikollisuuden arviointi sisältää taustamateriaaliin perehtymistä (esim. lastensuojelu-ilmoituksia, todennettuja näpistyksiä yms.), nuoren ja hänen lähipiirinsä haastatteluja, nuoren oikean ja väärän käsityksen arvioimista, keskusteluja rikollisuuden ihannoinnista tai rikos -myönteisyydestä, rikoksista aiheutuvien seuraamusten selvittämistä sekä rikollista a- sennetta mittaavien menetelmien käyttöä (esim. Euro-ADAD, BARO-arviointi). 18 Vaahteramäen palvelut

19 Tämä menetelmä on jo itsessään nuoreen vaikuttava väliintulo. Nuori joutuu pohtimaan omaa suhtautumistaan oikeaan ja väärään sekä syyn ja seuraamusten ketjuun. Nuoren kanssa selvitetään, mihin hänen rikollinen käyttäytymisensä johtaa ja mitä vaikutuksia sillä on hänen elämäänsä. Monesti arvioinnin aikana tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten (esim. poliisi, oikeuslaitos) kanssa nuoren tilanteen selvittämiseksi. Nuori joutuu arvioinnin aikana hyvin konkreettisesti kohtaamaan käyttäytymisensä seuraukset esim. uhrin näkökulmasta. Markku Korpelainen Vaahteramäen palvelut 19

20 Surutyöskentely Surutyöskentely perustuu Minun suruni kirjaan. Holmin ja Turusen (2005) mukaan lapsi tai nuori voi joutua kokemaan läheisen ihmisen kuoleman, onnettomuuden, sairauden, väkivallan teon tai itsemurhan kautta. Tällöin haavoittumattomuuden illuusio rikkoutuu, maailmasta tulee äkkiä turvaton ja pelottava paikka. Menetyksen suru ja muut siihen liittyvät tunteet näkyvät eri tavoin lapsen tai nuoren kehitystasosta ja elämäntilanteesta riippuen. Lapsen tai nuoren surua voi olla vaikea nähdä ja tavoittaa, koska se on erilaista aikuisen suruun verrattuna. Siksi aikuisen voi olla vaikea tukea ja auttaa lasta tai nuorta. Nykyään ajatellaan, että sureva säilyttää jatkuvan kiintymyssiteen kuolleeseen. Kuolema ei tarkoita suhteen loppumista, vaikka se muuttuu ratkaisevalla tavalla konkreettisesta yhdessäolon mahdollisuudesta mielikuvien tason suhteeksi. Surevan lapsen tai nuoren on rakennettava uusi sisäisen kiintymyksen malli. Surutyöskentelyssä lapsella tai nuorella on mahdollisuus minun suruni - työkirjan avulla käydä läpi menetystä ja rakentaa uutta minää sekä uutta mielikuvasuhdettaan kuolleeseen ihmiseen. Surutyökirja sisältää tehtäviä, jotka auttavat ymmärtämään ja käsittelemään sitä, mitä kuolema on. 20 Vaahteramäen palvelut

21 On tärkeää, että lapsi tai nuori kokee olevansa mahdollisimman turvassa. Sen vuoksi työkirjassa on myös turvallista oloa vahvistavia tehtäviä. Lapsen tai nuoren kannalta olennaisinta on se, ettei hän jää tunteidensa kanssa yksin. Surutyöskentelyyn pyritään saamaan mukaan ainakin yksi lapselle tai nuorelle tärkeä läheinen, jota menetys ja suru ovat myös koskettaneet. Tuija Holm ja Tuija Turunen Minun suruni, Aikuisen opas ja Minun suruni, työkirja Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 21

22 Kognitiivis-behavioraalinen toipumista tukeva ryhmä syömishäiriöisille Tavoitteet Perehdyttää toipumisen odotettuun etenemiseen ja toipumisprosessin. Toipumiseen liittyvien etujen ja haittojen pohtiminen. Selventää, mikä merkitys toipumisella on elämään. Itsetuntemuksen ja tietoisuustaitojen lisääminen. Oppia keinoja ahdingon sietämiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hyväksymiseen. Tavoitteisiin pyritään ryhmäistuntojen sekä myös viikoittaisten kotitehtävien avulla. Ryhmään osallistuminen edellyttää sitoutumista prosessiin. Ryhmän koko 4 6 syömishäiriöoireilusta toipuvaa nuorta / aikuista. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut

23 Nuorten tai vanhemman yksilöpsykoterapiat tai tukikäynnit Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palvelutarjottimeen kuuluvat myös yksilöpsykoterapiat. Nämä nojaavat kognitiiviseen psykoterapian viitekehykseen ja työskentely noudattaa yleistä kognitiivisen psykoterapian struktuuria. Yksilöpsykoterapiaa tai niiden kaltaisia tukikäyntejä voidaan tarjota joustavasti ja nopealla aikataululla. Nämä käynnit on mahdollista toteuttaa asiakkaan kotipaikkakunnalla. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 23

24 Vaahteramäki tarjoaa asiakkaille monipuolisia ja laadukkaita palveluja. Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy Haapatie 7A, ALAVUS Y-tunnus: