ALUEEN RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI

Transkriptio

1 ALUEEN RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI HÄRMÄLÄN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE

2 ESIPUHE Tämän Härmälän teollisuusalueen läntisen osan selvityksen tehtävänä oli dokumentoida rakennuskannan rakennushistoriaa ja ominaispiirteitä ja arvioida niiden kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä suunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin. Selvitys on laadittu täydentämään aiemmin laadittuja koko Härmälän teollisuusalueen rakennuskannan inventointeja ja vastaamaan tämän hetken läntisen osan tilannetta. Arkkitehtikonttori Pussinen teki vuonna 2004 Härmälän teollisuusalueesta rakennuskannan inventoinnin. Raportti liittyi koko teollisuusalueen uuden asemakaavan ympäristövaikutusten arviointi-osaan ja se tehtiin Kalmar Industries Oy Ab:n toimeksiannosta. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen laati vuonna 2005 tehtaan rakennuskannan arvioinnista selvityksen rakennusten kulttuurihistoriallisesta ja kaupunkikuvallisesta merkityksestä. Se puolestaan täydensi Pussisen laatimaa rakennuskannan inventointia. Tätä raporttia tulee lukea rinnan em. inventointien kanssa. Kuvien lähteet esitetään kuvan yhteydessä. Mikäli lähdetieto puuttuu, lähde on tekijän. Tampereella Birgitta Hjelm-Luontola rakennusarkkitehti AMK RIA KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 2 1 Historia pähkinänkuoressa 4 2 Läntinen alue 2.1 Nykyiset tontit Alueen liikenne ja paikoitus Alueen aitaus Sisu-aukio Ilmailumuistomerkki Viima Puistoalue Kivisillat 9 3 Läntisen alueen rakennukset Hallintorakennus (26) 11 Ruokalarakennus (28) 15 Kantatehdas (1) 18 Ainesvarasto ja konepajakoulu (18) 21 ATK-rakennus (27) 23 Levyhallit (3) 24 Varastohalli (12) 26 Yhteenveto 27 Lähdeluettelo 30 Liitteet: Liite 1 Arkkitehtikonttori Pussinen Härmälän alueen rakennuskannan inventointi 2004 Liite 2 Arkkitehtitoimisto Lyytinen Härmälän tehtaan kannuskannan arviointi 2005 Liite 3 Härmälän itäisen alueen ilmatunnelirakennuksen (5) nykytilanne KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 3

4 1 HISTORIA PÄHKINÄNKUORESSA Lentokonetehtaan uudesta sijoituspaikasta Suomessa syntyi luvulla kova kilpailu useiden kuntien kesken. Tampere näki lentokonetehtaassa mahdollisuuden työpaikkojen luomiseen ja mahdollisuuden rakennuttaa Tampereelle lentokenttä valtion avustuksella. Pulakauden ja työttömyyden aikana lentokentän rakentaminen tarjosi työtä sadoille Tamperelaisille. Puolustuspoliittisista syistä johtuvasta vastustelusta huolimatta Tampere sai lentokentän Sarankulmaan. Samaan aikaan kentän valmistumisen kanssa Valtion lentokonetehdas siirsi tehtaansa Suomenlinnasta Härmälään vuonna Lentokonetehdas loi suuren työvoimatarpeen, joka tarvitsi asuntoja. Näin syntyi Härmälän omakotiasutus, joka on käynyt läpi jo saneerauskierroksen. Samasta syystä kaavoitettiin omakotialueiksi Pirkkalassa suuret alueet, mm. Haikka ja Killo. Valtion lentokonetehtaan uudet tehdasrakennukset Tampereen Härmälässä vihittiin käyttöön (Kuva kuitenkin noin vuodelta 1957) Kuvalähde: Tampereen Teknillinen Seura, Tekniikan Tampere Talvisodan syttyessä oli Härmälässä korkeatasoinen ja tuotantokykyinen lentokonetehdas, mutta samalla osoittautuivat puolustuspoliittiset epäilyt tehtaan paikan suhteen oikeutetuiksi. Sodan aikana hajasijoitettiin turvallisuussyistä moottorituotanto Nokian Linnavuoreen, jossa se nyt toimii Sisu Diesel - nimellä. Samasta syystä lentokonetuotantoa hajasijoitettiin Kuorevedelle, missä se tänään toimii Patria-Finavitec nimellä. Sodan jälkeen Valtion Metallitehtaaksi (Valmet) nimensä muuttanut tehdas sai lentokoneiden sijasta valmistettavakseen sotakorvaustuotteita mm. vetureita ja moottoreita. Merkittäväksi muodostui valokuvan perusteella tilattu sahatavaran kuljetukseen soveltuva kuljetusvaunu, jota voitaneen pitää nyt Kalmarin lippulaivan, konttilukin esi-isänä. Lentokonetehtaan mittariosaston perillisenä syntyi Rantaperkiössä toimiva Metso Automation. Dr 12 oli Suomen ensimmäinen raskas dieselveturi, se oli Lokomon ja Valmetin yhteistuotantoa, moottorit toimitti Tampella Kuvalähde: Virmojen Tampere Sarankulman ja Pirkkalan alueelta voisi mainita lisäksi monia yrityksiä, joiden synnyssä Lentokonetehtaalla on osuutta. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 4

5 2 LÄNTINEN ALUE 2.1 Nykyiset tontit Alue sisältää tontin: Tampere pinta-alaltaan m 2. Sen rakennusoikeus on e=0.6 eli m 2. Alueen länsipuolella on lisäksi lisäkolmio: Pirkkala pinta-alaltaan 650 m 2. Sen rakennusoikeus on e=0.5, eli m 2. Lisäkolmiossa ei ole rakennuksia. 2.2 Alueen liikenne ja paikoitus Alueen liikennejärjestelyt muutettiin viereisen asuntoalueen kaavan vahvistumisen jälkeen. Koko raskas liikenne ohjattiin alueen takaa Pirkkalan Pereentien kautta. Valmetinkadun kautta on vain henkilöautoja kevytliikenne. Vanha pääportti purettiin ja alueen vastaanotto / info sijoitettiin ruokalarakennuksen (28) laajennukseen. ALUEEN RAKENNUKSET: 1 KANTATEHDAS 3 LEVYHALLIT 8 VARASTOHALLI 18 AINESVARASTO JA KONEPAJAKOULU 26 HALLINTORAKENNUS 27 ATK-RAKENNUS, 28 RUOKALARAKENNUS Paikoitusalue on tontin eteläpuolella. Se on tasainen alue, joka on osin asfaltti- ja osin sorapäällysteinen. Paikoitusalue sijaitsee aidatun alueen ulkopuolella. Sorapäällysteinen alue on entistä kaatopaikka-aluetta. Rakennusten numerointi tehtaan oma KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 5

6 2.3 Alueen aitaus Alueen eteläpuoli (kaakko lounas) on aidattu pääosin säleverkkoaidalla (PUR-AIT / säleverkko ECO II , väri RAL7016). Valmetinkadun varteen rakennettiin vuonna 2008 (suunnittelija Birgitta Hjelm) kaavan mukaisesti 3 metriä korkea aita, joka erottaa teollisuusalueen asuinalueesta. Aita on toteutettu paaluperustuksin teräsrunkoisena betonielementeistä ja umpilaminaattilevyosuuksista. Kadun puolelta betonielementtien pintana on tumman harmaa hienorouheinen rappaus. Toinen puoli on käsittelemätön. Umpilaminaattilevyt ovat Formica IKI:n Compact Exterior-julkisivulevyä, väri K7572 UN (puukuvioitu). Vaakasaumat ovat tehty alumiinilistoin. 2.4 Sisu-aukio Vuonna 2009 hallintorakennuksen eteen rakennettiin betonikivetyksellä päällystetty Sisu-aukio. Aukiolla on Valmetinkadun puolella betoniset pollarit ja hallintorakennuksen puolella pensas- ja puuistutuksia. Sen keskelle siirrettiin Ilmavoimien 90-vuotisjuhlavuoden tilaisuudessa Unto Hietasen vuonna 1961 veistämä pronssiveistos Potkuria pitelevä poika. Sen graniittijalustan oikealla puolella on Adolf Aarnon korkokuva ja vasemmalla puolella Aarnon Demoiselle-lentokonetta esittävä uurrettu kuva sekä sen alapuolella korkokirjaimilla teksti: Adolf Aarno suoritti Tampereella Härmälänsaaren luona Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen. Sisuaukio ja aita vuonna 2009 KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 6

7 2.5 Ilmailumuistomerkki Viima Konetyyppi oli ensimmäinen konetyyppi, jota valmistettiin Härmälän tehtaalla Vuonna 1985 rakennettu muistomerkki koostuu Valmet Oy:n rakennuttamasta vitriinistä, jonka sisään on sijoitettu Ilmavoimien entinen koulukone Viima VI -1. Vitriinin suunnitteli Gunnar Strömmer vuonna 1985 Asuinalueen asemakaavamuutoksen johdosta vitriinirakennus siirrettiin entiseltä paikaltaan vuonna 2008 lähelle sisu-aukiota. Siirtämisestä laadittiin rakennepiirustukset Oy KA & Koivikko Engineering Ltd:llä. Asemakaavassa vitriini oli sijoitettu sisuaukiolle, mutta sitä muutettiin Kalmarin toivomuksesta puoliksi Kalmarin ja puoliksi Tampereen kaupungin omistamalle maalle. Siirron yhteydessä vitriini luovutettiin Lentovarikon Killan omistukseen. Museokone Vilma on Suomen valtion omaisuutta ja Killalla on tällä hetkellä Sotamuseon kanssa 25 vuoden säilytys- ja kunnossapitosopimus. Asemakaavan havainnepiirustus 2006 Vitriinin sijainti 2008 KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 7

8 2.6 Puistoalue Puistoalue noin vuodelta 1957 Kuvalähde: Tampereen Teknillinen Seura, Tekniikan Tampere Alueen virkistysalueena oleva puistoalue on säilynyt tähän päivään asti, mutta sen alkuperäinen symmetrinen muoto on rikottu puiston läpi kulkevalla asfaltoidulla tiellä. Ilmakuva 1990-luvun alkupuolelta Tehdasalueen sisäisen liikenteen seurauksena puiston läpi on tehty asfaltoitu tie. Kuva on vuodelta 2006 Asemakaavan havainnepiirustus 2006 Hallintorakennuksen välitilan saneerauksessa suojeltiin tarkoin sen edessä olevat vanhat puut. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 8

9 2.7 Kivisillat Vanha kivisilta Härmälänojan ylitse Kuvalähde: Jorma Karhumäen yksityisalbumi Veneellä kuljettiin Pyhäjärveen. Kuvalähde: Jorma Karhumäen yksityisalbumi Härmälänoja sijaitsee silloisen Etelä-Pirkkalan ja Tampereen rajalla ja se laskee Pyhäjärveen. Tampereelta tultiin Härmälänojan yli kivisiltaa pitkin jo 1800-luvun loppupuolelta asti. Kivisilta Kuvalähde: SkanskaKodit Vanhan tien linjausta muutettiin lentokonetehtaan perustamisen aikoihin ja katu sai tehtaan mukaan nimekseen Lentokonetehtaantie. PLM rakennustoimisto laatima piirustus vuodelta 1932 Kuvalähde: Cargotecin arkisto KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 9

10 Rantaan rakennettiin rautatie 1940-luvun lopulla, kun vetureita alettiin rakentaa kantatehtaassa. Raiteita pitkin tuotiin teräslevyjä ja vietiin tehtaalla valmistettuja junan vaunuja. Härmälänojan ylitse rakennettiin toinen kivisilta ja siltojen väliltä osa Härmälänojasta laitettiin putkeen. Rautatiesilta Kuvalähde: SkanskaKodit Tehdas tarvitsi lisätilaa ja se hankki sitä Pirkkalan puolelta (Lisäkolmio). Vuonna 1970 kivisiltojen väliseltä osalta loputkin Härmälänojasta laitettiin putkeen. Näin osa tavaraliikenteestä tontin takaosalle saatiin ohjattua Pirkkalan kautta. Levyhallia (3) laajennettiin vuonna 1975 etelään ja tien kohdalle ja tehtaan läpi kulkeva Lentokonetehtaantie katkaistiin. Tie päättyi tämän jälkeen idästä tullessa tehtaan portille. Rautatie oli toiminnassa 1990-luvun puoliväliin asti. Rakennekuvat vuodelta Suunnittelijana rakennusinsinööritoimisto KONTIO JA ANTTILA KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 10

11 3 LÄNTISEN ALUEEN RAKENNUKSET 26 HALLINTORAKENNUS Valkoinen talo 1936 T.R. Vähäkallio, Märtha Lilius 1938 E.K-K 1942 Mirjam Vainio 1961 Bertel Strömmer 2006 Birgitta Hjelm (välitilan saneeraus) pinta-ala m 2 Kaksikerroksinen suorakaiteenmuotoinen hallintorakennus vuonna Rakennusta korotettiin vuonna Sisäpiha rakennettiin vuonna Rakennuksen kaksikerroksinen suorakaiteen muotoinen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna Rakennusta korotettiin vuonna 1938 yhdellä kerroksella. Rakennusta laajennettiin 1942, jolloin se sai nykyisen U-kirjaimen muotonsa sisäpihaan rakennettiin yksikerroksinen toimistotila. Toimistotila sijoittui hieman maanpinnan tason alapuolelle. 0-kerroksessa oli tehtaan kopiointilaitos ja arkisto ja matalassa osuudessa toimi tehtaan tuntipalkkalaisten urakoiden laskenta ja niin tämä osa sai kutsumanimen palkkakuoppa. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 11

12 Hallintorakennuksella on kuitenkin edelleen huomattava kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen arvo, vaikka sen puhdaslinjainen funkkisasu menetettiin heti ensimmäisen laajennuksen yhteydessä. 0.kerros 1.kerros 2.kerros 3.kerros Julkisivu itään Julkisivu etelään KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 12

13 0-kerroksen huonokuntoisiin tiloihin tehtiin mittavat remontit vuonna 2006 tehtaan tuotekehitysosastolle, jolloin myös koko julkisivu tältä osin uusittiin. Keskiosan lasijulkisivu, tilaan pääsisäänkäynti ulkokautta Sisätilat remontoitiin avoimeksi tilaksi, jossa teräsrunkoiset väliseinäkkeet erottavat erikokoisia huonetiloja. Tilan arkkitehtuurissa ilmennettiin aikaansa edellä olevaa teknologiaa. Alakatossa on puiset kattopalkit ja valaistus on toteutettu Downlight-valaisimilla osin teräsverkkojen takaa tai suorana valona valkoisien levyosuuksien upotetuilla valaisimilla. Kattoikkunoiden kautta tulee luonnonvaloa myös tilan takaosaan. Tila on koneellisesti ilmastoitu ja jäähdytetty. Sisätilanäkymiä KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 13

14 0.kerrosta lukuun ottamatta rakennuksen sisätiloissa on nähtävissä pääosin alkuperäinen ulkoasu, mutta se on perusilmeeltään siisti. Joitain tiloja on uusittu, esimerkkinä sisääntulon aula ja johdon neuvotteluhuone. Koneellista ilmastointia on vain joihinkin tiloihin lisätty. Pääsisäänkäynnin aulan portaat alkuperäisessä asussaan. Pääsisäänkäynnin aula, taustalla alkuperäiset portaat. Sisäänkäynnin aulatilassa on uusittu vieraiden odotustila Uusittu iso neuvotteluhuone KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 14

15 28 RUOKALARAKENNUS 1972 Pekka Ilveskoski 2008 Birgitta Hjelm (laajennus ja saneeraus) pinta-ala m 2 Ruokala- ja sosiaalirakennus rakennettiin vuonna 1972 ja siinä oli tehtaan keittiön ja ruokalan lisäksi terveysasema, sosiaalitoimisto, huoltokonttori, sairaskassa ja kaksi asuntoa. Myöhemmin 2.kerroksen pohjoispääty muutettiin toimistokäyttöön. Elementtirakenteinen rakennus edustaa alueen rakennuskantaan verrattuna nuorempaa, rakentamisajalleen varsin tavanomaista tyyliä. Rakennus poikkeaa alkuperäisestä alueen arkkitehtuurista ja luo ristiriitaisen ajanjakson arkkitehtuuriin uuden ja vanhan väliin. Lähes koko rakennus saneerattiin vuonna 2008 ja rakennus on hyväkuntoinen. 1.kerros 2.kerros KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 15

16 Alueen porttirakennus purettiin ja sen toiminnot siirrettiin ruokalarakennukseen. Infoa varten tehtiin rakennuksen etualalle teräsrunkoinen kaareva lasinen laajennusosuus. Sen ulkoasu on yhtenevä viereisen hallintorakennuksen väliosan julkisivun kanssa. Rakennuksen ruokalan osuutta pienennettiin ja sen yhteyteen tehtiin uusia kabinettitiloja, jotka ovat kuitenkin yhdistettävissä yhtenäiseksi isommaksi tilaksi. Terveysasema jäi 2.kerrokseen, mutta se siirrettiin rakennuksen etelänpuoleiseen päätyyn ja sen osuutta pienennettiin. Kaikki loput tilat saneerattiin toimistokäyttöön. 2.kerroksen länsijulkisivun ikkunat uusittiin. Koko rakennus ilmastoitiin ja ilmastointikonehuoneelle ainoaksi sijoitusvaihtoehdoksi jäi rakennuksen etelänpuoleinen pääty. Isot ilmastointikanavat hallitsevat katolla rakennuksen julkisivua. Itäpuolen Pyöreä lasiseinäinen info, jossa asiakaspalveluluukku. Korjaustöiden ulkopuolelle jäivät kellaritilat, jossa sijaitsee alueelle jääneistä väestönsuojista toinen. Pääaulan wc-tilat ja osa ruokalan lattiasta jätettiin Kalmarin toivomuksesta saneerauksien ulkopuolelle. 2.kerroksen pohjoispuolen päädyn toimistotiloihin tehtiin vain osittain pintaremonttia lähinnä uusitun ilmastoinnin vuoksi. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 16 Ruokalarakennuksen aula ja info

17 Ruokalan päälinjastot 1.kerroksen käytävä toimistohuoneisiin Kabinettien alakatto, jossa jäähdytyspalkit ja Downlightvalaisimet ovat ritilöiden yläpuolella. Samanlainen alakatto on aulatilassa ja ruokalasalissa. 1.kerroksen aulan taukopiste, takana avotoimistot 1.kerroksen aulan taukotilan keittiöpiste Lähes kaikki 1.kerroksen uudet väliseinät ovat puhtaaksimuurattua Ruukin käsintehtyä savitiiltä. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 17

18 1 KANTATEHDAS Irma Paasikallio, T.R. Vähäkallio 1953 Ahonen 1956 Kauppinen 2008 Birgitta Hjelm (saneeraus 2.krs/DE-halli) pinta-ala m 2 Entinen lentokonetehdas 1960-luvulla. Kuvalähde: Pirkkalainen 2006 Kantatehtaassa toimi vuonna 1935 lentokoneiden kokoonpanohalli, moottorikorjaamo, puuosasto, maalaamo ja hienomekaniikka-osasto, sekä varasto- ja toimistotiloja. Lentokonetehtaan Sali 1930-luvun lopulla. Kuvalähde: Tampereen Teknillinen seura, Tekniikan Tampere Alkuperäinen rakennus oli E-kirjaimen muotoinen ja väliin jäivät valopihat, joiden kautta saatiin luonnonvaloa tuotantotiloihin. Rakennuksen teräsbetonipilari- ja palkkirunko mahdollistivat julkisivuun suuret ikkunapinnat. Niiden ajateltiin tasaavan painetta räjähdyksen tai pommituksen sattuessa. Rakennuksen jäykkä funkkisarkkitehtuuri on suunniteltu teollisen prosessin ehdoilla. Vuonna 1953 pohjoisen puoleinen valopiha katettiin, pinta-alaltaan 1580 m 2. Myös etelänpuoleinen valopiha katettiin kolme vuotta myöhemmin. Yleispohjapiirustus vuodelta 1934 KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 18

19 Valmet Oy Lentokonetehtaan julkisivu itään vuodelta Rakennus koki suuren muutoksen, kun Kalmar teki energia-säästösaneerauksen vuonna 1996 ja korvasi suuret huonokuntoiset ikkunat vuoraamalla rakennus Kalmarin värin mukaan vihreillä paroc-elementeillä, nauhaikkunoilla ja pienemmillä nosto-ovilla. Suuri osa tehtaan kattoikkunoista oli tukittu jo aiemmin. Rakennus on rakennusteknisesti ja historiallisesti merkittävä, mutta sen alkuperäisestä ulkoasusta on tehtaassa säilynyt enää vain sen kantavat rakenteet. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 19

20 Vuonna 2008 toimistotiloja täytyi saada lisää, kun henkilökuntaa tuli siirtää myydyn itäpuolen tontin rakennuksista. 50 hengen toimistotilat sijoitettiin kantatehtaan keskiosalle 2.kerrokseen. 2-kerroksen avotilat ennen toimistotilojen rakentamista. 2-kerroksessa sijaitsevat edustavat toimistotilat ovat pinta-alaltaan 1157 m 2. Tilassa on 9 erillistä toimistohuonetta, isot neuvottelutilat ja iso toimiston varasto. Toimisto on jätetty korkeaksi tilaksi ja rakenteet ovat näkyvissä. Tilaan saatiin valoa otettaessa kattoikkunat takaisin käyttöön ja osin uusittaessa ne. Tilaan rakennettiin ulkopuolinen porraskäytävä ja julkisivuun lisättiin ikkunapintaa. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 20

21 18 VARASTORAKENNUS Ent. ainesvarasto ja konepajakoulu AV-rakennus 1943 suunnittelija ei ole tiedossa 2008 tuotetoimittaja Nordic Hall (katokset) 2009 Birgitta Hjelm (jarrudynamometritila) pinta-ala m 2 Pohjapiirustukset Kellari 1-kerros 2-kerros Rakennus rakennettiin 1943 lentokonetehtaan ammattikoulun käyttöön ja tehtaan ainesvarastoksi. Opetustilat sijaitsivat 2-kerroksen eteläpäädyssä, pitkässä osassa sijaitsivat puoliksi koulun työpajat ja varaosavarasto. 1-kerroksessa oli ainesvarasto. Kellarissa oli tehtaan laadunvarmistuksen röntgenhuone. Myöhemmin ennen 2000-luvun muutoksia rakennuksessa toimi mm. hyttien kokoonpano-osasto. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 21

22 Vuonna 2008 eteläpäädyn 2-kerros kunnostettiin moderneiksi ilmastoiduiksi toimistotiloiksi. Tilassa on neljän neuvottelutilojen lisäksi avotoimistoa 31 henkilölle. Tilan koko on 353 m 2 + ilmastointikonehuone 44 m 2. Vuonna 2008 Kalmar tarvitsi varastotiloja ja rakennuksen julkisivu oli erittäin pahoin rapautunut. Rakennuksen molemmin puolin rakennettiin varastokatokset ja 1-kerroksen julkisivuaukotukset muurattiin umpeen tai korvattiin palo-ovin. Katokset tehtiin samaan palo-osastoon 2- kerroksen kanssa, joka toimi niin ikään myös varastotilana. Erittäin huonokuntoinen julkisivu peitettiin peltiverhouksella. Katoksen toiseen päähän rakennettiin vuotta myöhemmin jarrudynamometritila. Eteläpääty Pohjoispääty Länsijulkisivun katokset ja jarrudynamometritila Itäjulkisivun varastokatokset Rakennus ennen julkisivujen pellitystä ja katoksien rakentamista Rakennuksessa ei alkuperäistä ulkoasua jäljellä kuin eteläpäädyn julkisivussa. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 22

23 27 ATK-TALO Ent. poliklinikka- ja asuinrakennus 1933 K.L. (Kalle Lehtovuori), O.H pinta-ala 520 m 2 Rakennus oli alun perin puolustusministeriön yksikerroksinen kivirakenteinen rapattu asuinrakennus. Sodan jälkeen kiinteistö siirtyi lentokonetehtaan käyttöön ja sitä korotettiin vuonna 1944 kaksikerroksiseksi. Tällöin 1-kerroksessa toimi terveysasema ja 2- kerroksessa oli asuntoja. Terveysasema siirtyi vuonna 1972 uuteen ruokalarakennukseen. Vuonna 1985 rakennus muutettiin atk-taloksi ja tällöin turvallisuussyistä 1-kerroksen ikkunat muurattiin umpeen. Vuodesta 2004 rakennus on ollut tyhjillään. Sitä suunniteltiin toimistokäyttöön, mutta nykyaikaisen ilmastoinnin jäljestäminen osoittautui vaikeaksi matalan huonekorkeuden vuoksi. Rakennus on ilmeeltään yksinkertainen rakentamisajankohtansa valtatyylin mukainen. Umpeen muuratut ikkunat tekevät hankalaksi hahmottaa rakennuksen käyttötarkoitus. Rakennuksella on kuitenkin kulttuurihistoriallista arvoa osana puolustusvoimien ilmavoimien aluetta. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 23

24 3 LEVYHALLIT 1971 suunnittelija ei tiedossa 1974 (laajennus, hitsaamo) 1975 (laajennus, maalaamo) 1990 (laajennus, maalaamon lisätilat) 1996 (laajennus, levyhallin toimisto) 1999 (laajennus, tavaran vastaanotto) 2005 (vanhan hissitehtaan, rak12, purku, korkean varaston alaosan rakentaminen) 2005 (saneeraus, halli 3 sisätilat) 2007 (saneeraus, halli 4 sisätilat) 2009 (muutos, halli 4 Hiab-huoltotiloiksi) pinta-ala m 2 Rakennus on tyypillinen oman aikansa teollisuusrakennus. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen julkisivut ovat pääosin betonielementtejä. Rakennuksen länsipuolella on teräsrunkoinen matalampi osuus. Kellarissa sijaitsevat väestönsuojatilat. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 24

25 Julkisivut länteen. Etualalla teräsrunkoinen matala osuus, oikealla HIAB-huollon vastaanotto. Vanha hissitehdas oli kiinni pohjoispuolen korkeassa varastossa. Hissitehdas oli kuitenkin pitkään käyttämättömänä ja erittäin huonokuntoisena. Se purettiin vuonna 2005 ja korkean varaston alapuolinen seinäosuus rakennettiin ja koko korkean varaston julkisivu maalattiin. Vanha hissitehdas purettiin rakennuksen kyljestä vuonna 2005 ja korkeaan varastoon rakennettiin seinän alaosa. Rakennusta on vuosien varrella pienin erin saneerattu ja laajennettu käyttötarpeen muutoksien vuoksi. Ulkoasu on sekava. Muutenkin rakennuksen kunto on kahta halliosuutta lukuun ottamatta huono. Rakennuksella ei ole historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 25

26 12 VARASTOHALLI 2007 tuotetoimittaja Nordic Hall pinta-ala 3024 m m 2, yht m 2 tilavuus m m 3, yht m 3 Kylmän varastohallin koko on 84m x 36m ja sen päädyssä on osastoitu EI60-luokan öljyjen- ja palavien nesteiden varasto 8,5m x 36m. Rakennuksessa on ulkopuolinen teräsrunko ja ulkoseinät ovat profiilipeltisiä, RAN35A pystyyn. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 26

27 YHTEENVETO RAUTATIEN KIVISILTA KIVISILTA PUISTO VITRIINI Vuonna 2004 Hanna Lyytisen tekemässä selvityksessä todettiin, että alueen 1930-luvulla valmistuneet rakennukset Härmälässä ovat osa itsenäisen Suomen ilmavoimien sotilasrakentamisen rakennusperintöä. Tästä syystä alue on edelleen yksi Suomen kansallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, mutta jatkuvien teollisten muutosten jälkeen rakennuskanta ei kuitenkaan enää muodosta ehjää sotilasarkkitehtuurin tai lentokoneteollisuuden kulttuurimaisemaa. Etenkin alueen länsipuolella teollisuuden tarpeisiin toteutetut muutokset ovat suuria. Alueella onkin enemmän kulttuurihistoriallista kuin rakennushistoriallista merkitystä. Kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta katsoen tulisi aluetta tai sen osia säilyttää ja kehittää. Länsiosassa on 1930-luvalla rakennetuista rakennuksista jäljellä kolme, entinen poliklinikkarakennus (27), hallintorakennus (26) ja kantatehdas (1). Vanha käyttämätön ja erittäin huonokuntoinen hissitehdas (12) purettiin vuonna KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 27

28 Poliklinikkarakennus (27) sai lisäkerroksen vuonna 1944 ja vuonna 1985 sen ensimmäisen kerroksen ikkunat muurattiin umpeen. Rakennus on ilmeeltään yksinkertainen rakentamisajankohtansa valtatyylin mukainen. Umpeen muuratut ikkunat tekevät hankalaksi hahmottaa rakennuksen käyttötarkoitus ja matala huonekorkeus vaikeuttaa nykyaikaisen ilmastoidun tilan rakentamista. Rakennuksella on kuitenkin kulttuurihistoriallista arvoa osana puolustusvoimien ilmavoimien aluetta. Hallintorakennusta (26) korotettiin vuonna 1938 yhdellä kerroksella ja sitä laajennettiin 1942, jolloin se sai nykyisen U-kirjaimen muotonsa. Vuonna 1961 sisäpihaan rakennettiin yksikerroksinen toimistotila. Hallintorakennuksella on kuitenkin edelleen huomattava kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen arvo, vaikka sen puhdaslinjainen funkisasu menetettiin heti ensimmäisen laajennuksen yhteydessä. Kantatehdas (1) oli alun alkaen E-kirjaimen muotoinen ja väliin jäivät valopihat, joiden kautta saatiin luonnonvaloa tuotantotiloihin. Rakennuksen teräsbetonipilari- ja palkkirunko mahdollistivat julkisivuun suuret ikkunapinnat. Rakennuksen jäykkä funkisarkkitehtuuri on suunniteltu teollisen prosessin ehdoilla. Rakennuksen väliosat rakennettiin 50-luvulla. Suuret ikkunapinnat korvattiin 1990-luvulla paroc-elementeillä. Lukuisien muutostöiden seurauksena alkuperäistä on enää vain kantavat pilari-palkki rakenteet. Rakennus on kuitenkin rakennusteknisesti ja historiallisesti merkittävä. Alueelle on rakennettu lisäksi vuonna 1943 ainesvarasto- ja konepajakoulu (18). Rakennus on kokenut suuret muutokset, kun sen pitkille sivuille rakennettiin 2000-luvulla mittavat teräsrunkoiset varastokatokset. Ikkunat ja vanhat pahoin rapautuneet seinäpinnat korvattiin peltiverhouksella. Rakennuksen päädyssä on ainoastaan näkyvissä alkuperäinen asu. Rakennushistoriallinen arvo on kadotettu. Loput rakennuksista ovatkin 1970-luvulta tai uudempia. Vuodelta 1972 rakennettu ruokalarakennus (28) edustaa alueen rakennuskantaan verrattuna nuorempaa, rakentamisajalleen varsin tavanomaista tyyliä. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 28

29 Levyhallit, eli rakennus nro 3, on tyypillinen 70-luvun teollisuusrakennus. Rakennusta on laajennuttu monessa eri vaiheessa. Rakennuksen ulkonäkö on sekava ja huonokuntoinen. Varastorakennus (8) on teräsrunkoinen tyyppirakennus, joka on rakennettu vuonna Se on siirrettävissä alueen ulkopuolelle uudelleen käyttöön. Alue on tyypillinen teollisuusalue, jonka pääosa piha-alueesta on asfaltoitu. Hallintorakennuksen takana sijaitsee kuitenkin jo 1950-luvun loppupuolella rakennettu alun perin geometrinen ja symmetrinen puistoalue. Tehtaan sisäisen liikenteen seurauksena sitä halkoo vain nykyisin asfaltoitu tie. Vuonna 1985 rakennettu vitriini, jonka sisään on sijoitettu Ilmavoimien entinen koulukone Viima VI -1, siirrettiin Kalmarin toivomuksesta nykyiselle paikalleen itäisen puolen kaavamuutoksen jälkeen. Sen sijainti oli määritelty asemakaavassa sisuaukion viereen, jossa se olisikin muodostanut paremmin kokonaisuuden hallintorakennuksen ja sisuaukion patsaan kanssa. Nyt sen sijainti jää irralliseksi. Alueen etelä-länsi puolella laskee Härmälänoja Pyhäjärveen. Se on hieman kaventunut sitten 1800-luvun lopun, jolloin sitä pitkin vielä kuljettiin veneellä. Vanhojen kivisiltojen väliin rakennettiin putki, koska Härmäjänojan päällä olevat maa-alueet otettiin tehtaan käyttöön. Säilyneenä ja näkyvissä on toinen puoli molemmista kivisilloista. Kivisillat kuuluvat osana alueen historiaan, mutta niiden korkeusasemat, leveydet ja kantavuudet eivät riitä enää palvelemaan nykyaikaista ajoneuvo- tai joukkoliikennettä. KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 29

30 Lähdeluettelo: Tampereen Teknillinen Seura 1993 Tekniikan Tampere Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö Tampereen Kantakaupungin rakennuskulttuuri Kalmarin arkisto Haastattelu Vainio Antero ja Puska Pekka Virmojen Tampere Kahdeksantoista metriä KA & Koivikko Engineering Oy Kalevantie 7 C Tampere puh etunimi.sukunimi@kakoivikkoeng.fi 30

31 Liite 1 ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalueen asemakaavan muutos ALUEEN RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI

32 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tehdasalueen ja tehdastoiminnan historia Aika ennen lentokonetehdasta Lentokonetehtaan alkuvaiheet Siirtyminen Tampereen Härmälään Sota ja sotakorvaukset Valmet Alueen rakennukset Alueen rakentuminen vuodet vuodet vuodet vuodet vuodet Lähteet...41 ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 2 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

33 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue JOHDANTO Raportti sisältää selvityksen Kalmar Industries Oy Ab:n Tampereen Härmälän teollisuusalueen ja sen rakennuskannan historiasta. Raportti liittyy teollisuusalueen uuden asemakaavan ympäristövaikutusten arviointi osaan ja se on tehty Kalmar Industries Oy Ab:n toimeksiannosta. Raportin ensimmäisessä osassa selvitetään tehdasalueen ja tehtaan historiaa. Toisessa osassa on selvitetty tehdasalueen nykyinen rakennuskanta. Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona on käytetty kirjallisuutta ja tehtaan arkistomateriaalia. Tietoja on täydennetty henkilökunnan haastatteluilla. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 3 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

34 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue TEHDASALUEEN JA TEHDASTOIMINNAN HISTORIA 2.1 AIKA ENNEN LENTOKONETEHDASTA Nykyisen tehtaan alue on vanhaa peltoviljelyaluetta. Tehdasalueen itäpuolella sijainnut Härmälän talo talonpoikaistila omisti ja viljeli maita. Tila liitettiin Hatanpään kartanoon vuonna 1759 ja se toimi kartanon sivutilana Tampereen kaupungin ostaessa kartanon maa-alueineen vuonna Alueen uusi historia alkoi, kun Pyhäjärven etelärannalle syntyi yhtenäinen huvila-alue 1800-luvun loppuvuosikymmenillä. Hatanpään kartano vuokrasi rantatontit kaupunkilaisille ja huviloita rakennettiin kaikkiaan 12 kappaletta ranta-alueelle, joka ulottui Härmälän ojasta Vihilahteen. Kaksi huviloista sijaitsi nykyisen tehtaan alueella. Myös Härmälänsaaressa oli kesäasutusta. Ranta-alueen asuttamisen aloitti apteekkari Th. Calyhills, joka rakennutti villansa Härmälänsaareen vuonna Saaren vastaiselle rannalle nousi 1890-luvun alussa rovasti Karl Oskar Fontellin rakennuttama kesähuvila, jossa oli päärakennuksen lisäksi sauna, talli- ja navettarakennus, huolellisesti kivetty rantamuuri sekä laajahko puisto ja puutarha. Rantasaunan yhteydessä oli palveluväelle tarkoitettu asunto. Toisen tehdasalueella sijainneista huviloista rakennutti Rovasti Frans Oskar Sandberg Härmälänojan suun tuntumaan. Kuva 1 - Sandbergin huvila 1890-luvun alussa. Kuva Tampere-Seuran arkisto. Sandbergin huvila siirtyi kauppias Koison omistukseen 1920-luvun alussa. Alkuperäinen huvilarakennus purettiin ja tilalle rakennettiin uusi isompi huvila. Tonttia laajennettiin vuokraamalla lisää maata kartanolta. Fontellin huvila vaihtoi omistajaa muutaman kerran. Viimeinen omistaja ennen lentokonetehdasta oli varatuomari Grönbland. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 4 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

35 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue Nykyisen tehtaan alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1913, jolloin kaupunki osti Hatanpään kartanon. Kaupunki oli halukas purkamaan huvilatonttien epäedulliset vuokrasopimukset. Sopimuksia ei kuitenkaan voitu yksipuolisesti purkaa ja huvila-asutus jatkui. Tehdasalueella sijainneet huvilat pakkolunastettiin 1932 valtiolle lentokonetehtaan alueeksi. Fontellin huvilan päärakennus purettiin ja paikalle rakennettiin tehtaan johtajien asuinrakennus vuonna Sandbergin huvila toimi tehtaan asuinrakennuksena aina 1960-luvulle asti, jolloin se purettiin. Nykyään tehtaan alueella menneistä huvila-ajoista on muistona Fontellin huvilan ulkorakennus ja rantasauna, joka myöhemmin muutettiin tehtaan edustussaunaksi. Kuva 2 - Tehtaan edustussauna. Kuva Huvilarannikko-kirja, J. Hilden. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 5 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

36 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue LENTOKONETEHTAAN ALKUVAIHEET Valmet Oy:n lentokonetehtaan alkuvaiheet ulottuvat vuoteen 1921, jolloin Ilmavoimien Lentokonetehdas aloitti toimintansa Suomenlinnassa. Vuonna 1928 tehtaasta tuli Valtion Lentokonetehdas, johon samalla liitettiin Santahaminan vuodesta 1918 lähtien toiminut ilmailutelakka. Ilmailutelakka itsenäistyi omaksi joukko-osastokseen 1933 ja sai nimen Ilmailuvarikko. Santahaminan kulkuyhteydet olivat puutteelliset ja paikka oli ilmastrategisesti huono. Lentokonetehtaan uuden sijoituspaikan selvitys käynnistettiin vuonna Loppuvaiheessa vaihtoehtoina olivat Parola ja Tampere. Tehtaan johtokunta päätyi Parolan kannalle Tampereen kaupungin kieltäydyttyä luovuttamasta sopivaksi arvioitua maa-aluetta tehtaan käyttöön. Periaatepäätös tehtaan sijoittamisesta Parolaan tehtiin alkuvuodesta Lamasta johtuen hankkeen aloitus lykkääntyi. Tampereen kaupunki ei luovuttanut, vaan tarjosi lentokonetehtaan rakennuspaikaksi Lepolan lastenkodin (entinen huvila) eteläpuolista Pyhäjärven rantaa ja lentokentän sijoituspaikaksi Vähäjärven eteläpuolta. Tarjoukseen kuului, että kaupunki luovuttaisi maa-alueet ilmaiseksi valtiolle ja osallistuisi merkittävällä summalla lentokentän rakennuskustannuksiin. Lisäksi kaupunki lupasi hoitaa lentokentän kunnossapidon. Tarjous oli hyvä ja joulukuussa 1931 puolustusministeriö hyväksyi ministeriön esityksen tehtaan siirtämiseksi Tampereelle. Ilmailuvarikon sijoittamista Tampereelle harkittiin kevääseen 1933 asti. Lopulta muut sijainvaihtoehdot hylättiin ja varikon sijoituspaikaksi valittiin Tampere. Päätöstä tukivat taloudelliset syyt, oli järkevää sijoittaa ilmailuvarikko lentokonetehtaan läheisyyteen. Tehdasalueen länsipuolinen osa oli puolustusministeriön käytössä jo ennen lentokonetehtaan siirtymistä Härmälään (kuva 3). Puolustusministeriö rakennutti alueelle neljä rakennusta vuonna Käyttötarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti alue toimi paikallisen sotilaspiirin tai suojeluskunnan huoltopaikkana. Sodan aikana alue rakennuksineen liitettiin osaksi lentokonetehdasta. Tehtaan nykyisistä rakennuksista vanha hissitehdas (nro 12) ja ATK-talo (nro 27) ovat peräisin tältä ajalta. Molempia rakennuksia on myöhemmin laajennettu ja muutettu. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 6 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

37 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue SIIRTYMINEN TAMPEREEN HÄRMÄLÄÄN Härmälän lentokentän rakennustyöt käynnistyivät vuoden 1932 alussa. Ilmailuvarikon ja lentokonetehtaan rakennusten suunnittelu ja rakentaminen käynnistettiin Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lentokonetehtaan päärakennuksen lisäksi hallintorakennus, lisähalli, ruokala sekä lämpö- ja voimakeskus. Ilmailuvarikolle rakennettiin oma rakennus lentokonetehtaan välittömään läheisyyteen. Kuva 3 - Lentokonetehdas Härmälässä 1930-luvulla. Vasemmalla puolustusministeriön alue. Kuva Kalmar Industries Oy Ab:n arkisto. Vuonna 1936 koelentue, ilmailuvarikko ja Valtion Lentokonetehdas aloittivat muuton uusiin tiloihin Tampereelle. Uuden lentokonetehtaan vihkijäisiä vietettiin Aluksi tehdas valmisti lisenssillä sotilaskäyttöön tarkoitettuja lentokoneita mm. hollantilaista Fokker CX -tiedustelukonetta. Ensimmäisen Tampereella suunnitellun lentokoneen, Pyry harjoitushävittäjän tuotanto käynnistyi vuonna SOTA JA SOTAKORVAUKSET Sodan alkaessa lentokonetehtaan ja ilmailuvarikon toiminnot hajasijoitettiin eri puolille Suomea. Ilmailuvarikon nimi muutettiin lentovarikoksi. Sodan aikana tehtaan tuottavuus kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Sodan jälkeen alkoi Härmälän tehtaalla sotakorvaustuotteiden suunnittelu ja valmistus. Tuotteita suunniteltiin lentokonetehtaalla kaikkiaan noin seitsemisenkymmentä ja mm. vetureita, rautatievaunuja ja erilaisia moottoreita valmistettiin Härmälässä. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 7 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

38 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Härmälän teollisuusalue Satamakonttien siirtolaitteiden kehittäminen alkoi sotakorvaustuotteena. Kehitystyö ja valmistus jatkuivat sotakorvaustuotannon päätyttyä vuonna Alunperin lukit suunniteltiin puutavaran siirtoon, mutta 70-luvulla niitä kehitettiin edelleen konttien siirtämistä ja pinoamista varten. Valmetin lukin lopullinen läpimurto tapahtui 1970-luvun puolivälissä. 2.5 VALMET Vuonna 1945 Valtion Lentokonetehdas liitettiin yhtenä tuotantolaitoksena vastamuodostettuun Valtion metallitehtaat yhtymään, josta 1951 muodostettiin Valmet Oy. Lentokoneiden valmistus Tampereella päättyi Lentovarikon toiminta jatkui Härmälässä vuoteen 1978 asti. Teollisuustoiminta alueella on jatkunut keskeytyksettä vuodesta Valmet Oy:n jälkeen teollisuustilat siirtyivät Sisu Terminal Systems Oy ja edelleen Kalmar Industries Oy Ab:lle. Tehtaan nykyisiä tuotteita ovat muun muassa terminaalitraktorit, konttitarttujat ja konttilukit. Kuva 4 - Tehtaan historiapuu. Kuva Kalmar Industries Oy Ab. ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Sivu 8 Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net

39 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI ALUEEN RAKENNUKSET Härmälänsaari PYHÄJÄRVI Piippu 1 6 Kivisilta Härmälänoja Pääportti PYSÄKÖINTI 53 PYSÄKÖINTI ASUINALUEEKSI KAAVOITETTAVA ALUE 36 NUOLIALANTIE 1 KANTATEHDAS 27 ATK-TALO 2 PIHAHALLI 28 RUOKALA 3 SIIRTOKONE- JA LEVYHALLIT 29 PÄÄPORTTI 4 VARAOSA- JA HUOLTOKESKUS 30 RANTASAUNA 5 KOELAITOS 31 EDUSTUS- ja ASUINRAKENNUS 6 PUUOSASTO 32 TOIMISTORAKENNUS 7 VALIMO 33 VARASTO JA AUTOTALLI 12 VANHA HISSITEHDAS 34 AUTOTALLI 13 TAVARA-ASEMA 36 OMAKOTITALO NUOLIALANTIE ASEMAN VARASTO 43 PALOPUMPPUASEMA 18 AINESVARASTO ja KONEPAJAKOULU 47 KASVIHUONE 19 SIVUVARASTO 48 TALOUSVARASTO, PUUVAJA 20 VSS-TUNNELI 49 PUUTARHAVÄLINEVARASTO 21 HUOLTORAKENNUS 50 PUUTARHAVÄLINEVARASTO 25 TAKATUNNELIT 53 LENTOKONEVITRIINI 26 HALLINTORAKENNUS ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 9

40 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI KANTATEHDAS 1935 T. R. Vähäkallio pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Lentokonetehtaan kantatehdas valmistui vuonna Rakennuksessa toimi lentokoneiden kokoopanohallin lisäksi tehtaan moottorikorjaamo, puuosasto, maalaamo ja hienomekaniikka-osasto sekä varasto- ja toimistotiloja. Alkuperäinen rakennus oli E-kirjaimen muotoinen ja pinta-alaltaan noin m 2. Rakennuosien väliin jäivät ns. valopihat, joiden kautta luonnonvaloa saatiin tuotantotiloihin. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen julkisivupinnasta merkittävä osa oli ikkunoita. Isot ikkunat valaisivat työtiloja ja tasasivat painetta mahdollisen räjähdyksen tai pommituksen sattuessa. Tähän tarkoitukseen ikkunoita ei koskaan tarvittu. Kantatehdasta laajennettiin itäsuunnassa luvulla. Samalla valopihat rakennettiin umpeen. Rakennusta on muutettu useaan kertaan. Ikkunapinta-alaa on vähennetty, lentokoneajan suuret liukuovet on korvattu pienemmillä nosto-ovilla ja osa rakennuksesta on saanut peltikuorrutuksen. Rakennus on muutosten myötä menettänyt alkuperäisen avoimen ja valoisan luonteensa. Vanhimman osan voi vielä erottaa uudemmasta rakennuksen hahmossa. PIHAHALLI Kuva 1 - Tehdashalli 1930-luvulla Kuva 2 - Kantatehtaan länsijulkisivu 2004 (kuva Kalmar Industries Oy Ab:n arkisto) ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 10

41 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI PIHAHALLI 1936 T. R. Vähäkallio 1957 E. Ahonen 1964 suunnittelija ei tiedossa pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Lisähallirakennus valmistui lentokonetehtaan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuonna Pihahalli toimi pääasiassa lentokoneiden kokoonpanohallina. Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsivat tehtaan lämpöja voimakeskus ja korkea tiilirakenteinen piippu. Lämmitysenergiana käytettiin alkuvaiheessa puuta. Vuonna 1957 pihahallin takaosaa korotettiin ja rakennuksen eteläpuolinen laajennusosa valmistui vuonna 1964, jolloin pihahallin laajuus lähes kaksinkertaistui. Nykyään rakennuksessa on tehtaan tuotantotilojen lisäksi Tampellan teollisuusoppilaitoksen opetustiloja, tehtaan päämuuntamo sekä lämpökeskus. Rakennuksessa näkyy useiden muutosten ja laajennusten myötä ajallinen kerroksellisuus. Kokonaisuus ei ole tyypillisesti yhtenäinen eikä hallitsevaa kokonaistyyliä ole. Piippu muistuttaa alueen teollisuushistoriasta. Kuva 1 - Pihahallin itäjulkisivu Kuva 2 - Pihahallin pohjoispääty ja savupiippu ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 11

42 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI SIIRTOKONE- JA LEVYHALLIT 1971 suunnittelija ei tiedossa 1974 suunnittelija ei tiedossa 1975 suunnittelija ei tiedossa 1990 suunnittelija ei tiedossa pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Siirtokone- ja levyhallin ensimmäinen osa valmistui vuonna Tiloihin muutti tehtaan hitsaamo. Ensimmäinen laajennusosa valmistui vuonna 1974 rakennuksen pohjoispuolelle. Siirtokoneiden kokoonpano alkoi rakennuksessa samana vuonna. Toinen laajennusosa valmistui vuonna 1975 rakennuksen eteläpuolelle tehtaan maalaamon käyttöön. Rakennus kasvoi Lentokonetehtaantien päälle, joka katkaistiin. Tehdasalue laajeni eteläsuunnassa. Liikenne Pirkkalan suuntaan linjattiin uudestaan. Viimeisin merkittävä laajennus valmistui vuonna 1990, jolloin tehtaan maalaamo sai lisätiloja. Tyyliltään rakennus on tyypillinen oman aikansa teollisuusrakennus. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen julkisivut ovat pääosin betonielementtejä. Rakennuksella ei ole moniin muihin alueen rakennuksiin verrattavissa olevaa historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Kuva 1 - Maalaamo-osa Kuva 2 - Tehdas teräspihan puolelta, vasemmalla vanha hissitehdas ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 12

43 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI VARAOSA- JA HUOLTOKESKUS 1933 Mirjam Vainio pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Arkkitehti Mirjan Vainion suunnittelema tyyliltään funktionalistinen rakennus rakennettiin alkuperin ilmailuvarikon käyttöön. Varikon muutettua pois Härmälästä 1970-luvun loppupuolella rakennus siirtyi tehtaan käyttöön. Hissitehdas toimi rakennuksessa vuoteen 1992, jonka jälkeen rakennuksessa oli tehtaan varaosa- ja huoltokeskus. Rakennusta ei ole merkittävästi muutettu tai laajennettu. Rakennus kuuluu alueen arkkitehtonisesti puhdaspiirteisimpiin ja arvokkaimpiin rakennuksiin, mitä vielä rakennuksen sijainti korostaa. Kuva 1 - Varaosa- ja huoltokeskus ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 13

44 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI KOELAITOS 1939 Mirjam Vainio 1964 suunnittelija ei tiedossa 1966 suunnittelija ei tiedossa pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Rakennus valmistui vuonna 1939 lentokonetehtaan ilmatunnelirakennukseksi. Nimensä mukaisesti rakennuksessa tehtiin lentokoneisiin liittyviä tuulitunnelikokeita. Tuulitunneli oli rakennuksen korkean osan sisään rakennettu teräsbetoninen ympyrän muotoinen putki, joka sisähalkaisija oli noin neljä metriä. Rakennuksessa toimi myös tehtaan koelaitos, jossa tehtiin erilaisia materiaalikokeita, muun muassa rakenteiden koekuormituksia. Ensimmäisen kerran rakennusta laajennettiin vuonna Tehtaan koelaitostoiminta laajeni vuonna 1966, jolloin rakennusta laajennettiin itäsuunnassa. Koelaitostoiminnan lisäksi rakennuksessa on ollut tehtaan tuotanto- ja kokoonpanotiloja. Tuulitunnelin laitteet ja rakenteet on sittemmin purettu. Nykyään rakennuksessa toimii Komatsu Forest - metsäkonekorjaamo. Rakennus on alkuperäiseltä käytöltään alueen mielenkiintoisinta osaa. Alkuperäinen toiminta ja siihen liittyvät rakenteet on purettu. Rakennuksesta henkii ajalle ja toiminnalle tyypillinen lennokkuus laajennuksista huolimatta. Kuva 1 - Eteläjulkisivu, vanhin osa Kuva 2 - Koelaitoksen käyttöön tehty laajennusosa ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 14

45 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI PUUOSASTO 1939 Mirjam Vainio pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Tehtaan puuosasto sai oman rakennuksen vuonna Osasto valmisti lentokoneiden puuosien lisäksi myös lähes kaikkea mahdollista tehtaan omaan käyttöön. Puuosastolla oli käytössä oma edistyksellinen kuivaamo ja laaja puuvarasto. Puun laadun oli oltava ensiluokkaista. Itäpäädyn toisessa kerroksessa toimi tehtaan malliveistämö. Myöhemmin tehtaan kemian laboratorio toimi samoissa tiloissa. Tehtaan tuotannon laajentuessa lentokoneiden osien valmistus vaihtui vähitellen junien puuosien valmistukseen. Ajan myötä työstettävä materiaali vaihtui alumiiniksi ja puuosasto muuttui tehtaan alumiiniverstaaksi. Rakennus ehti olla jonkin aikaa tyhjillään, kunnes 1990-luvun puolivälissä terminaalitraktorien kokoonpano siirtyi rakennukseen. Kokoonpanotoiminta rakennuksessa jatkui noin viisi vuotta. Nykyään rakennus on Hymat Oy:n ja TietoEnator Oy:n käytössä. Rakennusta on muutettu useaan otteeseen. Alkuperäinen ilme ja luonne on kadonnut ja rakennus muistuttaa myöhemmälle ajalle tyypillisiä tuotantohalleja. Kuva 1 - Pohjoisjulkisivua Kuva 2 - Rakennuksen pääty ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 15

46 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI VALIMO 1938 Mirjam Vainio 1955 suunnittelija ei tiedossa 1970 suunnittelija ei tiedossa pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Rakennus valmistui vuonna 1938 lentokonetehtaan moottorikoelaitokseksi. Rakennusta myöhemmin on muutettu ja laajennettu useaan otteeseen. Muutos valimoksi tehtiin vuonna Merkittävin laajennus tehtiin vuonna 1970, jolloin eteläpuolelle rakennettiin peltipintaiset puolilämpimät varastotilat. Alkuperäinen tiilirakenteinen rakennusosa jäi peittoon laajennuksen taakse. Rakennus toimi valimona 1980-luvun loppupuolelle asti. Nykyisin rakennus on Vallog Oy:n varastotilana. Vanhin osa on jäänyt täysin laajennusosien varjoon. Kokonaisuus on ilmeeltään selkeytymätön ja hajanainen. Kuva 1 - Eteläjulkisivua Kuva 2 - Pohjoispuolen laajennusosat Kuva 3 - Osa rakennuksen vanhinta osaa ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 16

47 Liite 1 KALMAR INDUSTRIES OY AB Härmälän teollisuusalue RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI VANHA HISSITEHDAS 1933 suunnittelija ei tiedossa 1952 suunnittelija ei tiedossa pinta-ala m 2 tilavuus m 3 Tiilirakenteinen rapattu rakennus valmistui puolustusministeriön käyttöön vuonna Ilmeisesti alkuperin rakennus tehtiin armeijan huoltovarastoksi. Sodan jälkeen rakennuksessa toimi lentokonetehtaan hienomekaaninen osasto aina vuoteen 1968 asti, jolloin toiminnot siirtyivät Rantaperkiöön. Hissitehtaana rakennus oli vuosina Tehtaan varaosaja huoltokeskus siirtyi tiloihin hissitehtaan muutettua toiseen rakennukseen. Tässä käytössä rakennus oli vuoteen 1992, jonka jälkeen se on ollut kylmävarastona. Rakennusta on muutettu useaan kertaan. Merkittävin laajennus tehtiin vuonna 1952, jolloin eteläpäätyyn rakennettiin kuvassa 2 näkyvä konttoriosa luvulla siirtokone- ja levyhallirakennus laajennettiin kiinni vanhaan hissitehtaaseen. Rakennus on jäänyt täysin uuden hallirakennuksen varjoon. Näkyvä osa on ilmeeltään kuitenkin säilyttänyt rakentamisajankohtansa tyylille ominaisen selkeyden ja täsmällisyyden, vaikka ei edustakaan tämän ajan parasta rakentamista. Kuva 1 - Pohjoisjulkisivua, taustalla siirtokonetehdas Kuva 2 - Rakennuksen pääty ARKKITEHTIKONTTORI PETRI PUSSINEN OY Väinö Linnan aukio Tampere puh fax arkkitehti@konttori.net Sivu 17