Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari Tytti Solantaus THL
|
|
- Juha-Pekka Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari Tytti Solantaus THL
2 Vanhemman vankeus nostaa esille suuria lainsäädäntöön, rangaistuskäytäntöön, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joita yksikään maa ei ole pystynyt ratkaisemaan tyydyttävästi
3 Tutkimuksen ja näkökulmien kehitys Riskitutkimus riskinäkökulma Pärjäävyys ja sen tutkimus -optimismi Kehityspolkujen tutkiminen - ymmärrys sekä suotuisa kehitys että ongelmakehitys Kehitykseen vaikuttamisen tutkimus - toiminta preventiiviset ja promotiiviset interventiot Tytti Solantaus
4 Mt- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Norway (Torvik TA, Rongmo K. 2011) Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma Arviolta noin 20% perheistä
5 Vankeusrangaistuksesta kärsivät Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Mielialahäiriö miehet 27%, naiset 42% Ahdistushäiriö miehet 25%, naiset 45% Päihdehäiriö 89% Jokin persoonallisuuden häiriö 70% Jokin mielenterveyden häiriö 95% 08/11/2013 Tytti Solantaus 5
6 Psykiatrisista ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhempien lapset 2-4-kertainen vaara sairastua itse Myös somaattiset sairaudet lisääntyneet (Weissman et al, 2006) 6
7 Lapsilla paljon stressioireita Murray & Farrington, JCPP 2005, Dev Psychopathol 20(1), 2008 Takertumista kotona olevaan vanhempaan Ahdistusta, univaikeuksia, pelkoja Levottomuutta, ärtyvyyttä, aggressiota Syömisongelmia Huonoa koulumenestystä Koulupinnausta Käytösongelmia Masennusta ja ahdistusta
8 Pitkällä tähtäimellä psykiatrisia häiriöitä Masennussairautta Käytöshäiriöitä Päihderiippuutta Antisosiaalinen tai muu persoonallisuuden häiriö Syömishäiriöitä Ahdistushäiriöitä Sosiaalista ahdistusta Pelkoja Itsensä viiltelyä Sosiaalista syrjäytymistä ja rikollisuutta
9 Erityisen suuri riski rikollisuudelle Poikien seuranta 32-vuotiaaksi (Murray ja Farrington 2005) kun isä ollut vankilassa Ongelmat ulottuvat pitkälle aikuisuuteen Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö 70% Itse raportoituja rikoksia 50% On myös arvioitu, että tyttöjen riski rikollisuudelle on huomattavan suuri varsinkin jos äiti on vankilassa
10 Geenit vai ympäristö? Mikä on geenien vaikutus? Esim. kun vanhemmalla epäsosiaalinen persoonallisuuden häiriö ja lapsella nuoressa aikuisuudessa sama Geenivaikutus tulee esille yhdessä ympäristövaikutuksen kanssa Perheen, naapuruston, kaveripiirin elämäntapa ja ongelmat
11 Vangit ovat heterogeeninen ryhmä Kun äidillä on rikosrekisteri (Phillips et al, 2006) Köyhyys (62%) ja mielenterveysongelmat (55%) Neljä erilaista ryhmää perheissä vain joitakin rajoitettuja riskitekijöitä perheissä lasten pahoinpitelyä lapsilla vaihtuvia huoltajia, joilla väkivalta- ja huumeongelmia yksihuoltajalla ei itsellään juurikaan ongelmia, mutta deprivaatio vakavan köyhyyden takia
12 Erilaisia taustoja ja erilaista vanhemmuutta Vangeista ei voi puhua yhtenä ryhmänä Toisessa ääripäässä väkivaltaiset antisosiaaliset vangit (vallitseva stereotypia) Toisessa ääripäässä ovat huolehtivat ja lastensa tarpeille herkät vangit
13 Mitä vähemmän vahvasti väkivaltainen ja epäsosiaalinen isä on lapsensa elämässä, sen parempi lapsen selviytymiselle ja tulevaisuudelle Vanhemman ja lapsen kontaktin ylläpidon tulee lähteä lapsen edusta (Rosenberg J. Children need dads too. Children with fathers in prison. Human Rights & Refugees Publications, Quaker United Nations Office, 2009)
14 Perheen polku Aika ennen tuomiota Pidätys, Oikeudenkäynti, Vankeuden alku Vankeus Kotiin paluu Elämä jatkuu
15 Aika ennen tuomiota Ongelmien kasaantuminen perheessä jo ennen tuomiota / vankilaa Vanhempien matala koulutus, köyhyys, päihdekäyttö, mielenterveysongelmat,, asumisen ongelmat, vanhempien oma syrjäytyminen Näistä seuraavat Vanhemmuuden ongelmat Hoidon laiminlyönti ja fyysinen, seksuaalinen ja psykologinen pahoinpitely
16 Pidätys, oikeudenkäynti, vankeuden alkuvaihe Pidätys voi olla traumaattinen tilanne lapsille Epätietoisuus ja pelot tulevaisuudesta kaikilla Kotona: Huoli puolisosta /vanhemmasta Huoli omasta selviytymisestä Talous, työ, lastenhoito ja tukeminen, koti?? Stigman vyöryminen elämään Mitä sanon lapsille? Miten heitä kohdellaan? Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen?
17 Stigman merkitys Mielenterveysongelmat heikko ihminen - sääli Päihdeongelmat huono ihminen - halveksunta Rikollisuus paha ihminen torjunta Stigman sisäistäminen Häpeä, syyllisyys, huonommuus Johtaa eristämiseen ja eristäytymiseen sekä lasten että vanhempien taholta Stigma toteutuu myös palveluissa
18 Vankeusaika: lähivanhempi/äiti Menetys ja suru kiukku Masennus, ahdistus, ärtyvyys, kireys Somaattisia oireita, syömishäiriöitä, itsensä vahingoittamista Vastuu itsellä lapsista ja kodista Pelko omasta ja lasten selviämisestä, Taloudelliset ongelmat Yksinjääminen myös sosiaalisesti Lähivanhemman tilanne voi olla vaikeampi kuin eron tai kuoleman kohdatessa
19 Vankeusaika: Parisuhde Vankeus lisää eroja vapautumisen jälkeen Eräässä tutkimuksessa erot vankeusaikana olivat 7 kertaiset verrattuna muihin perheisiin Ero erityisesti jos vaimo on vankilassa Lapsille tulee myös vanhempien eron kokemus Ero vaikeuttaa usein tapaamisia
20 Vankeusaika: huoltajuus Isä vankilaan: äiti jatkaa huoltajana n. 90% Äiti vankilaan: isä jatkaa huoltajana n % Turvautuminen isovanhempiin ja muihin sukulaisiin jaksavuuden ongelmia myös heillä Sijoitukset Huoltojärjestelyt voivat vaikeuttaa kontakteja vankilassa olevaan vanhempaan
21 Vankeusaika: lasten elämä Lasten elämässä jatkuvuuden katkeamisia Kontakti vangittuun vanhempaan Muutot (köyhyyden, stigman, tuen takia) Päivähoito, koulu, ystävät jne Useita toisiaan seuraavia sijoituksia, mm eri sukulaisten luokse Sosiaalisten suhteiden katkeamisia stigman takia
22 Aikuisten kertomaa lapsuudesta (West-Smith 2007) Isän vankilaan meno oli käännekohta lisäsi ongelmia Taloudelliset vaikeudet lisää muuttoja jne Lastensuojelun mukaantulo Lähivanhemman mielenterveys- tai päihdeongelman paheneminen Uusien isäkandidaattien väkivaltaisuus
23 Vankeusaika: Vangin tilanne Ero lapsista ja puolisosta, kodin menetys Oma mielenterveys Vaarana vieraantuminen Tapaamiset ja kontaktit tiukasti säädeltyä Luonteva kanssakäyminen ja toiminta vaikeaa Vierailut vankilassa voivat olla lapsesta häpeällisiä (koulu, toveripiiri)
24 Vanhemman vankilassaolon merkitys lapselle Vanhemman vankeus itsessään saattaa olla riskitekijä lapsen mielenterveydelle Ero sinänsä ei selitä tätä, tai vanhemman rikollinen toiminta yms Stigma? Vankilan lapsikäytännöt?
25 Kotiinpaluu Perheen yhdistyminen Prosessi koko perheelle Odotukset, toiveet ja pelot Läheisyys/etäisyys, kasvatustavat, kodin käytännöt jne parisuhde ja vanhemmuus Hyvin haasteellinen ja ratkaiseva vaihe erityisesti pitkin vankeusrangaistusten jälkeen
26 Kotiinpaluu: vankilassa ollut vanhempi Kotiinpaluun vaiheeseen vaikuttavia tekijöitä (Henriques 1996) Vangin itseluottamus vanhempana Lämpö ja huolehtivaisuus, kyky odottaa Joustavuus, kyky sopeutua perhe-elämän sääntöihin vs. vankilan säännöt, esim. Käskyt/käskyttäminen vs. puolison uusi itsenäisyys Kyky tehdä sopu oman menneisyyden kanssa Kiukku ja viha itseä ja yhteiskuntaa kohtaan Stigman kohtaaminen (ex-vankilakundi,-rikollinen)
27 Isä pääsi pois joulukuussa ja se yritti sannella mulle kolmantena päivänä. Se ei toiminut, kun en mä sitä kuunnellu mutta siitä se sitte alkoi, mä en puhunut sille ikuisuuksiin nyt se on vähän parempaa, mutta kun en mä näe sitä minään isänä
28 Kotiinpaluu Kotiinpaluun vaihe - Monialaisen tuen tarve Odotukset ja todellisuus vaatii neuvottelutaitoja ja ymmärrystä ihmissuhteiden dynamiikasta Ihmissuhteitten uudelleen järjestyminen vaatii aikaa Liittyminen yhteiskuntaan taloudelliset ja työhön liittyvät kysymykset Päivähoidon ja koulun vanhempain illat jne
29 Vanhempien ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisemisen tutkimusnäyttö Kourallinen mutta kasvava joukko nk. kovia tutkimuksia preventionäytöstä kun vanhemmalla on mielenterveys-tai päihdeongelmia Meta-analyysi (Siegenthaler et al, JAACAP, 2012) 13 tutkimusta, 1490 lasta Lasten oireet ja psykiatriset häiriöt vähenivät merkitsevästi Psykiatrisen sairauden riski väheni 40% Ennaltaehkäisy on mahdollista Tytti Solantaus, 2013
30 Toimiva lapsi&perhe työ Lasten kehityksen ja vanhemmuuden tukeminen perheissä, joissa vanhemmalla on vaikeaa Päämäärä mahdollisimman hyvä perhe-elämä vanhemman vaikeuksista huolimatta Vanhemmille, päivähoidolle ja opettajille keinoja tukea lapsia omin voimin ja hakea apua tarvittaessa Muutos aikuisten palveluissa (Tl&P I) Peruspalveluissa rakenteet ja menetelmät yhteistyöhön yli sektorirajojen (Tl&p II) T. Solantaus, THL, 2009
31 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Vankeinhoito Lastensuojelu Erikois-sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Vanhemman ongelmat Mt-päihde-talous-rikokset ym Työvoimapalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus
32 Lapsia suojaavat tekijät kun perheessä on vaikeuksia Perheessä Pitkäaikaiset turvalliset ja rakastavat ihmissuhteet Mahdollisuuden ymmärtää mitä perheessä tapahtuu Osallistuminen ongelmien ratkaisuun Kodin ulkopuolella Hyvä päivähoito, koulu, kokemus kuulumisesta Omat kaverit, toimet, harrastukset Ympäröivässä yhteiskunnassa Saada apua ja tulla kohdelluksi kunnioituksella oman perheensä jäsenenä
33 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp, 1-2 tapaamista) Tl&p - perheinterventio (Beardslee, 6-8 tap.) Vertti - lasten ja vanhempien vertaisryhmät ja perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa Lapsi & perhe neuvonpito Opaskirjaset Tulevat? T. Solantaus, THL, 2009
34 Toimiva lapsi&perhe -työ Vaikea ongelma puheeksi perheessä Ongelman omistajan kunnioitus Kaikkien perheenjäsenten kokemuksen tuleminen yhteiseen keskusteluun Avaa mahdollisuuden yhteiseen tukeen, ongelmien ratkaisuun ja avun hakemiseen Surun, hämmennyksen, kiukun jakaminen Miten toimia kun muut nimittelevät, puhuvat takana jne Miten arki hoidetaan jne
35 Työmenetelmiä käytetty Vanhemman masennus ja muut mt-ongelmat Päihdeongelmat Huostaanotto, sijaishuolto Vanhemman syöpäsairaudet ja muut vaikeat somaattisen sairaudet, AIDS Sukupuolen vaihdos, seksuaalinen suuntautuminen Työ on alkanut vankien perheissä
36 Lapset puheeksi työn päämääriä kriminaalihuollossa Jaettu vanhemmuus Vangin mahdollisuus olla tukena lähivanhemmalle erilaiset kasvatukselliset pohdinnat, ilot ja ongelma Arvostus lähivanhemman työlle Lähivanhempi ei jää täysin yksin Yhteinen ymmärrys lasten kokmuksesta Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa vanhemmuutta: itseluottamus vanhempana Mahdollisuus on merkityksellinen lapsille
37 Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapsi elämään vanhemman mielessä Vrt. Elämän jakaminen osiin Lasten kokemusten ymmärtäminen Keskustelut lapsista osana arkipäivän kulkua myös vankilassa ja henkilökunnan kanssa
38 Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapselle toimiva vanhemmuus Tulla ymmärretyksi, tuetuksi Tapaamiset luontevampia, puheenaiheet merkityksellisiä Vanhempi elää lapsen mielessä myös tapaamisten ulkopuolella, arkisessa puheessa jne Lapsi hahmottaa vanhemman elämää vankilassa Esim. kuvat vanhemman elämänpiiristä, sellistä, ruokailutiloista, jne
39 Vanhemmuuden toteutumisen merkitys vangille itselleen Tutkimuksissa on viitteitä siitä että Naisvankien masennusongelmat vähenevät, jos on toimivat kontaktit lapsiin Sekä nais- että miesvankien aggressio ja väkivallan käyttö vähenevät Päihteiden käyttö vankilassa vähenee
40 Toimiva lapsi & Perhe -menetelmät Tulevaisuuteen suuntautuminen Arkipäivän merkitys lapsen kehitykselle Vanhemman asiantuntemuksen kunnioittaminen Avoin keskustelu ja yhteinen ongelman ratkaisu T. Solantaus, THL, 2009
41 Avoin keskustelu vankeudesta? usein puhumaton asia vaikea kertoa lapselle mistä on kysymys vanhemmat pyrkivät suojelemaan lapsia olemalla hiljaa MUTTA ei synny osallisuutta vaikeuksien ratkaisuun ja elämän hallintaan ja menetetään keskinäinen ymmärrys ja tuki
42 Lapsille kertominen vankeudesta Suuri osa vanhemmista ei kerro lapsille tai kertoo osan totuutta USA: 1/3 isä matkoilla, 1/3 vankilassa, 1/3 ei mitään selitystä Syyn kertominen vielä problemaattisempaa Myös näyttöä kertomisen haitallisuudesta Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous
43 Mitä kertominen tarkoittaa? Ei ole lapsen informointia! Päämäränä on auttaa lasta ymmärtämään vanhemman tilanne, omia kokemuksia, sekä perheen tapahtumia Ja Yhteinen ongelmanratkaisu perheen sisällä Nämä yhdessä tukevat lasta Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous
44 Lapsen kanssa keskustelu Aina, jos mahdollista, omat vanhemmat kertovat Lapsella on oltava omainen/huoltaja joka tukee häntä asian pohtimisessa kotona Mukaan on liitettävä tieto ja pohdinta siitä, miten tästä mennään eteenpäin, esim miten selvitään syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa Lapsi on otettava mukaan ongelmanratkaisuun ikätason mukaisesti
45 Perustyövälineet monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa 2 tapaamista vanhemman kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito Perheen oma sosiaalinen verkosto Erilaiset palvelut
46 Lapset puheeksi keskustelu 2 keskustelukertaa, tarvittaessa enemmän Manuaali ja lokikirja netissä Kriminaalihuollolle muokataan oma Lasten elämäntilanteen kartoitus ja siitä seuraava toiminta Eväät vanhemmille ja työntekijälle lasten tukemiseksi Lisäavun järjestäminen tarvittaessa Neuvonpidon avulla T. Solantaus, THL, 2009
47 Lapset puheeksi Autetaan vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Ja suunnitelma, miten vahvistetaan suojaavia tekijöitä ja lapsen vahvuuksia lapsen arkielämässä tuetaan haavoittuvuuksissa
48 Lapset puheeksi (LP) VAHVUUS on asia joka menee kuten ennenkin ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta, erityistaitoja voi liittyä lapseen tai ympäristöön
49 Pärjäävyys (resilienssi) Asia sujuvat vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus Tytti Solantaus 49
50 Lapset puheeksi (Lp) HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma tai tilanne, joka voi johtaa ongelmiin Ennaltaehkäisyn toteutuminen Usein ympäristön ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus esim. vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja ennakkoluuloinen naapurusto
51 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä. Ylisektoraalisen työn väline Tytti Solantaus
52 Lasten ottaminen huomioon: Toimenpiteitä kaikilla tasoilla Isot yhteiskunnalliset linjaukset: muita rangaistusmuotoja kuin vankila Kriminaalihuollon sisäiset toimet - tapaamiskulttuuri, suhtautuminen lapsiin ja nuoriin, tilat ja ympäristöt, ym Työntekijöille työvälineet, perheille palvelut Asennekasvatus kaikilla tasoilla media/väestö, koulut, päiväkodit, päättäjät Sosiaali- ja terveyspalvelut
53 Toiminta ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi Laki velvoittaa Moraalinen vastuu Ennaltaehkäisy on mahdollista ja työmenetelmiä on Meillä kaikilla on vastuu ja velvollisuus Esityksen nimi / Tekijä 53
54 Kiitos! Tytti Solantaus Antonia Ringbom
Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotTytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet
Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotKaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa
Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotSeinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi
Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Seinäjoki 12.2.2009 Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Kuva Antonia Ringbom, Kirjassa Solantaus&Ringbom, 2002 T. Solantaus, THL
LisätiedotToimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito
Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti
Lapset puheeksi työmenetelmänä Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti 2 Hyvinvoinnin vajeesta kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen nousuun epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen
LisätiedotMiten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?
Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli
LisätiedotVanhempien ongelmat ja lasten tukeminen TYTTI SOLANTAUS SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
Vanhempien ongelmat ja lasten tukeminen 23.5.2019 TYTTI SOLANTAUS SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Lasten huomioimisen historiaa, kun vanhemmilla on vaikeaa Lasten heitteillejättö
LisätiedotLasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1
Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet
LisätiedotLasten ja nuorten kehityksen & tukemisen ekologia: perusteita Toimiva lapsi & perhe-työlle. Tytti Solantaus
Lasten ja nuorten kehityksen & tukemisen ekologia: perusteita Toimiva lapsi & perhe-työlle Tytti Solantaus 3.10.2013 Esityksen kulku Lapset puheeksi työn päämäärät kunnissa Palvelujärjestelmän kehittäminen
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotTOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi
TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä
Lisätiedot1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi
1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotLapset puheeksi työn tausta ja menetelmät
Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKoulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?
Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotLapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä
Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä Mika Niemelä, FT Kouluttajapsykoterapeutti Toimiva lapsi & perhe kouluttaja Tutkija: Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden
LisätiedotLapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä
Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 8.10.2013 1 Toimiva lapsi & perhe työ LASTEN
LisätiedotLapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa. Mika Niemelä FT
Lapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa Mika Niemelä FT Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma Toimeentulon ongelmat, työttömyys Vanhemman rikollisuus, vankeus Vanhemman tai sisaruksen vakavat
LisätiedotKoulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014
Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotLapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä
Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä Mika Niemelä, FT Kouluttajapsykoterapeutti Toimiva lapsi & perhe kouluttaja Tutkija: Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden
LisätiedotMiten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?
1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori 18.3.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotKun vanhemmalla on mielenterveysongelmia
Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Tytti Solantaus Stakes Valtakunnnalliset neuvolapäiv ivät 31.10.2006 Dipoli,, Espoo Mielenterveysongelmien esiintyvyys aikuisilla Psyykinen oireilu/ongelmat n.
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotLapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi
Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotLasta suojaavat tekijät
Lasta suojaavat tekijät Työntekijän käsikirja Kaisa Nyberg Työmallin päämäärät Lasta suojaavat tekijät -keskustelu on Lapset puheeksi -työmalliin pohjautuva neuvonnallinen työväline. Sen päämääränä on
LisätiedotToiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö
Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotTeoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma
1 Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Salo 24.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Lasten suotuisa
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotLapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen
Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen
LisätiedotKaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto
Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Mika Niemelä, FT 1.10.2014 1 Mikä tukee lapsen hyvinvointia vanhemman sairastaessa - tutkimustausta ja menetelmät 1.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Vanhemman tai sisaruksen
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotVarsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus
Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa Ty< Solantaus Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus- kehi@ämis- implementaa7ohanke/thl I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä
LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotErilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?
Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka 22.8.2012 Tytti Solantaus, lastenpsykiatri,
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotLapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011
Lapset puheeksi verkostot suojaksi Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi Verkostot suojaksi Toimiva lapsi & perhe II Lapissa ja Imatralla Lapset puheeksi miksi? Näkemys lapsesta
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotPois syrjästä -hanke
Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo
LisätiedotToimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia
Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Projektipäällikkö Mika Niemelä Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö /THL 4.1.2012
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotKohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotSyrjään joutuminen on estettävissä varhain
Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotRANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotLasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011
Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Näkökulmia I. Mitä lasten mielenterveystyö on? II. Mielenterveystyö vähävaraisissa maissa III. Lasten
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotAjankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella
Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella Marianne Sipilä 7.10.2009 marianne.sipila@thl.fi Maailmalla herätään COPMI konferenssi 26.-28.10. Adelaidessa /Australiassa EUFAMI
LisätiedotVarhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI - KESKUSTELU VARHAISKASVATUKSEN PIIRISSÄ...2 2 ENNEN KESKUSTELUA...4 2.1 Osallistujat ja
LisätiedotVälähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)
(4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta
LisätiedotLapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä
Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä Mika Niemelä, FT Perheterapiakouluttaja VET Toimiva lapsi & perhe kouluttaja Tutkija: Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotEhkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö
Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:
Lisätiedot