Turvattava koulutuksen saatavuus tasa-arvoisesti eri ikäisille

Transkriptio

1 sivu 1/6 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto (word-muodossa) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi viite: Lausuntopyyntö , OKM/41/010/2016 n kannatusyhdistys ry. kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä lausuntopyynnöstä ja kertoo näkemyksiään vireillä olevista säädösmuutosehdotuksista. Selkeämpi kokonaisuus Siirtyminen yhtenäiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen yhdistämällä nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus samaan lainsäädäntöön sekä keskittämällä ohjaus ja rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle selkeyttävät koulutuspoliittista kokonaisuutta Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ja parantavat koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia käydä työelämän ja jatko-opinto-oppilaitosten kanssa dialogia alakohtaisista osaamis- ja ammattitaitovaatimuksista sekä niiden arvioimisesta. Hallinnon tasoja ei pidä lisätä Järjestämislupia ja rahoitusta hallinnoivan Opetus- ja kulttuuriministeriön, tutkinnon perusteista määräävän Opetushallituksen ja koulutuksen toteutuksesta vastaavien koulutuksen järjestäjien lisäksi ei mielestämme tarvita muita ammatillisen koulutuksen hallinnon tasoja. Perustuslain 731/1999, 9 mukaisen liikkumisvapauden ja EU:n perusarvoihin kuuluvan vapaan liikkuvuuden mukaisesti koulutusmarkkinoiden tulee antaa toimia vapaasti, jolloin koulutustarjonta ja -kysyntä voivat hakeutua tasapainoon. Mikäli OKM havaitsee tarvetta lisätä tai rajoittaa jonkun alan koulutusmääriä, OKM voi muuttaa antamiaan koulutuksen järjestämislupia. Seudullisilla viranomaisilla tai Opetushallituksen asettamilla työelämäneuvottelukunnilla ei ole toimivaltaa tai mielestämme edes kykyä puuttua alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Turvattava vapaa liikkuvuus ja hakeutuminen koulutukseen Esimerkiksi on hakeutuu opiskelijoita koko Suomesta ja myös ulkomailta. Koulutuksemme palvelee koko Suomen tarpeita. n musiikkialan ammatillista koulutusta ei siksi voida mitoittaa vain Varsinais-Suomen alakohtaisten työvoimatarve-ennakointien perusteella. Työvoimatarpeiden ennakointi on musiikkialalla vaikeaa, koska alalla työskennellään valtaosin ns. free lancereina. Muusikko työllistyy osaamisellaan ja verkostoitumisellaan. Jos hän muuttaa pois, alueella ei vapaudu haettavaksi työpaikkaa, vaan dynaamisilla työmarkkinoilla jonkun toisen ammattilaisen osaaminen tulee muuttaneen tilalle. Turvattava koulutuksen saatavuus tasa-arvoisesti eri ikäisille Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaamiseksi opiskelijoiden aikaisempi koulutustausta ei voi vaikuttaa koulutuksen järjestäjän rahoitukseen. Jos järjestelmä antaa koulutuksen järjestäjälle enemmän

2 sivu 2/6 rahoitusta perusopetuksesta tulevista opiskelijoista, aikuiskoulutuksen saatavuus on vaarassa heikentyä. Turvattava koulutuksen laatu Lakiluonnoksen perusteella ammatillisen koulutuksen halutaan keskittyvän henkilökohtaistamisen kautta vain niihin ammattitaidon osa-alueisiin, joissa opiskelijan osaaminen ei vielä ole ammattitaitovaatimusten tasolla. Koska aikaisemmin hankitun osaaminen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat koulutuksen järjestäjän velvoitetehtäviä ja hyväksiluvut lyhentävät opiskelijan opinto-oikeusaikaa, ammatillinen koulutus alkaa jatkossa tavoitella vain vaatimustenmukaisuutta. Koulutuksen järjestäjällä ei ole varaa eikä syitä huippuosaamisen synnyttämiseen. Musiikkialan koulutuksen näkökulmasta on surullista huomata, että ammatillista koulutusta halutaan ohjata osaamistasoa heikentävällä lainsäädännöllä ja siihen pakottavalla rahoitusjärjestelmäkytkennällä. Mahdollisuuksia kehittää taitoja kohti erinomaisuutta ei enää ole. Opiskelijoiden mahdollisuudet laajoihin valinnaisiin opintoihin, omien vahvuuksiensa kehittämiseen kohti erinomaisuutta ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamiseen eivät onnistu, koska koulutuksen järjestäjän rahoitusjärjestelmä ei kannusta tällaisiin töihin. On surullista vastata oppimishaluiselle musiikinopiskelijalle, että opinto-oikeus päättyy, koska vaatimusten mukainen tutkinto on suoritettu. Turvattava ammatillisen koulutuksen rahoitus Nuorisotakuuta tai muita vallalla olevan hallituskoalition määräaikaisia työvoimapoliittisia tai koulutusalakohtaisia hankkeita ei pidä rahoittaa leikkaamalla kymmeniä vuosia kehitetyn ammatillisen koulutuksen määrärahoja. Osaavan työvoiman kouluttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät ammatillisen koulutuksen tehtävät tulisi keskittää OKM:n luvan saaneille koulutuksen järjestäjille ja huolehtia tehtävien riittävästä rahoituksesta. Rahoitusmalli tavoittelee parempaa tuloksellisuutta Ammatillisen koulutukseen esitettävä uusi rahoitusmalli pyrkii ohjaamaan koulutuksen järjestäjiä parempaa tuloksellisuuteen. Tavoite on hyvä. Samalla rahoitus koulutuksen järjestäjien rahoitus muuttuu kuitenkin aiempaa huonommin ennakoitavaksi. Se heikentää ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintavarmuutta, mikä on vastoin Sipilän hallitusohjelman tavoitetta Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.. Suoriterahoitusta tuotava myös valtionhallintoon Koska ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta kytketään suoritteilla tuloksellisuuteen, ehdotamme saman periaatteen laajentamista myös valtionhallinnon opetusviranomaisiin. Esimerkkejä: Jos lainsäädännöllä määrätään koulutuksen järjestäjille lisävelvoitteita, Opetus- ja kulttuuriministeriön on osoitettava lisää rahoitusta velvoitteiden hoitamiseen. Jos Opetushallitus päättää muuttaa alakohtaisia tutkinnon perusteita, sen on osoitettava koulutuksen järjestäjille määräraha muutosten toimeenpanemiseen. Jos Karvi haluaa kysyä koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmän tuottaman tiedon lisäksi koulutuksen järjestäjiltä jotain muuta, Karvin on osoitettava koulutuksen järjestäjille rahoitus tarvitsemansa tiedon hankkimiseksi.

3 sivu 3/6 Laki ammatillisesta koulutuksesta 2 2 mom. Sipilän hallitusohjelmassa tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Mielestämme tuntuu erikoiselta jättää sivistyneiden ihmisten kasvattaminen yhteiskunnan jäseniksi toisen asteen koulutuksessa vain lukiokoulutuksen tehtäväksi. Puolet ikäluokasta jätettäisiin koulutusjärjestelmässä sivistymättömiksi. Ehdotamme sivistyksen lisäämistä lakitekstiin: Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko- opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuo- lisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 6 1 mom. Tutkintorakennetta ei pidä muuttaa esimerkiksi säästöjen tavoittelemiseksi. Musiikkialan perustutkinto tulee säilyttää, koska muut tutkinnot tai niiden yhdistelmät eivät tuota musiikkialan työelämässä vaadittavia ammatillisia kvalifikaatioita. 22 Musiikkialan koulutuksen tulee säilyä rajoitettuna koulutuksena, jota ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei saa aloittaa ilman OKM:n uutta järjestämislupaa Työelämätoimikuntia ja niiden sihteeristöjä ei tarvita. Työelämätoimikunnat eivät pysty näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. 109 mukainen koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmä havaitsee arviointiin ja laatuun liittyvät puutteet ilman valtakunnallisia työelämätoimikuntia. Pysyviä työelämäkuntia sihteeristöineen ei tarvita tutkintorakenteen, tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen. Opetushallitus voi muodostaa tarvittaessa määräaikaisia alakohtaisia työelämätoimikuntia. Arvioinnin oikaisupyyntöjen käsittely tulee määritellä koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmässä tai johtosäännössä. 29 Musiikkialan koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin voida valita opiskelijat oppilaitoksen oman soveltuvuuskokeen perusteella. Perusopetuksen musiikin oppimäärä ei riitä musiikkialan koulutuksen lähtötaso-osaamiseksi. 44 Koulutuksen järjestäjän velvoitetehtävien lisääntyminen on huomioitava rahoituksessa. Tutkinnon suorittamismahdollisuuksien järjestäminen tutkintokoulutukseen osallistumattomille aiheuttaa koulutuksen järjestäjlle kustannuksia. Ehdotamme lisäystä mom.: Koulutuksen järjestäjä voi periä kohtuullisia maksuja tutkinnon suorittamismahdollisuuksien järjestämisestä tutkintokoulutukseen osallistumattomille. 82

4 sivu 4/6 Opiskelijan on osallistuttava opetuksen ja näyttöjen lisäksi myös ohjaukseen ja koulutussopimuksen mukaiseen työntekoon. Ehdotamme 82 1 mom: Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen, ohjaukseen ja näyttöihin sekä koulutus- tai oppisopimuksen mukaiseen työhön, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. 86 Maksuttoman aterian tarjoamisvelvollisuuden laajentaminen aikuiskoulutuksen tutkinnon suorittajiin lisää koulutuksen järjestäjän kustannuksia, mikä on huomioitava ammatillisen koulutuksen rahoituksessa. 91 Viittaamme muutosehdotukseemme 44 :ssä. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 32 a Esitämme painotusten muuttamista turvaamaan koulutuksen järjestäjien kykyä kouluttaa koko ikäluokkaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Perusrahoituksen osuus on 65 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 25 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia siitä euromäärästä, joka saadaan, kun 9 :n 1 momentissa tarkoitetusta valtion määrärahan ja kuntien rahoitusosuuden euromäärästä vähennetään 32 h :ssä tarkoitettu strategiarahoituksen euromäärä. 32 i Ehdotamme arvonlisäverojen kompensoimista kaikissa koulutuksen järjestäjän järjestämislupien mukaisissa tehtävissä. ssa musiikkialan ammatillisen koulutuksen lisäksi taiteen perusopetuksen musiikin laajassa oppimäärässä. Yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista kustannuksista. Korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. Korvaus koskee myös muita yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän luvanvaraisia koulutustehtäviä. Jotta yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi halutessaan hakeutua arvonlisäverolliseksi kiinteistön käyttöoikeudesta, myös arvonlisäverolakia 1501/1993, 30 1 mom. on muutettava: Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta suoritetaan 27 :stä poiketen veroa, jos luovuttaja hakeutuu tästä toiminnasta verovelvolliseksi. Verovelvollisuus koskee vain hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa. Verovelvollisuus edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti 10 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että kiinteistön käyttäjänä on valtio, yliopistolain 1 :ssä tarkoitettu yliopisto, ammattikorkeakoululain 5 :ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö tai yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista 2

5 sivu 5/6 Musiikkialan koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin saada vähintään nykyinen 40 % alakohtainen korotus yksikköhintaan. 7 Tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen pitää olla samanarvoisia koulutuksen järjestäjän rahoituksen määräytymisessä. Työelämäpalautteen osuuden pitää olla merkittävämpi kuin opiskelijapalautteen. Työelämän edustajien palaute on validimpaa kuin opiskelijoiden, joiden palaute on pelkästään subjektiivista. Vaikuttavuusrahoitus sisältää tutkinnon suorittaneiden työllistymisen tai sijoittumisen jatko-opintoihin (6 %), työelämäpalautteen (3 %) ja opiskelijapalautteen (1 %).

6 sivu 6/6 n kannatusyhdistys ry:n lausunnon keskeinen sisältö 1. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen yhdistäminen samaan lainsäädäntöön sekä ohjauksen ja rahoituksen keskittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle selkeyttävät ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön (järjestämisluvat, rahoitus), Opetushallituksen (tutkinnon perusteet) ja koulutuksen järjestäjien (koulutuksen toteutus) lisäksi ei tarvita muita opetushallinnon tasoja, esimerkiksi seudullista säätelyä tai Opetushallituksen työelämäneuvottelukuntia ja -sihteeristöjä. 3. Koulutuksen saatavuus eri ikäisille on turvattava tasa-arvoisesti. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaamiseksi opiskelijoiden aikaisempi koulutustausta ei voi vaikuttaa koulutuksen järjestäjän rahoitukseen. Henkilökohtaistamisen kautta on oltava mahdollisuus myös erinomaisuuteen pyrkimiseen eikä vain vaatimustenmukaisen osaamisen hankkimiseen. 4. Ammatillisen koulutuksen riittävä rahoitus on turvattava. Nuorisotakuuta tai muita kulloinkin vallalla olevan hallituskoalition määräaikaisia työvoimapoliittisia tai koulutusalakohtaisia hankkeita ei pidä rahoittaa leikkaamalla kymmeniä vuosia kehitetyn ammatillisen koulutuksen määrärahoja. Osaavan työvoiman kouluttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät ammatillisen koulutuksen tehtävät tulisi keskittää OKM:n luvan saaneille koulutuksen järjestäjille. 5. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuuden parantaminen rahoitusjärjestelmän kautta on hyvä tavoite. Sen sijaan rahoituksen muuttuminen tästä syystä aiempaa huonommin ennakoitavaksi on vastoin Sipilän hallitusohjelman tavoitetta Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.. 6. Suoritteisiin kytketty rahoitus on laajennettava koskemaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Opetushallitusta ja Karvia. Viranomaisten on osoitettava rahoitus koulutuksen järjestäjille määräämiinsä lisätehtäviin. 7. Ammatilliseen osaamiseen liittyvien tavoitteiden lisäksi myös sivistyneiden ihmisten kasvattamisen tulee olla ammatillisen koulutuksen tehtävänä. 8. Musiikkialan perustutkinto tulee säilyttää tutkintorakenteessa, koska muut tutkinnot tai niiden yhdistelmät eivät tuota musiikkialan työelämässä vaadittavia ammatillisia kvalifikaatioita. 9. Musiikkialan koulutuksen tulee säilyä rajoitettuna koulutuksena, jota ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei saa aloittaa ilman OKM:n uutta järjestämislupaa. 10. Musiikkialan koulutuksen järjestäjän tulee voida valita opiskelijat oppilaitoksen oman soveltuvuuskokeen perusteella. Perusopetuksen musiikin oppimäärä ei riitä musiikkialan koulutuksen lähtötaso-osaamiseksi. 11. Rahoituksen painotukset on muutettava turvaamaan koulutuksen järjestäjien kykyä kouluttaa koko ikäluokkaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Perusrahoitus 65 %, suoritusrahoitus 25 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %. 12. Tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen pitää olla samanarvoisia koulutuksen järjestäjän vaikuttavuusrahoituksen määräytymisessä. Paremman validiutensa vuoksi työelämän edustajien palautteen olla suuremmassa painossa kuin opiskelijoiden subjektiivisen palautteen. Vaikuttavuusrahoituksessa on huomioitava tutkinnon suorittaneiden työllistyminen tai sijoittuminen jatko-opintoihin (6 %), työelämäpalaute (3 %) ja opiskelijapalaute (1 %). 13. Musiikkialan koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin saada vähintään nykyinen 40 % alakohtainen korotus yksikköhintaan. 14. Arvonlisäverot on kompensoitava ammatillisen koulutuksen lisäksi muissakin yksityisen koulutuksen järjestäjän tehtävissä, esimerkiksi taiteen perusopetuksessa. Arvonlisäverolain 30 :ään, joka määrittelee arvonlisäverolliseksi hakeutumista kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisessa, on lisättävä yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä.