Periaatteita ja käytäntöjä työikäisen liikuntaneuvontaan

Transkriptio

1 Periaatteita ja käytäntöjä työikäisen liikuntaneuvontaan Työfysioterapeu:t ry:n kevätopintopäivä Minna Ai'asalo TtT, B, erikoistutkija,

2 Sisältö 1. Liikuntaneuvonnan tarve 2. Liikuntaneuvonta on terveyskasvatusta 3. Liikuntaneuvonnan toteutuminen 4. Liikuntaneuvonnan hyviä käytäntöjä

3 1. Liikuntaneuvonnan tarve

4 For health professionals and researchers For policy makers and health professionals For adults aged

5

6 % täy'ää suosituksen ei täytä suositusta Miehet ikäryhmi'äin Naiset ikäryhmi'äin Husu ym mukaellen

7

8 % Rasi'ava ak:ivisuus Reipas ak:ivisuus Kevyt ak:ivisuus Seisominen Istuminen/makuulla olo Istuminen ja makuulla olo punaisella Miehet ikä Naiset Husu ym. 2014

9

10 Terveydenhuolto on tärkeä liikuntaneuvonnan foorumi

11

12 2. Liikuntaneuvonta on terveyskasvatusta Terveyskasvatus on mikä tahansa oppimiskokemusten yhdistelmä, joka on suunniteltu saamaan aikaan omaehtoisia muutoksia terveyteen liittyvään käyttäytymiseen. Green ym Terveyskasvatus on kaikkien niiden piilevien ja näkyvien toimintojen jäsentynyt kokonaisuus, jolla suunnitelmallisesti ja yhteisön voimavaroja tehokkaasti hyväksi käyttäen, mutta samalla yksilön valinnanvapautta kunnioittaen pyritään edistämään terveellisten elintapojen omaksumista. Laitakari 1989

13 Terveyskasvatuksen toimintamuodot Valistus Opetus Neuvonta Osallistujat Yleisöt Opiskelijat Valmennusryhmät Yksilö Ryhmä Vuorovaikutustilanne Välitön Media Välitön Etäkontakti Välitön Viestintä Pääasiassa yksisuuntaista Pääasiassa kaksisuuntaista Kaksisuuntaista Painotus Herättäminen, virittäminen, informoiminen Tietorakenteet, tiedot, taidot, arvostukset Ongelmanratkaisu, yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet Nupponen ym. 1991

14 Terveys- ja liikuntaneuvonnan tunnuspiirteitä Vastavuoroisuus roolien ymmärtäminen Vuorovaikutuksellisuus ilmapiirin luominen Tavoitteellisuus asteittaisten tavoitteiden asettaminen Asiakaslähtöisyys lähtökohtana asiakkaan tarpeet Nupponen 1998

15 Liikuntaneuvonnan muutosta avustava tehtävä Käyttäytymisen determinantit Käyttäytyminen Terveys Elämänlaatu Käyttäytymisen muutoskeinot LIIKUNTANEUVONTA Michie ym. 2008, Haukkala ym. 2012, mukaillen

16 Liikuntakäyttäytymisen determinantit Altistavat tekijät liikkumismuotojen ja -ympäristön tuntemus tieto, asenteet, arvot, käsitykset, uskomukset mielikuvat, aiemmat liikkumiskokemukset Mahdollistavat tekijät aika, paikka, välineet terveys, kunto taidot Vahvistavat tekijät asenneilmapiiri sosiaalinen tuki sisäinen palaute ulkoinen palaute + / + / + / Liikuntakäy*äytyminen Green ym. 1980, soveltaen

17 Liikuntakäyttäytyminen terveyskäyttäytymisen alamuoto liikkumisen määrä ja teho liikkumismuodot liikkumisympäristö sosiaaliset suhteet

18 Liikuntaan liittyvistä käsitteistä Suni ym. 2014

19 Erilaisen liikkumisen hyödyt suhteessa haittoihin TERVEYSHYÖDYT URHEILU- HARJOITTELU KUNTO- LIIKUNTA AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA TERVEYS- LIIKUNTA VAARAT JA HAITAT Mukaillen Vuori 1996

20 Istuminen ja terveys Yhtäjaksoinen pitkäkestoinen istuminen lisää riskiä: ennenaikaiseen kuolemaan liikapainoon valtimosairauksiin tyypin 2 diabetekseen

21 Seisominen Ei välttämättä terveydelle yhtä vaarallista kuin istuminen. Saattaa kuitenkin lisätä alaselkävaivoja. Parasta on vaihdella asentoa.

22 Käyttäytymisen muutostavoitteet liikuntaneuvonnassa R % % < 5 10 % Paikallaanolo Kevyt Reipas ja rasi'ava Mukailtu Townsend ym. 2012

23 3. Liikuntaneuvonnan toteutuminen Asiantuntijajohtoista, ei potilaskeskeistä Pääosin ohjeiden ja neuvojen antamista Sairauden hoitamista Epäyhtenäistä Kertaluonteista Näkymätöntä Arvioimatonta

24

25 Liikuntaneuvonta terveydenhuollon eri ammaflaisten (n=1151) asiakaskäynneillä (%-osuus) Keskustelu liikunnasta Suullisten ohjeiden antaminen Kirjallisten ohjeiden antaminen Liikkumisresep:n tai muun kirjallisen suunnitelman laa:minen fysioterapeuttien asiakaskäynnit Seurannasta sopiminen Liikuntaneuvonnan kirjaaminen sähköiseen järjestelmään sairaanhoitajien asiakaskäynnit terveydenhoitajajien asiakaskäynnit työterveyshoitajien asiakaskäynnit Ohjaaminen toiselle terveydenhuollon amma@laiselle Ohjaaminen terveydenhuollon ulkopuolelle %

26 Toteutumiseen vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta Ø tieteellinen näyttö Ø koulutus Ø näkyminen valtakunnallisissa virallisissa dokumenteissa Organisaatiot ja työyhteisöt Ø asenteet ja arvostukset Ø näkyminen paikallisissa toimintaa ohjaavissa dokumenteissa Ø täydennyskoulutus Ø ajankäyttö, kirjaaminen, tietojen jakaminen Ø ammattiryhmien välinen yhteistyö Ammattilainen itse Ø henkilökohtaiset ominaisuudet (ikä, sukupuoli) Ø työkokemuksen pituus Ø omat elintavat Ø luottamus omaan osaamiseen Ø näkemys neuvonnan vaikuttavuudesta

27 4. Liikuntaneuvonnan hyviä käytäntöjä Muutosteorioiden hyödyntäminen Selittävä teoria Käyttäytymisen determinantit Käyttäytyminen Terveys Elämänlaatu Käyttäytymisen muutostekniikat eli keinot esimerkiksi liikuntaneuvonnassa Muutosteoria Asenteet Subjektiiviset normit Koettu pystyvyys Käyttäytymisaikomus Käyttäytyminen Michie ym. 2008, Haukkala ym. 2012, mukaillen

28 Muutosteoria tai -malli 3.1. Muutosväittämä Muutosteoriat Terveysuskomusmalli (Health Belief Model) Suojelumotivaatioteoria (Protection Motivation) Perustellun toiminnan teoria (Theory of Reasoned Action) Suunnitellun käyttäytymisen teoria (Theory of Planned Behavior) Operantti ehdollistuminen (Operant Conditioning) Käyttäytymismuutos on sitä todennäköisempää mitä suurempia ovat sairastumisriski ja sen seuraukset sekä käyttäytymismuutoksesta aiheutuva hyöty suhteessa sen vaatimuksiin. Terveysuskomusmallin mukaisten riski- ja hyötynäkökulmien lisäksi käyttäytymismuutokseen tarvitaan pystyvyyttä. Käyttäytymismuutos tapahtuu aikomuksen kautta, jota voidaan vahvistaa asenteita ja sosiaalisia normeja muokkaamalla. Käyttäytymisaikomukseen vaikuttaa asenteiden ja sosiaalisten normien lisäksi myös tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä (koettu kontrolli). Käyttäytymisen muutos tapahtuu kehumisen ja palkitsemisen kautta. Myös itsensä palkitseminen edistää muutosta. Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Social Cognitive Theory) Muutosvaihemallit (Stages of Change Model) Tavoitteellisen toiminnan malli (Selfregulation Theory) Repsahdusten ehkäisy (Relapse Prevention) Käyttäytymismuutos tapahtuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Käyttäytymismuutos etenee eri vaiheiden kautta ja ihmisten valmius muuttaa käyttäytymistään riippuu siitä, missä vaiheessa muutosprosessia he ovat. Käyttäytymismuutosta ohjaa itsesäätelymekanismi. Muutoksen pysyminen yllä riippuu yksilön kyvystä hallita repsahduksiin altistavia tilanteita. Marcus ym. 1996, Marcus ym. 2003, Absetz & Hankonen 2011, Glanz ym. 2002, mukaillen ja yhdistellen

29 Vaihe Esiharkinta (Pre-contemplation) Määritelmä Ei muutosaietta seuraavien kuuden kuukauden aikana. Harkinta (Contemplation) Muutosaie lähimmän kuuden kuukauden sisällä. Valmistelu (Preparation) Muutosaie lähimmän kuukauden sisällä + suunnitelma muutoksen täytäntöönpanosta. Toiminta (Action) Muutos on tapahtunut ja sitä on pidetty yllä vähemmän kuin kuusi kuukautta. Ylläpito (Maintenance) Päättyminen (Termination) Muutos on pysynyt yli kuusi kuukautta ja sitä pidetään yllä lähinnä repsahduksia estämällä Käyttäytyminen on niin täysin omaksuttu, ettei repsahdusten vaaraa enää ole. Epärealistinen useimpien ihmisten kohdalla. Prochaska & Velicer 1997, mukaillen ja vapaasti suomentaen

30 Koe'u pystyvyys Hyödyt Haitat Aikomus Suunni'elu Käy'äytyminen Koe'u riski Epäröijät Aikojat Toimijat Lippke ym. 2005, soveltaen

31 1 Aikomuksen muodostaminen 2 Aikomuksen toteuttaminen Koettu pystyvyys Hyödyt Haitat Aikomus Suunni'elu Käy'äytyminen Koettu riski Epäröijät Aikojat Toimijat Altistavat Mahdollistavat Vahvistavat

32 Muutosvaiheen tunnistaminen Liikutko säännöllisesti kaksi ja puoli tuntia viikossa niin, että jonkin verran hengästyt tai hikoilet? Kyllä è toimija En. Merkitse, mikä alla olevista vaihtoehdoista kuvaa sinua parhaiten. Olen päättänyt aloittaa jonkin uuden liikkumismuodon pian. Olen päättänyt jatkaa jotakin ennestään tuttua liikkumismuotoa pian. è aikoja En ole ajatellut liikkumisen aloittamista. Olen ajatellut liikkumisen aloittamista (jatkamista), mutta en ole vielä tehnyt asiassa mitään päätöstä. è epäröijä Lippke ym. 2005, vapaasti suomentaen

33 Epäröijät Aikojat Toimijat

34 Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen Determinantit Ei varmuutta keskeisimmistä determinanteista, joten tutkimus on kohdistunut monenlaisiin determinantteihin ja tieto on jäänyt hajanaiseksi. Käyttäytyminen Kuvaukset muutoskeinoista ovat olleet puutteellisia ja termistö epäyhtenäistä, joten yksittäisten muutoskeinojen tai niiden yhdistelmien vaikuttavuudesta on ollut vaikea tehdä yhteenvetoa ja johtopäätöksiä.

35 Keinovalikoiman hyödyntäminen 1. Tiedon antaminen käyttäytymisen yleisistä seurauksista 2. Tiedon antaminen käyttäytymisen yksilöllisistä seurauksista 3. Tiedon antaminen muiden ihmisten hyväksynnästä 4. Tiedon antaminen muiden ihmisten käyttäytymisestä 5. Käyttäytymistavoitteen asettaminen 6. Terveystavoitteen asettaminen 7. Suunnitelman laatiminen 8. Esteiden tunnistaminen / ongelmanratkaisu 9. Asteittaisten tehtävien asettaminen 10. Käyttäytymistavoitteiden toteutumisen arviointi 11. Terveystavoitteiden toteutumisen arviointi 12. Yrityksistä palkitseminen 13. Onnistumisesta palkitseminen 14. Palkitseminen haasteellisemmista suorituksista 15. Käyttäytymisen siirtäminen uusiin tilanteisiin 16. Liikkumisen itsearviointi 17. Toivottujen vaikutusten itsearviointi 18. Aiempiin onnistumiskokemuksiin keskittyminen 19. Palautteen antaminen itsearvioinnilla kerätystä liikkumisesta 20. Tiedon antaminen liikkumiseen sopivista paikoista ja ajoista 21. Tietoa liikkumisen suoritustavoista ja välineistä 22. Mallin näyttäminen (livenä tai kuvasta) 23. Opastus muistutusten käyttöön 24. Olosuhteiden muuttaminen liikkumista kannustavaksi 25. Kirjallinen sopimus liikkumisesta jonkun kanssa 26. Kokeilu ja harjoittelu 27. Seuranta 28. Mahdollisuus verrata toisiin 29. Sosiaalisen tuen suunnittelu 30. Toimiminen roolimallina / vertaistukena muille 31. Katumuksen tunteen ennakoiminen 32. Pelon herättäminen (esim. istuminen tappaa!) 33. Itsekseen puhuminen 34. Mielikuvaharjoittelu 35. Repsahtamisen ehkäisy / esteiden ylittämisen suunnittelu 36. Stressin / tunteiden hallinta toiminnan helpottamiseksi 37. Motivoiva haastattelu 38. Ajanhallinnan opastaminen 39. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen 40. Palkinnon odotuttaminen Michie ym. 2011, vapaasti suomentaen

36 Minimikriteereiden noudattaminen Assess Advice Agree Assist Arvioi asiakkaan nykyiset liikkumistottumukset, muutosvalmius ja liikuntakäyttäytymisen altistavat tekijät. Anna asiakkaalle tietoa liikkumisen hyödyistä, entisten tottumusten haitoista ja sopivista liikkumismuodoista ja -palveluista. Aseta asiakkaan kanssa konkreettinen liikkumistavoite ja ohjaa asiakasta laatimaan itselleen realistinen lyhyen aikavälin liikkumissuunnitelma / -kokeilu, jossa on otettu huomioon liikuntakäyttäytymisen mahdollistavat tekijät. Auta asiakasta tunnistamaan liikkumisen esteet ja keinot niiden ylittämiseksi sekä etsimään tarvittaessa sopivat liikuntapalvelut. Arrange Aikatauluta seurantakäynnit ja suunnittele seurantatavat arvioimalla vahvistavia tekijöitä yksilöllisesti siten, että ne edistävät parhaiten juuri tämän asiakkaan liikuntakäyttäytymisen säilymistä. Estabrooks ym. 2003, mukaillen

37 5 A Arvioi ja Anna tietoa Nykyinen liikkuminen Riittävyys terveyden kannalta Istumisen tauottaminen 2 tunnin välein Liikkumisen hyödyt Valmius lisätä liikkumista Aseta tavoitteet ja Avusta niiden toteuttamisessa Yksilöllinen liikkumistavoite Liikkumisen viikko-ohjelma Lisäohjeet tai materiaali Lähete toiselle ammattilaiselle tai ohjattuun liikuntaan Aikatauluta seuranta Määritä nimi, yhteystiedot ja seurantatapa h'p://

38 Liikuntaneuvonnan kehittäminen Ei tapahdu hetkessä! Edellyttää paikallista sopimista ja systemaattista kehittämistyötä.

39 Kehittämistyön vaiheet 8. vaihe Jatkosuunnitelma 1. vaihe Valmistautuminen 7. vaihe Loppu:lanteen arvioiminen 2. vaihe Alku:lanteen arvioiminen 6. vaihe Tarkistaminen 3. vaihe Tunnistaminen 5. vaihe Toteu'aminen 4. vaihe Suunni'eleminen

40 Omaksumisnopeus vaihtelee 100 % laggards vitkastelijat 75 % Omaksumisaste 50 % 25 % innovators innovoijat late majority myöhäiset herääjät early majority varhaiset herääjät early adopters nopeat omaksujat aika Rogers 2003

41 KIITOS