Sairaanhoitopiirin rooli kuntouttajana

Transkriptio

1 Sairaanhoitopiirin rooli kuntouttajana Mauri Kallinen Professori, kuntoutusylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter

2 Kuntoutuksen lähtökohta Lääkärin toteama vika, vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toiminnanvajausta

3 Mitä kuntoutuksella tarkoitetaan? kuntoutus= suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa silloin, kun hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat sairauden tai muun syyn takia heikentyneet. Se perustuu kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhteistyössä laatimaan suunnitelmaan. Kuntoutus sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnantunnetta lisääviä sekä ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Työskentelymalli voi olla yksilö- tai ryhmäkohtainen ja siinä käytetään apuna lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. Aila Järvikoski 2001.

4 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus

5 KAAVIOKUVA SUOMALAISESTA KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään Peruskoulussa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat Kaikki taso 1 TYÖSSÄ KÄYVÄT taso 2 KOKO VÄESTÖ taso 3 Vaikeavammai-set Vajaakuntoiset työnhakijat Työ/ liikennetapaturm. vamm. ja ammattitaut. sairastuneet alle yli 65 v. 65 v. Työkyvyttömät ja työkyvyttömyysuhanalaiset Sotainvalidit ja rintamaveteraanit (Erityis-) neuvolatoiminta Lasten- klinikat Erityisopetus ja kokonaiskuntoutus Oireilevat Vajaakuntoiset Erityispkl:t Erityiskasvatus Erityisoppilaitosten kuntoutus Työpaikkojen TYKYtoiminta, työterveys- huolto terveyskeskus työterveyslääkäri KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS Kelan harkinnanvarainen lääkin- nällinen ja ammatillinen kuntoutus Kelan vajaakuntoisten amma- tillinen kuntoutus Työhallinnon ammatillinen kuntoutus työvoimatoimistot Työvoiman palvelukeskukset Työeläkekuntoutus Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT työeläke- laitokset Tapaturmaja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Sotainvalidien ja rintamavete- raanien kuntoutus tapaturmaja liikennevakuutuslaitokset Valtiokonttori oppilaan ohjaus ja tuki koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja perusterveydenhuollon kuntoutus erikoissairaanhoidon kuntoutus vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto PÄÄASIALLINEN VASTUU KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT Lähde: Järvikoski, STM:n monisteita 98:24, muokannut Eeva Leino 2005

6 Terveydenhuollon kuntoutus (1) Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista noin 2% Kuntoutuksen kokonaiskustannuksista 20% Omien kuntoutuspalvelujen lisäksi: muiden kuntoutusta järjestävien tahojen asiakkaiden kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutussuunnitelmien tekeminen, kuntoutuksen koordinointi ja seuranta

7 Terveydenhuollon kuntoutus (2) Erikoissairaanhoidon ja kansanterveystyön toimintana Kuntoutus samansisältöinen sekä kansanterveys- että erikoissairaanhoitolaissa Asetuksella on määritelty tarkemmin lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen sisältöä

8 Lääkinnällinen kuntoutus ja lainsäädäntö Kansanterveyslaki (1972: 14 ). Erikoissairaanhoitolaki (1989: 1 ). Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1991: 3 ). Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (2004: 1-9 ). Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM:n oppaita 2005:5). Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista ( /566).

9 Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja Neuvonta ja ohjaus Kuntoutustutkimus Fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, Fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ym. Avo- ja laitoskuntoutus Apuvälinepalvelut Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus Muut yo. rinnastettavat

10 Kuntoutuksen yhteistyö Laki kuntoutuksen yhteistyöstä (497/2003) ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kelan yhteistyötä kuntoutuksessa ja velvoittaa yhteistyöhön eläke- ja vakuutusjärjestelmän kanssa Lääninhallitukset nimeävät sairaanhoitopiireittäin kuntoutuksen alueellisen yhteistyötoimikunnan Kunnissa kuntoutusyhteistyöryhmiä Valtakunnallinen kuntoutusasiainneuvottelukunta (STM:n alaisuudessa)

11 Erikoissairaanhoidon kuntoutustoiminta Kuntoutus ei ole oma erikoisalansa Erikoissairaanhoidossa kuntoutuksen yksiköitä kutsutaan usein kuntoutustutkimusyksiköiksi Kuntoutuspalveluita annetaan myös suoraan eri erikoisaloilta Työnjako erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten välillä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

12 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Perusterveydenhuoltopainotteisuus Kuntoutus sen tahon tai yksikön toimesta, jolla on hoitovastuu Yleisimmät terapiat kuitenkin perusterveydenhuollosta Kuntoutusohjaus ja osa apuvälinepalveluista sekä sopeutumisvalmennus erikoissairaanhoidosta

13 Kuntoutuksen toteuttamistavat Omana toimintana: useilla erikoisaloilla Ostopalveluna Toimia aloitteentekijänä muille toimeenpanijoille ja rahoittajille Erot kuntien tuottamissa kuntoutuspalveluissa ovat suuria

14 Terapiakäytännöt sairaanhoitopiirissä Erikoissairaanhoidossa työskentelevät terapeutit ja erityistyöntekijät ovat erikoistuneet lääketieteellisten erikoisalojensa mukaisesti eri potilasryhmien terapioihin Terapiat ovat osa akuuttivaiheen hoitoa ja kuntoutusta Kuntoutussuunnitelmassa määritellään jatkokuntoutuksen tarpeet ja tavoitteet Vaikeavammaisten kuntoutusvastuu Kelalla

15 Kuntoutusohjaus Kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukeminen ja ohjaaminen sekä kuntoutuspalveluista tiedottaminen Asiakkaan tarpeista lähtevää Linkkinä hoidon ja avopalvelujen välillä Terveydenhuollossa keskitetty sairaanhoitopiirien tehtäväksi Kuntoutusohjaajien työnjako määräytynyt usein sairausryhmäkohtaisesti

16 Kuntoutustutkimus Keskeinen menetelmä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisessä kohdentamisessa. Kiinteä yhteys terveydenhuollon kenttään. Kiinteä yhteys työelämään ja ammatillisen kuntoutuksen toimijoihin. Mahdollistaa kuntoutuksen ja eläkkeiden rahoittajien vuorovaikutuksen. Valtaosa erikoissairaanhoidossa.

17 Kuntoutustutkimus K-S shp:ssa Pkl käynti (lääkäri, sosiaalit., psykol.). Osastojakso (4 päivää, tutkimukset). Kuntoutussuunnitelmapalaveri. Jatkoseuranta lähettävän tahon toimesta.

18 Tapaturmaisesti selkäydinvammautuneen potilaan hoitoketju Keski-Suomen shp:ssä Akuuttihoito ja -kuntoutus Ensihoito ja kuljetus Päivystys poliklinikka TEHO Tapaturma os.20 Kuntoutus os.27 Operat. hoito KYS/KS/Töölö Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus KÄPYLÄ peruskuntoutusjakso kotiin/asumiskokeiluun Elinikäinen seuranta ja hoito Syvpoliklinikka Kuntoutus os.27 Hoitovastuun siirtäminen perusterveydenhuoltoon

19 Lääkinnällisen kuntoutuksen alueellinen toimintasuunnitelma esh:n ja perusterveydenhuollon välinen sopimus kuntoutuskäytännöistä valmistui v työnjaosta sopiminen

20 Kuntoutusvuodeosastot erikoissairaanhoidossa Vaikeavammaisten potilaiden alkuvaiheen kuntoutus Suunnitelmallista kuntoutusta on vaikea toteuttaa erikoisalojen akuuttiosastoilla Erityisesti aivohalvauspotilaiden ja lonkkamurtumapotilaiden välitön ja tehokas kuntoutus on vaikuttavinta

21 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet Lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaukseen tarkoitettuja välineitä ja laitteita, joita vajaakuntoinen tarvitse selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Päävastuu apuvälineiden antamisesta ja kustantamisesta on kunnallisella terveydenhuollolla.

22 Apuvälinepalvelujen työnjako Terveydenhuolto: osa hoitoa ja kuntoutusta Sosiaalihuolto: asuminen, osallistuminen Koulutoimi: koulunkäynti Kela: työ, ansiomahdollisuudet, opiskelu Työvoimahallinto: työolojen järjestely Vakuutusyhtiö: tapaturman tai sairauden vaatimat

23 Apuvälineitä Tukilaitteet ja proteesit Liikkumisen apuvälineet Henkilökohtaisen hygienian ja suojan apuvälineet Kodinhoitovälineet Kommunikointi- ja havaitsemisapuvälineet Hoito- ja harjoitusvälineet Asuntojen varusteet ja lisälaitteet

24 Apuvälineet esh: sta vai perusterveydenhuollosta? määräytyy hoitovastuun perusteella erityisasiantuntemusta vaativat apuvälineet esh:sta kalliit apuvälineet esh:ta teknisesti vaativat apuvälineet esh:sta kuulon ja näönhuollon apuvälineet esh:sta kuntoutuksen alueellinen toimintasuunnitelma ja sopimus apuvälinekäytännöistä (Keski- Suomen shp).

25 Apuvälinepalveluprosessi Apuvälineen huolto Apuvälineen tarvearvio Käytön opetus ja seuranta Apuvälineen sovitus Luovutus

26 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt hoitovastuun mukaan joko tk:sta tai esh:sta kalliit, erityisosaamista vaativat apuvälineet esh:sta kuulon, näön ja keuhkosairauksien osalta poikkeavia käytäntöjä kun potilas vaihtaa asuinkuntaa, apuvälineet siirtyvät maksutta

27 Apuvälinekäytäntöjä K-S shp:ssa Dynaaminen nilkkaortoosi: hoitovastuun mukaan. Pyörätuoli: hoitovastuun perusteella. Sähköpyörätuoli: arviointi ja hankinta keskitetty shp:n apuvälinekeskukseen. Käsipoljentalaite: harrastuksen apuväline. Kelauksen keventäjät: shp:n apuvälinekeskus. Kiinteät kattonosturit: sosiaalitoimesta Henkilönostolaitteet (siirrettävät): hoitovastuun perusteella.

28 Apuvälinekäytäntöjä K-S shp:ssa Ortopediset jalkineet: hoitovastuun perusteella, ei omavastuuta Sääri- ja reisiproteesit ensimmäinen proteesi esh:sta Tukiliivit: tarve pitkäaikainen ja sen käytölle selkeät indikaatiot Restoraattorit (polkulaite): ei pelkästään harjoituslaitteeksi Pelkästään harrastuksen apuvälineitä ei myönnetä

29 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälinekeskus Osastonhoitaja Apuvälineneuvoja (2) Kommunikaatiokeskus Tikoteekki Kommunikaatiokeskus Tikoteekki (puheterapeutti, toimintaterapeutti, tekninen avustaja)

30 Apuvälinepalvelujen haasteet Ikääntyminen Vaikeavammaisuuden lisääntyminen Avohoitopainotteisuus Tekniikan kehittyminen Alueellisten järjestelmien luominen Kustannusten nousu

31 Nykyisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet monipuolisuus vaikeaselkoisuus päällekkäisyydet kenellä on hoitovastuu hyödynnetäänkö kuntoutuksen osaamista riittävästi terveydenhuollossa? perusterveydenhuollon rajalliset voimavarat kuntoutuksessa

32 Kuntoutuksen tulevaisuus Ikääntyminen Vajaakuntoisuuden lisääntyminen Avohoitopainotteisuus Kustannustietoisuus Lainsäädännön tuki: uusi terveydenhuoltolaki tulossa

33 Kuntoutuksen merkitys korostuu Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus työssäkäyvistä vajaalla 40%:lla (Työ ja terveys haastattelu 2003). Muuta kuin ammatillista kuntoutusta koki tarvitsevansa 21% työikäisistä miehistä ja 24% naisista (Terveys 2000 tutkimus). Nykyisessä ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta tai uudelleenkoulutusta koki tarvitsevansa 15% työikäisistä miehistä ja 22% naisista.

34 Kuntoutustoiminnan organisaatio K-S shp:ssä Konservatiivinen toimialue: neurologia, kuntoutustoiminta, lastentaudit, syöpätaudit, sisätaudit, keuhkosairaudet, ihotaudit Kuntoutustoiminnan vastuualue vakanssia v Kuntoutuksen vastuuyksikkö Fysiatrian vastuuyksikkö Geriatrian vastuuyksikkö Sosiaalityön vastuuyksikkö Kunoutusosasto 27 ja päiväosasto uudeksi vastuuyksiköksi v. 2008

35 Vitapolis Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Hoiva- ja hoitopalvelut Kuntoutuspalvelut Hyvinvointiteknologia- palvelut Vapaa-aika-, virkistys- matkailu-, ravitsemus-, kunto- ja asumispalvelut *Jyväskylän kaupunki *Jyväskylän maalaiskunta *Muuramen kunta *Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä *Jyväskylän yliopisto *Jyväskylän ammattikorkeakoulu *Jyväskylän koulutuskuntayhtymä *Jyväskylän seudun Dementiayhdistys ry *Kuntoutussäätiö *Kuntokallio-Säätiö *Pohjois-Päijänteen Omaishoitajat ry *Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry *Terveys - ja Sosiaalialan yrittäjät ry *Keski-Suomen Sairaskotisäätiö *Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Ry *Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka