Definiciones de términos finés 1

Transkriptio

1 Definiciones de términos finés 1 abdomen Vatsa subst. / / vatsat rintakehän ja lantion välissä selkärangan edessä sijaitseva alue (Lääketieteen termit) e.g. Vatsa jaetaan alueisiin, joiden perusteella voidaan määrittää eri elinten sijainti ja ilmoittaa täsmällisesti kivun ja muiden oireiden esiintymistiheys. (Sillman (1995a)) ~ ^vatsahengitys^ abdominal breathing vatsahengitys subst. / / ei mon. = palleahengitys, syvähengitys Hengitystapa, jossa käytetään hyväksi palleaa ja ^ vatsa^lihaksia ja jossa vatsanpeitteet nousevat ja laskevat ^hengitys^liikkeiden tahdissa. (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilahakset. Sen mukaan, kumpia käytetään enemmän, puhutaan toisaalta rintahengityksestä eli kylkiluuhengityksestä, toisaalta palleahengityksestä (^palleahengitys^) eli vatsahengityksestä. Nimi vatsahengitys johtuu siitä, että vatsanpeitteet nousevat ja laskevat pallean liikkeiden aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) abduction of vocal fold äänihuulen loitonnus subst. / / äänihuulten loitonnus ääniraon (^äänirako^) avautuminen, jolloin ilma alkaa virrata äänihuulten (^äänihuuli^) välissä olevasta henkitorven (^henkitorvi^) kapeikosta, ääniraosta (Laukkanen & Leino) e.g. Lepohengityksessä abduktio ei ole maksimaalinen, mutta hengästyminen tai syvä henkäys nenän kautta saa kannuruston (^kannurusto^) avautumaan täysin (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^loitontaja^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor loitontaja subst. / / loitontajat 1) lihas, joka vetää raajaa tai raajan osaa poispäin keskiviivasta 2) äänihuulen (^äänihuulet^) loitontajalihas, abduktori, avaa ääniraon (^äänirako^) (Lääketieteen termit) e.g. 1) esimerkiksi pikkusormen loitontajalihas siirrtää pikkusormen kauemmaksi muista sormista eli saa aikaan loitontumisen, abduktion. 2) Varsinaisia abduktoreja on vain yksi, takainen rengasrusto-kannurustolihas (1) Sillman (1995a) 2) Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor spastic dysphonia abduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica abductio sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä abductorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi olla voimaton ja hälypitoinen. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay)

2 Definiciones de términos finés 2 aberrant motor function poikkeava motorinen toiminta subst. / / ei mon. poikkeavia liike- ja asentomalleja (Autti-Rämö) e.g. CP-lapsilla puhehäiriöt liittyvät kokonaismotoriikan poikkeavuuteen ja sensomotoristen toimintojen häiriöön. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^CP-vamma^ aberration poikkeama subst. / / poikkeamat = epänormaali, poikkeava poikkeama normaalista tai tyypillisestä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Poikkeava ^kielenkehitys^ tarkoittaa erityisvaikeutta, jolle on luonteenomaista suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä. (Korpilahti) ability kyky subst. / / kyvyt = taito kykevyys selviytyä jostakin, suorittaa jotakin, pystyvyys, taito, edellytykset (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Latentti kielikyky ei kuitenkaan aktualisoidu, ellei lapsi saa ympäristöstään sopivia ärsykkeitä, ellei hänelle puhuta. (Korhonen) achievement saavutus subst. / / saavutukset = suoritus aikaansaannos, tulos, edistysaskel (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Kielen oppimisen tärkeitä kehityssaavutuksia ovat esineiden käsittelyyn liittyvien toimintojen vakiinnuttaminen, esineiden ja henkilöiden pysyvyyden havaitseminen, mielikuvien muodostaminen tutuista, päivittäisistä tapahtumista ja niiden ilmentäminen symbolisessa leikissä ja viivästetyssä jäljittelyssä. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) acoustic akustinen adj. / / akustiset kuuloon liittyvä, ääneen liittyvä. Fonetiikassa (^fonetiikka^) ensisijaisesti äänivärähtely. (Lääketieteen termit, e.g. Konsonanttien (^konsonatti ) kesken on ääntymätavan suhteen paljon suurempia eroja, ja tätä ilman virtauksiin perustuvaa luokittelua vastaavat selvähköt erot konsonanttien akustisissa ominaisuuksissa. (Suomi 1990) acoustic filter effect suodattimen vaikutus subst. / / ei mon. = suodin Ääniväylän resonanssi-ilmiöön perustuva muuntovaikutus. (Suomi 1990) e.g. Missä tahansa ääniväylän äänilähteessä syntynyt ilmanpaineen vaihtelu, olipa periodista tai epäperiodista, muokkautuu ääniväylän (tai sen osan) muodostaman suodattimen läpi kulkiessaan ja tulee korviin kuultavaksi vasta tämän jälkeen.. ()

3 Definiciones de términos finés 3 acoustic filter phenomenon suodatin ilmiö / = resonanssi-ilmiö Äänilähteen (^äänilähde^) etupuolella oleva ^ääniväylä^n osa toimii suodattimena. (Suomi 1990) e.g. Suodatin siis muokkaa äänilähteessä syntynyttä "raaka-aineääntä" siten että sen spektraaliset ominaisuudet muuttuvat, ja kuten edellä jo oli lyhyesti puhetta, ääniväylän (tai sen osan) resonaattori- eli suodatinominaisuudet riippuvat pääsoin sen koosta ja muodosta. (Suomi 1990) acoustic impedance akustinen impedanssi subst. / / ei mon. ääniaaltojen kulkua estävä väliaineen vastus (Lääketieteen termit) e.g. Akustisella (^akustinen^) impedanssilla tarkoitetaan korvan ääntä johtavan systeemin värähtelyvastusta. Impedanssi voi olla poikkeuksellisen suuri, jos esimerkiksi tärykalvo tai kuuloluuketju ovat jäykkäliikkeiset. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) acoustic phonetics akustinen fonetiikka subst. / / ei mon. tutkii kielellisten ilmausten akustista (^akustinen^) rakennetta ja puheen akustiikka yleensä ( e.g. Laajasti ymmärrettynä akustinen ^fonetiikka^ sisältää myös auditiivisen fonetiikan, jolloin tarkastelun kohteena ovat akustisten signaalien ja auditiivisten vasteiden (response) väliset yhteydet. ( acoustic reflex stapediusrefleksi subst. / / stapediusrefleksit = jalustinlihasheijaste, jalustinheijaste, jalustinrefleksi sisäkorvaa voimakkailta ääniltä suojeleva jalustinlihaksen supistuminen ja tästä aiheutuva kuuloluuketjun jäykistyminen melussa (Lääketieteen termit) e.g. Jos korvan kuulokynnyksen (^kuulokynnys^) ja stapediusrefleksin väli on tavallista pienempi, on kysymys recruitment-ilmiöstä kyseiseisssä korvassa. Stapediusrefleksin väsymisen mittaamista voidaan käyttää ^adaptaatio^n mittarina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorva^, ^sisäkorva^, ^kuuloluut^ acoustic stimulation akustinen stimulaatio subst. / / ei mon. = akustinen ärsytys akustisen signaalin eli ääniaaltojen kulkeutuminen ulko- ja välikorvan kautta sisäkorvan äänireseptoreihin (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) e.g. Sähköisen stimulaation toimintaperiaatteen vuoksi sen dynamiikka poikkeaa akustisesta stimulaatiosta. (Kronlund) ~ ^korva^, ^kuulo^ acquired

4 Definiciones de términos finés 4 hankittu adj. / / ei mon. = hankinnainen ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama (sairaus, oire) (Lääketieteen termit) e.g. ^Afasia^ on logopediseen kirjallisuuten ja kliiniseen diagnostikkaan vakiintunut yleistermi. Sitä käytetään puhuttaessa aikuisten ns. hankituista kielellisistä häiriöistä. (Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) ~ ^afasia^ acquired hearing impairment hankittu kuulovika subst. / / hankitut kuuloviat = hankittu kuulovamma ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama kuulon heikentyminen (Lääketieteen termit) e.g. Aikuisilla hankitun kuulovian (^kuulovika^) yleisin syy on ^ikähuonokuuloisuus^. (Viita, Huttunen & Sorri) adaptation mukautuminen subst. / / ei mon. = adaptaatio, sopeutuminen 1) aitireseptorien sopeutuminen jatkuvaan ärsytykseen 2) Vammautuneen tai sairaan henkilön tottuminen uuden tilanteen kuten vammautumisen aiheuttamiin rajoituksiin ja uusien voimavarojen etsintä mahdollismman täysipainoisen elämän saavuttamisksi. (1) Lääketieteen termit 2) Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) reseptoreista tulevat hermoimpulssit vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana. 2) Aivohalvauksen ja ^afasia^n aiheuttamien haittojen läpikäyminen ja tunnustaminen aloittaa uuden vaiheen, muuttuneeseen toimintakykyyn sopeutumisen, jonka onnistuminen vaikuttaa ihmisen sairastumisen jälkeisen elämän laatuun. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) adduction of vocal fold äänihuulen lähennys subst. / / äänihuulten lähennys = adduktio ääniraon sulkeminen (Laukkanen & Leino) e.g....äänihuulten (^äänihuulet^) massa ja jäykkyys säädetään haluttua sävelkorkeutta ja voimakkuutta vastaaviksi ja äänihuulet lähennetään toisiaan kohden eli ^äänirako^ suljetaan ja ääntötapahtuma saadaan näin alkamaan. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^loitontaja^, ^lähentäjä^ adductor lähentäjä subst. / / lähentäjät = adduktori 1) lihas, joka lähentää raajaa tai raajan osaa keskiviivaan päin 2) äänihuulia (^äänihuulet^) toisiaan kohden lähentävät lihakset (1) Lääketieteen termit 2) Laukkanen & Leino) e.g. 2) Tärkein adduktori on ulompi rengasrusto-kannurusto lihas. (Laukkanen & Leino) ~ ^loitontaja^, ^äänihuulen loitonnus^, ^äänihuulen lähennys^

5 Definiciones de términos finés 5 adductor spastic dysphonia adduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica adductio Sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä adduktorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi kuulostaa puristeiselta ja ponnisteiselta. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Lehtihalmes 1993) adenoid kitarisa subst. / / ei mon. = kitarisa ^nielu^n katossa ja takaseinämässä sijaitseva pariton, aikuisella yleensä surkastunut risa (Lääketieteen termit) e.g. Toistuvat korvatulehdukset, kuorsaus ja jatkuva suuhengitys ja joskus pitkittynyt yskä ovat tärkeitä merkkejä ongelmallisesta kitarisasta. (Kolho) ~ ^hengitys^, ^suu^, ^kieli^ adult aphasia Afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta ^hemisfääri^ä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) aerodynamics Aerodynamiikka subst. / / ei mon. oppi kaasujen ja ilman liikkeistä (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Kaikki puhe perustuu ilmanpaine-erojen hyväksikäyttöön ja siten puheen aerodynaamiset tekijät ovat merkittäviä ( aetiology etiologia subst. / / ei mon. selvitys jonkin asian syistä tai synnystä, oppi tautien syistä, taudin syy tai aiheuttaja (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kroonisen nuhan etiologia on moninainen, samoin taudinkuva ja oireilu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) affricate affrikaatta subst. / / affrikaatat ^Klusiili^n ja ^frikatiivi^n muodostama äänneyhdistelmä, jolloin frikatiiviosuus merkitsee klusiilin purkamista samalla tai lähes samalla artikulaatiopaikalla. Esim. pf, ts. (

6 Definiciones de términos finés 6 e.g. Affrikaatat (^afrikaatta^) ovat foneettisesti (ja akustisesti) klusiilin ja sitä seuraavan samanpaikkaisen frikatiivin jonoja, jotka fonologisesti käyttäytyvät yhden konsonantin tavoin. (Suomi 1990) age of onset alkamisikä subst. / / alkamisiät = sairastumis-ikä (sairastumis)ikä jolloin oireet alkavat (Lehtihalmes 2001) e.g. Dystoniat luokitellaan etiologian, alkamisiän ja paikantumisen perusteella. (Kaakkola & Marttila) agnosia Agnosia subst. / / agnosiat Lt. agnosias Havaintotoiminnan häiriötila, jolle on ominaista kyvyttömyys tunnistaa tuttuja esineitä ja asioita huolimatta aistinelinten normaalista toiminnasta (Lääketieteen termit) e.g. Agnosiat luokitellaan sen mukaan, minkä aistialueen häiriöstä on kyse ja kunkin aistialueen sisällä edelleen ärsykkeiden laadun mukaisiin ryhmiin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ agrammatism agrammatismi subst. / / ei mon. kehityksellinen tai keskushermostoperäinen vaikeus tuottaa kieliopillisesti oikein jäsentynyttä puhetta (Lääketieteen termit) e.g. Motorisessa afasiassa (^Brocan afasia^) oireet painottuvat etenkin kielen tuottamiseen: puhe on sujumatonta ja kieliopillisesti köyhtynyttä (ns. agrammatismi). (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^ agraphia Agrafia subst. / / agrafiat aivovauriosta johtuva kirjoittamisen häiriö, joka ei johdu käden halvauksesta eikä liikehäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Agrafia ilmenee itsenäisessä kirjoittamisessa, sanelukirjoituksessa tai jo tekstin kopioinnissa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ air ingestion ilman nieleminen subst. / / ei mon. liittyy ruokatorvipuheeseen, ilmaa otetaan ruokatorveen suun kautta (Lehtihalmes 2001) e.g. Jännittynyt potilas saattaa yrittää ilmannielemistekniikkaa, joka ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen menetelmä, koska ilma silloin välittömästi myöskin pääsee valumaan ruokatorvesta mahalaukkuun, eikä näinollen ole tahdonalaisesti käytettävissä ääntötapahtumaan. (Nurmi & Petri-Larmi) ~ laryngektomia, ruokatorvipuhe air-bone gap

7 Definiciones de términos finés 7 ilma- ja luujohtokuulokynnysten ero subst. / / ilma- ja luujohtokynnysten erot äänesaudiogrammilla tutkittava ilma- ja luujohtokynnysten välinen ero (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Puhtaassa konduktiivisessa kuuloviassa (^konduktiivinen kuulovika^) luujohtokynnykset eivät ole huonommat kuin 20dB ja ilma- ja luujohtokynnysten ero on vähintään 15dB. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^ airflow ilman virtaus subst. / / ilmanvirtaukset Keuhkojen avulla saadaa aikaan ns. pulmoninen egressiivinen ilmanvirta mekanismi eli ilman virtaaminen keuhkoista poispäin. Pulmoninen ilmanvirta voi joskus olla ingressiivinen eli ilma virtaa keuhkoihin päin. (Suomi 1990) e.g. Konsonanteiksi luokitellaan myös äänteet (^äänne^), joita tuotettaessa ilma ei virtaa suusta, vaan nenästä tai ilma virtaa suusta mutta joutuu kiertämään kielen laitojen lautta. (Laukkanen & Leino) akinetic mutism akineettinen mutismi subst. / / ei mon. = coma vigil, apallinen oireyhtymä Kuvaa erilaisia tiloja, esimerkiksi keskiaivojen vaurioitumisen jälkeinen kooma, jossa silmien liikkeet säilyvät, otsalohkovaurioon liittyvää psykomotorista bradykinesiaa ja laajan aivoverenvuodon jälkeistä syvää tajuttomuutta, jossa aivorungon toimintaa on vielä jäljellä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kognitiivisten toimintojen ja kommunikaation puuttumista esimerkiksi neokortigaalisten alueiden tai tietyiltä aivorungon alueilta aivokuorelle projisoivien alueiden tuhoutumisen takia voidaan kuvata termeillä akineettinen mutismi tai apallinen oireyhtymä. (Lindsberg & Soinila) alexia aleksia subst. / / aleksiat aivovauriosta johtuva ^lukemisvaikeus^ jo lukemaan oppineella ihmisellä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Puhtaassa ^aleksia^ssa lukemisvaikeus rajoittuu kirjoitetun tekstin, sanojen tai jopa yksittäisten kirjainten lukemisvaikeuksiin. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^agrafia^ allophone Allofoni subst. / / allofonit ^Foneemi^n variantti, joka ei voi toimia kielen järjestelmässä sanojen muotoja erottavassa tehtävässä, mutta joka äännetyyppinä voidaan identifioida ja joka siten kuuluu kielen äänneoppiin. ( e.g. Tietty foneemi toteutuu foneettisesti erilaisina, tavallisesti keskenään täydennysjakaumassa olevina allofoneina. (Suomi 1996) alveolar alveolaarinen adj. / / alveolaariset äänne, jossa kieli muodostaa kapeikon ^hammasvalli^n kohdalle (Wiik)

8 Definiciones de términos finés 8 e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten (^äänne^) nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^hammasvalli^ alveolar ridge hammasvalli subst. / / ei mon. Ylähampaitten takana, muutaman millimetrin päässä hampaista, hammasriviä myötäilevä harjanne, jossa on kunkin hampaan kohdalla pieni painauma eli alveoli (Wiik) e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^alveolaarinen^ ambidexterity molempikätisyys subst. / / ei mon. = sekakätisyys amplification vahvistus subst. / / vahvistukset = voimistus esimerkiksi äänen voimistuminen (Nurmi, Rekiaro & Reikiaro 1994) e.g. ^Kuulokoje^ poimii äänet mikrofoniinsa ja muuntaa ne sähköisiksi impulsseiksi...se ei valikoi ääniä vaan vahvistaa kaikki äänet. Kuulokojeen vahvistuksen voimakkuutta voi joko vähentää tai lisätä säätimen avulla. (Viita, Huttunen & Sorri) amyotrophic lateral sclerosis amyotrofinen lateraaliskleroosi subst. / / ei mon. = ALS, motoneuronisairaus, liikeratakovettumatauti tuntemattomasta syystä aiheutuva, yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle on ominaista aivoista selkäytimeen kulkevan liikeradaston tuohoutumisesta aiheutuva tahdonalaisen lihaksiston surkastuminen (Lääketieteen termit) e.g. ALS:n ensimmäisiä oireita ovat lihaskato ja -heikkous, jotka aiheutuvat alemman motoneuronin vauriosta. (Somer) anarthria anartria subst. / / ei mon. hermostollisista syistä johtuva ääntöelinten toimintahäiriö, joka aiheuttaa täydellisen tai lähes täydellisen puhekyvyttömyyden (Kannninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^dysartria^, ^afasia^ angular gyrus angulaarigyrus subst. / / ei mon. päälaenlohkon sivulla, lähellä takaraivolohkon ja ohimolohkon rajaa, sijaitseva aivokuoren poimu (Revonsuo, Lang & Aaltonen)

9 Definiciones de términos finés 9 e.g....kuvan nimeämiseen liittyvä aivotoiminta eteni peräkkäisesti näköaivokuorilta angulaarigyruksen ja Wernicken alueen kautta ^Brocan alue^elle (perinteisen Wernicke-Geschwind -mallin mukaisesti). (Vanni & Hari) ~ ^aivot^ anomia anomia subst. / / anomiat nimisanojen löytämisvaikeus (Kanninen, Hämlä & Palomäki) e.g. Sitä ilmenee useimmissa afasioissa (^afasia^) eri muodoissaan, mutta myös erillisenä afaattisena oireyhtymänä. Anomia ilman afasiaa taas voi liittyä muihin aivovaurioihin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ antagonist antagonisti subst. / / antagonistit vastavaikuttaja 1) lihas, jonka aiheuttama liike on vastakkainen toisen lihaksen (agonistin) aiheuttamalle liikkeelle 2) kemiallinen aine, joka ehkäisee toisen kemiallisen aineen toimintaa, usein sitoutumalla samaan vastaanotinkohtaan (reseptoriin) kuin agonisti (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) Hauislihas ja kolmipäinen olkalihas ovat toistensa antagonisteja, sillä edellinen koukistaa kyynärvartta, jälkimmäinen ojentaa. 2) Lääkeainetta, joka sitoutuu tiettyyn reseptoriin ja jolla on sama vaikutus kuin luonnollisella välittäjäaineella, kutsutaan agonistiksi. Myös antagonisti sitoutuu reseptoriin, mutta ei aktivoi sitä. Luonnollinen välittäjäaine ei tällöin löydä vapaita reseptoreja, ja sen vaikutus estyy. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Sillman, K. (1995b)) anterior seal ääntöväylän etuosan sulku subst. / / ei mon. anteroposterior anteroposteriorinen adj. / / anteroposterioriset edessä ja takana sijaitseva, edestä taakse kulkeva (Lääketieteen termit) e.g. ^Nielu^n anterioris-posteriorisella etäisyydellä on merkitystä lähinnä vokaalien tuottamisessa. Esim. /a/:ssa tämä etäisyys on pieni ja /i/:ssä suuri. (Lehtihalmes) anticipatory avoidance reaction ennakointi subst. / / ennakoinnit Keinot, joiden avulla änkyttäjä pyrkii välttämään änkytyksensä (^änkytys^) esille tulemisen. (Routamo-Jaakola) e.g. Änkytyksen (^änkytys^) tunnistamisessa on hyvä edetä ydinänkytyksestä ja ^pakenemisreaktio^ista ennakointivaiheen tunnistamiseen saakka, koska puhetekniikoita onnistuneesti kommunikaatiotilanteissa käytettäessä se on välttämätöntä. (Lempinen) ~ ^änkytys^, ^kamppailureaktiot^ anticipatory struggle behaviour

10 Definiciones de términos finés 10 kamppailureaktio subst. / / kamppailureaktiot = pakenemisreaktio ydinänkytyksen lopettamiseen tähtäävä käyttäytyminen (Routamo-Jaatela) e.g. Sitä mitä änkyttäjä tekee päästäkseen jatkamaan puhettaan, hänen kuitenkin vielä ollessa ydinänkytyksessään kutsutaan tässä yhteydessä pakenemisreaktioksi. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^ennakointi^ anxiety ahdistuneisuus subst. / / ei mon. pelon tunne, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla mm. levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne (Lääketieteen termit) e.g. Päinvastoin kuin pelossa tai vaarassa uhka ahdistuneisuudessa on epätodellista. Ahdistuneisuuteen liittyy usein autonomisen hermoston oireita... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) aperiodic Epäperiodinen adj. / / epäperiodiset = aperiodinen Värähtelytyyppi, jossa ei voida erottaa identtisiä jaksoja. ( e.g. Epäperiodisissa äänissä ei ole perussäveltä eikä sen kerrannaisia osasäveliä, vaan suuri määrä taajuuden suhteen keskenään mielivaltaisia ja toisiaan hyvin lähellä olevia komponentteja. (Suomi 1990) aperture avauma subst. / / avaumat = apertuura artikulaatiotapa, jolle on ominaista äänteen (^äänne^) tuottaminen ilman selvää estettä ääntöväylässä ( e.g. takainen rengasrusto-kannurustolihas on ääniraon ainoa varsinainen avaajalihas.... Sen toiminta tulee kysymykseen esimerkiksi hengitettäessä tai äännettäessä soinnittomia äänteitä. Ääniraon (^äänirako^) toiminta-asennosta käytetään nimitystä hengitysavauma. (Aalto & Parviainen) aphasia afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta hemisfääriä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^agnosia^, ^agrammatismi^, ^anomia^ aphonia afonia subst. /

11 Definiciones de términos finés 11 ääntöelinten tila, jossa artikulaatio on normaali mutta fonaatio ei onnistu (Lääketieteen termit) e.g. ^Fonaatio^ taas on tekninen termi, joka kuvaa äänihuulten värähtelyn fysikaalisia ja fysiologisia prosesseja. Sitä käytetään myös ^kurkunpää^n äänentuottamiskyvyn asteen määrittelyssä esimerkiksi puhumalla ^dysfonia^sta, jossa ^äänihuulet^ eivät värähtele normaalisti tai afoniasta, jossa äänihuulet eivät värähtele lainkaan. (Juvas & Sovijärvi) ~ ^dysfonia^, ^fonaatio^ apical apikaalinen adj. / / apikaaliset = alveolaarinen kärkeen liittyvä (Lääketieteen termit) e.g. Edellä olevassa tavallisimpien konsonanttien taulukossa on kaksi r-äänteen tyyppiä, alveolaarinen eli apikaalinen ja uvulaarinen eli dorsaalinen. (Wiik) approximant approksimantti subst. / / approksimantit = puolivokaali, puolikonsonantti Ääntöelinten lähentymällä tuotettu ^äänne^. ( e.g. Jotkin resonantit ovat laadultaan niin ^vokaali^maisia, että niitä saattaa joskus olla vaikea erottaa vokaaleista...tällaisia vokaalimaisia konsonantteja nimitetään puolivokaaleiksi, joskus myös puolikonsonanteiksi. (Wiik) approximation / apraxia Apraksia subst. / / apraksiat aivoperäinen tahdonalaisten liikkeiden koordinointivaikeus (Lääketieteen termit) e.g. Apraksiassa erotetaan monta alalajia sen mukaan, mistä liikesuorituksen virheestä on kysymys (Kanninen, Palomäki & Hänninen) ~ ^afasia^ articulation artikulaatio subst. / Kielikohtaisesti vaihteleva sanojen (^sana^), ^tavu^jen ja äänteiden (^äänne^) sekä jatkuvan puheen tuotto ( e.g. Puhumaan opettelevan lapsen artikulaatio täsmentyy iän myötä. Useimmat konsonantit (^konsonantti^) ja tavallisesti kaikki ^vokaali^t ja vokaaliyhtymät osataan 4-vuotiaina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^artikulaatioelimet^ articulators artikulaatioelimet subst. /

12 Definiciones de términos finés 12 = artikulaatioelimistö, ääntöelimistö puheen muovaamiseen osallistuvat elimet kuten huulio, kieli, kova ja pehmeä suulaki sekä ^kurkunpää^ ^äänihuuli^neen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet on laskettava artikulaatioelimistöön, koska niillä voidaan tuottaa laryngaalisia/glottaalisia äänteitä. ( articulatory difficulty äännevirhe subst. / / äännevirheet = foneettinen häiriö, artikulaatiovirhe, artikulaatiohäiriö häiriöt äänteiden muovaamisessa, joiden taitaminen olisi ikävaiheen perusteella odotettua (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Motorisista syistä johtuvat äännevirheet voivat ilmetä hyvinkin eri asteisina. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^fonologinen häiriö^ articulatory disorder fonologinen häiriö subst. / / ei mon. = foneeminen häiriö kielen äännejärjestelmän hallinnan vaikeus, jossa ^äänne^virheisyys ilmenee yleensä useissa äänteissä tai äänneyhtymissä (Korpinen & Nasretdin) e.g. Foneemisia häiriöitä kutsutaan yleisesti myös fonologisiksi häiriöiksi. Foneeminen äännevirhe vaikuttaa yleensä puheen ymmärrettävyyteen ja on näin ollen syvemmän tason häiriö kuin foneettinen äännevirhe. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^artikulaatioelimet^ articulatory practice artikulaation harjoittaminen subst. / = äännevirheen korjaaminen, äännevirheen kuntoutus, äännevirheen hoitaminen pyritään korjaamaan virheellinen ^äänne^ norminmukaiseksi (Korpinen & Nasretdin) e.g. Äännevirheitä hoidettaessa puututaan usein suoraan ongelmaan eli ^äännevirhe^eseen. (Korpinen & Nasretdin) articulatory skills / artificial larynx keinotekoinen larynks subst. / = ulkopuolinen äänilähde, puhevibraattori Ladattavilla paristoilla toimiva, surisevaa perusääntä antava laite, jota pidetään leuan alla painettuna. (Nurmi & Petri-Larmi) e.g. Edelleen on käytössä kaulalle asetettava ulkopuolinen äänilähde (puhevibraattori, elektrolarynks), joka äänilähteenä on monotoninen, mutta kuitenkin hätätilassa toimiva ratkaisu yleensäkkin tilanteissa, joissa varsinainen äänilähde ei ole käytössä tai ei toimi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^, ^laryngektomia^

13 Definiciones de términos finés 13 aryepiglottic fold kurkunpään eteispoimu subst. / / kurkunpään eteispoimut = kurkunkansipoimu Lt. plica aryepiglottica ^kannurusto^n kärjestä ^kurkunkannenrusto^n sivusyrjään kulkeva parillinen ^kurkunpää^n aukkoa sivulta rajoittava limakalvopoimu (Lääketieteen termit) e.g. ^Taskuhuulet^ eivät osallistu äänen tuottoon... Sen sijaan ne yhdessä äänihuulten (^äänihuulet^) ja yläpuolellaan sikatsevan kurkunkansipoimun kanssa sulkevat tiiviisti ilmaväylän tarvittaessa. (Aalto & Parviainen) ~ kurkunpää, kannurusto arytenoid cartilage kannurusto subst. / / kannurustot Lt. cartilago arytenoida kaksi ^rengasrusto^n takaosan päällä sijaitsevaa kartiomaista rustoa, joita liikuttamalla ^kurkunpää^n lihakset kiristävät ja höllentävät sekä loitontavat ja lähentävät äänijänteitä (^äänijänne^) (Lääketieteen termit) e.g. Kummastakin kannurustosta (^kannurusto^) kulkee ^kilpirusto^n takapintaan äänijänne, jota yhdessä siihen liittyvän lihaksen ja sitä peittävän limakalvon kanssa sanotaan äänihuuleksi (^äänihuuli^). (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) aspiration aspiraatio subj. / / aspiraatiot 1) ^Suuväylä^n ^sulkeuma^n taakse syntyneen ^ilmanpaine^en voimakkaan laukeaman aiheuttama h-mainen lisä-äänne ^klusiili^ssa. 2) Klusiilin laukeaman (release) jälkeinen soinniton vaihe ennen äänivärähtelyn alkamista. 3) henkeen vetäminen (1) & 2) 3) Lääketieteen termit) e.g. 1) Aspiraatio ja preaspiraatio syntyvät siis äänihuulissa (^äänihuulet^) ja ne kuulostavat h:n tapaiselta äänteeltä. 2) Eri kielten klusiileissa (h)-mainen soinniton vaihe - jota kutsutaan aspiraatioksi jos se on melko pitkä - on yleensä sitä pitempi mitä takaisempi klusiilin ääntymäpaikka on. 3) Aspiraatiovaaran ja mahdollisen elvytystarpeen vuoksi potilas on syytä intuboida, paitsi mikäli tajuttomuus on hyvin pinnallinen. (1) Wiik, 2) Suomi ) Lindsberg & Soinila) assessment arvio/arviointi subj. / / arviot/arvioinnit likimääräinen laskelma jostakin, otaksuma, päätelmä ennuste, lausunto, arvostelu kritiikki (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Kun korvalääkäri tai foniatri on suositellut ^äänihäiriö^n hoitamiseksi ääniterapiaa, hoidon antaja, puheterapeutti tai koululaisen lievissä äänihäiriöissä erityisopettaja, tekee alkututkimuksen. Sen aikana hän arvioi auditiivisesti äänen laatupiirteitä esimerkiksi edellä mainitun GRBAS-asteikon avulla. (Juvas & Sovijärvi) assimilation assimilaatio subst. / / assimilaatiot ^artikulaatio^n mukautuminen lähi- tai kaukoympäristön mukaan (

14 Definiciones de términos finés 14 e.g. Ennen ^foneemi^n foneettisesti "oikeaa" tai lähes oikeaa realisaatiota saattaa esiintyä erilaisia substituutioita ja assimilaatioita, ja opittuaan foneemin korrektin realisaation, lapsi voi käyttää sitä väärissä paikoissa. (Iivonen) ~ ^artikulaatio^ assistive listening device apuväline (muu kuin kuulokoje) subst. / / apuvälineet tarkoitettu yksilölliseen käyttöön, mutta eivät ole yksilöllisesti sovitettuja (esim. puhelinvahvistin) (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Apuvälineiden tarve selvitetään kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä lähtien kuntouttettavan subjektiivisista haittakokemuksista.. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^, ^kuulovamma^ ataxia ataksia subst. / / ataksiat hermostollisista syistä johtuva raajojen tahdonalaisten lihasliikkeiden yhteistoiminnan häiriö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataksia muistuttaa pakkoliikettä, mutta on luonteeltaan ja syiltään erilainen. Lihasvoima on normaali, mutta liikkeet ovat huonosti koordinoituja. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ataxic dysarthria ataktinen dysartria subst. / / ei mon. puhelihasten liikkeet ovat hidastuneita ja hengityksen ja äännön yhteistoiminta on heikentynyt. Ääntäminen on epäselvää, puhe on tavu-tavulta etenevää, ääni karhea ja yksitoikkoinen. Häiriö on pikkuaivoperäinen tai pikkuaivoratojen vauriosta johtuva. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataktisessa ^CP-vamma^ssa myös ^dysartria^ on ataktista ( ataksia^): pikkuaivovaurion vuoksi koordinaatio ja liikkeen aloittaminen ovat vaikeutuneet. (Tolvanen) athetosis atetoosi subst. / / atetoosit = dystonia aivojen tyvitumakkeiden häiriöön liittyvä tavallisesti toispuoleinen tila, jossa esiintyy melko hitaita, usein rytmisesti toistuvia pakkoliikkeitä etenkin raajojen kärkiosissa (Lääketieteen termit) e.g. Atetoosi merkitsee hidasta, matomaista ja vääntävää liikettä. (Kaakkola & Marttila) atonality atonaalisuus subst. / / atonaalisuudet = ^atonaalinen ääni^ vahva äänen käheys, josta ei pysty mittaamaan äänen perussäveltä (Lehtihalmes 2001) atresia atresia subst. / / atresiat aukon puuttuminen, synnynnäinen umpeutuma (Lääketieteen termit)

15 Definiciones de términos finés 15 e.g. Täydellisessä atresiassa trakeostomia tulee tehdä muutaman ensimmäisen elinminuutin aikana, sillä muuten lapsi tukehtuu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) attention tarkkaavuus subst. / / ei mon. = huomiokyky, tarkkaavaisuus, valmius havaintojen tekoon tarkoittaa yleensä erilaisia prosesseja, jotka liittyvät siihen, miten yksilö tulee vastaanottavaiseksi ympäristöstä ja itsestään tuleville ärsykkeille ja miten hän tätä ärsyketulvaa käsittelee (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ylivilkkaille lapsille on tyypillistä se, että he suoriutuvat heikosti erilaisissa tehtävissä. Keskeinen tutkimuskysymys on, johtuuko heikko suoriutuminen tarkkaavaisuuden säätelystä, kuten esimerkiksi tehtävään suuntautumisessa, tiedon koodauksessa tai kyvyssä keskittää, jakaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta. (Sandberg) ~ ^tarkkaavaisuuden häiriö^ attention deficit disorder tarkkaavaisuushäiriö subst. / / tarkkaavaisuushäiriöt = tarkkaavuushäiriö, ADHD Lapsilla ilmenevä oireyhtymä, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Oireet ovat kehittyneet ennen seitsemän vuoden ikää. Jotkut piirteet ilmenevät kahdessa tai useammassa ympäristössä ja sosiaaliset, koulu- ja ammatilliset suoritukset käsrsivät em. häiriöstä. Painopiste voi olla tarkkaavuuden häiriössä, ylivilkkaudessa tai impulsiivisuudessa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tarkkavaisuus-ylivilkkaushäiriö esiintyy usein yhdessä lukemisvaikeuden (^lukemisvaikeus^) kanssa. (Sandberg) ~ ^MBD^, ^lukivaikeus^ attitude asenne subst. / / asenteet opittu tapa arvioida asioita (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Asenteisiin sisältyy tunteenomaisia, tiedollisia ja toiminnallisia osatekijöitä. Asenteet ovat suhteellisen pysyviä... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) audibility kuuluvuus subst. / / ei mon. äänielämyksen subjektiivinen elämysvoimakkuus, riippumaton muista äänen perusominaisuuksista kuten äänen korkeudesta, ajallisuudesta ja paikallisuudesta (Jauhiainen (1995)) e.g. Äänen (^ääni^) kuuluvuus on elämyksellisesti myös mitattavissa ja kuuluvuuden dimensiolla on määrätty metrinen rakenteensa. (Jauhiainen (1995)) audiogram audiogrammi subst. / / audiogrammit kuulokäyrä, kuulonmittauksen tulos (Lääketieteen termit) e.g. Kuulovian (^kuulovika^) aste määritetään äänesaudiogrammin perusteella. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuuleminen^

16 Definiciones de términos finés 16 audiology audiologia subst. / / ei mon. oppi kuulosta, kuulemisesta ja kuulohäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Useiden audiologisten ^kuulovika^- ja haittaluokitusten mukaan ^kuurous^ voidaan määritellä kvantitatiivisesti erittäin vaikeaksi kuuloviaksi; paremman korvan kuulokynnystaso (BEHL) on luokituksesta riippuen vähintään db. (Välimaa & Rimmanen) ~ ^audiogrammi^, ^kuulo^ audiometer audiometri subst. / / audiometrit kuulonmittauslaite (Lääketieteen termit) e.g. Puheaudiometriassa käytetään tavallisesti valmiiksi nauhoitettua sanastoa, joka on tallennettu esimerkiksi CD-levylle tai C-kasetille. Sanasto välitetään ^audiometri^n ja kuulokkeiden kautta tutkittavan kuultavaksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^ audiometry audiometria subst. / / audiometriat kuulonmittaus (Lääketieteen termit) e.g. Äänesaudiometria on audiometria, jossa mitataan korvaan tulleen äänen havaitsemista. (Lääketieteen termit) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory auditiivinen adj. / / auditiiviset kuuloon liittyvä, kuulonvarainen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Perifeeristen kuulovikojen lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisen auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuulovika^ auditory agnosia auditiivinen agnosia subst. / / auditiiviset agnosiat = auditorinen agnosia, kuuloagnosia vaikeus tunnistaa ääniä, vaikka henkilön kuulossa ei ole vikaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Vastaavasti sekundaarisen kuuloalueen (alueet 42 ja 22) vaurioituessa potilas kuulee äänet tarkasti, mutta ei pysty yhdistämään esim. askelten ääniä siihen ajatukseen, että joku on tulossa (auditiivinen agnosia). (Soinila) ~ ^afasia^, ^agnosia^ auditory aphasia sensorinen afasia subst. / / ei mon. = Wernicken afasia

17 Definiciones de términos finés 17 erittäin heikko puheen ymmärryskyky ja sujuva, mutta eri tyyppisiä sanavääristymiä vilisevä puhe. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehvonen & Vilkki) e.g. Wernicken ^afasia^an ei useinkaan liity halvauksia tai muita neurologisia häiriöitä ja joskus potilasta pidetäänkin erheellisesti psykiatrisesti häiriintyneenä oudon kuuloisen puheen vuoksi. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ auditory brainstem response aivorunko herätevaste subst. / / aivorunko herätevasteet = ABR, aivorunkovaste Aivorunkovasteet ovat osa sähköisten herätevasteiden mittauksia; tutkittavan korvaan lähetetään äärimmäisen lyhytkestoisia ääniä ja samalla rekisteröidään kuuloratojen sähköisiä tapahtumia. (Viita, Huttunen & Sorri) e.g. Aivorunkovasteiden avulla voidaan pyrkiä määrittelemään ^kuulokynnys^tä. Sitäkäytettään silloin, kun tavallisella kuulokynnystutkimuksella ei pystytä selventämään kuulon tasoa esimerkiksi erilaisten aivo- tai hermostosairauksien yhteydessä. Tutkimusta käytetään lisäksi niiden pienten tai monivammaisten lasten kohdalla, joiden kuuloa ei saada luotettavasti tutkittua muilla menetelmillä. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory comprehension kuulonvarainen ymmärtäminen subst. / / ei mon. e.g. Kielenkäyttötilanteiden tuttuus ja auditiivinen tarkkaavaisuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että puhutut viestit ymmärretään tilanteessa oikein. (Ketonen, Salmi & Tuovinen) auditory deficit kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory discrimination auditiivinen erottelu subst. / = kuuloerottelu kuuloon pohjaava äänien (kielellisten ja ei-kielellisten) erottelu (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloerottelun häiriöt ovat usein mukana mm. ^luki-häiriö^issä ja eräissä aivoperäisen kielellisen häiriön (^afasia^) muodoissa, esim. akustiko-gnostisessa afasiassa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuulonvarainen ymmärtäminen^ auditory disorder kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki)

18 Definiciones de términos finés 18 e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory impairment kuulovika subst. / / kuuloviat = huonokuuloisuus audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory processing auditiivinen prosessointi subst. / / ei mon. kuullun puheen ymmärtämisen kannalta välttämättömien yksiköiden prosessointi (Aulanko & Lonka) e.g. Perifeeristen kuulovikojen (^kuulovika^) lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisia auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^auditiivinen prosessointikyky^ auditory processing skill auditiivinen prosessointikyky subst. / / ei mon. kyky prosessoida kuulemastaan puheesta kaikki ymmärtämisen kannalta välttämättömät yksiköt (Aulanko & Lonka) e.g. Ääntelyn kehitys tapahtuu vaiheittain. Samanaikaisesti auditiivinen prosessointikyky eriytyy kielen piirteiden analysointiin. (Parre) ~ ^auditiivinen prosessointi^ auditory recognition auditiivinen tunnistaminen subst. / = auditiivinen hahmottaminen, kuulonvarainen hahmottaminen, kuulonvarainen tunnistaminen kyky erottaa kielellisiä ja ei-kielellisiä ääniä ja muodostaa niistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia kuten sanoja, puhetta, tunnistettavia melodioita tai luonnonääniä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloärsykkeiden havaitsemisen testit mittaavat mm. äänten korkeuserojen, äänen laadun, rytmien ja äänen keston tajuamista. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuuloerottelu^ auditory response kuuloherätevaste subst. / / kuuloherätevasteet = kuuloherätepotentiaali, AEP kuuloreseptoreiden ärsyttämiseen liittyvä herätepotentiaali (Lääketieteen termit) e.g. Herätevasteiden rekisteröinnisssä tutkittavalle annetaan näkö-, kuulo- tai tuntoärsykkeitä, joiden aiheuttamia vasteita rekisteröidään aivokuorelta. (Iivanainen) ~ ^audiometria^

19 Definiciones de términos finés 19 auditory retention span auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti, auditiivinen lyhytkestoinen muisti, työmuisti minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen kuten rytmien, sävelmien tai puheen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Työmuistille on ominaista rajallinen kapasiteetti, siihen mahtuu 3-7 asiaa samanaikaisesti, kuten nykyään varovaisesti ajatellaan. Kapasiteettia on perinteisesti mitattu er testien ns. sarjamuistitehtävillä. (Niemi & Poskiparta) auditory sensitivity kuuloherkkyys subst. / / ei mon. kynnysäänitaso, joka on juuri kuultavissa tai saa aikaan vasteen korvassa tai kuulojärjestelmässä (Jauhiainen) e.g. Kuuloherkkyyttä huonontaa joko välikorvasairaudesta johtuva vaimennus (konduktiivinen kuulovaurio, enintään kuitenkin vain 60dB) tai sisäkorvan vaurioittuneitten solujen määrästä ja vaurion sijainnista riippuva äänten vääristyminen (sensoneuraalinen kuulovaurio). (Jauhiainen) auditory sequential memory auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti Minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen, kuten rytmien, sävelmien tai puheen. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Auditiivisella muistilla vaikuttaa olevan myös merkitystä erottelun ennustajana. Näyttä siltä, että eri tyypiset ärsykkeet tallentuvat auditiiviseen muistiin eri tavalla. (Tuomainen) auditory stimulus ääniärsyke subst. / / ääniärsykkeet = auditorinen stimulus ääniärsykkeen seurauksena sisäkorvan aistinsoluissa laukeaa sähköinen potentiaali, joka kulkeutuu kuulohermoa ja kuuloratoja pitkin aivojen kuorikerroksiin (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Ääniärsykkeen kuuloradoissa ja aivokuorella aiheuttamia sähköisiä vasteita kutsutaan ^herätevaste^iksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) auditory system kuulojärjestelmä subst. / / ei mon. ääniä vastaanottava (^auditiivinen^) järjestelmä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulojärjestelämän häiriöt syntyvät kuulojärjestelmän eri osissa, kuten kuulovammat ja kuulohavaintohäiriöt. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) auditory training kuulonharjoitus subst. / / kuulonharjoitukset = kuulon harjoittaminen Kuulonharjoitusten avulla on tarkoitus harjoittaa jäljellä olevaa kuuloa toimimaan mahdollisimman hyvin. (Välimaa & Rimmanen)

20 Definiciones de términos finés 20 e.g. ^Kuulokoje^iden antaman vahvistuksen sekä kuulonharjoitusten kautta lapsi yritetään opettaa tarkkaamaan ääniä, tunnistamaan tuttuja ääniä ja vähitellen tuottamaan omaa ääntelyä. (Lonka & Linkola) autism autismi subst. / / ei mon. Kehityshäiriö, jossa ilmenee lapsen psyykkiseen ikään nähden laadullista huonontumista vastavuorisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kommunikaatiossa, puheen symbolisen ilmaisun ja mielikuvitustoimintojen kehityksessä, huomattavasti rajoittunut toiminta ja vähentyneet kiinnostuksen kohteet. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Autistinen lapsi on ylivilkas tai kovin passiivinen, reagoi usein liian heikosti tai voimakkasti ärsykkeisiin, saa herkästi raivonpuuskia, kipu kynnys voi olla korkea, ja usein esiintyy syömisen häiriöitä ja kouristuksia. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) automatique speech technique automaattinen puhetekniikka subst. / / puhetekniikat = puhetekniikka 1) ilmiönä tarkoitetaan ihmisen totunnaista tapaa käyttää puhe-elimistöään äänen (^ääni^) ja ^puhe^en tuotossa 2) erityisala keskittyy normaaliin ja tavallista vaativampaan äänen- ja puheentuottoon (1)&2) Laukkanen & Leino) e.g. 1) Millainen puhetekniikka hyvänsä eli mikä tahansa tapa käyttää puheentuottoelimistöään puheen tuottamiseen voi olla hyvä, mikäli se palvelee ilmaisua, joka on pääasia. 2) Opetusalana puhetekniikka on suureksi osaksi vokologiaa. (1)&2) Laukkanen & Leino) autotopagnosia autotopagnosia subst. / / ei mon. = somatognostisen agnosian muoto kehonosien tiedostamishäiriö, kykenemättömyys tajuta omien jäsenten paikka tai asento (Lääketieteen termit) e.g. Autotopagnosia eli kyvyttömyys tunnistaa ruumiin osat voidaan todeta pyytämällä potilasta nimeämään tai liikuttamaan tutkijan koskettamaa tai nimeämää ruumiin osaa. (Huttunen) ~ ^agnosia^ babbling jokeltelu subst. / / ei mon. = jokellus Jokelteluvaihe alkaa 4-5 kuukauden iässä. Tällöin lapsi alkaa harjoitella äänteiden (^äänne^) ja äänneyhdistelmien toistamista. Jokeltelemalla lapsi oppii tuottamaan ^puhe^tta, kontrolloimaan ääntelyään sekä yhdistämään hengityksen (^hengitys^) ja ääntelyn toisiinsa. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) e.g. Kanonisen jokelluksen tyypillinen ilmaus koostuu reduplikatiivisesti KV-tavua muistuttavasta tuotoksesta (esim. bä-bä-bä). Varioivassa jokelluksessa on vaihtelevia vokaaleja (^vokaali^) ja konsonantteja (^konsonantti^) (beja-beja-beja). (Iivonen) ~ ^ääntely^, ^kujertelu^ back assimilation

21 Definiciones de términos finés 21 takainen puhe subst. / / ei mon. = takaistuminen, palataalinen artikulaatio ^kieli^ on äännettäessä suussa normaalia taaempana, vaikka sen pitäisi liikkua suuontelon etuosassa (Haapanen) e.g. Jos kovaan suulakeen on varhaisen korjausleikkauksen jälkeen jäänyt reikä, fisteli, lapsi pyrkii korvaamaan fistelin etupuolella äännettävä äänteet, etenkin /t/:n, sen takaa tuotetuilla äänteillä. (Haapanen) ~ ^takainen äänne^ back sound takainen äänne subst. / / takaiset äänteet äänne, jota äännettäessä kielen korkein kohta on takana (Wiik) e.g. Etisiä vokaaleja (^vokaali^) nimitetään joskus palataalivokaaleiksi ja takavokaaleja velaarivokaaleiksi. (Wiik) ~ ^etinen äänne^, background noise taustamelu subst. / = taustahäly ei-toivottu tai muuten negatiivisesti koettu ^ääni^, ei kuitenkaan välttämättä kuuluvuudeltaan huomattava (Jauhiainen 1995) e.g. Kun kuuntelutilanteessa keskustelu nopeutuu tai puhesignaali peittyy taustahälyyn, ^konsonantti^en erottaminen käy entistä vaikeammaksi. (Aulanko & Lonka) backing takaistuminen subst. / / takaistumiset = palataalinen artikulaatio, takainen puhe ^kieli^ on äännettäessä suussa normaalia taaempana, vaikka sen pitäisi liikkua suuontelon etuosassa (Haapanen) e.g. Jos kovaan suulakeen on varhaisen korjausleikkauksen jälkeen jäänyt reikä, fisteli, lapsi pyrkii korvaamaan fistelin etupuolella äännettävä äänteet, etenkin /t/:n, sen takaa tuotetuilla äänteillä (Haapanen) bandwidth kaistanleveys subst. / spektrissä esiintyvän huipun leveys Hz-arvoina mitattuna huipusta 3 db alaspäin ( e.g. Jos peittoäänenä käytetään kapeakaistaista kohinaa todetaan peittovaikutuksen riippuvan kohinan kaistaleveydestä määrättyyn kaistaleveyden raja-arvoon asti ja sitä leveämmillä kaistoilla olevan kaistaleveydestä riippumaton. (Jauhiainen 1995) ~ ^leveäkaistainen kohina^ behaviour käyttäytyminen subst. / / ei mon. psykologisena käsitteenä tarkoittaa ulospäin näkyvää ja havaittavissa olevaa toimintaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki)

22 Definiciones de términos finés 22 e.g. Yleisesti tutkimuksissa on korostettu etenkin epäsosiaalisen käyttäytymisen ja oppimisvaikeuksien yhtäaikaista esiintymistä. (Ahonen & Korhonen) ~ ^käytöshäiriö^ behaviour modification käyttäytymisterapia subst. / / käyttäytymisterapiat = oppimisterapia voidaan sekä yksilöllisesti että perheessä tukea ja siten lisätä myönteistä vuorovaikutusta, jolloin ei-toivotut käyttäytymisen muodot ja vuorovaikutuksen häiriöt vähenevät (Almqvist) e.g. Oppimisterapioille on ominaista käsitys, että psyykkiset häiriöt ovat kehityksen kuluessa väärin tai puutteellisesti tapahtuneen oppimisen tulosta ja näkyvät ihmisen käyttäytymisen tai minäjärjestelmän alueella erilaisina oireina. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^käytöshäiriö^, ^käyttäytyminen^ behavioural observation audiometry käyttäytymisaudiometria subst. / / ei mon. Kuulontutkimuksen menetelmä, jonka tulos määräytyy sen mukaan, minkälaisia vastauksia tutkittava ääniärsykkeille antaa, miten hän reagoi ääniin ja käyttäytyy ääniympäristön muuttuessa. (Jauhiainen) e.g. Psykoakustiset tutkimukset ovat varsinaisia kuulontutkimuksia, kun kuulemisella tarkoitetaan nimenomaan tietoista äänihavaintoa. Käyttäytymisaudiometrisissa tutkimuksissa hyödynnetään myös reflektorisia vasteita tai reaktioita ääniin. (Jauhiainen) ~ ^audiometria^, ^audiometri^, ^audiogrammi^, ^leikkiaudiometria^ behavioural problem käyttäytymisen häiriö subst. / / käyttäytymisen häiriöt = käyttäytymishäiriö erilaiset sosio-emotionaaliset häiriöt, kuten epäsosiaalisuus, ahdistuneisuus ja depressiivisyys (Ahonen & Korhonen) e.g. Vaikka oppimisvaikeusien ja erilaisten käyttätymishäiriöiden välillä on selvästi jokin yhteys, tutkimustuloksen eivät kuitenkaan vielä kerro niiden mahdollisesta kausaalisuhteesta. Kumpi on ensin, oppimisvaikeus vai käyttäytymishäiriö? (Ahonen & Korhonen) ~ ^luki-vaikeus^ behavioural syndrome käyttäytymisen häiriö subst. / / käyttäytymisen häiriöt = käyttäytymishäiriö erilaiset sosio-emotionaaliset häiriöt, kuten epäsosiaalisuus, ahdistuneisuus ja depressiivisyys (Ahonen & Korhonen) e.g. Vaikka oppimisvaikeusien ja erilaisten käyttätymishäiriöiden välillä on selvästi jokin yhteys, tutkimustuloksen eivät kuitenkaan vielä kerro niiden mahdollisesta kausaalisuhteesta. Kumpi on ensin, oppimisvaikeus vai käyttäytymishäiriö? (Ahonen & Korhonen) ~ ^luki-vaikeus^ behavioural test käyttäytymistä mittaava testi susbst. / / käyttäytymistä mittaavat testit

23 Definiciones de términos finés 23 esimerkiksi kielellistä tai ei-kielellistä käyttäytymistä mittaava testi (Lehtihalmes 2001) e.g. Havainnointi edellyttää käyttäjältään vankkaa teoriatietoa, jonka varassa hän voi määritellä havainnoimansa käyttäytymisen ja sen ulottuvuudet. (Jansson-Verkasalo) Bernouilli effect Bernoullin efekti subst. / / ei mon. Imuun perustuva ilmiö, jonka aikana äänihuulten (^äänihuulet^) alapuolinen paine kehittyy jopa heikommaksi kuin äänihuulten yläpuolinen paine. Tällöin syntyy imua, joka aiheuttaa äänihuulten palautumisen alkuperäiseen asentoonsa. (Wiik) e.g. Toinen tekijä, joka yhdessä Bernoullin efektin kanssa aiheuttaa sen, että äänihuulet palautuvat alkuperäiseen sulkuvaiheeseen, on tietenkin äänihuulten oma elastisuus. (Wiik) bilabial bilabiaalinen adj. / / bilabiaaliset ^äänne^, joka muodostetaan pysäyttämällä tai muotoilemalla ilmavirtaa molemmilla huulilla esimerkiksi b, m (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Jos sulkeuma tai ahtauma muodostetaan huulilla, on kyseessä huuli- eli labiaalikonsonantti (p, b, v, f, m). (Korhonen) ~ ^konsonantti^, ^ääntymätapa^, ^labiaalinen^ bilateral bilateraalinen adj. / / bilateraaliset molemminpuolinen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. l-äänteiden artikulaatiossa joskus esiintyvä ominaisuus, jolla ei kuulohavainnon kannalta tosin ole sanottavaa merkitystä, on se, että ilmavirta ja ääni pääsevät kulkemaan vain toisen kielen laidan yli (ei kielen molempien laitojen yli). Tällaista l-äännettä nimitetään unilateraaliseksi erotukseksi tavallisemmasta bilateraalisesta l-äänteestä... (Wiik) bilateral hearing impairment molemminpuoleinen kuulovika subst. / / ei mon. = bilateraalinen kuulovika, binauraalinen kuulovika molempien korvien symmetrisesti alentuneet kuulokynnykset (Jauhiainen (1995)) e.g. Binauraalisen kuulon häiriöitä voi liittyä kehitysiässä tai myöhemmin ilmeneviin aivovaurioihin, aivojen dominanssin häiriöihin sekä kuulohermovikoihin. (Jauhiainen (1995)) ~ ^kuulovika^ bilateral representation molemminpuolinen edustuma subst. / / molemminpuoliset edustumat = bilateraalinen representaatio mahdollisuus hahmottaa asioita käyttäen molempia aivopuoliskoja (Dedeine (suomennos)) bilingualism kaksikielisyys subst. / / ei mon.

24 Definiciones de términos finés 24 lapsi oppii kaksi kieltä, jotka rakentuvat rinnakkain erillisiksi järjestelmiksi (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) e.g. Kaksikielisessä ympäristössä kehittyvä lapsi voi saavuttaa luonnollisen eli rinnasteisen (koordinoivan) kaksikielisyyden kuin huomaamatta. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) binaural hearing aid binauraalinen kuuntelu subst. / / ei mon. kahden erillisen kuulokojeen käyttö samanaikaisesti (Kronlund) e.g. Tavallisesti käytetään vain yhtä kuulokojetta ja toista korvaa eli ns. mononauraalista kuuntelua. Kuulovammaisten lasten kohdalla olisi kuitenkin alun perin siirryttävä kahden erillisen kuulokojeen ja siis binauraalisen kuuntelun käyttöön. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulokoje^, ^kuulovika^ biofeedback biopalaute subst. / / ei mon. = biofeedback elintoimintojen säätely tahdonalaisesti, mikä perustuu aistipalautteeseen oman elimistön toiminnasta (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Myös ns. biopalaute-hoitoa (biofeedback-) on käytetty viime aikoina kouluikäisillä lapsilla ulosteinkontinenssin hoidossa (Saukkonen) ~ ^biopalauteharjoittelu^ biofeedback treatment biopalauteharjoittelu subst. / / ei mon. = biofeedback-harjoittelu menetelmä, jolla henkilöä harjoitetaan säätelemään tahdonalaisesti fysiologisia toimintojaan kuten lihasjännitystä, verenpainetta tai aivosähkötoimintaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Biopalaute tarkoittaa harjoitusmenetelmiä, jotka perustuvat autonomisen hermoston aktiivisuuden mittaamiseen. Apuvälineinä voidaan käyttää esimerkiksi verenpainemittaria. (Sillman (1995b)) ~ ^biopalaute^ blocking lukkiutuminen subst. / / lukkiutumiset = blokki ns. toonista tai kloonista änkytystä, jossa puhe lukkiutuu hetkellisesti ja ääntäminen pysähtyy täysin, esiintyy usein sanan alussa, mutta voi esiintyä myös myöhemmin sanassa (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Monet kutsuvat karkaavaa blokkia konekivääriänkytykseksi. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^ bone conduction luujohtokuulo subst. / / ei mon. äänienergia välittyy sisäkorvaan suoraan kallon luita pitkin (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Vitolainen, Ylikoski & Ramsay)

25 Definiciones de términos finés 25 e.g. Luujohtokuukosta on kysymys esim. silloin kun äänirauta soi kanta kallon luussa kiinni. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Vitolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^ilmajohtokuulo^, ^kuulovika^ breathiness vuotoisuus subst. / / ei mon. ^äänihuulet^ suljetaan liian höllästi suhteessa alapuoliseen ilmanpaineeseen, joten ilmaa pääsee karkaamaan ääniraosta (Laukkanen & Leino) e.g. Tavallisimpia äänessä kuuluvia äänihäiriön piirteitä ovat käheys, karkeus, vuotoisuus, voimattomuus ja puristeisuus. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^ääni^ breathing hengitys subst. / / ei mon. = respiraatio kaasujen vaihtuminen eli hapen siirtyminen ilmasta soluihin ja hiilidioksidin siirtyminen soluista ilmaan (Nienstedt, Hänninen, Björkqvist & Arstila) e.g. Hengityksen merkitys äänen- ja puheentuotolle on sen tarjoamassa ilmanpaineessa, jota ilman useimmat äänet eivät voi syntyä. (Laukkanen & Leino) ~ ^hengitystiheys^, ^hengityksen toimintakierto^ breathing cycle hengityksen toimintakierto subst. / / hengitysjaksot = respiraatiosykli Sisäänhengitettäessä ilmaa kulkee ilmakehästä hengitysteitä pitkin keuhkorakkuloihin. Uloshengitettäessä keuhkorakkuloissa oleva ilma työntyy hengitysteiden kautta takaisin ulkoilmaan. Tätä sisäänhengityksen ja uloshengityksen vuorottelua kutsutaan hengityksen toimintakierroksi. (Sillman (1995b)) ~ ^hengitys^, ^hengitystiheys^ breathing rate hengitystiheys subst. / / ei mon. = hengitystaajuus hengitysliikkeiden (hengen vetojen) luku aikayksikössä (Lääketieteen termit) e.g. Aikuisen normaali hengitystiheys on levossa noin kertaa minuutissa. (Nienstedt, Hänninen, Björkqvist & Arstila) ~ ^hengitys^, ^hengityksen toimintakierto^ breathing therapy hengityksen harjoittaminen subst. / / ei mon. hengityksen oikean sijoittamisen ja taloudellisen käytön harjoittamista äänentuoton parantamiseksi (Aalto & Parviainen) e.g. Hengitystekniikan harjoitus on perinteisesti keskittynyt nimenomaan hengityksen sijoittamiseen, ja usein äänen hoidossa tai koulutuksessa on pysähdytty siihen. (Aalto & Parviainen) ~ ^hengitys^, ^hengityksen toimintakierto^, ^hengitystiheys^

26 Definiciones de términos finés 26 broad phonetic transcription foneettinen transkriptio subst. / / ei mon. puhunnokseen sisältyvien äänteiden foneettiset ominaisuudet pyritään kuvaamaan tietyllä etukäteen valitulla tarkkuudella käyttäen sovittuja symboleja (Suomi (1996)) e.g. Foneettinen transkriptio, jolla ääntämystä pyritään merkitsemään muistiin graafisessa muodossa, kuvaa enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisesti äänteiden foneettisia ominaisuuksia sellaisina kuin en voidaan todeta... (Suomi (1996)) broad-band noise leveäkaistainen kohina subst. / / ei mon. = valkoinen kohina Värähtely, jonka spektrissä kaikki frekvenssikomponentit edustettuina suunnilleen yhtä voimakkaina. ( e.g. Jos peittoääni on leveäkaistainen, valkoinen kohina, jossa äänenpainetaso on vakio kaikilla taajuuksilla, todetaan peitevaikutuksen ulottuvan koko kuuloalueelle ja muuttavan kynnyksen äänen painetasoarvoja. (Jauhiainen (1995)) buccal speech bukkaalinen puhe adj. / / ei mon. alaryngaalinen puhe, jossa fonaatiota varten tarvittava ilma syntyy ilmatilassa, joka on luotu poskessa. Poski ja yläleuka muodostavat neoglottiksen (äänilähteen). Kieli liikkuu vapaasti toimiakseen artikulaatioelimenä. (Nicolosi (suomennos)) ~ ^laryngektomia^ burst eksploosiovaihe subst. / = laukeamisvaihe, purkaus Vaihe, jolloin ääntöväylään muodostuneen sulkeuman taakse muodostunut paine purkautuu ulos suusta. ( e.g. Usein klusiilin umpivaiheen hiljaisuuden jälkeistä soinnitonta vaihetta kokonaisuudessaan, transientin alusta soinnin alkuun, kutsutaan klusiilin purkaukseksi... (Suomi 1990) ~ ^klusiili^ cartilage rusto subst. / / rustot = rustokudos Lt. cartilago muotonsa säilyttävä mutta taipuisa tukikudoksen muoto, jonka ominaisuuksia säätelee runsas glykoproteiineja sisältävä soluväliaine (Lääketieteen termit) e.g. Rustokudoksessa ei ole hermoja eikä verisuonia. Se saa ravintonsa ruston pinnalla olevan sidekudoksisen, verisuonikkaan rustokalvon välityksellä. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^kannurusto^ case management

27 Definiciones de términos finés 27 hoitosuhde subst. / / hoitosuhteet = terapiasuhde e.g. Terapeuttisuus on laaja ja monitasoinen käsite, joten hoitosuhteen terapeuttisuuden taso ja vaatimuksetkin vaihtelevat kuntoutujista, heidän ongelmistaan sekä kuntouttajan koulutuksesta riippuen. (Jansson-Verkasalo & Söderholm) central auditory disorder sentraalinen kuulovika subst. / / sentraaliset kuuloviat paikantuu keskushermostoon, ensisijaisesti aivorunkoon tai aivokuorelle (Sorri) e.g. Sentraalinen kuulovika ei useinkaan aiheuta kuulokynnysmuutoksia tai muutokset ovat suhteellisen lieviä. Ärsykkeiden tunnistaminen tai puheen erottaminen on vaikeaa, ja äärimmillään sanallista viestiä ei ymmärretä lainkaan. (Sorri) ~ ^konduktiivinen kuulovika^, ^kuulovika^ central auditory processing sentraalinen auditiivinen prosessointi subst. / / ei mon. keskushermostoperäinen kuuloinformaation käsittely ja tulkinta (Saar & Ylipohja) e.g. Yleensä sentraaliseksi viaksi katsotaan sellainen, jossa esimerkiksi tavanomainen äänesaudiometrinen mittaus, kuten kuulokynnys, ei juuri osoita poikkeavuuksia, mutta asianomaisella on ongelmia seosäänten ja erityisesti puheen erottelussa. (Jauhiainen 1995) central vowel keskivokaali subst. / / keskivokaalit Vokaali, jonka tuottamisen aikana kielen selän aikaansaama suuväylän kapein kohta sijaitsee suun keskiosassa kovan ja pehmeän kitalaen raja-alueella ( e.g. Marshallin järjestelmä poikkeaa yleistendensseistä huomattavasti suuremmassa määrin, siinähän on vain yksi etuvokaali, kaksi keskivokaalia eikä lainkaan ei-matalia takavokaaleja. (Suomi (1996)) ~ ^takavokaali^, ^etuvokaali^, ^vokaali^, ^äänne^ cerebellum pikkuaivot subst. / takimmaisessa kallokuopassa aivorungon takana sijaitseva, vasempaan ja oikeaan puoliskoon ja parittomaan keskiosaan jakautuva, mm. liikkeiden säätelyyn osallistuva aivojen osa (Lääketieteen termit) e.g. Pikkuaivojen pinta on niin syvään ja tiheään poimuuntunut, että sen pinta-alan lasketaan olevan noin kolme neljännestä isoaivojen pinta-alasta. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^aivot^ cerebral serebraalinen adj. / / serebraaliset = kerebraalinen aivoihin (erityisesti isoaivoihin) liittyvä (Lääketieteen termit) ~ ^aivot^, ^pikkuaivot^, ^isot aivot^

28 Definiciones de términos finés 28 cerebral palsy CP-vammaisuus subst. / / ei mon. = CP-oireyhtymä, CP-vamma aivojen kehitysvaiheessa (ennen syntymää, sen aikana tai ensimmäisten ikävuosien aikana) syntyneen aivovaurion aiheuttama ryhmä liikehäiriöitä, jotka ilmenevät ennen kolmatta ikävuotta, eivät etene ja johtuvat liikejärjestelmän vaurioista (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. CP jaotellaan kliinisen diagnoosin määräävän poikkeavan lihastonuksen ja -toiminnan laadun, oireiden lokalisaation sekä oireiden vaikeusasteen mukaan... (Autti-Rämö) cerebrovascular lesion vaskulaarinen aivovaurio subst. / / vaskulaariset aivovauriot verenkiertohäiriöistä johtuva aivovaurio (Lehtihalmes 2001) e.g. Erityisesti vaskulaariset häiriöt ja traumat aiheuttavat kudostuhoa samanaikaisesti monilla keskushermoston alueilla. (Lehtihalmes 1993) cerumen korvavaha subst. / / ei mon. korvakäytävän korvavaharauhasten ja talirauhasten eritteiden yhteistuote (Lääketieteen termit) e.g. Erityiset rauhaset tuottavat voimakkaan hajuista korvavahaa, joka estää hyönteisiä menemästä korvakäytävään. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^vahatulppa^ cerumen impaction vahatulppa subst. / / vahatulpat korvakäytävän tukkiva korvavahakertymä (Lääketieteen termit) e.g. Normaalisti korvavaha tulee epiteelin uudistuessa vähitellen itsestään ulos korvakäytävästä. Joidenkin ihmisten korvavaha kuivuu kuitenkin helposti tulpaksi, joka tukkii korvakäytävän. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^korvavaha^ childhood apraxia kehityksellinen verbaali dyspraksia subst. / / ei mon. = KVD puheen tuotto on häiriytynyt ilman havaittavaa puheentuottoelimistön vauriota tai muuta ilmeistä vammaa, puhemotoriikan ohjelmoinnissa, suunnittelussa tai säätelyssä on häiriö (Mäenpää) e.g. Vaikeassa dyspraksiassa lapsen puhetta voi olla hankala ymmärtää: fonologiassa ja syntaksissa on suuria puuteita ja virheitä, prosodiikka voi olla poikkeavaa ja puhe sujumatonta; lapsella voi lisäksi olla myös oraalia dyspraksiaa. (Mäenpää) ~ ^apraksia^ choral speaking kuorossa puhuminen subst. / / kuorossa puhumiset

29 Definiciones de términos finés 29 e.g. Änkyttäjien kohdalla on havaittu, että puheen rytmin vaihtaminen auttaa puheen sujuvuutta (kuorossa lukeminen, rytminen puhuminen, hidastaminen, vokaalien pitkittäminen). (Nissinen) ~ ^änkytys^ chorea korea subst. / / ei mon. aivojen tyvitumakkeiden häiriöön liittyvä tila, jossa esiintyy nykiviä, nopeita, epärytmisiä ja epätarkoituksenmukaisia raajojen ja kasvojen pakkoliikkeitä (Lääketieteen termit) e.g. Hyperkineettinen dysartria aiheutuu myös ekstrapyramidaalijärjestelmän vauriosta. Tämä häiriömuoto jaetaan vielä erikseen hitaaseen ja nopeaan hyperkinesiaan... Nopeisiin muotoihin kuuluvat myokloniset nykäykset, tic-liikeet, korea sekä ballismi (Lehtihalmes) ~ ^dysartria^ choreic dysphonia koreaattinen dysfonia subst. / / koreaattiset dysfoniat kurkunpään lihaksistoon rajautuva essentiaali vapina (Lehtihalmes 1993) e.g. Koreaattisia puhehäiriöitä ilmenee lähinnä Suomessa harvinaisessa Huntingtonin koreassa sekä Sydenhamin koreassa. (Lehtihalmes 1993) ~ ^korea^, ^dysfonia^ chronic krooninen adj. / / krooniset jatkuva, pitkäaikainen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Krooninen kipu rajoittaa ihmisen toimintaa ja on kaikinpuolin rasitus. Kroonisella kivulla on yhtymäkohtia masennukseen. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) circumlocution kiertoilmaus subst. / / kiertoilmaukset peittävä ilmaus, jonka avulla henkilö välttyy sanomasta tietyn sanan, äänteen tms. (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Eri tilanteita ja henkilöitä pelätään ennakkoon, samoin vaikeita sanoja, joita pystytäänkiin välttelemään taitavasti synonyymien ja kielellisten maneerien avulla (tuota, tuota). (Nissinen) clause lause / = lauseke kokonaisen ajatuksen ilmaiseva, tavallisesti persoonamuotoisen verbin sisältävä sanojen ryhmä tai harvemmin yksi sana (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Lauseiden muodostaminen edellyttää lapselta tiettyjä kognitiivisia toimintoja...lauseiden tuottaminen vaatii lapsilta erottelu- ja yhdistelytaitojen ohella myös suunnitelmallisuutta enemmän kuin tilannesidonnaiset, yksisanaiset ilmaukset. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) clavicular breathing solisluuhengitys subst. / / ei mon.

30 Definiciones de términos finés 30 hartiat ja rintakehän yläosat kohoavat ja vatsanpeite supistuu sisäänhengityksen aikana (Aalto & Parviainen) e.g. Solisluuhengitys on tavallisesti merkkinä sisäisestä jännityksestä, ja ääni on usein pingottunut tai heikko ja helposti väsyvä. (Aalto & Parviainen) ~ ^hengitys^, ^vatsahengitys^ cleft lip huulihalkio subst. / / huulihalkiot kehityksellisestä häiriöistä johtuva ylähuulen halkio, joka vaikeuttaa mm. puhetta ja aiheuttaa kosmeettista haittaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Huulihalkioon liittyy keskimääräistä useammin piilohalkio, jonka vuoksi myös suulaki on näillä potilailla syytä tarkastaa hyvin. Huulihalkio on käytännössä aina osittainen (kudoskannaksen yhdistämä). (Hukki & Rautio) ~ ^suulakihalkio^, ^kaksiosainen halkio^ cleft palate suulakihalkio subst. / / suulakihalkiot Suulaen halkio, joka johtuu kehityksellisestä häiriöstä. Halkio voi olla myös lievä piilohalkio, jossa pehmeän suulaen lihakset ovat jääneet kiinnittymättä, mutta limakalvo on ehyt. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Suulakihalkiossa halkio käsittää kovan ja pehmen suulaen tai pelkän pehmeän suulaen. (Ritvanen) ~ ^huulihalkio^, ^kaksiosainen uvula^ cleft uvula kaksiosainen uvula subst. / / kaksiosaiset uvulat = uvula bifida halkio voi olla vain parin millin lovi uvulassa tai se voi käsittää koko uvulan, tähän halkiotyyppiin liittyy usein piilohalkio (Hukki & Rautio) e.g. Kaksiosainen uvula on joskus ainoa havaittavissa oleva löydös muuten normaalin näköisessä suulaessa. (Hukki & Rautio) ~ ^huulihalkio^, ^suulakihalkio^ click avulsiivi subst. / / avulsiivit = naksausäänteet, maiskausäänteet ^Äänne^, jonka tuottaminen perustuu ^suuväylä^n kahden ^sulkeuma^n väliin muodostuvan alipaineen hyväksikäyttöön. ( e.g. Avulsiiveja on etenkin eteläafrikkalaisissa khoisan-kielissä!xhosassa ja namassa. ( client/clinician ratio asiakkaiden lukumäärä subst. / = potilaiden lukumäärä yhden puheterapeutin vastaanotolla käyneiden asiakkaiden määrä (suomennon Lowit)

31 Definiciones de términos finés 31 clinical kliininen subst. / / klliniset = sairaanhoidollinen potilaiden tutkimiseen tai hoitoon liittyvä (Lääketieteen termit) e.g. Kliiniset psykologit toimivat yleensä mielenterveystyössä, sairaaloissa, kuntoutuslaitoksissa ja mielenterveystoimistoissa tai yksityisissä toimipisteissä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) clinical counterpart kliininen vastine / clinical syndrome kliininen syndrooma subst. / / kliiniset syndroomat = kliininen oireyhtymä clonic-type dysfluency klooninen sujumattomuus subst. / / klooniset sujumattomuudet änkytyksessä ilmeneviä koko ajan kuuluvia toistoja tai äärettömän nopeasti toistettuja konsonantteja tai sanan osia (karkaavia blokkeja) (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Toisto on ns. kloonista änkytystä, jossa toistetaan jotakin sanan äännettä tai osaa. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^ closure sulkeuma subst. / / sulkeumat = klausuura, sulku Artikulaatiotapa, jossa muodostuu täydellinen sulkeuma ääntöväylässä. Tyypillinen etenkin klusiileille. ( e.g. Suuaukko saattaa olla täysin kiinni; huulissa on tällöin sulku. Näin on laita esimerkiksi äänteitä (^äänne) p ja m äännettäessä. (Wiik) ~ ^äänihuulet^ cluster yhtymä subst. / / konsonanttiyhtymät Samassa ^tavu^ssa esiintyvä ^äänne^jono ( e.g. Esimerkkisanassa kotletti esiintyvä konsonanttiyhtymä tl voidaan vastaavasti ääntää kahdella vaihtoehtoisella tavalla... (Wiik) ~ ^konsonantti^, ^vokaali^ cluster reduction äänneyhtymän reduktio subst. / / ei mon. Äänteiden laadun heikkeneminen. (

32 Definiciones de términos finés 32 e.g. Esimerkiksi suomessa kaikki vokaalifoneemit voivat esiintyä sekä painollisessa että painottomissa tavuissa, ja vokaaleilla tapahtuu korkeintaan vähäistä laadun epämääräistymistä (eli reduktiota eli siirtymistä kohti schwavokaalia) painottomissa asemissa; reduktio on melko vähäistä myös suurilla puhenopeuksilla. (Suomi 1996) cluttering sokellus subst. / / ei mon. rytmin ja ääntöhengityksen yhteistoiminnan häiriöstä johtuva nopea, ryöpsähtelevä, epäselvä puhe, jolle on ominaista sanahahmojen keskinäinen sulautuminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Sokeltava puheen rytmi on aina nopea ja/tai epäsäännöllinen. Pelkästään nopea puhetapa ei kuitenkaan ole sokellusta; sokeltava puhe on epäselvää. (Ström & Lempinen) ~ ^änkytys^ coarticulation koartikulaatio subst. / / ei mon. Puhe-elinten toimintatavasta aiheutuva, puhetta helpottava ilmiö, jossa samankaltaistumista tapahtuu etenkin peräkkäin esiintyvien äänteiden kesken. ( e.g. Koartikulaatio toimii etenkin tavun puitteissa, mutta on mahdollinen myös tavun- jopa sananrajan yli. Toiset äänteet (suomessa etenkin konsonantit [h, s, l, k]) ovat hyvin koartikulaatioalttiita, toiset taas (kuten suomen [t]) ovat koartikulaation suhteen resistentimpiä. ( cochlea simpukka subst. / / simpukat = koklea ohimoluun sisällä lähes kolme kierrosta tekevä käytävä (luusokkelon osa), jonka sisällä on mm. simpukkatiehyt kierteiselimineen, eteiskäytävä ja kuulokäytävä (Lääketieteen termit) e.g. Eteisikkunasta eli soikeasta ikkunasta alkavaa käytävää sanotaan eteiskäytäväksi, simpukan ikkunasta eli pyöreästä ikkunasta alkavaa kuulokäytäväksi. Käytävät ovat simpukan kärjessä yhteydessä keskenään. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^korva^, ^kierteiselin^ cognitive kognitiivinen adj. / / kognitiiviset tiedollinen, tietoon perustuva, tiedon hankintaan, varastointiin ja käyttöön liittyvä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Enkefaliittiin viittavia piirteitä ovat uusi, aikaisemmasta poikkeava päänsärky ja sen kanssa mahdollisesti esiintynyt kuume, äkilliset persoonallisuuden muutokset (jopa psykoosi), uudet kognitiiviset muutokset sekä poissaolo- tai kouristukohtaukset. (Launes) ~ ^kognitiivinen kehitys^ cognitive construct kognitiivinen taso subst. / / ei mon. = kognitiivinen suorituskyky, kognitiivinen suoritustaso, henkinen suorituskyky

33 Definiciones de términos finés 33 yksilölle ominainen keskimääräinen suoritustaso (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Henkisen suorituskyvyn muutokset voivat olla laaja-alaisia tai spesifejä rajallisia muutoksia tietyllä toiminta-alueella... Dementia on myös yleensä lieväasteisempi kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa, ja mm. oman suorituskyvyn muutosten mieltäminen säilyy verraten hyvin varsin pitkään. (Teräväinen & Hietanen) ~ ^kognitiivinen^ cognitive development kognitiivinen kehitys / ympäristöä koskevan tiedon omaksuminen tiedon, päättelyn ja oivaltamisen avulla (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Pikkulapsi-iän jälkeen kognitiivinen kehitys tapahtuu yhä enemmän kielellisten symbolien varassa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kognitiivinen^ communication kommunikaatio subst. / / ei mon. = viestintä, tiedonsiirto kahden järjestelmän ja niiden osien välistä viestintää, joko kielellistä tai ei-kielellistä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus toteutuu paitsi arjen tapahtumissa, toiminnan tasolla, myös tunteiden ja mielikuvien tasolla. Nämä kommunikaation kaksi tasoa limittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. (Överlund) compensatory articulation kompensatorinen artikulaatio subst. / / ei mon. äänteen tuottaminen epätyypillisessä paikassa, syynä esimerkiksi suualueen rakenteellinen poikkeavuus (Haapanen) e.g. Philips ja Kent (1984) määrittelevät kompesatorisen artikulaation käyttäytymismallisksi, joka automatisoituu silloin kuin velofaryngaalin insuffisienssin vuoksi äännettä ei voida tuottaa normaalisti. (Haapanen) ~ ^artikulaatio^ comprehension ymmärtäminen subst. / / ei mon. e.g. Toisaalta lyhytkestoisen muistin heikkous voi ohjata lasta tarkkailemaan yksittäisiä sanoja kokonaisvaltaisemman kielen ymmärtämisen kustannuksella. (Korpilahti) ~ ^ymmärtämisvaikeus^, ^puheen ymmärtäminen^ comprehension deficit ymmärtämisvaikeus subst. / / ymmärtämisvaikeudet lapsen kyky ymmärtää kieltä on älykkyysikää huonompi (Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen) e.g. Tavallisin ja helpoimmin havaittava merkki ymmärtämisvaikeuksista on, että lapsi vastaa väärin tai epätäsmällisesti tehtyyn kysymykseen tai ei osaa noudattaa annettua ohjetta. (Ketonen, Salmi & Tuominen)

34 Definiciones de términos finés 34 ~ ^ymmärtäminen^ comprehension strategy ymmärtämisstrategia subst. / / ymmärtämisstrategiat ~ ^ymmärtäminen^, ^ymmärtämisvaikeus^ compulsive nasal breather pakonomainen nenähengittäjä / concept käsite subst. / / käsitteet viittaa ajatukseen, jossa yhdistyvät monien ilmiöiden yhtieset ominaisuudet, käsitettä ei pysty havaitsemaan ja käsitteestä muodostuu käsitehierarkioita, joiden avulla on mahdollista hallita mielessä suuriakin kokonaisuuksia yhden käsitteen avulla (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Aivovaurioisella käsitteiden muodostaminen on usein vaikeutunut. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) concordance konkordanssi subst. / / ei mon. tutkittavan henkilön ja hänen verrokkinsa (tai kaksosparin) samanlaisuus tutkittavan ominaisuuden suhteen (Lääketieteen termit) conductive hearing impairment konduktiivinen kuulovika subst. / / ei mon. Kuulovika, joka johtuu siitä, ettei ääni pääse etenemään normaalisti ulkoilmasta sisäkorvaan. Vika voi paikallistua joko ulkokorvan, tärykalvon tai välikorvan alueelle. (Viita, Huttunen & Sorri) e.g. Puheen erotuskyky on konduktiivisessa kuuloviassa usein melko hyvä. Ääntä riittävästi voimistettaessa kuulovikainen voi saada selvää esimerkiksi puheesta. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^luujohtokuulovika^, ^sentraalinen kuulovika^ confused language sekavuustila subst. / / sekavuustilat = konfuusio tajunnan häiriö, jolle on ominaista häiriintynyt orientaatio aikaan, paikkaan ja/tai henkilöön nähden (Lääketieteen termit) e.g. Suomalaisessa aineistossa yli 65-vuotiaiden, ei-dementoituneiden kotona asuvien henkilöiden ensimmäisen sekavuustilan tavallisimmat laukaisijat olivat aivotinfarktit, infektiot, erityisesti virtsatie-infektiot sekä lääkkeet, joista tavallisin oli prednisoni. (Sulkava) ~ ^dementia^ congenital

35 Definiciones de términos finés 35 synnynnäinen adj. / / synnynnäiset = kongenitaalinen jo syntyessä esiintyvä (perinnöllinen tai hankinnainen ominaisuus) (Lääketieteen termit) e.g. Hyvin pieni lapsi reagoi ääniin ensin synnynnäisillä motorisilla vasteilla. Tällainen on säpsähdysreaktio, luomireaktio ja herääminen tai valvetilan muutos. Nämä vasteet laukeavat kuitenkin vasta suhteellisen voimakkaiden äänten vaikutuksesta... (Jauhiainen (2000)) congenital aphasia synnynnäinen afasia subst. / / ei mon. = kehityksellinen dysfasia, kielen kehityksen erityisvaikeus yli kolmivuotiaan vaikea-asteinen puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen häiriö, jota ei selitä kuulovamma, puhe-elinten rakenteellinen häiriö, kehitysvamma, psyykkinen häiriö eikä ympäristödeprivaatio (Tolvanen) e.g. ^Dysfasia^n taustalla ajatellaan olevan tarkemmin tuntemattomia keskushermoston kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat muuttaa hermoston rakenteellisia tai toiminnallisia piirteitä. (Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen) congenital hearing impairment synnynnäinen kuulovika subst. / / synnynnäiset kuuloviat jo syntyessä esiintyvä kuulon heikentyneisyys (Lääketieteen termit) e.g. Perinnölliset kuuloviat voivat olla synnynnäisiä tai ilmaantua vasta myöhemmän elämän aikana. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^konduktiivinen kuulovika^, ^sensorineuraalinen kuulovika^, ^sentraalinen kuulovika^ congenital laryngeal stridor synnynnäinen laryngaalinen stridor subst. / / synnynnäiset erityisesti laryngomalasian aiheuttama vastasyntyneen hengityksen vinkuminen sisäänhengitysvaiheen aikana (Lääketieteen termit) e.g. Tällöin lapsella on normaaliksi muodostuneet larynx-alueen rustot, mutta ne ovat niin pehmeitä, että hengitettäessä ja erityisesti inspiriumissa kurkunpään rustot painuvat kasaan. Oireena onkin inspiratorinen stridor. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^synnynnäinen kurkunpään sulkukalvo^ congenital laryngeal web synnynnäinen kurkunpään sulkukalvo subst. / äänihuulien (^äänihuulet^) etu- ja keskikolmanneksen väliin jäävä kalvo (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^synnynnäinen laryngaalinen stridor^ consonant konsonantti subst. / / konsonantit Äänne, joka muodostetaan ääntöväylän sulkeuman tai supistuman avulla. ( e.g. Yleensä ^konsonantti^ esiintyy vokaalin kanssa samassa tavussa (kerake; "con"), mutta resonanttikonsonantit voivat yksinkin muodostaa tavun (engl. [l] sanassa "bottle"; saksan [n] "bitten"; tshekin [r] "krk"). (

36 Definiciones de términos finés 36 ~ ^vokaali^, ^äänne^ consonant deletion konsonantin omissio subst. / / konsonanttien omissiot äänteen kato; esimerkiksi renkaat -> enkaat (Jortikka) e.g. Omission taustalla saattaa tietenkin olla paradigmaattinen syy: lapsi ei osaa tuottaa poisjäänyttä konsonanttia. (Iivonen) ~ ^konsonantti^ consonant harmony konsonanttiharmonia subst. / / ei mon. rajoittaa tietyn syntagmaattisen yksikön sisällä konsonanttien esiintymistä ( e.g. Lapsen puheessa esiintyy 3-tavuisia sanoja ja sanojen alkupainot ovat melko tavallisia. Tavuharmonian rajoitukset heikkenevät, mutta segmenttien harmonia, erityisesti konsonanttien harmonia, esiintyy vielä yleisesti. (Jortikka) ~ ^konsonantti^ consonant imprecision epätarkka artikulaatio subst. / / ei mon. Kieli ei tee tarpeeksi suurta liikettä suussa, jolloin äänteiden (^äänne^) tuottopaikat ja sen vuoksi niiden akustinen rakenne eivät eroa riittävästi toisistaan, eikä kieli tuota konsonantteja tarpeelisella voimalla, jolloin niiden ominaispiirteet ja voimakkuus jäävät heikoiksi. (Laukkanen & Leino) e.g. Artikulaatiovirheitä esiintyy eriasteisina sekä yksittäisissä äänteissä että kauttaaltaan artikulaatiossa. Joissakin tapauksissa äänteet ovat hieman epätarkkoja, joissakin tapauksissa äänne korvataan kokonaan toisella äänteellä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^artikulaatio^ constriction kapeikko subst. / / konstriktiot = konstriktio ^Ääntöväylä^än huulten tai kielen avulla muodostettu sulkeuma tai supistuma, mutta myös vokaaleissa ääntöväylän kapein kohta. Voi esiintyä huulten, suulaen, hammasvallin tai nielun kohdalla. ( e.g. Tämä ahtain kohta eli kapeikko sijaitsee esimerkiksi e:ssä suun etuosassa, k:ssa suun takaosassa. Sitä paitsi kapeikko on ahtaudeltaan näissä äänteissä erilainen: e:ssä kapeikko on väljyydeltään parisen millimetriä, mutta k:ssa kieli on painautunut niin tiiviisti vasten suun kattoa, että kapeikkona on oikeastaan täydellinen sulku (kapeikon väljyys on nolla). (Wiik) ~ konsonantti, vokaali constrictor constrictor subst. /

37 Definiciones de términos finés 37 contact ulcer äänihuulen haavauma subst. / / äänihuulten haavaumat ^kannurusto^jen kohdalle äänihuulen limakalvoon ilmaantuva pitkäaikainen haavauma, jonka syynä pidetään äänihuulten rasittamista erityisesti tulehduksen yhteydessä tai kun hapan mahansisältö nousee nieluun (Lääketieteen termit) e.g. Äänihuulen takapäähän, processus vocaliksen seutuun voi muodostua joko krooninen haavauma eksofyyttinen pyogeeninen kranulooma. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^äänihuulet^ context-sensitive voicing context-sensitive voicing / contingent contingent / contingent time-out procedure contingent time-out procedure / continuant jatkuva subst. / / kontinuantit yksi konsonanttien tärkeimmistä fonologisista piirteistä, jossa ei ole täydellistä suusulkeumaa (Karlsson) e.g. Esim. /s/ ja /z/ eroavat toisistaan siten, että jälkimmäiseen kuuluu piirre [+soinnillinen], kun taas edellisellä ei tätä piirrettä ole. /p/ puolestaan on /m/-foneemiin verrattuna oraalinen ja katkonainen (interrupted), /m/ nasaalinen ja jatkuva (continuant). ( ~ ^konsonantti^ continuity hypothesis continuity hypothesis / convergent thinking konvergentti ajattelu subst. / ajattelutapa, joka suuntaa jonkin tietyn ongelman ratkaisuun, erityisesti ongelmissa, joissa on yksi ratkaisumalli (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Konvergentille ajattelulle on tyypillistä tuttujen, koettujen ja konservatiivisten ratkaisujen hakeminen. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^divergentti ajattelu^

38 Definiciones de términos finés 38 conversion aphonia psykogeeninen afonia subst. / / ei mon. = funktionaalinen afonia, konversiivinen afonia äkillinen äänen (^ääni^) menetys jonkun ulkopuolisen ärsykkeen tai voimakkaan psyykkisen järkyttymisen seurauksena (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Kokonaan toisentyypinen koordinaatiohäiriö on "psykogeeninen" tai funktionaalinen afonia... Tyypillistä on, että muut kurkunpään toiminnot, kuten yskiminen, toimivat normaalisti. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^afonia^, ^dysfonia^ conversion voice disorder konversiivinen äänihäiriö subst. / / ei mon. äänihäiriö, joka ilmenee torjutun psyykkisen ristiriidan oireena (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Konversio-oireena voi esiintyä myös äkillistä ^afonia^a tai jopa ^mutismi^a, jolloin potilas ei edes kuiskaa. (Lehtihalmes 1993) ~ ^äänihäiriö^ convulsion kouristus subst. / / kouristukset = konvulsio lihasten laaja lyhytkestoinen kouristus tai kohtaussarja (Lääketieteen termit) e.g. EEG on hyödyksi status epilepticuksen diagnosoinnissa varsinkin, jos epäillään non-konvulsiivista status epilepticusta. Sen avulla voidaan usein todeta myös kouristuksen jälkitila. (Lindsberg & Soinila) cooing sound kujertelu subst. / = kurluttelu ^ääntely^ä, jota lapsi tuottaa ollessaan tyytyväinen (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Postnataalinen kausi ennen ensimmäistä sanaa: syntymästä kk:n ikään... Tällä kaudella lapsi tuottaa erilaisia itkuääniä, vegetatiivisa ääntelyitä, kurluttelua (cooing) ja jokellusta (babbling). (Iivonen) ~ ^jokeltelu^ coprolalia koprolalia subst. / / ei mon. pakonomainen ruokottomuuksien puhuminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Erityisen runsaasti näitä liikkeitä kuitenkin esiintyy Gilles de la Touretten oireyhtymässä. Näillä potilailla on runsaasti rykimistä, yskimistä, sihinää ja muita epämääräisiä äännähtelyja sekä koprolaliaa eli pakonomaista kiroilua. (Lehtihalmes 1993) cordectomy kordektomia subst. / / äänihuulten poistot äänihuulen poisto (Lääketieteen termit)

39 Definiciones de términos finés 39 e.g. Kirurgia voidaan suorittaa joko äänihuulen poistona tai laajempana kurkunpään osaresektiona ulkokautta tai endoskooppisesti. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^laryngektomia^ coronal koronaalinen adj. / / koronaaliset kielen hammasterän puoleinen (Lääketeiteen termit) e.g. Kielessä erotetaan neljä pääosaa, kärki eli apex, lapa eli korona, selkä eli dorsum ja juuri radiks. (Wiik) ~ ^apikaalinen^, ^kieli^ covert assessment covert assessment / cranial kraniaalinen adj. / / kraniaaliset 1) kalloon liittyvä, päähän liittyvä 2) päänpuoleinen, ylhäällä sijaitseva (Lääketieteen termit) e.g. Anatomisesti parasympatikus jakaantuu kahteen osaan. Kraniaalisen osan preganglionaariset syyt kulkevat useissa aivohermoissa, ennen kaikkea vagushermossa. Lantion elimiä hermottavan kaudaalisen osan preganglionaariset syyt kulkevat ristihermojen mukana. () ~ ^kraniofasiaalinen^ cranial nerve aivohermo subst. / / aivohermot aivoista lähteviä hermoja (12 paria) (Lääketieteen termit) e.g. Kuulo-tasapainohermo (nervus vestibulocochlearis), kahdeksas aivohermo, tuo sisäkorvasta kuulo-, asento- ja liikeimpulsseja. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) craniofacial kraniofasiaalinen adj. / päähän ja kasvoihin liittyvä (Lääketieteen termit) ~ ^kraniaalinen^ cricoid cartilage rengasrusto subst. / = sormusrusto ^kilpirusto^n alla ja sisäpuolella sijaitseva rengasmainen kurkunpään alin rusto (Lääketieteen termit) e.g. Kurkunpään suurin rusto on kilpirusto...se kiinnittyy kantasormusta muistuttavan, takaosastaan leveämmän rengasruston (eli sormusruston) välityksellä henkitorveen. (Laukkanen & Leino) ~ ^kannurusto^, ^kurkunpää^

40 Definiciones de términos finés 40 crossbite ristipurenta subst. / tila, jossa ylähammas sijaitsee epänormaalisti osittain tai kokonaan alahampaiden kielenpuolella (Lääketieteen termit) e.g. Alle kouluikäisten ^suulakihalkio^potilaiden vähäisiä purentavirheitä ei yleensä korjata, ellei puheen kehitys sitä edellytä. Oikomishoito aloitetaan yleensä ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana (6-8-vuotiaana), jolloin korjataan yleensä sivustan ja/tai etualueen ristipurenta. (Heliövaara) ~ ^avopurenta^ cross-sectional analysis poikittaistutkimus subst. / cue vihje subst. / / vihjeet epäsuora, auttava neuvo (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Huulioluvun harjoittelu voi olla anlyyttista tai synteettistä. Analyyttinen harjoittelu perustuu tarkaan ^äänne^kohtaiseen tarkasteluun, syntettisissä harjoittelussa taas edetään kokonaisvaltaisesti kielellistä redundanssia ja tilanne vihjeitä hyödyntäen. (Lonka) cul-de-sac resonation cul-de-sac -resonaatio subst. / CVC-syllable CVC-tavu subst. / / CVC-tavut tavutyyppi, jonka rakenne on konsonantti-vokaali-konsonantti (CVC) (Suomi 1996) e.g.... ja historiallisesti tavutyyppi CVC muuttuu useammin tyypiksi CV kuin VC. (Suomi 1996) ~ ^tavu^, ^CV-tavu^ CV-syllable CV-tavu subst. / / CV-tavut maailman kielissä yleisin tavutyyppi konsonantti-vokaali -tavu (CV) (Suomi 1996) e.g. Edelleen kielen omaksumisessa CV on yleensä esimmäinen lapsen oppima äidinkielensä tavutyyppi (siis jokeltelun jälkeen)... (Suomi 1996) ~ ^tavu^, ^CVC-tavu^ cyst kysta subst. / / kystat nestettä tai puolikiinteää ainetta sisältävä, yleensä epiteelin verhoama epänormaali ontelo (Lääketieteen termit) e.g. Äänihuulen lihaksen, ligamentin tai limakalvon sisällä voi myös esiintyä kystia... Äänihuulen sisäistä kystaa kannattaa epäillä silloin, kun toinen äänihuuli punoittaa sitkeästi tai äänihuuliaalto

41 Definiciones de términos finés 41 selittämättömästä syystä puuttuu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^äänihuuli^ DAF viivästetty auditiivinen palaute / = DAF, äänen viivästetty takaisinsyöttö auditiivisen informaation saapuminen korteksille hidastuu (Nissinen) e.g. Erittäin tehokas tapa opetella puheen ohjaamista lihasliiketunnon avulla on viiveen (DAF Delayed Auditory Feedback = äänen viivästetty takaisinsyöttö) käyttö. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^ db desibeli subst. / / desibelit = db äänenpainetason logaritminen mittayksikkö SI-järjestelmässä (Lääketieteen termit) e.g. Desibelillä on kaksi tärkeää ominaisuutta. Ensinnäkin se ilmaisee aina kahden suureen välisen suhteen, toisin sanoen tietyn äänen desibeliarvo ilmaisee, että kyseinen ääni on niin ja niin desibeliä heikompi tai voimakkaampi kuin jokin toinen ääni. Toiseksi desibeli on logaritminen yksikkö. (Suomi 1990) ~ ^kuulovika^ db HL db HL subst. / / kuulokynnystasot = kuulokynnystaso heikoin äänenpaine (tai äänenpainentaso), joka juuri voidaan havaita, kun ääniärsykkeen taajuussisältö on määritelty (Jauhiainen 1995) e.g. Tuoreen EU:n työryhmässä tehdyn luokituksen mukaan kuulovika on lievä, kun paremman korvan puhealueen keskiarvo on yli 20 db ja alle 40 db, keskivaikea, kun se on yhtä suuri tai suurempi kuin 40 db ja pienempi kuin 70 db ja vaikea, kun se on yhtä suuri tai suurempi kuin 70 db ja pienempi kuin 95 db. (Sorri) ~ ^db^ deaffrication deaffrication / declarative clause väitelause subst. / / väitelauseet toteava lause erotuksena esimerkiksi kysymyslauseesta (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g vuotiaiden kieli sisältää jo kaikki suomenkielen peruslausetyypit (käsky-, kysymys- ja väitelauseet) sekä sivulausetyypit. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) ~ ^lause^ decoding-encoding dichotomy

42 Definiciones de términos finés 42 dekoodaus-enkoodaus -järjestelmän kaksijakoisuus subst. / / ei mon. dekoodaus: kuulojärjestelmässä hermoimpulsseiksi muutetun äänen muuttaminen merkitykselliseen muotoon, kuulohavainnoksi enkoodaus: mieleenpainaminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) deep articulation test artikulaation syvätesti subst. / / artikulaation syvätestit ~ ^artikulaatio^ delay viive subst. / / viiveet = hidastuminen e.g. Bradyfrenia eli hidastunut ajatuksenkulku ja vastaaminen kysymyksiin edustaa tavallisinta kognitiivisen toiminnan häiriötä. (Kaakkola & Marttila) denasalization tukkoisuus subst. / / ei mon. = denasaalisuus nasaalisuuden vastakohta (Laukkanen & Leino) e.g. Nasaalisuuden vastakohta, denasaalisuus eli tukkoisuus, tuottaa esteettistä haittaa ja voi vaikuttaa puheen selvyyteen samalla tavoin kuin nasaalisuuskin eli heikentämällä nasaali/einasaaliäänteiden erottelua. (Laukkanen & Leino) ~ ^nasaalisuus^, ^hyponasaalisuus^, ^hypernasaalisuus^ dental dentaalinen adj- / / dentaaliset ^äänne^, jota muodostettaessa kielen (^kieli^) kapeikko on ylähampaiden kohdalla (Wiik) e.g. Jos taas kieli muodostaa kapeikon ylähampaitten takapintoja vasten, kuten suomen t:ssä esim. sanassa katto, äänteet voidaan tarkemmin määrittää postdentaalisiksi. (Wiik) ~ ^alveolaarinen^, ^bilabiaalinen^ dental arch hammaskaari subst. / / hammaskaaret hampaiden muoodostama kaarenmuotoinen kokonaisuus (Lääketieteen termit) e.g. ylä- ja alahammaskaaren keskinäistä suhdetta kutsutaan purennaksi. Ideaalisessa purennassa hammaskaaret ovat tasaiset ja symmetriset. (Heliövaara) desensitisation therapy karaistuminen subst. / / ei mon. = poisherkistäminen tarkoituksena on vähentää änkytykseen liittyvää pelkoa, ahdistusta ja paniikkia siinä määrin, että änkytyksen kanssa pystyy tekemään tehokkasti työtä (Heikkinen, Kulvik & Lempinen)

43 Definiciones de términos finés 43 e.g. Karaisitumisen tulisi tapahtua aluksi terapiatilanteissa ja vähitelle siirtyä sen ulkopuolelle. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^ development kehitys subst. / / kehitykset = kehittyminen e.g. Puheen kehitys voidaan jakaa esikielelliseen ja kielelliseen vaiheeseen. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) ~ ^kielen kehitys^,^poikkeava motorinen kehitys^ developmental disability kehityshäiriö subst. / / kehityshäiriöt minkä tahansa elimistön osan kehityksellinen häiriintyminen ennen 18 vuoden ikää (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Yleensä tällä tarkoitetaan aivojen kehityshäiriötä ja älyllistä kehitysvammaisuutta. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kehitys^ developmental language delay viivästynyt kielen kehitys subst. / kehityksellinen häiriö, joka voi joko esiintyä itsenäisenä tai liittyä selviin kehityspoikkeamiin tai ympäristödeprivaatioon; kielelliset taidot kauttaaltaan jäljessä, mutta muistuttavat nuorempien lasten kielellistä suoritusta; kielellisen suorituksen oletetaan saavuttavan lapsen muun kehitystason (Korpilahti) e.g. ^Cp-vamma^isella lapsella voi monesta eri syytä olla vaikeuksia kielen omaksumisessa ja puheen oppimisessa. Kokemusten niukkuus ja rajallisuus voivat aiheuttaa kielen kehityksen viivästymistä. (Tolvanen) ~ ^poikkeava kielen kehitys^, ^synnynnäinen afasia^ developmental language disorder poikkeava kielen kehitys subst. / = ^synnynnäinen afasia^, kielen kehityksen erityisvaikeus erityisvaikeus, jolle on luonteenominaista suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä (Korpilahti) e.g. Kielenkehityksen erityisvaikeudesta kuntoutuminen vaatii enemmän aikaa ja dysfaattiset oireet ovat pysyvämpiä ja johtavat kouluiässä oppimisvaikeuksiin. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^viivästynyt kielen kehitys^ deviation poikkeama subst. / / poikkeamat = poikkeavuus havaittavissa oleva poikkeaminen tyydyttävästä tai siitä, mitä oletetaan (suomennos Longman)

44 Definiciones de términos finés 44 e.g. Poikkeavia liike- ja asentomalleja nähdään myös muissa motoriseen kehitykseen vaikuttavissa oireyhtymissä ja taudeissa. Osa niistä on normaalivariaatioksi tulkittavia motorisen kehityksen poikkeavuuksia, joiden kohdalla erotusdiagnooson tekeminen imeväisiässä ei ole aina helppoa. (Autti-Rämö) devoicing soinnin väheneminen subst. / / ei mon. soinnillisen äänteen (vokaalit, resonantit) tuottaminen äänihuulia (^äänihuulet^) loitontamalla tai äänihuulten (^äänihuulet^) yläpuolella olevia onteloita laajentamalla, jolloin sointi vähenee (Wiik) e.g. On olemassa yleismaailmallinen tendenssi, jonka mukaan ^vokaali^t ja resonantit ovat luonnostaan (kun mitään erityistoimenpiteitä ei käytetä) soinnillisia ja obstruentit soinnittomia. On kuitenkin mahdollista ääntää vokaalit ja resonantit soinnittomina ja obstruentit soinnillisina, jos käytetään eräitä erityismekanismeja. (Wiik) ~ ^sointi^ diacritic diakriittinen subst. / / diakriittiset morfeemi kohtainen merkintä, joka osoittaa poikkeuksia muuten sovelluskelpoisiin fonologisiin säntöihin (Suomi 1996) e.g. Vastaavasti esimerkiksi sanatyyppien kuusi(puu), (numero) kuusi ja muusi pintamuodoissa esiintyvä vaihtelu on erilaista, ja jos halutaan välttää diakriittiset merkinnät on perusmuodot valittava kekskenään (muutenkin kuin alkukonsonantin suhteen) erilaisiksi. (Suomi 1996) ~ ^foneettinen^ diadochokinesia diadokokinesia subst. / / ei mon. 1) kyky suorittaa nopeita, toisilleen vastakkaisia, toistuvia liikkeitä 2) kyky suorittaa ääntöelimillä nopeita, toistuvia ^äänne^- ja tavusarjoja (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g....tutkimuksen aihe rajattiin koskemaan verbaalin dyspraksian pääasiallisia ongelmia: kielen ja puheen vaikeuksia sekä mahdollisia oraalin motoriikan ja diadokokinesian vaikeuksia. (Mäenpää) diagnosis diagnoosi subst. / / diagnoosit taudin tai tilan määritys oireiden ja lääketieteellisten tai psykologisten tutkimus- ja testitulosten perusteella (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Diagnoosi pohjautuu potilaan antamaan anamneesiin, kliinisiin löydöksiin ja tutkimustuloksiin. (Karma. Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^erotusdiagnoosi^ diaphragmatic breathing palleahengitys subst. / / ei mon. = ^vatsahengitys^ ^Hengitys^tapa, jossa käytetään hyväksi palleaa ja ^ vatsa^lihaksia ja jossa vatsanpeitteet nousevat ja laskevat ^hengitys^liikkeiden tahdissa. (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilahakset. Sen mukaan, kumpia käytetään enemmän, puhutaan toisaalta rintahengityksestä eli kylkiluuhengityksestä,

45 Definiciones de términos finés 45 toisaalta palleahengityksestä (^palleahengitys^) eli vatsahengityksestä. Nimi vatsahengitys johtuu siitä, että vatsanpeitteet nousevat ja laskevat pallean liikkeiden aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^solisluuhengitys^ diaphragmatic-intercostal breathing vatsa-palleahengitys subst. / / ei mon. = ^vatsahengitys^, ^palleahengitys^ Hengitystapa, jossa käytetään hyväksi palleaa ja ^ vatsa^lihaksia ja jossa vatsanpeitteet nousevat ja laskevat ^hengitys^liikkeiden tahdissa. (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilahakset. Sen mukaan, kumpia käytetään enemmän, puhutaan toisaalta rintahengityksestä eli kylkiluuhengityksestä, toisaalta palleahengityksestä (^palleahengitys^) eli vatsahengityksestä. Nimi vatsahengitys johtuu siitä, että vatsanpeitteet nousevat ja laskevat pallean liikkeiden aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^solisluuhengitys^ differential diagnosis erotusdiagnoosi subst. / / ei mon. = differentiaalidiagnoosi diagnoosin valinta kahden tai useamman oireiltaan samantapaisen taudintilan väliltä (Lääketieteen termit) e.g. Tärkein epileptisten kohtausten erotusdiagnostinen ongelma on pyörtymiskohtaus. (Kälviäinen & Keränen) ~ ^diagnoosi^ diphtong diftongi subst. / / diftongit = pariääntö kahdesta kvalitatiivisesti erilaisesta, samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä koostuva ^äänne^sekvenssi ( e.g. Diftongit ovat vokaaliäänteitä joiden havaittava sointiväri eli kvaliteetti muuttuu niiden ääntämisen aikana; artikulatorisesti muutos on vähäistä liukua. (Suomi 1996) ~ ^vokaali^ diphtongization diftongisaatio subst. / / diftongisaatiot ~ ^diftongi^, ^vokaali^ diplophonia diplofonia subst. / / ei mon. kahden perustaajuuden vuorottelua (Laukkanen & Leino) e.g. Joillekuille narisevasta puheesta on muodostunut totunnainen äänenkäyttötapa. Tämä ei välttämättä ole varsinaisesti narinarekisterimoodissa tuotettua puhetta, vaan eräänlaista diplofoniaa eli kahden perustaajuuden vuorottelua, joka tuotetaan siten, että äänirako suljetaan

46 Definiciones de términos finés 46 niin tiiviisti alapuoliseen ilmanpaineeseen nähden, että ilmanpaine riittää avaamaan äänirakoa laajemmaksi vain esimerkiksi joka toisella äänihuulivärähdyksellä. (Laukkanen & Leino) diplopia kaksoiskuva subst. / / kaksoiskuvat = kahtena näkeminen, diplopia vasemman ja oikean silmän välittämien kuvien näkyminen erillisinä, syynä yhteisnäön häiriintyminen ulkoisen voiman tai liikuttajalihaksen vian vuoksi (Lääketieteen termit) e.g. Neurologisen sairauden jälkeen voi ilmetä halvauskarsastusta ja kaksoiskuvia. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) direct laryngoscopy laryngomikroskopia subst. / kurkunpään suora tähystys (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Laryngomikroskopiassa voidaan myös ottaa tarvittavat histologiset ja mikrobiologiset näytteet ja suorittaa toimenpiteitä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^ direct observation suora havainnointi subst. / / ei mon. tutkittavan tarkkailua ja edeltä määritellyn käyttäytymisen kirjaamista (Jansson- Verkasalo) e.g. Havainnoinnin apuna ja luotettavuutta lisäämään on hyvä käyttää mittaukseen soveltuvia apuvälineitä, tiedonkeruumenetelmiä ja -apuvälineitä. (Jansson-Verkasalo) disorientation disorientaatio subst. / = desorientaatio ajan ja paikantajun häiriö, joka liittyy usein aivoperäisiin sairauksiin tai vammoihin, varsinkin niiden alkuvaiheessa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastava potilas saattaa kertoa muistinsa olevan normaali, vaikka hän olisikin aikaan ja paikkaan desorientoitunut eikä muistaisi viimeisten vuosien tapahtumista juuri mitään. (Sulkava & Hakola) disrhythmic phonation rytmitön fonaatio subst. / / ei mon. ~ ^fonaatio^, ^änkytys^ dissociation dissosiaatio subst. / = erottaminen, eroaminen, hajottaminen, hajoaminen 1) psyykkinen puolustusmekanismi, joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnan muista psyykkisistä toiminnoista 2) neuropsykologiassa eri toimintojen oletettua riippumattomuutta (1) Lääketieteen termit 2) Kanninen, Hämälä & Palomäki)

47 Definiciones de términos finés 47 e.g. 2) Dissosiaatioiden avulla pyritään selittämään, miksi tietynlaisissa aivovaurioissa jotkut toiminnot häiriintyvät, kun taas toiset säilyvät ennallaan. (2) Kanninen, Hämälä & Palomäki) dissolution dissolution / distinctive-feature system erottavien piirteiden järjestelmä subst. / = distinktiivisten piirteiden järjestelmä Järjestelmän loivat Jakobson, Fant ja Halle He katsoivat, että 12 piirreoppositiolla voidaan kuvata kaikki maailman kielten foneemit. Tästä järjestelmästä on kehittynyt myöhemmin muita järjestelmiä. ( e.g. Ensimmäinen täysin eksplisiittinen piirteiden kokonaisesitys oli alunperin Prahan koulukuntaan kuuluneen lingvistin Roman Jakobsonin ja hänen kahden kollegansa kehittämä ns. distinktiivisten piirteiden järjestelmä (Jakobson, Fant & Halle 1951). Tässä järjestelmässä piirteet olivat binaarisia (kaksiarvoisia), kukin yksityinen segmentti oli joko [+piirre] tai [-piirre], ja piirteet oli määritelty akustisesti. (Suomi 1996) distortion distortio subst. / / distortiot = vääristymä vääristynyt ^äänne^, joka kuitenkin muistuttaa läheisesti kohdeäännettä (Haapanen) e.g. Äännevirheitä voidaan kuvata myös äänteiden puuttumisina (omissiot; /oti/ po. koti), äänteiden korvautumisina (substituutiot; /tiili/ po. siili) ja äänteiden vääristyminä (distortiot; interdentaalinen /s/ alveolaarisen sijasta). (Korpilahti & Nasretdin) divergent semantic thinking divergentti ajattelu subst. / luova ajattelutapa, jolle on ominaista vaihtoehtoisten ratkaisujen hakeminen ja tuottaminen ongelmiin, joille ei ole yhtä oikeaa ratkaisua (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Divergentille ajattelulle on ominaista sujuvuus, joustavuus, omaperäisyys ja luovuus...divergentti ajattelu häiriintyy kaikissa aivovaurioissa ja erityisesti otsalohkovauriossa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^konvergentti ajattelu^ dorsum selkä subst. / elimen yläosa tai takaosa (Lääketieteen termit) ~ ^kielenselkä^ dorsum of the tongue kielenselkä subst. / e.g. Kielenselkä voidaan jakaa vielä kolmeksi alueeksi siten, että selän etisin osa on etuselkä eli predorsum, sen keskiosa keskiselkä eli mediodorsum ja takaosa takaselkä eli postdorsum. (Wiik)

48 Definiciones de términos finés 48 ~ ^apikaalinen^, ^koronaalinen^ Down Syndrome Downin oireyhtymä subst. / = Downin syndrooma ylimääräisestä kromosomista 21 (kolme kahden asemesta) aiheutuva kehityshäiriö, jolle ovat ominaisia mm. tyypilliset kasvonpiirteet, lyhyet sormet, nivelten velttous ja älyllinen kehitysvammaisuus (Lääketieteen termit) e.g. Ikääntyessä monille Downin potilaille (yli 40-vuotiaille) kehittyy Alzheimerin tautia muistuttava oireisto, johon liittyy paheneva dementia. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kehitysvammaisuus^ dysarthria dysartria subst. / / ei mon. puhemotoriikan häiriö, jonka syynä on useimmiten keskus- tai ääreishermoston vaurio ja jonka aiheuttaa puheeseen vaikuttavien lihasten halvaus, heikkous tai virheellinen yhteistoiminta (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Afaatikoista poikkeavasti dysartriapotilaat ymmärtävät puhetta normaalisti ja kykenevät sujuvasti lukemaan ja kirjoittamaan, ellei heillä ole muita sairauden aiheuttamia lisäoireita. (Lehtihalmes 1993) ~ ^afasia^, ^CP-vamma^ dysfluency patologinen sujumattomuus subst. / / sujumattomuudet kyvyttömyys tuottaa nopeasti uutta, kielellistä tai muuta ainesta annettujen ehtojen mukaisesti (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Normaalin sujumattomuuden ja patologisen sujumattomuuden (dysfluenssin) määrälliseksi rajaksi Quitar ja Conture (1991) esittävät, että normaalissa (englanninkielisessä) puheessa sujumattomia sanoja esiintyy vähemmän kuin kolme sataa sanaa kohti. (Ström & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^afasia^ dysfunction vajaatoiminta subst. / / dysfunktiot = dysfunktio, virhetoiminta, toimintahäiriö e.g. Korvatorven vajaatoiminnan ja lukkiutumisen tavallisin syy on ylähengitystieinfektio, jolloin tulehdus leviää nenänielusta korvatorveen. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) dyskinesia dyskinesia subst. / liikehäiriö, pakkoliikkeisyys (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Dyskineettinen puhehäiriö, lähinnä tardiivi dyskinesia, liittyy useimmiten pitkäaikaiseen neuroleptien tai L-dopan käyttöön, jolloin potilaalle saattaa kehittyä erityisesti kielen, kasvojen ja poskien lihaksiston pakkoliikkeitä. (Lehtihalmes 1993) ~ ^dysartria^

49 Definiciones de términos finés 49 dysphagia nielemisvaikeus subst. / / ei mon. = dysfagia nielemishäiriö, joka voi aiheutua aivoverenkiertohäiriöstä, aivokasvaimesta, aivovammasta, degeneratiivisesta sairaudesta tai muusta ylemmän tai alemman motoneuronin sairaudesta, lihassairauksista, Parkinsonin taudista ja muista suun ja nielun alueen toiminta- tai tuntohäiriöistä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Myös erityisesti iäkkäillä potilailla bulbaarioirein alkavan amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) ensimmäiset oireet ovat ^artikulaatio^n hidastuminen ja epäselvyys sekä dysfagia. (Lehtihalmes 1993) dysphasia dysfasia subst. / / ei mon. = kehityksellinen dysfasia, kielen kehityksen erityisvaikeus, ^synnynnäinen afasia^ yli kolmivuotiaan vaikea-asteinen puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen häiriö, jota ei selitä kuulovamma, puhe-elinten rakenteellinen häiriö, kehitysvamma, psyykkinen häiriö eikä ympäristödeprivaatio (Tolvanen) e.g. Dysfasian taustalla ajatellaan olevan tarkemmin tuntemattomia keskushermoston kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat muuttaa hermoston rakenteellisia tai toiminnallisia piirteitä. (Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen) ~ ^poikkeava kielen kehitys^, ^viivästynyt kielen kehitys^ dysphonia dysfonia subst. / / ei mon. = äänihäiriö äänihäiriö, joka ilmenee äänen sävyn, voimakkuuden, kirkkauden ja soinnillisuuden häiriönä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Äänen tulee olla ikään ja sukupuoleen sopiva, ja sen tulee sisältää viestiin liittyvää sävelkorkeuden ja voimakkuuden vaihtelua. Äänen voimakkuuden ja kestävyyden tulee olla riittävä puhujan tarpeisiin. Sen pitää olla myös esteettisesti hyväksyttävä. Äänihäiriöstä (dysphoniasta) puhutaan, kun ääni ei täytä näitä vaatimuksia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^afonia^ dysplasia dysplasia subst. / / dysplasiat kasvuhäiriö, kehityshäiriö; (premaligniin tilaan viittaava) epiteelin erilaistumishäiriö (Lääketieteen termit) e.g. Fibromuskulaarinen dysplasia voi heikentää kaula- ja nikamavaltioiden seinämää, aiheuttaa dissekoituman ja sitä kautta aivoinfarktin. (Vanhatalo, Soinila & Iivanainen) dyspnea hengenahdistus subst. / / ei mon. = dyspnea, vaikeutunut hengitys epämiellyttävä tuntemus ^hengitys^ilman riittämättömyydestä (Lääketieteen termit) e.g. Akuutti kurkunpäätulehdus lienee ainoa infektiotauti, jonka voi diagnosoida suljetun oven takaa...sisäänhengitys saattaa olla niin vaikeaa, että lapsi kaapataan syliin ja suoriudutaan lääkäriin

50 Definiciones de términos finés 50 niin nopeasti kuin suinkin. Sinne ehdittyä tilanne on usein jo rauhoittumassa, sillä kylmä ilma on helpottanut ahdistusta. (Peltola) dysprosody dysprosodia subst. / / ei mon. lieväasteinen häiriö puheen tunnesävyjen ymmärtämisessä tai käyttämisessä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Prosodia voi häiriintyä monen eri mekanismin kautta...subkortikaalisten rakenteiden vaurioitumisen seurauksena, kuten parkinsonismissa, puhe on tyypillisesti monotonista, sävelkorkeus ja voimakkuus eivät juurikaan vaihtele puheen aikana, jolloin esimerkiksi tunnetilojen ilmaisu vaikeutuu. (Lehtihalmes 1993) ~ ^afasia^, ^Parkinsonin tauti^ dysrhythmia puherytmin häiriö subst. / / puherytmin häiriöt = dysrytmia häiriö tavuyksiköiden liittymisessä peräkkäin määrätyn paino- ja sävelkulun mukaisesti (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Puherytmin häiriöitä ovat änkyty (dysphemia) ja sokellus (tachyphemia), joita pidetään puhemotoriikan häiriöinä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^änkytys^, ^sokellus^ dystonia dystonia subst. / / ei mon. Lt. dystonia lliikehäiriöt, joissa tahattomat lihassupistukset aiheuttavat kiertäviä ja toistuvia liikkeitä ja epänormaaleja asentoja (Kaakkola & Marttila) e.g. Dystoninen liike voi olla klooninen eli lyhytkestoinen tai tooninen eli pitkään kestävä. (Kaakkola & Marttila) ~ ^dysartria^ dystonic dysphonia dystoninen dysfonia subst. / / ei mon. = dystoninen äänihäiriö e.g. Puhe voi katkeilla artikulaatioelimistön pakkoliikkeiden vuoksi, mutta myös kurkunpään lihakset voivat vioittua, jolloin fonaatio katkeilee. (Lehtihalmes 1993) ~ ^dysartria^ ear canal korvakäytävä subst. / / korvakäytävät ulkoa ^välikorva^an johtava ohimoluun ja ^rusto^n muodostama, sisäpinnaltaan ihon verhoama kanava (Lääketieteen termit) e.g. Korvakäytävä tutkitaan sopivan kokoisen suppilon avulla (otoskopia). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^korvatorvi^

51 Definiciones de términos finés 51 ear wax impaction vahatulppa subst. / / ei mon. ^korvakäytävä^n tukkiva korvavahakertymä (Lääketieteen termit) e.g. Normaalisti korvavaha tulee epiteelin uudistuessa vähitellen itsestään ulos korvakäytävästä. Joidenkin ihmisten korvavaha kuivuu kuitenkin helposti tulpaksi, joka tukkii korvakäytävän. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^korvavaha^ early stuttering primaariänkytys subst. / / ei mon. änkytyksen ensimmäinen vaihe, joka alkaa lyhyillä ja helpoilla toistoilla ja venytyksillä äänteissä (^äänne^) ja ^tavu^issa, puheen rytmi ei häiriinny, eikä lapsi huomaa änkyttävänsä (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Pitkiä jaksoja esiintyy täysin sujuvaa puhetta (^sujuva puhe^). Takertelua esiintyy eniten tilanteissa, joihin liittyy jännitystä tai ahdistusta, tai kun lapsi on voimakkaan tunteen vallassa, tai hänen ollessaan väsynyt tai sairas. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^ earphone kuuloke subst. / / kuulokkeet kuulokojeen osa, jonka kautta ^ääni^ johdetaan korvaan (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Kuulokojeella tarkoitetaan kuulovammaisen avuksi rakennettua apuneuvoa, vahvistinlaitetta, joka käsittää ^mikrofoni^n, vahvistimen (^vahvistin^) säätimineen, virtalähteen ja kuulokkeen (^kuuloke^). (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulokoje^, ^kuulovika^ echolalia ekolalia subst. / / ei mon. = kaikupuhe äsken kuullun puheen toisto (Lääketieteen termit) e.g. Monilla lapsilla on kaikupuhetta eli ^ekolalia^a ja he käyttävät opittuja sanontoja ja fraaseja mieluummin kuin tilanteeseen paremmin sopivia tervehdyksiä ja kommentteja. He toistavat usein samoja asioita ja juttelevat lakkaamatta ja kuulijaa huomioimatta. (Ketonen, Salmi & Tuovinen) ~ ^autismi^, ^afasia^ electrolaryngography elektroglottografia subst. / / elektroglottografiat kaulan molemmille puolille sijoitettujen elektrodien avulla tutkitaan äänihuulten värähtelyä ja avauma-asteita ( e.g. ^Glottogrammi^n avulla voidaan määritellä ^äänihuuli^periodin sisäisten vaiheiden suhteita: avovaiheen (open quotient) ja sulkuvaiheen (contact quotient) prosentuaalinen osuus koko periodin kestosta. ( electronic mouth resonator electronic mouth resonator /

52 Definiciones de términos finés 52 electropalatography elektropalatografia subst. / / elektropalatografiat = dynaaminen palatografia, jatkuva palatografia ^Hammasvalli^n ja palatumin alueen tutkimukseen kehitetty menetelmä, joka perustuu irtokitalakeen kiinnitettyihin elektrodeihin. Elektrodit välittävät kielen kosketuksen ulkoiseen rekisteröintilaitteeseen jatkuvassa puheessa (myös tietokoneliitäntä mahdollinen). ( e.g. Tietokoneohjelmilla voidaan palatografin antamaa tietoa tarkastella ja selvittää, mistä mihin kieli on edennyt kitalakea koskettaessaan ja millä voimalla kosketus on tapahtunut. (Laukkanen & Leino) elide elide / embedding embedding / encode enkoodaus subst. / / ei mon. mieleenpainaminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) endocrine voice disorder endokriininen äänihäiriö subst. / / ei mon. hormonaalisista syistä johtuva äänihäiriö (Laukkanen & Leino) e.g. Kuukautiskiertoon liityvät hormonaaliset muutokset voivat ^äänihuuli^turvotuksen lisäksi vaikuttaa haitallisesti myös äänentuoton automaattiseen kontrolliin. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihäiriö^ endolymphatic hydrop Ménièren tauti subst. / / ei mon. ^sisäkorva^viasta johtuva tauti, jolle on ominaista kohtauksittain esiintyvä pahoinvointi, oksentelu ja (tavallisesti vain toisen) korvan suhina sekä (tavallisesti vain toisen korvan) huonokuuloisuus (Lääketieteen termit) e.g. Ménièren taudin syy on osittain vielä selvittämättä, mutta sitä esiintyy myös perinnöllisenä. Tauti puhkeaa yleensä aikuisiällä ja voi johtaa myöhemmässä vaiheessa erittäin vaikeaan ^kuulovika^an eli kuuroutumiseen. (Välimaa & Rimmanen) ~ ^kuulovika^ endotracheal intubation endotrakeaalinen intubaatio subst. / / ei mon.

53 Definiciones de términos finés 53 putken asettaminen henkitorveen hengityksen säilyttämiseksi (Lääketieteen termit) e.g. Kun ^kurkunpää^ on jostain syystä ahtautunut, intubointi on yleensä vaikeampaa kuin normaalisti. Silti intubaatio on useimmiten ensimmäinen kyseeseen tuleva hätätoimenpide. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^intubaatioputki^, ^hengitys^ endotracheal tube intubaatioputki subst. / / intubaatioputket intubaatiossa käytetty hengitysputki (Lääketieteen termit) e.g. Aina ennen intubaatioyritystä potilas on hapetettava mahdollisimman hyvin. Intubaatioputken sisälle asetettava ohjain voi helpottaa intubaatiota. Jos intubaatioyritys ei onnistu, on välittömästi harkittava hätätrakeotomian tekemistä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^intubaatio^, ^hengitys^ enunciate ääntää verbi / kielikohtaisesti vaihteleva sanojen (^sana^), ^tavu^jen ja äänteiden (^äänne^) sekä jatkuvan puheen tuotto ( e.g. Virheellinen artikulointi voi olla puheäänteiden virheellistä ääntämistä tai äänteiden puuttumista. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^äänne^, ^artikulaatio^ environmental deprivation ympäristödeprivaatio subst. / / ei mon. vajaatila, puute; esimerkiksi kasvuympäristön virikkeettömyys, olosuhteista johtuva oleellisten tarpeiden tyydyttämättömyys kuten ravinnon, unen tai sosiaalisten kontaktien puuttuminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Emotionaalisen laiminlyönnin tiedostaminen, tunnistaminen ja määrittely on vaikeaa. Se tiedostetaan yleensä vasta, kun lapsi oireilee somaattisesti ja/tai psykososiaalisesti...ennen kuin oireet huomataan, lapsi on yleensä elänyt kauan deprivoiduissa olosuhteissa, joissa aikuiset eivät ole ottaneet humioon lasta ja hänen perustarpeitaan. (Söderholm) epiglottic overhang epiglottic overhang / epiglottis kurkunkansi subst. / / ei mon. = epiglottis kurkunkannenrustosta ja sitä päällystävästä limakalvosta muodostunut kansi, joka niellessä sulkee (osaksi) kurkunpään (Lääketieteen termit) e.g. Kilpiruston sisä-yläpintaan kiinnittyy sidekudosjuosteella kurkunkansi, epiglottis, joka on kourumainen hieman kilpiruston yläreunasta ylöspäin nouseva kimmoisa rustouloke. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^

54 Definiciones de términos finés 54 epilepsy epilepsia subst. / / epilepsiat tila jossa esiintyy kohtauksittain tajunnan, motoriikan tai sensoriikan, autonomisen hermoston toiminnan tai käyttäytymisen häiriöitä liittyneinä aivosähkötoiminnan purkauksiin (Lääketieteen termit) e.g. Hoidetun epilepsian ennuste on varsin hyvä. Noin % epilepsiaan sairastuvista saadaan kohtauksettomiksi... (Kälviäinen & Keränen) ~ ^status epilepticus^ epithelium epiteeli subst. / / ei mon. ihon ja limakalvojen pintaa päällystävä verisuoneton kerros (Lääketieteen termit) e.g. Kerrostunutta epiteeliä on kaikkialla siellä, missä tarvitaan suurta kulutuksenkestävyyttä: ihossa, ruuansulatuskanavan alkupäässä, ^äänihuuli^ssa ja emättimessä. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) Eustachian tube korvatorvi subst. / / korvatorvet luun, ^rusto^n ja limakalvon muodostama kanava, joka yhdistää välikorvan nenänieluun ja toimii välikorvan ilmastoijana ja eritteiden poistajana (Lääketieteen termit) e.g. Korvatorven vajaatoiminnan ja lukkiintumisen tavallisin syy on ylähengitystieinfektio, jolloin tulehdus leviää nenänielusta korvatorveen. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) evoked-response audiometry herätepotentiaaliaudiometria subst. / / herätepotentiaaliaudiometriat = ERA menetelmä, jonka avulla tutkitaan sisäkorvan ja aivokuoren kuuloherätevasteita (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. ERA:n eri sovellutukset (elektrokokleografia, aivorunkoaudiometria, aivokuoriaudiometria) eivät ole toistensa vastakohtia tai vaihtoehtoja, vaan toistensa täydentäjiä. On muistettava, että ERA:n eri sovellutuksilla tutkitaan anatomisesti ja fysiologisesti toisistaan eroavia kohteita. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^audiometria^ expressive aphasia ekspressiivinen afasia subst. / / ei mon. = Brocan afasia, motorinen afasia ^puheen tuottamisen häiriö^, jossa sanojen löytäminen (^sanan löytäminen^) ja muovaaminen ^lause^iksi on häiriintynyt ^aivovaurio^n vuoksi (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Motorisessa afasiassa (^Brocan afasia^) oireet painottuvat kielen tuottamiseen: puhe on sujumatonta ja kieliopillisesti (^kielioppi^) köyhtynyttä (ns. ^agrammatismi^). Myös ^dysartria^a ja puheen prosodiikan (normaalin äänen korkeuden, painon ja rytmin vaihtelun) häiriintymistä esiintyy usein. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^reseptiivinen afasia^

55 Definiciones de términos finés 55 expressive language deficit puheen tuoton vaikeus subst. / / ei mon. = kielellisen ilmaisun erityisvaikeus, puheen tuottamisen häiriö henkilön kielellinen ilmaisu jää tuntuvasti sen tason alapuolelle, joka häneltä olisi odotettavissa sekä ei-kielellisten älykkyyssuoritusten että kielen ymmärtämistä mittaavien testisuoritusten perusteella (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kielen vastaanoton eli reseptiivisten taitojen poikkeava kehitys havaitaan useilla lapsilla myöhemmin kuin puheen tuoton eli ekspressiivisten taitojen häiriöt. (Korpilahti) ~ ^dysfasia^ exteriorized stutterer ulkoinen änkyttäjä subst. / / ulkoiset änkyttäjät ~ ^piiloänkyttäjä^, ^änkytys^ facial paralysis kasvohalvaus subst. / / ei mon. = kasvohermohalvaus, naamahermohalvaus Lt. facioplegia kasvohermon vauriosta aiheutunut häiriö, jolle on ominaista kasvolihasten toispuolinen halvaantuminen, äänten (^ääni^) kuuluminen poikkeavan kovina, kyynelnesteen ja syljen väheneminen sekä makuaistin heikentyminen kielen (^kieli^) etuosassa (Lääketieteen termit) e.g. Kasvojen toinen puoli pysyy täydellisessä toispuolisessa kasvohermohalvauksessa ilmeettömänä. Otsan rypistäminen, silmän sulkeminen ja viheltäminen sujuvat huonosti. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^aivohermot^ false vocal fold taskuhuuli subst. / / taskuhuulet äänihuulten yläpuolella kurkunpääontelon sienämistä työntyvät kaksi limakalvopoimua, jotka sulkeutuvat toisiaan vasten nieltäessä ja estävät ruokapalaa pääsemästä äänihuuliin (Lääketieteen termit) e.g. Äänihuulten ja taskuhuulten (^taskuhuulet^) primääritehtävänä on toimia läppämekanismina, joka estää haitallisten aineiden pääsyn henkitorveen. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulet^, ^kurkunpää^ falsetto falsetti subst. / / ei mon. ^äänirako^ ei välttämättä sulkeudu lainkaan värähdyksen aikana eikä värähtelyn kaksivaiheisuus ole selvästi havaitavissa, syntyvä ^ääni^ kuulostaa ohuelta ja värittömältä ja ^sävelkorkeus^ on yleensä korkeampi kuin modaalirekisterissä (Laukkanen & Leino) e.g. Sävelkorkeusvaihtelualue falsetissa on perinteisen tulikinnan mukaan miehillä noin Hz ja naisilla noin Hz. Falsettia voidaan käyttää laulettaessa. (Laukkanen & Leino) fasciculation

56 Definiciones de términos finés 56 faskikulaatio subst. / / faskikulaatiot = nykiminen jonkin motorisen yksikön tahaton ärsyyntyminen, joka voi ilmetä lihaksen nykimisenä ("elohiiri") (Lääketieteen termit) e.g. ^ALS^:ssa kielen (^kieli^) ^atrofia^ aiheuttaa kielen reunan terävöitymistä ja kielessä nähdään ^faskikulaatio^ta. (Launes & Soinila) feature piirre subst. / / piirteet fonetiikassa (^fonetiikka^) käytetty termi, joka kuvaa äänteiden (^äänne^) foneettisia ominaisuuksia (Suomi 1996) e.g. Foneettiset ominaisuudet kuten soinnillisuus (^soinnillinen^), pyöreys, takaisuus, velaarisuus, nasaalisuus, klusiilimaisuus jne. ovat tuttuja äänteiden luokittelusta; ^fonologia^ssa vastaavia foneettisia ominaisuuksia on tapana kutusa piirteiksi (Suomi 1996) ~ ^distinktiivinen piirre^ feature matrix piirrematriisi subst. / / piirrematriisit kaksiulotteinen taulukko, jossa foneemeista esitetään niiden arvot kaikkien piirteiden osalta (Karlsson) e.g. Myös konsonattien piirrematriisissa on ennustettavaa redundanssia, esim. /l/:n ja /h/:n kaikki muut piirteet paitsi [+lat], [+lar] ovat ennustettavissa juuri näistä piirteistä lähtien. (Karlsson) ~ ^fonetiikka^, ^prosodia^, ^artikulaatio^ festination kiihdyttäminen subst. / / kiihdyttämiset e.g. Yleensä ^parkinsonismi^potilaat puhuvat hiljaisella äänellä (^ääni^) ja suhteellisen nopeasti usein vielä nopeutta kiihdyttäen puhejakson loppua kohti... (Lehtihalmes) final consonant deletion final consonant deletion / flaccid dysphonia veltto dysartria subst. / / ei mon. alemman ^motoneuroni^n vauriosta aiheutuva motorinen puhehäiriö (Lehtihalmes 1993) e.g. On syytä ottaa huomioon nielemisvaikeuksien ja aspiroinnin yleisyys potilailla, joilla on veltto dysartria. (Lehtihalmes 1993) ~ ^dysartria^ flaccid-spastic dysphonia sekamuotoinen dysartria subst. / / ei mon. dysartriatyyppi, jossa on piirteitä eri dysartriatyypeistä; kudostuhoa on samanaikaisesti monilla keskushermoston alueilla (Lehtihalmes 1993)

57 Definiciones de términos finés 57 e.g. Eräissä sairauksissa esiintyy myös typillisesti sekamuotoista dysartriaa. Tällaisia ovat esimerkiksi amyotrofinen lateraaliskleroosi ja multippeliskleroosi (Lehtihalmes 1993) ~ ^dysartria^, ^multippeliskleroosi^, ^amyotrofinen lateraaliskleroosi^ flat hearing loss tasainen kuulovika subst. / / tasaiset kuuloviat poikkeamat taajuuksilla (^taajuus^) 0,125-8 khz ovat alle 15 db (Sorri) e.g. ^Välikorva^ peräisissä vaurioissa esiintyy tasaisesti kaikilla ^ääni^llä muuttunutta ^kuulokynnys^tä... Kuulokynnysmuutoksen ollessa tasainen kaikkien puheen taajuuksien kuuluminen on yhtä helppoa tai vastaavasti yhtä vaikeaa. (Jauhiainen) ~ ^kuulovika^ fluctuating hearing impairment vaihteleva kuulovika subst. / / ei mon. fluency sujuvuus subst. / / ei mon. puheen ja kielen tuottamisen helppous ja keveys (Ström & Lempinen) e.g. Sujuvan puheen äänteet (^äänne^), ^sana^t ja ^lause^et tuotetaan helposti, ilman epäröintejä. Sanat liittyvät toisiinsa nopeasti ja niiden välillä on vain harvoja taukoja. (Ström & Lempinen) ~ ^sujumattomuus^ formant frequency formantti subst. / / formantit äänteen (^äänne^) spektrissä todettavissa oleva vahvistunut osavärähtelyalue tai tämän taustalla vaikuttava siirtofunktio-ominaisuus ( e.g. Taajuuden (^taajuus^) lisäksi formanttia kuvataan intensiteetin ja kaistanleveyden avulla. ( free morpheme vapaa morfeemi subst. / / vapaat morfeemit ^morfeemi^, joka ei koskaan voi yhdistyä mihinkään toiseen morfeemiin (Häkkinen) e.g. Vapaa morfeemi voi jonkin ^allomorfi^nsa hahmossa esiintyä itsenäisenä ilman, että siihen pakollisesti liittyy muita morfologisia aineksia: punainen, tuoli, se, syö, alla, erittäin, hyvin, ja, kun, hei. (Karlsson) frequency taajuus subst. / / taajuudet = frekvenssi esiintymistaajuus (esiintymistiheys), erityisesti jaksollisen ilmiön jaksojen määrä aikayksikössä (Lääketieteen termi) e.g. Miehen puheäänen tavallinen keskimääräinen perustaajuus on noin 100 Hz ja naisen noin 200 Hz, siis ^äänihuulet^ värähtelevät miehillä taajudella 100 värähdystä sekunnissa, naisilla 200 värähdystä sekunnissa. (Laukkanen & Leino)

58 Definiciones de términos finés 58 ~ ^hertsi^ fricative frikatiivi subst. / / frikatiivit = hankausäänne ^äänne^, joka syntyy ääntöväylän supistumakohdalla ilmavirran aiheuttamasta hankaushälystä, esim. [f, x, s] ( e.g. Frikatiivit voidaan edellään jakaa kahteen alaryhmään sen mukaan, minkä muotoinen kielen muodostama ^kapeikko^ on edestä katsoen: toisissa ^kieli^ muodostaa kapean putken eli kourun, toisissa kapeikko on leveämpi. Edelliset ovat sibilantteja, jälkimmäiset spirantteja. (Wiik) front sound etinen äänne subst. / / etiset äänteet äänteet (^äänne^), joita äännettäessä (^ääntää^) kielen (^kieli^) korkein kohta on edessä (Wiik) e.g....etuvokaalit ovat yleensä laveita (eli jos kielen korkein kohta edessä, huulet ovat ylensä laveat)... (Wiik) ~ ^takainen äänne^ fronting etinen puhe subst. / / ei mon. e.g. Harvinaisemmassa normaalia etisemmässä puheessa on päinvastoin etuvokaalimainen ([i, ae]) väritys, itse etuvokaalit kuuluvat erityisen heleinä ja terävinä... (Laukkanen & Leino) ~ ^takainen puhe^ function word funktiosana subst. / / funktorisanat = funktori, muotosana vapaat kieliopilliset morfeemit, esim. rinnastus- ja alistuskonjunktiot sekä adpositiot (Karlsson) e.g. Eräissä Aasian kielissä on olemassa erityisiä kieliopillisia sanoja eli funktoreita, joiden avulla lauseen teema voidaan merkitä. (Häkkinen) functional articulation disorder toiminnallinen artikulaatiohäiriö subst. / / ei mon. = funktionaalinen äännevirhe, toiminnallinen äännevirhe äännevirhe, jonka taustalta ei löydetä elimellistä syytä (Korpinen & Nasretdin) e.g. Äännevirheen toiminnallisesta alkuperästä on kuitenkin ristiriitaisia käsityksiä. Monet tutkijat ovat esittäneet, että funktionaaliset äännevirheet ovat yhteydessä sensomotorisiin taitoihin, rakenteellisiin ja fysiologisiin tekijöihin sekä oppimiseen. (Korpinen & Nasretdin) functional dysphonia toiminnalinen äänihäriö subst. / / ei mon. = funktionaalinen äänihäiriö

59 Definiciones de términos finés 59 äänihäiriö, johon ei löydy mitään elimellistä syytä (Aalto & Parviainen) e.g. Yleisin toiminnalisista häiriöistä on hyperkineettinen ääni. Siihen yhdistyy ^kurkunpää^n, ^nielu^n ja kaulan lihasten liika jännitystä, äänen (^ääni^) kireyttä ja hengästyneisyyttä. (Aalto & Parviainen) ~ ^äänihäiriö^ functional mutism valikoiva puhumattomuus subst. / / ei mon. = elektiivinen mutismi, selektiivinen mutismi lähinnä lapsilla ja nuorilla esiintyvä mielenterveyshäiriö, jolle on ominaista itsepintainen kieltäytyminen puhumasta yhdessä tai useammassa sosiaalisessa tilanteessa, vaikka kyky puhua ja ymmärtää puhetta on normaali (Lääketieteen termit) e.g. Valikoivan puhumattomuuden ennusteesta on hyvin erilaisia arvioita sen mukaan, minkälaisen kriteerein tauti on diagnostisoitu. (Räsänen) ~ ^mutismi^ gag reflex nieluheijaste subst. / / ei mon. ^nielu^n ärsytämisestä aiheutuvat nielun liikkeet (Lääketieteen termit) e.g. Tajuttomaltakin voidaan aina tutkia aivorunkoheijasteet, joita ovat... reaktio nielun ja trakean ärsytykseen (nieluheijaste, laryngotrakeaalinen heijaste reaktiona imuun tai intubaatioputken (^intubaatioputki^) heiluttamiseen). (Lindsberg & Soinila) ~ ^dysfagia^ gestalt therapy gestalt therapy / gestural cue elevihje subst. / / kommunikatiiviset eleet minkä tahansa kehon osan liike, joka saa aikaan oikean reaktion (suomennos Morris) e.g. Vaikka kuulevat lapset vastaanottavat kieltä vokaalisena, puhuttuna, heillä on kyky käyttää symboleja kummassakin modaliteetissa, puhuttuna ja eleenä. (Launonen) gesture ele subst. / / eleet tietynlainen ruumiinosan liike, joka merkitsee jotakin (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Osoittamiseleellä, joka ilmaantuu kaikille lapsille, ja useimmille heistä hieman alle vuoden ikäisenä, on keskeinen merkitys lapsen symbolisen ilmaisun kehityksessä. (Launonen & Lonka) Gilles de la Tourette's syndrome Touretten oireyhtymä subst. / / ei mon. = Gilles de la Touretten oireyhtymä ennen 21 vuoden kää alkanut mielenterveyshäiriö, jolle ovat ominaisia usein toistuvat, monimuotoiset motoriset ja äänelliset nykimisoireet (Lääketieteen termit)

60 Definiciones de términos finés 60 e.g. Touretten oireyhtymässä todetaan motoristen ja äänellisten nykinöiden lisäksi usein myös tarkkaavuuden ja oppimisen vaikeuksia (^oppimisvaikeus^) ja psyykkisiä oireita. (Vanhatalo, Soinila & Iivanainen) glide approksimantti subst. / / approksimantit = puolivokaali, puolikonsonantti Ääntöelinten lähentymällä tuotettu ^äänne^. ( e.g. Jotkin resonantit ovat laadultaan niin ^vokaali^maisia, että niitä saattaa joskus olla vaikea erottaa vokaaleista...tällaisia vokaalimaisia konsonantteja (^konsonantti^) nimitetään puolivokaaleiksi, joskus myös puolikonsonanteiksi. (Wiik) gliding gliding / global aphasia globaali afasia subst. / / ei mon. = täydellinen afasia kielellinen häiriö, jossa kaikki kielellisen toiminnan alueet ovat vaikeasti vaurioituneet kuten puheen tuottaminen ja ^ymmärtäminen^, ^toistaminen^, ^nimeäminen^, lukeminen ja kirjoittaminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Täydellisessä eli globaalissa afasiassa kaikki kielelliset toiminnot ovat vaikeasti häiriintyneet... Useimmiten taustalla on laaja, sekä sulkus lateraliksen edessä että takana olevia aivoalueita vahingoittanut vasemman ^aivopuolisko^n vaurio. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^Brocan afasia^ glossopharyngeal glossofaryngeaalinen subst. / / ei mon. kieleen ja nieluun liittyvä (Lääketieteen termit) glottal attack kova aluke subst. / / kovat alukkeet ^Vokaali^alkuiset sanat lähtevät liikkeelle paukahtaen. ^Äänirako^ suljetaan liian voimakkaasti äänentuoton (^äänentuotto^) alkaessa. Tällöin ääniraon alapuolinen ^ilmanpaine^ saa aikaan poksahtavan äänen (^ääni^) voittaessaan äänihuulten (^äänihuulet^) vastuksen ja saadessaan ne liikkeelle. (Laukkanen & Leino) e.g. Kovat alukkeet ovat kielemme luonnollinen ominaisuus, silloin kun ne korvaavat kadonneen konsonantin (^konsonantti^) ja esiintyvät vokaalilla alkavan ^sana^n edellä, esim. anna'olla. (Aalto & Parviainen) ~ ^fonaatio^, ^äänihäiriö^ glottal channel glottal channel /

61 Definiciones de términos finés 61 glottal closure ääniraon sulkeutuminen subst. / / ääniraon sulkeutumiset äänihuulten lähentyminen tiiviisti toisiaan vasten sulkee ääniraon (Laukkanen & Leino) e.g. ^Äänihuulivärähtely^ tapahtuu siten, että äänihuulet liikkuvat yhteen ja erilleen ja siten niiden väliin jäävä henkitorven osa, äänirako, vuoroin sulkeutuu, vuoroin avautuu, ja siten ^ilmavirtaus^ ääniraosta jaksottuu. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulet^, ^äänirako^ glottal coup glottal coup / glottal fry narina subst. / / ei mon. ^äänihuulet^ ovat tiiviisti toisiaan vasten ja vain pieni osa ääniraon (^äänirako^) etuosasta aukeaa äänihuulten värähdellessä, ^ääni^ kuulostaa narisevalta ja äänihuulten värähdellessä tarpeeksi harvaan yksittäiset värähdykset voidaan kuulla erillisinä poksahduksina (Laukkanen & Leino) e.g. Narinan avulla on mahdollista saavuttaa matalimmat perustaajuudet, jotka ihminen pystyy tuottamaan, 1-70 Hz. (Laukkanen & Leino) glottal plosive glottaaliklusiili subt. / / ei mon. kielessämme esiintyvä ilman kirjainmerkkiä oleva erityis^klusiili^, voi esiintyä sanarajailmaisimena ^vokaali^ympäristössä (Laukkanen & Leino) e.g. Glottaaliklusiilin käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan tällaiset sanarajat voidaan ilmaista myös ^intonaatio^lla ja painotuksella. (Laukkanen & Leino) glottal stricture glottal stricture / glottic efficiency glottic efficiency / glottic space huulirako subst. / / ei mon. äänihuulten väliin jäävä osa (Aalto & Parviainen) e.g. Ääniraossa voidaan vielä erottaa kaksi osaa: raon etuosa, joka on äänihuulten lihasten välissä, on huulirako, ja raon takaosa, joka on ^kannurusto^jen välissä, on rustorako. (Wiik) ~ ^äänirako^, ^äänihuulet^

62 Definiciones de términos finés 62 glottis äänirako subst. / / ei mon. = glottis äänihuulten välinen rako, joka takaosassaan jatkuu ^kannurusto^jen väliin (Lääketieteen termit) e.g. Äänihuulivärähtely tapahtuu kaksivaiheisesti: ääniraon (^äänirako^) avautumisvaihessa äänihuulten alapinnat erkanevat toisistaan ennen yläpintoja, ja ääniraon sulkeutumisvaiheessa äänihuulten alapinnat menevät yhteen ennen yläpintoja. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulet^, ^kurkunpää^ glottogram glottogrammi subst. / / glottogrammit glottografin tuottama rekisteröinti ( e.g. Glottogrammin avulla voidaan määritellä äänihuuliperiodin sisäisten vaiheiden suhteita: avovaiheen (open quotient) ja sulkuvaiheen (contact quotient) prosentuaalinen osuus koko periodin kestosta. ( Goo stage Goo stage / grammar kielioppi subst. / / kieliopit tietyn kielen lauseiden muodostusta koskevat säännöt (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Kun kieliopillinen kehitys lähtee voimakkaaseen kehityspyrähdykseen 2,5-3 vuoden iässä, näyttää kuulevien viittovien perheiden lasten kieliopillisten taitojen kehitys olevan hitaampaa kuin ^viitomakieli^sissä perheissä elävien lasten. (Takkinen) grommet tärykalvoputki subst. / / tärykalvoputket = tympanostomiaputki, ilmastointiputki putki, joka asetetaan puhkaisuviillosta hieman tärykalvon keskikohdan etupuolelle ilmastoimaan ^välikorva^a (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Tärykalvossa olevan putken ansiosta välikorva tuulettuu ja välikorvan paksuuntunut ^limakalvo^ pääsee tervehtymään. (Pettay) ~ ^korvatorvi^, ^tärykalvo^, ^välikorva^ hard palate kova suulaki subst. / / ei mon. = kitalaki osittain luukudoksesta muodostunut suulaen etuosa (Lääketieteen termit) e.g.... piilosuulakihalkio. Se on monesti tunnistettavissa kaksihaaraisen ^uvula^n lisäksi suulaen keskiviivassa kulkevasta vaosta, joka voi olla läpikuultava, sekä pinestä sormin tunnettavasta lovesta kovan suulaen reunassa. (Hukki & Rautio)

63 Definiciones de términos finés 63 ~ ^suulakihalkio^, ^pehmeä suulaki^ headphone kuulokkeet subst. / / ei yks. = korvakuulokkeet sangalla yhdistetyt korvilla pidettävät kapselit, joissa on pienet kovaääniset, kuulokkeet (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Kuulokkeiden johto, jossa voi olla erillinen voimakkuuden säädin, kytketään äänentoistolaitteen kuuloke- tai lisä^kaiutin^liitäntään. (Kronlund) ~ ^kuulovika^, ^audiometri^ hearing aid kuulokoje subst. / / kuulokojeet = kuulolaite pieni ^vahvistin^laite, joka koostuu ^mikrofoni^sta, säädettävästä vahvistimesta, kuulokkeesta (^kuulokkeet^) ja virtalähteestä; kuulokojeen akustisella vahvistuksella pyritään kompensoimaan kuuloherkkyyden (^kuuloherkkyys^) heikentymistä (Kronlund) e.g. Kaikkin yleisin kuulokojemalli on korvantauskuulokoje. Korvantauskuulokojeen kuulokkeeseen on kiinnitetty koukku ja letku, joita pitkin ^ääni^ johdetaan korvakappaleeseen. (Kronlund) ~ ^kuulovika^ hearing impairment kuulovika subst. / / kuuloviat ^audiometri^lla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan ^kuulokynnys^ten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^kuulokoje^ hearing screening kuulonseulonta subst. / / kuulonseulonnat kuulonvajauksen toteamiseksi tehtävä joukkotesti (Lääketieteen termit) e.g. Kuulonseulonnan suorittaminen äänes^audiometri^llä tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin ^kuulokynnys^mittaus muutenkin, paitsi että on asetettu tietty raja-arvo, seulontataso, jolla seulottavat tutkitaan. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^ hearing sensitivity kuulon herkkyys subst. / / ei mon. = kuuloherkkyys kynnysäänitaso, joka on juuri kuultavissa tai saa aikaan vasteen korvassa tai kuulojärjestelmässä (Jauhiainen 2000) e.g. Kuulokynnyksen (^kuulokynnys^) alenemaan liittyvä kuuloherkkyyden heikentyminen pyritään siis kompensoimaan ^kuulokoje^en akustisella vahvistuksella. (Kronlund) ~ ^kuulovika^

64 Definiciones de términos finés 64 hearing test kuulon mittaus subst. / / kuulon mittaukset = kuulontutkimus e.g. Puheella on lasten kuulontutkimuksessa kiistattomia etuja ääneksiin, moduloituihin ääneksiin, kaistasuodatteisiin tehosteisiin ja akustisesti mitattuihin instrumentteihin verrattuna. Se on mielekäs ärsyke lapsen ymmärtäessä testisanan semanttisesti. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^, ^audiometri^, ^kuulon seulonta^ hemianopia hemianopsia subst. / / ei mon. = hemianopia näkökentän toisen puoliskon puuttuminen tai kaventuminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Toispuolinen näköaivokuoren vaurio johtaa siis kummankin silmän vastakkaisen näkökenttäpuoliskon puutokseen (homonyymi hemianopia), kun bilateraalinen vaurio johtaa kortikaaliseen sokeuteen. (Soinila) hemiparesis hemipareesi subst. / / ei mon. toispuoleinen herpauma, vasemman tai oikean puolen osittainen halvaus (lihasten heikkous) (Lääketieteen termit) e.g. Hemipareesi todetaan %:lla kontuusiovamman saaneista. Paikallisen vamman merkkeinä voivat olla myös afasia ja näkökenttäpuutokset. (Palomäki, Öhman & Koskinen) ~ ^hemiplegia^, ^afasia^ hemiplegia hemiplegia subst. / / ei mon. toispuolihalvaus, vasemman tai oikean puolen ^lihas^ten täydellinen ^halvaus^ (Lääketieteen termit) e.g. Hemiplegian etiologia erityisesti täysiaikaisina syntyneillä lapsilla jää usein epäselväksi. Tämä diagnoosi asetetaan vajaalle 30 %:lle CP-potilaista. (Autti-Rämö) ~ ^hemipareesi^, ^CP-vammaisuus^, ^afasia^ hemisphere aivopuolisko subst. / / aivopuoliskot = hemisfääri isoaivojen (^isoaivot^) vasen ja oikea puolisko, joita syvä välivako erottaa toisistaan ja jotka ovat mm. aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä keskenään (Lääketieteen termit) e.g. Aikuisen hemisfäärit näyttävät symmetrisiltä tarkasteltaessa irrotettuja aivoja makroskooppisesti, mutta pään kuvantamistutkimukset osoittavat useimpien ihmisten oikean otsalohkon ja vasemman takaraivolohkon olevan hieman suurempi kuin vastapuolen parinsa. (Soinila) ~ ^pikkuaivot^, ^isoaivot^ Hertz

65 Definiciones de términos finés 65 hertsi subst. / / hertsit = Hz taajuuden yksikkö, joka ilmoittaa jaksojen lukumäärän sekunnissa (Suomi 1990) e.g. Miehen puheäänen tavallinen keskimääräinen perustaajuus on noin 100 Hz ja naisen noin 200 Hz siis äänihuulet värähtelevät miehillä taajuudella 100 värähdystä sekunnissa, naisilla 200 värähdystä sekunnissa. (Laukkanen & Leino) ~ ^taajuus^, ^kuulovika^, ^audiometri^ high back vowel korkea takavokaali subst. / / korkeat takavokaalit = suppea/suljettu/ahdas takavokaali vokaali, joka tuotetaan ^suuontelo^n takaosassa ja jota äänettäessä ^kieli^ nousee (Korhonen) e.g. Esim. ne vokaalit, jotka sijaitsevat lähellä i:tä ovat suppeita etuvokaaleja, u-maiset ovat suppeita takavokaaleja, o-maiset vokallit välisiä takavokaaleja, ä-mäiset vokaalit väljiä etuvokaaleja jne. (Wiik) ~ ^vokaali^, ^takainen äänne^, ^etuvokaali^ high frequency word useasti esiintyvä sana subst. / / useasti esiintyvät sanat ^sana^, jolla on korkea esiintymisaste (Lehtihalmes 2001) high front vowel korkea etuvokaali subst. / / korkeat etuvokalit = suppea/suljettu/ahdas etuvokaali vokaali, joka tuotetaan suuontelon etuosassa ja jota äänettäessä ^kieli^ nousee (Korhonen) e.g. Esim. ne vokaalit, jotka sijaitsevat lähellä i:tä ovat suppeita etuvokaaleja, u-maiset ovat suppeita takavokaaleja, o-maiset vokaalit välisiä takavokaaleja, ä-mäiset vokaalit väljiä etuvokaaleja jne. (Wiik) ~ ^vokaali^, ^etinen äänne^, ^korkea takavokaali^ high-tone deafness korkeiden taajuuksien kuurous subst. / / ei mon. ~ ^kuulovika^ hoarse käheys subst. / / ei mon. äänen soinittomuus, jonka syynä voi olla esim. äänihuulten (^äänihuulet^) tulehdus, ^kurkunpää^n kasvain tai palaavan kurkunpäähermon vahingoittuminen (Lääketieteen termit) e.g. Jos recurrens-hermon ylin osa vaurioituu, seurauksena on eriasteinen käheys aina äänettömyyteen, ^afonia^an saakka. (Aalto & Parviainen) ~ ^äänihäiriö^, ^narina^, ^afonia^, ^dysfonia^, ^ääni^

66 Definiciones de términos finés 66 homorganic homorgaaninen adj. / / homogaaniset frikatiivi, joka ääntyy samassa ääntymäpaikassa kuin klusiili (Wiik) e.g. Foneettisesti aivan samakaltainen homorgaaninen jono voidaan yhdessä kielessä perustellusti tulkita klusiilifoneemin ja frikatiivifoneemin jonoksi, joissakin toisessa kielessä yhtä perustellusti yhdeksi foneemisegmentiksi, jota tällöin kutsutaan affrikaataksi (^affrikaatta^). (Suomi 1996) ~ ^frikatiivi^, ^klusiili^ hyperactivity hyperaktiivisuus subst. / / ei mon. = hyperkineesia liikatoimeliaisuus, ylivilkkaus (Lääketieteen termit) e.g. Varhaiskehityksen aikana vaihtuvat huoltajuussuhteet ja kiintymyssuhteen kehittymistä haittaavat olosuhteet ovat yhteydessä erityisesti koulussa esintyvään hyperaktiivisuuteen ja keskittymisongelmaan. (Almqvist) hyperadduction hyperadduktio subst. / / hyperadduktiot äänihuulten (^äänihuulet^) ^adduktio^voima on liian suuri suhteessa ääniraon (^äänirako^) alapuoliseen ^ilmanpaine^eseen (Laukkanen & Leino) e.g. Äänihuuliin kohdistuu voimakas mekaaninen rasitus. Äänihuulten välinen törmäysvoima niden mennessä yhteen on suuri ja äänihuulet tekevät myös suurempaa kierteisliikettä ääniraon avautuessa. (Laukkanen & Leino) ~ ^hyperfunktionaalinen ääni^, ^äänihäiriö^ hyperfunctional tension voice disorder hyperfunktionaalinen ääni subst. / / ei mon. = puristeinen ääni äänihäiriö, joka aiheutuu liian suuresta äänihuulten (^äänihuulet^) ^adduktio^voimasta suhteessa ääniraon alapuoliseen ilmanpaineeseen; ^ääni^ on tiukka, metallikas (Laukkanen & Leino) e.g. Hyperfuntionaalinen äänenkäyttötapa on eräs tärkeä äänenväsymishäiriön ja orgaanisten äänihuulikudosvaurioiden aiheuttaja. (Laukkanen & Leino) ~ ^hypofunktionaalinen ääni^, ^äänihäiriö^ hyperkinetic dysphonia hyperkinetic dysphonia / hyperlexia hyperleksia subst. / / ei mon. epätavallisen hyvä lukutaito lapsella, jolla muuten on heikko kognitiivinen taso, usein vaikea älyllinen kehitysvammaisuus (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Lukemisessa voi olla virheelisyyttä ja virhellinen sävelkulku (intonaatio). Luetun ymmärtäminen on vähäistä. Lapsella voi olla autistisia piirteitä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^älyllinen kehitysvammaisuus^

67 Definiciones de términos finés 67 hypernasality hypernasaalisuus subst. / / ei mon. Lt. rhinolalia aperta havaittavissa oleva puheen soinnillisten elementtien vääristyminen, joka johtuu siitä, että nasaalinen ja oraalinen resonanssiontelo on puheen aikana epätavaliisesti yhteydessä toisiinsa, ja joka ilmenee vain normaalin äänen (^ääni^) ja artikulaation yhteydessä (Haapanen) e.g. Puheen nasaalisuus tarkoittaa puheen nenäsointia mutta ei kerro mitään sen määrästä. Hypernasaalisuus viittaa liialliseen ja ^hyponasaalisuus^ liian vähäiseen määrään nenäsointia. (Haapanen) ~ ^hyponasaalisuus^, ^suulakihalkio^, ^velofaryngaalinen insuffisienssi^, ^tukkoisuus^ hypertrophy hypertrofia subst. / / ei mon. = liikakasvu solujen suurenemisesta johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko (Lääketieteent termit) e.g. Oireena kitarisahypertrofiasta voi olla nenähengityksen vaikeutuminen, yöllinen kuorsaus ja hengityksen muuttuminen suuhengitykseksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) hypofunctional tension voice disorder hypofunktionaalinen ääni subst. / / ei mon. = vuotoinen ääni äänihäiriö, joka aiheutuu kun ^äänirako^a suljetaan liian höllästi suhteessa alapuoliseen ilmanpaineeseen; ääni on vuotoinen (^vuotoisuus^) ja sen voimakkuus on heikohko (Laukkanen & Leino) e.g. Hypofunktionaalinen äänenkäyttö ei yleensä rasita äänihuulia (^äänihuulet^) (poikkeuksena kenties äärimmäinen hypofunktio, jossa äänihuulet "retkahtelevat" ison ilmavirtauksen (^ilmavirtaus^) seurauksena), mutta syntyvä ^ääni^ ei ole kuuluva. (Laukkanen & Leino) ~ ^hyperfuntionaalinen ääni^, ^äänihäiriö^ hypokinetic dysphonia hypokinetic dysphonia / hyponasality hyponasaalisuus subst. / / ei mon. Lt. rhinolalia clausa e.g. Puheen nasaalisuus tarkoittaa puheen nenäsointia mutta ei kerro mitään sen määrästä. Hypernasaalisuus viittaa liialliseen ja hyponasaalisuus liian vähäiseen määrään nenäsointia. (Haapanen) ~ ^hypernasaalisuus^, ^nasaalisuus^, ^cul-de-sac resonaatio^, ^tukkoisuus^

68 Definiciones de términos finés 68 hypopharynx alanielu subst. / / ei mon. = hypofarynks kartion muotoinen nielun alin osa (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Alanielun perustutkimus on epäsuora ^laryngoskopia^. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^nielu^ hypotonia hypotonia subst. / vähentynyt lihasjänteys (Lääketieteen termit) e.g. Hypotoniset lapset käyttävät tyypillisiä liikemalleja ja asennot muovautuvat painovoiman määrääminä niin "matalalle" kuin ligamentiti antavat periksi. (Autti-Rämö) ~ ^CP-vamma^, ^Parkinsonismi^ idiopathic idiopaattinen adj. / / idiopaattiset syntymekanismiltaan tuntematon, itsesyntyinen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Paikallisalkuisten epilepsioiden (^epilepsia^) syynä on usein - mutta ei aina - jokin aivovaurio, kun taas suoraan yleistyvät kohtaukset ovat lähes aina kryptogeenisia tai idiopaattisia. (Sillanpää) illocutionary illocutionary / impairment vika subst. / / viat = ^heikkeneminen^, ^huononeminen^ e.g. Kuuloviat (^kuulovika^) jaetaan kahteen tyyppiin: konduktiivisiin (^konduktiivinen kuulovika^) ja sensorineuraalisiin kuulovikoihin (^sensorineuraalinen kuulovika^). (Sorri) impedance impedanssi subst. / / ei mon. vaihtovirran kokonaisvastus (Lääketieteen termit) e.g. Akustisella impedanssilla tarkoitetaan korvan ääntä (^ääni^) johtavan systeemin väräshtelyvastusta. Impedanssi voi olla poikkeuksellisen suuri, jos esimerkiksi ^tärykalvo^ tai kuuloluuketju ovat jäykkäliikkeiset. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^akustinen impedanssi^ impedance audiometry impedanssi audiometri subst. /

69 Definiciones de términos finés 69 laitteisto, jonka avulla mitataan korvan impedanssia; impedanssin mittauksessa käytetään mittausääntä, josta osa heijastuu ^tärykalvo^lta takaisin, korvaan annettujen ja takaisin heijastuneiden äänien taso- ja vaihe-eroista voidaan laskea korvan impedanssin arvo mittaustaajuudella (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Kun korvan impedanssia muutetaan esimerkiksi stapediusrefleksillä tai ^korvakäytävä^n ilmanpainetta muuttamalla, muuttuu korvakäytävästä mitattava äänenpaine, minkä muutoksen voi tulostaa mittarilla tai laitteistoon kytketyllä piirturilla. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^audiometri^ impulsivity impulssiivisuus subst. / / ei mon. hetkellisten mielijohteiden mukaan toimiminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Erityisesti nuorten kohdalla on todettu, että kielteisten affektien, kuten masennuksen, ahdistuksen, agressiivisuuden ja impulssiivisuuden, suuri määrä lisää taipumusta itsemurhaalttiuteen. (Räsänen) ~ ^hyperaktiivisuus^ incipient stuttering primääriänkytys subst. / / ei mon. änkytyksen ensimmäinen vaihe, jossa esiintyy lyhyitä ja helppoja toistoja, venytksiä äänteissä (^äänne^) ja ^tavu^issa, puheen rytmi ei häiriinny (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Aikuisänkytys onkin pitkälle luonteeltaan änkytyksen välttelyä. Puhemotorisia tapahtumia mitattaessa onkin ongelmallista se, mitataanko primaaria ydinänkytykseen liittyvää ilmiötä vai jotain sekundaarista opittua käyttäytymistä. (Grönroos) ~ ^änkytys^ infant vocalization varhainen ääntely subst. / / varhaiset ääntelyt vegetatiivisten toimintojen lähinnä sisään ja ulos hengityksen aikana esiintyvää, lyhytkestoista ääntelyä sekä refleksiivistä, epämukavuutta ilmaisevaa itkuääntelyä (Koppinen, Lyytinen, Rasku-Puttonen) e.g. Vastasyntyneen vauvan muu ääntely on hyvin vähäistä, mutta pian lapsi alkaa äännellä myös tyytyväisenä ollessaan ja erityisesti aikuisen kanssa seurustellessaan. (Launonen & Lonka) ~ ^kujertelu^, ^jokeltelu^ infection infektio subst. / / infektiot = tartunta taudinaiheuttajien tunkeutuminen elimistöön sen ulkopuolelta tai siirtyminen elimistön osasta toiseen (Lääketieteen termit) e.g. Toistuvat infektiot ovat tavallisia infektiota vuodessa ja 2-4 kuukautta oireista aikaa vuodessa on vielä normaalia alle kolmevuotiaalla lapsella. (Kunnamo) inflammation tulehdus subst. / / tulehdukset = inflammaatio

70 Definiciones de términos finés 70 fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen vaurioon kohdistuva verisuonikkaiden kudosten reaktiotapa, jolle on ominaista mm. verenvirtauksen lisääntyminen, verisuonien seinämien läpäisevyyden kasvu, makrofagien ja leukosyyttien hakeutuminen paikalle ja monien immunologisten mekanismien käynnistyminen, kliinisinä oireina punoitus, turvotus, kuumotus ja kipu (Lääketieteen termit) e.g. Tavallisimpia taustoja sekretorisen välikorvatulehduksen syntyyn ovat infektiot ylähengitysteissä (^ylähengitystiet^). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^infektio^ inflection taivutus subst. / / taivutukset morfologisten keinojen käyttöä sanamuotojen, taivutusmuotojen muodostamiseksi lekseemeistä; ilmaisee kieliopillisia suhteita, taivutetun ^sana^n suhdetta ^lause^en muihin sanoihin, yleensä johonkin tiettyyn sanaan (Karlsson) e.g. Kielen taivituskategoriat koostuvat oppositiossa olevista morfosyntaktisista piirteitä (^piirre^). (Karlsson) infraglottal infraglottinen subst. / / ei mon. ääniraon alapuolinen (Lääketieteen termit) e.g. Tämä kertoo siitä, että äänirako suljetaan liian voimakkaasti äänentuoton alkaessa. Silloin ääniraon alapuolinen ilmanpaine saa aikaan poksahtavan äänen voittaessaan äänihuulten vastuksen ja saadessaan ne liikkeelle. (Laukanen & Leino) ~ ^äänirako^, ^kurkunpää^ inhalatory stridor inspiratoorinen stridor subst. / / ei mon. sisäänhengitykseen liittyvä vinkuna (Lääketieteen termit) e.g....tällöin lapsella on muuten normaalisti larynx-alueen rustot, mutta ne ovat niin pehmeitä, että hengittäessä ja erityisesti inspiriumissa ^kurkunpää^n rustot painuvat kasaan. Oireena onkin inspiratoorinen stridor. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^stridor^, ^hengitys^ inner ear sisäkorva subst. / / sisäkorvat ohimoluun sisällä sijaitseva nesteen täyttämä korvan osa, jossa kuulo- ja tasapainoreseptorit sijaitsevat (Lääketieteen termit) e.g. ^Simpukka^ on se sisäkorvan osa, joka aktivoituu äänen vaikutuksesta, ja muihin sisäkorvan osiin vaikuttavat erityyppiset kiihtyvyydet. (Sillman 1995b) ~ ^välikorva^, ^korvatorvi^ inner language sisäinen kieli subst. / / ei mon. puhetta ennakoiva toiminta, jonka avulla puhetta suunnitellaan äänettömästi (Kanninen, Hämälä & Palomäki)

71 Definiciones de términos finés 71 e.g. Ensimmäisessä vaiheessa (syntymästä 9kk ikään) lapsi kuuntelee puhetta ja alkaa vähitellen ^ymmärtää^ sitä. Hänelle kehittyy sisäistä kieltä käsitteiden ymmärtämiseksi. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) inspiration sisäänhengitys subst. / / ei mon. hengitysvaihe jossa rintaontelo laajenee ja ilmaa virtaa keuhkoihin (Lääketieteen termit) e.g. Sisäänhengityksen alkaessa hengityslihakset ovat veltostuneina. (Sillman 1995b) ~ ^hengitys^ intelligibility (puheen) ymmärrettävyys subst. / / ei mon. e.g. Yleensä ^parkinsonismi^potilaat puhuvat hiljaisella äänellä ja suhteellisen nopeasti usein vielä nopeutta kiihdyttäen puhejakson loppua kohti, mutta hyvin pienin artikulaatioliikkein ja käyttävät niukasti prosodiikkaa, joten näisen potilaiden puheen ymmärrettävyys on huomattavan heikkoa. (Lehtihalmes 1993) interdisciplinary consultation moniammatillinen konsultaatio subst. / / moniammatilliset konsultaatiot neuvonnan, ohjannan tai muun avun kysyminen muun alan asiantuntijalta (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Työryhmässä eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä. Toimiakseen hyvin ryhmä tarvitsee pitkäaikaista yhteistyötä, työnohjausta sekä oman työn jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. (Koivikko) interiorized stutterer piiloänkyttäjä subst. / / piiloänkyttäjät = sisäinen änkyttäjä änkyttäjä, joka tilanteita välttelemällä kiertää änkytysilmentymänsä esimerkiksi sanoja (^sana^) vaihdellen, ^lause^rakenteita muutellen, käyttäen latistettua kieltä ja taitavia välttelykeinoja, niin ettei kuulija koskaan kuule itse änkytystä (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Piiloänkyttäjä on kuulijan kannalta sujuva puhuja. Kuitenkin tarkemman kuuntelun jälkeen hänen puheensa voi olla hiukan omituista, mutta useimmiten kuulija ei peiteniksejä huomaa. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^ulkoinen änkyttäjä^ intermittent aphonia ajoittainen afonia subst. / / ei mon. ajoittain esiintyvä ääntöelinten tila, jossa artikulaatio on normaali mutta ^fonaatio^ ei onnistu (Lääketieteen termit) ~ ^afonia^, ^äänihäiriö^, ^dysfonia^ intervention interventio subst. / / interventiot

72 Definiciones de términos finés 72 asioihin puuttuminen, esim. mikä tahansa terveydenhuoltohenkilöstön suorittama henkilöön tai hänen lähiympäristöönsä kohdistuva toimenpide tai hoito (Kanninen, Hämälä & Palomäki) intervention goal intervention goal / intonation intonaatio subst. / / ei mon. = sävelkorkeusvaihtelu sävelkulku, joka esiintyy puheessa (Wiik) e.g. Perusvärähtely vaikuttaa eniten puheen tajuttuun sävelkorkeuteen, erityisesti puhunnosten intonaatioon. Intonaatiolla on yleismaailmallisesti ekspressiivisiä tehtäviä, sillä ilmaistaan ihmettelyä, yllättymistä, pelästymistä, hellittelyä jne. (Karlsson) ~ ^prosodia^ intonation pattern intonation pattern subst. / ~ ^intonaatio^ intraoral air pressure suunsisäinen ilmanpaine subst. / / ei mon. e.g. Jos lapsi ei halkion vuoksi pysty saamaan aikaan imemisen vaatimaa alipainetasoa suuontelossa, hän saattaa esimerkiksi nostaa kielen sivulaiteen peittämään suulakihalkiota. (Haapanen 1998) intubation intubaatio / putken vieminen onttoon elimeen (Lääketieteen termit) e.g. Kun ^kurkunpää^ on jostain syystä ahtautunut, intubointi on yleensä vaikeampaa kuin normaalisti. Silti intubaatio on useimmiten ensimmäinen kyseeseen tuleva hätätoimenpide. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^endotrakeaalinen intubaatio^, ^intubaatioputki^ jargon jargon subst. / / ei mon. ~ ^afasia^ jargon aphasia jargon afasia subst. / / ei mon.

73 Definiciones de términos finés 73 = ^sanasalaatti^ merkityksetöntä puhetta, johon liittyy puheen ymmärtämisen häiriö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Sanasalaatti voi muodostua uudissanoista (neologistinen jargon), merkitykseltään väärien sanojen käytöstä (semanttinen jargon) tai se voi koostua merkityksettömistä äänteistä (foneeminen jargon). Sanasalaatti on yksi aivoperäisen afasian esiintymismuoto. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ kinesics ei-sanallinen kommunikaatio?? subst. / / ei mon. e.g. Myös myöhemmin ei-sanallisella ^kommunikaatio^lla on tärkeä merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. ^Ele^et ja ilmeet voivat sanoa enemmän kuin ^sana^t. (Koivikko) labial labiaalinen adj. / / labiaaliset ^äänne^, jota muodostettaessa huulet ovat kokonaan kiinni tai joiden aikana suuaukkona on rako tai suhteellisen pyöreä aukko (Wiik) e.g. Labiaalisia äänteitä ovat tämän luokittelun mukaan siis mm. p, m, f, u, y, o ja ö... (Wiik) ~ ^bilabiaalinen^ labial assimilation labiaaliassimilaatio / labiodental labiodentaalinen adj. / / labiodentaaliset ^äänne^, joka tuotetaan siten, että sulku tai hälyä aiheuttava kohta on sekä huulissa että yläetuhampaiden tienoilla (Häkkinen) e.g. labiodentaalinen nasaali: suom. kamferi (Karlsson) ~ ^labiaalinen^, ^dentaalinen^, ^bilabiaalinen^ Landau Kleffner syndrome Landau-Kleffnerin oireyhtymä subst. / / ei mon. sairaus, jossa jo puhekyvyn oppinut lapsi alkaa saada epileptisiä kohtauksia, kuuloerottelukyky heikkenee, josta seuraa kuuloagnosia ja puheen ymmärtämiseen painottuva ^afasia^ (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Disintegratiivisia häiriöitä lähellä on edellisiä parempiennusteinen Landau-Kleffnerin oireyhtymä, johon liittyy ^epilepsia^ ja puhekyvyttömyys. (Linna) language kieli subst. / esittävien merkkien eli symbolien järjestelmä (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen)

74 Definiciones de términos finés 74 e.g. Alusta alkaen kielellä on ollut keskeinen osa ihmisen kulttuurievoluutiossa. Tekniikan kehittyessä ja yhteisörakenteiden monimutkaistuessa kielen merkitys on vielä huimasti kasvanut. (Korhonen) ~ ^kielen kehitys^ language acquisition kielen omaksuminen subst. / / ei mon. = kielen oppiminen monivaiheinen, useita vuosia kestävä tapahtuma, jonka aikana lapsi omaksuu äidinkielensä sanaston ja säännöt, joiden mukaan lauseita muodostetaan ja sanoja taivutetaan (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) e.g. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita kielen oppimisen lainalaisuuksista sekä siitä, missä määrin kielitaito on yhteydessä lapsen kehityksen muiden alueiden kuten havaintojen, ajattelun ja muistin samanaikaiseen kehittymiseen. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) ~ ^kieli^, ^kielen kehitys^ language assessment kielen arviointi subst. / / ei mon. e.g. Puheterapeutti kartoittaa lapsen kielellisen kehityksen, puheen ymmärtämisen ja puhekyvyn, aktiivisen ja passiivisen ^sanavarasto^n sekä puheessa mahdollisesti esiintyvät ^äännevirheet^. (Koivikko) ~ ^kieli^, ^kielen omaksuminen^, ^kielen kehitys^ language development kielen kehitys subst. / / ei mon. = kielenkehitys perustana ovat hermoston rakenteelliset ja fysiologiset piirteet, toisaalta ympäristötekijät; edellyttää kuulonvaraisen havaitsemisen (^kuulonvarainen havaitseminen^), kiellellisen tajun, ymmärtämisen(^ymmärtäminen^), jäljittelyn ja motoris-kielellisen ilmaisun kehittymistä oikeassa järjestyksessä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Lapsen kielen kehitystä ja kielen oppimista koskevassa nykykirjallisuudessa korostetaan yleisesti puhetta edeltävän kommunikoinnin merkitystä sekä normaalisti kehittyvillä lapsilla että sellaisilla lapsilla, joilla on kehityksen riskitekijöitä. (Launonen & Lonka) ~ ^kieli^, ^kielen omaksuminen^, ^kielen arviointi^ language impairment kielihäiriö subst. / / kielihäiriöt kyvyttömyys kommunikoida tehokkaasti kielen välityksellä ja käyttää kieltä oppimisen välineenä, siihen liittyy usein sosiaalisia, emotionaalisia sekä koulumenestykseen liittyviä ongelmia (Korpilahti) e.g. Lievät kielihäiriöt ovat lapsilla tavallisia; noin 10 %:lla esikouluikäisistä esiintyy kielenkehityksen viivettä. (Korpilahti) ~ ^kielen kehitys^, ^kieli^, ^kielen omaksuminen^, ^kielen arviointi^ language intent kielellinen tarkoite subst. / / kielelliset tarkoitteet

75 Definiciones de términos finés 75 joku kielen ulkopuolisessa maailmassa oleva olio, johon viitataan käyttämällä kieltä (Korhonen) e.g. Ikoni osoittaa suoraa muodollista tai rakenteellista yhtäläisyyttä tarkoitteensa kanssa. Se on takoitteensa kuva, ikoni. (Korhonen) language therapy puheterapia / LARSP LARSP / laryngeal airway laryngaalinen ilmareitti subst. / / ei mon. ~ ^kurkunpää^ laryngeal carcinoma kurkunpääsyöpä subst. / / ei mon. kurkunpään pahanlaatuinen kasvain, erityisesti yli 50-vuotiaiden pitkään tupakoineiden miesten levyepiteelisyöpä (Lääketieteen termit) e.g. Kurkunpääsyövän tavallisin oire on äänen käheys. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^ laryngeal mirror kurkunpääpeili subst. / / kurkunpää peilit = kurkkupeili kurkunpään tarkasteluun tarkoitettu pieni varrellinen peili (Lääketieteen termit) e.g. Äänihuulten (^äänihuulet^) toimintaa pystyy ulkopuolelta tarkkailemaan kurkkupeilin avulla n cm:n päästä. Valo heijastetaan peilien kautta. (Aalto & Parviainen) ~ ^kurkunpää^ laryngeal muscle cramping kurkunpään lihasten kouristelu / laryngeal muscle tension kurkunpään lihasten jännitys subst. / / ei mon. e.g. Äänen voimistaminen ja etenkin samanaikainen korkeuden nousu synnyttävät kurkunpäässä jännitystilan, jonka vaikutus voi olla äänihuulia traumatisoiva. (Aalto & Parviainen)

76 Definiciones de términos finés 76 laryngeal spasm laryngospasmi subst. / / laryngeaaliset spasmit kurkunpään kouristus (Lääketieteen termit) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia (^spasmodinen dysfonia^). Tässä potilaan äänihuulissa (^äänihuulet^) esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Lehtihalmes 1993) ~ ^kurkunpää^ laryngeal web kurkunpään sulkukalvo subst. / / ei mon. äänihuulien (^äänihuulet^) etu- ja keskikolmanneksen väliin jäävä kalvo (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^synnynnäinen kurkunpään sulkukalvo^ laryngectomee laryngektomoitu potilas subst. / / ei mon. potilas, jolta kurkunpää on poistettu, eikä hän siksi kykene normaaliin fonaatioon (Lehtihalmes 1993) e.g. Aiemmin laryngektomoidut potilaat opettilivat ns. ruokatorvipuheen tai käyttivät äänivibraattoria. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^, ^kurkunpään syöpä^, ^laryngektomia^ laryngectomy laryngektomia subst. / kurkunpään poisto (Lääketieteen termit) e.g. Kurkkusyövän takia Suomessa tehdään noin 150 kurkunpään poistoa vuosittain. Tällöin potilas menettää kyvyn normaaliin fonaatioon. (Lehtihalmes 1993) ~ ^kurkunpää^, ^kurkunpään syöpä^ laryngitis laryngiitti subst. / / laryngiittit = kurkunpäätulehdus 1) akuutti laryngiitti: ylähengitysteiden infektioon liittyvä, virusten ja/tai bakteerien aiheuttama kurkunpään tulehtuminen, jonka keskeinen oire on äänen käheytyminen tai puhekyvyn katoaminen muutamiksi päiviksi 2) krooninen laryngiitti: tila, jossa äänihuulten pitkäaikaisen tulehduksen aiheuttama limakalvoturvotus on johtanut äänihuulten paksunemiseen ja epätasaisuuteen (Lääketieteen termit) e.g. 1) Jos akuuttia laryngiittia sairastavan potilaan kurkkuun katsotaan peilillä, nähdään hieman turpeat ja lievästi punoittavat äänihuulet. 2) Kroonisen laryngiitin hoidossa tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota etiologisten tekijöiden eliminoitiin, kuten ilman laadun parantamiseen, tupakanpolton lopettamiseen ja regurgitaation hoitoon. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^

77 Definiciones de términos finés 77 laryngomalacia laryngomalasia subst. / / ei mon. = kurkunpään pehmentyminen vastasyntyneen tai pikkulapsen kurkunpään rustojen epänormaali pehmeys, johon usein liittyy henkitorven pehmeys (trakeomalasia) (Lääketieteen termit) e.g. Lievempi kehityhäiriö on "laryngomalasia". Tällöin lapsella on muuten normaaliksi muodostuneet larynx-alueen rustot, mutta ne ovat niin pehmeitä, että hengittäessä ja erityisesti inspiriumissa kurkunpään rustot painuvat kasaan. Oireena onkin ^inspiratoorinen stridor^. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^ laryngopharyngectomy laryngopharyngectomy / laryngopharynx alanielu subst. / / ei mon. = hypofarynks kartion muotoinen nielun alin osa (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Alanielun perustutkimus on epäsuora laryngoskopia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^nielu^ laryngoscopy laryngoskopia subst. / / laryngoskopiat = kurkunpääntähystys kurkunpään tarkastelu peilin tai laryngoskoopin avulla (Lääketieteen termit) e.g. Kurkunpään perustutkimus on peililaryngoskopia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^ larynx kurkunpää subst. / / ei mon. = larynks, larynx kaulan etuosassa sijaitseva, henkitorven yläosaan liittyvä ^rusto^inen elin, jonka avulla ihminen voi mm. pysäyttää hengitysilman kulun ja tuottaa ^ääni^ä (Lääketieteen termit) e.g. Kurkunpää muodostuu useista toisiinsa niveltyvistä rustoista. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) lateral lateraalinen adj. / / lateraaliset ^äänne^, jossa ilmavirta kulkee kielen molemminpuolin muodostuvien aukkojen kautta (Korhonen) e.g. ^Likvida^t jakautuvat edelleen l:n tyyppisiksi eli lateraaleiksi ja r:n tyyppisiksi eli tremulanteiksi. (Wiik)

78 Definiciones de términos finés 78 lateral plane lateraalisuunta subst. / / ei mon. kaukana keskitasosta sijaitseva, sivulla sijaitseva, sivunpuoleinen (Lääketieteen termit) e.g. Lateraalinen keskikasvomurtuma on yleisin hoitoa vaativa murtuma. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) lateral seal lateral seal / learning disability oppimisvaikeus subst. / / oppimisvaikeudet eri tekijöistä aiheutuva vaikeus saavuttaa opiskelun tavoitteita (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Oppimisvaikeuksista puhutaan, jos tavoitteiden saavuttaminen vaatii oppilaalta tai opiskelijalta kohtuuttomasti aikaa tai vaivaa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) legato speech legatopuhe subst. / / ei mon. e.g. Nauhuri kehoittaa änkyttäjää puhumaan hitaasti, pehmeästi ja legatomaisesti. (Nissinen) lesion leesio subst. / / leesiot = vamma, vaurio, vioittuma, häiriö elimen rakenteen tai toiminnan sairaalloinen muutos (Lääketieteen termit) e.g. Vammapotilaan oirekuvaan vaikuttaa vamman vaikeusasteen ohella se, missä määrin vauriot ovat rajoittuneet paikallisiksi ruhjeiksi tai hematoomiksi ja missä määrin mukana on ollut diffuusia aksonivauriota. (Palomäki, Öhman & Koskinen) lethargy letargia subst. / / ei mon. = (sairaalloinen) horros syvää unta muistuttava pitkäkestoinen horrostila, josta henkilö voidaan herättää vain hetkeksi kerrallaan (Lääketieteen termit) leukoplakia leukoplakia subst. / = (limakalvon) valkotäpläisyys valkea useimmiten ^limakalvo^ista hieman koholla oleva tarkkarajainen muutos (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay)

79 Definiciones de términos finés 79 e.g. Leukoplakia voi sijaita missä tahansa suun limakalvolla: huulissa, poskessa, kielessä (^kieli^), suunpohjassa tai ^hammasvalli^ssa. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) lexical accessing problem lexical accessing problem / lexical acquisition lexical acquisition / lexical development sanavaraston kehittyminen subst. / / ei mon. lexical processing lexical processing / lingual fraenum kielijänne subst. / / ei mon. = kieliside keskitasossa sijaitseva kielen (^kieli^) ja suun pohjan välinen ^limakalvo^poimu (Lääketieteen termit) e.g. Hyvin lyhyt kielijänne voi haitata kielen kärjen nostamista edellyttävien äänteiden (^äänne^) (lähinnä r) tuottamista. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) lingual-alveolar kielen kärkiäänne subst. / / kielen ^äänne^, jota tuotettaessa kielen (^kieli^) kärki koskettaa tai lähestyy hammasvallia (Haapanen 1998) e.g. Huuli-suulakihalkioiden yhteydessä sen sijaan tavataan edellä kuvattujen suun etuosassa ääntyvien kielen kärjen ja ^hammasvalli^n avulla tuotettujen äänteiden eli hammasvalliäänteiden /s, r, l, t, n/ virheitä useammin kuin suulakihalkioisilla. (Haapanen 1998) linguistic component kielen osajärjestelmät subst. / ilmiöiden joukko, joka koostuu sille tyypillisistä perusyksiköistä ja niiden välisistä suhteista; perustavia osajärjestelmiä on viisi (syntaksi, morfologia, leksikko, fonologia ja semantiikka) (Karlsson) e.g. ^Fonologia^, ^leksikko^, morfologia ja syntaksi ovat muodollisia osajärjestelmiä, joiden yksiköt omaavat aineellisen fonologisen muodon. (Karlsson)

80 Definiciones de términos finés 80 linguistic impairment hankittu kielellinen häiriö subst. / / hankitut kielelliset häiriöt kiellelisten toimintojen häiriöt, jotka johtuvat aivojen vaurioitumisesta (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Afasialla tarkoitetaan olemassa olleen kielikyvyn menettämistä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^afasia^ lip configuration huulten muoto subst. / / ei mon. = huulten konfiguraatio huulten muoto ja asennot (suomennos Churchill) e.g. Jos huulia pyöristetään, kuullaan pyöreitä eli labiaalivokaaleja (suomessa o, u, y, ö). Ellei huulia pyöristetä, syntyy laveita eli illabiaalivokaaleja (a, e, i, ä). (Korhonen) lip rounding huulten pyöristys subst. / / ei mon. e.g. Jos huulia pyöristetään, kuullaan pyöreitä eli labiaalivokaaleja (suomessa o, u, y, ö). Ellei huulia pyöristetä, syntyy laveita eli illabiaalivokaaleja (a, e, i, ä). (Korhonen) ~ ^huulten muoto^ lip spreading huulten levittäminen subst. / / ei mon. e.g. On helppo nähdä, että huulten asento on erilainen esimerkiksi suomen u:ssa, o:ssa ja a:ssa... a:ssa taas huulet ovat päinvastoin melko kaukana toisistaan ja ne ovat hiukan sivuille levittyneet muodostaen varsin suuren ja soikean (ei-pyöreän) suuaukon. (Wiik) liquid gliding likvidan liukuminen subst. / / likvidoiden liukumiset ~ ^likvida^ liquids likvida subst. / / likvidat lateraaleista ja tremulanteista käytetty yhteisnimitys ( e.g. l:n ja r:n tyyppisiä konsonantteja, joissa ilmavirta ja ^ääni^ eivät siis pääse kulkemaan suun keskeltä tai joissa niiden ulospääsy on katkonaista, nimitetään likvidoiksi. (Wiik) lisp /s/-äänteen virheisyys subst. / / ei mon. /s/-äänteen tuotaminen siten, että se poikkeaa normista (Laukkanen & Leino)

81 Definiciones de términos finés 81 e.g. Tavallisimmat [s]:n poikkeamatyypit ovat seuraavat: sen sijasta, että [s] äännettäisiin kielenkärki lähellä ^hammasvalli^a, se voidaan ääntää viemällä kielenkärki yläetuhampaisiin tai alahampaisiin tai tuottamalla hälyä kielenlaidan ja poskihampaiden välisesä kapeikosta. Mikäli [s]:ää äänettäessä kieli pidetään hyvin jännittyneenä eli kouru kapeana ja kielen kärki hyvin lähellä hammasvallia, saadaan aikaan hyvin terävästi sihisevä, miltei viheltävä [s]. (Laukkanen & Leino) ~ ^äännevirhe^ listening skill puheen ymmärtäminen subst. / / ei mon. foneettis-fonologisesti tunnistetun puhunnoksen tulkinta eli merkityksen antaminen sille (Karlsson) e.g. Toisaalta lyhytkestoisen muistin (^lyhytkestoinen muisti^) heikkous voi ohjata lasta tarkkailemaan yksittäisiä sanoja (^sana^) kokonaisvaltaisemman kielen ymmärtämisen kustannuksella. (Korpilahti) ~ ^ymmärtäminen^, ^ymmärtämisvaikeus^ locutionary locutionary / long-term memory pitkäkestoinen muisti subst. / / ei mon. = säilömuisti, taltiomuisti tiedon pysyvästä tallennuksesta vastaava, rajattoman kapasiteetin omaava pitkään tietoa säilyttävä tietovarasto (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Säilömuistin oletetaan perustuvan hermosoluyhteyksien pysyviin kemiallisiin muutoksiin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) loud speaker kaiutin subst. / / kaiuttimet laite, joka muuntaa sähkösignaalin muutokset ilman värähtelyksi ja siten korvin kuultavaksi (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Tutkimushuoneessa, joka ei ole täytin kaiuton, seisovat aallot (= interferenssikenttä) sekoittavat täysin äänikentän. Kaiuttimet on siksi kalibroitava kunkin huonetilan kohdalta erikseen. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^ loudness kuuluvuus subst. / / ei mon. äänielämyksen subjektiivinen elämysvoimakkuus, riippumaton muista äänen perusominaisuuksista kuten äänen korkeudesta, ajallisuudesta ja paikallisuudesta (Jauhiainen 1995) e.g. Äänen (^ääni^) kuuluvuus on elämyksellisesti myös mitattavissa ja kuuluvuuden dimensiolla on määrätty metrinen rakenteensa. (Jauhiainen 1995) low frequency

82 Definiciones de términos finés 82 matala taajuus subst. / / matalat taajuudet termillä viitataan alle 1000 Hz taajuisiin ^ääni^in (suomennos Nicolosi) e.g. Matalataajuista ääntä tuottavalla ääniraudalla voidaan tehdä Rinnen ja Weberin kokeet. Yleisimmin käytetään C-äänirautaa (256Hz). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^taajuus^, ^audiometri^ maladaptive response maladaptive response / maladjustment sopeutumattomuus subst. / / ei mon. malformation malformaatio subst. / / malformaatiot = epämuodostuma ^synnynnäinen^ epämuodostuma jossakin kehon osassa tai elimessä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Magneettikuvaus pystyy osoittamaan tietokonetomografiaa herkemmin mm. hitaasti kasvavat aivokasvaimet ja verisuoniepämuodostumat. (Kälviäinen & Keränen) malignant maligni adj. / / malignit pahanlaatuinen (Lääketieteen termit) e.g. Aivan pienille lapsille voi sekundaarisesti kehittyä bakteeri-^infektio^ ("maligni laryngotrakeiitti"), jolloin ^tulehdus^ leviää alempiin hengitysteihin ja aiheuttaa vaikeamman taudinkuvan. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) malocclusion purentavirhe subst. / / purentavirheet sellainen poikkeama normaalipurennasta, joka haittaa pureskelua, äänteiden (^äänne^) muodostusta ja ulkonäköä, lisäksi purentavirheet voivat aiheuttaa epäsymmetristä leukojen kasvua, nivel- ja lihaskipuja sekä hampaiden kiinnityskudosten tuhoa (Heliövaara) e.g. Hampaistolliset purentavirheet johtuvat hampaiden virheasennoista. Luustollisen purentavirheen syynä on leukojen epäsuhta kalloon nähden tai ylä- ja alaleuan keskinäinen epäsuhta. (Heliövaara) ~ ^avopurenta^ mandible alaleukaluu subst. / / ei mon. = alaleuka Lt. inferior maxilla, submaxilla

83 Definiciones de términos finés 83 pariton kaareva alaleuan luisen osan muodostava luu, jossa alahampaat ovat kiinni ja joka niveltyy ohimoluuhun leukanivelessä (Lääketieteen termit) e.g. Alaleuka saattaa kuitenkin näyttää liian suurelta yläleukaan nähden, koska yläleuka on usein pieni ja sijaitsee ylhäällä ja takana. Alaleuka on halkiopotilailla kuitenkin useimmiten normaali tai normaalia pienempi ja taaempana sijaitseva. (Hukki & Heliövaara) ~ ^yläleukaluu^ mandibular retrognathia alaleuan taka-asento subst. / / ei mon. = alaleuan retruusio alahammaskaari on yläleukaan nähden liian takana (Heliövaara) e.g. Genioplastialla muotoillaan vain alaleuan kärkeä. Leuan kärkeä voidaan siirtää joko eteen- tai taaksepäin, tai tarvittaessa epäsymmetrisesti jommalle kummalle sivulle. (Hukki & Heliövaara) ~ ^alaleukaluu^ markedness theory markedness theory / masking maskeeraus subst. / / ei mon. = peiteäänen käyttö sen avulla eliminoidaan toisen korvan kuulo toista tutkittaessa, jotta saadaan luotettava tulos kummankin korvan kuulosta erikseen (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Liian vähäisen maskeerauksen seurauksena saadaan todellista parempia kynnysarvoja huonommasta korvasta tutkimusäänen mennessä parempaan korvaan. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^audiometri^ masking noise peiteääni subst. / / peiteäänet ^ääni^, jota käytetään maskeerauksessa; peiteäänityyppejä ovat kapeakaistainen, leveäkaistainen, valkoinen (^valkoinen kohina^), vaaleanpunainen ja sahahammas^kohina^ (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Sekä leveäkaistainen että ^kapeakaistainen kohina^ ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi peiteääniksi. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^maskeeraus^, ^audiometri^ master schedule master schedule / e.g. Harjoituksia tehdään toistamalla ja esimerkkinä ovat erilaiset drilliharjoitukset, joissa toistamalla toistetaan harjoiteltavaa äännettä. Lasta palkitaan onnistuneista yrityksistä ja rangaistaan virheistä. (Korpinen & Nasretdin) maxilla

84 Definiciones de términos finés 84 yläleukaluu subst. / / ei mon. = yläleuka Lt. supramaxilla epäsäännöllisen muotoinen parillinen luu, joka muodostaa yläleuan pääosan sekä osan suulaesta, silmäkuopasta ja ^nenäontelo^n seinämistä ja jossa ylähampaat ovat kiinni (Lääketieteen termit) e.g. Leikkauksesta voidaan luopua, jos yläleuan siirrosta saatavat hyödyt purennalle ja ulkonäölle jäävät vähäisiksi, mutta riski puheen huononemisesta on ilmeinen. (Hukki & Heliövaara) ~ ^alaleukaluu^ mean length of utterance ilmauksen keskipituus subst. / / ilmausten keskipituus = IKP ^morfeemi^en keskimäärä kielinäytteen ilmauksissa, puhunnoksissa, jotka koostuvat ^sana^sta, ^lause^esta tai virkkeestä (^virke^) (Toiviainen) e.g. Ikäkaudelta 1;5-1;8 oli käytettävissä 16 lapsen näytteen yht. 20. Joillakin on ilmausten keskipituus vielä 1 morfeemi, joten taivutusmuotoja tai kaksisanalauseita ei esiinny. (Toiviainen) medial mediaalinen adj. / / mediaaliset keskimmäinen, keski-, keskus-, välissä sijaitseva, väli- (Lääketieteen termit) e.g. Jähmeä tahna on ruiskutettu kannuruston processus vokaaliksen lateraalipuolelle ja halvaantunut äänihuuli on saatu työnnetyksi keskiviivaan. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) medulla medulla subst. / / ytimet = ydin e.g. Ydinjatkeessa on alueita, jotka säätelevät monia elintärkeitä toimintoja. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) melodic intonation therapy melodinen intonaatioterapia subst. / / ei mon. = MIT afasian kuntoutusmenetelmä sujumattomasta afasiasta kärsiville, minkä avulla pyritään puheen tuoton parantamiseen käyttämällä kuntoutusmenetelmänä laulunomaista puhetta (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Puheharjoituksissa korostetaan harjoiteltavan puhejakson normaalia sävelkulkua niin, että syntyy 2-3 sävelen alueella liikkuva melodia (joka ei kuitenkaan saa olla tuttu sävelmä). (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ membrane membraani subst. / / membraanit Lt. membrana

85 Definiciones de términos finés 85 kalvo (Lääketieteen termit) e.g. Korvakäytävätulehdus voi levitä myös ^tärykalvo^n pinnalle, tai se voi rajoittua vain tärykalvon pintaan. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) memory storage muistin varasto subst. / / ei mon. pitkäkestoisen muistin säilö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Muistiaineiston varastoinnin mekanismeja aivoissa ei tarkkaan tunneta, mutta useitakin teorioita on esitetty. Mikään niistä ei yksinään selitä koko muistitapahtumaa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^pitkäkestoinen muisti^ meningitis aivokalvotulehdus subst. / / meningiitit = meningiitti, aivokalvontulehdus aivokalvonalaisen tilan ja sitä ympäröivien pehmeiden aivokalvojen (leptomeningien) tulehdus (leptomeningiitti), joka on yleisimmin viruksen tai bakteerin aiehuttama (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Aivokalvotulehdus, meningiitti, on yleisempi ja suuremmitta pulmitta diagnosoitavissa, usein helppohoitoinenkin. (Peltola) mental retardation älyllinen kehitysvammaisuus subst. / / ei mon. = henkinen jälkeenjääneisyys, älyllinen jälkeenjääneisyys sellaisten ennen 18 vuoden ikää alkaneiden tilojen yleisnimi, jole on kehityshäiriön vuoksi ominaista keskimääräistä vähäisempi älykkyys sekä siihen liittyvä jokapäiväisen toiminta- ja sopeutumiskyvyn heikkous (Lääketieteen termit) e.g. Älyllisesti kehitysvammaisen henkilön suoritusprofiili voi olla hyvin epätasainen ja hyviäkin suoritusalueita voi olla. Älylliset kyvyt ja sopeutuminen voivat muuttua ajan mittaan ja parantua harjoittelun ja kuntoutuksen avulla lähtötasosta riippumatta. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) metabolism aineenvaihdunta subst. / / ei mon. = metabolia, metabolismi kudoksissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden summa (Lääketieteen termit) e.g. Kouristuskohtaus voi olla metabolisen sairauden oire. Tällöin hoidossa on keskeistä kohtauksen laukaisemisen lisäksi myös kouristuksen aiheuttaman metabolisen syyn hoito. (Nuutinen) metastasis metastaasi subst. / / metastaasit = etäpesäke pahanlaatuisen kasvaimen pesäke alkuperäisen kasvupaikan ulkopuolella (Lääketieteen termit) e.g. Etäpesäkkeitä tavataan myös aivoissa, erikoisesti keuhko-, rinta- ja ruoansulatuselimistö sekä munuaisten syövän lähettäminä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kurkunpääsyöpä^

86 Definiciones de términos finés 86 metronomes metronomi subst. / / metronomit = tahtikello, tahtimittari halutun tahdin napsahduksilla osoittava mekaaninen tai elektroninen laite (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1995) microcephaly mikrokefalia subst. / / ei mon. = pienipäisyys Lt. microcephalia pään epänormaali pienuus muuhun kehoon verattuna (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Primaari pienipäisyys on peittyvästi periytyvä ominaisuus, johon liittyy älyllistä kehitysvammaisuutta sekä liiketoimintojen jäykkyyttä ja kömpelyyttä... Sekundaari pienipäisyys johtuu aivovaurioista raskauden tai synnytyksen aikana (kuten synnytyksen aikaisesta verenvuodosta tai äidin sairastamasta vihurirokosta). (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^älyllinen kehitysvammaisuus^ micrognathia mikrognatia subst. / / ei mon. = pienileukaisuus leukojen, erityisesti alaleuan epänormaali pienuus (Lääketieteen termit) e.g. Epäsymmetrian tai pienileukaisuuden korjaantuminen vaikuttaa suotuisasti myös yläleuan ja pehmytkudosten kasvuun. (Somer, Hukki & Saarinen) ~ ^alaleukaluu^, ^yläleukaluu^ middle ear välikorva subst. / / välikorvat Lt. auris media, cavitas tympanica, cavum tympani ilman täyttämä korvan keskimmäinen osa, johon kuuluvat mm. täryontelo kuuloluineen (^kuuloluut^) ja tärykalvo (Lääketieteen termit) e.g. Äkillinen ^välikorvatulehdus^ (akuutti otiitti, otitis media acuta) on tavallisimpia lapsuusiän tauteja. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^tärykalvo^, ^sisäkorva^, ^korvatorvi^ middle ear muscle reflex stapediusrefleksi subst. / / stapediusrefleksit = jalustinlihasheijaste, jalustinheijaste, jalustinrefleksi sisäkorvaa voimakkailta ääniltä suojeleva jalustinlihaksen supistuminen ja tästä aiheutuva kuuloluuketjun jäykistyminen ^melu^ssa (Lääketieteen termit) e.g. Jos korvan kuulokynnyksen (^kuulokynnys^) ja stapediusrefleksin väli on tavallista pienempi, on kysymys recruitment-ilmiöstä kyseiseisssä korvassa. Stapediusrefleksin väsymisen mittaamista voidaan käyttää ^adaptaatio^n mittarina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorva^, ^sisäkorva^, ^kuuloluut^ middle ear ossicle

87 Definiciones de términos finés 87 kuuloluut subst. / Lt. ossicula auditus kolme toisiinsa niveltyvää välikorvan pikkuluuta (vasara, alasin ja jalustin), jotka välittävät äänivärähdyksiä tärykalvosta sisäkorvaan (Lääketieteen termit) e.g. Kuuloluuketju on ikään kuin ripustettu välikorvaontelon yläosiin kiinnittyvin ligamentein. Kuuloluuketjuun kiinnittyy lisäksi kaksi lihasta: m. tensor tympani vasaran kaulaan ja m stapedius jalustimen kaulaan. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorva^, ^stapediusrefleksi^, ^tärykalvo^, ^sisäkorva^ midline of the tongue kielen keskiviiva subst. / / ei mon. mild hearing impairment lievä kuulovika subst. / / lievät kuuloviat kuulovika, jossa paremman korvan puhealueen keskiarvo on yli 20 db ja alle 40 db (Sorri) e.g. Lievästi kuulovikaiset lapset kehittyvät ^kuulokoje^en turvin puhekielisiksi. (Ahti & Lonka) ~ ^kuulovika^, ^keskivaikea kuulovika^, ^vaikea kuulovika^ minimal pair minimipari subst. / / minimiparit koostuu kahdesta ^sana^sta, jotka ovat erimerkityksisiä ja eroavat toisistaan vain yhden äänteen (^äänne^) kohdalla, kuten pila - pala (Karlsson) e.g. Miniparin laajennuksena voidaan pitää minimaalista sarjaa, jossa yhden äänneposition kohdalle voidaan sijoittaa vuoron perään useita äänteitä siten, että joka kerta tuloksena on eri sana; tietenkin minimaalinen sarja voidaan aina purkaa joukoksi minimipareja. (Suomi 1996) ~ ^fonologia^ Minimum Response Level reaktiokynnys subst. / / reaktiokynnykset e.g. Kuulokynnystason mittaaminen lapsilta yksinkertaisin menetelmin on vaikeata. Käyttäytymisvastetutkimus antaa käsityksen lapsen reaktiokynnyksestä tutkimushetkellä. Tulos on aina kuulokynnystä huonompi. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) mixed dysarthria sekamuotoinen dysartria subst. / / sekamuotoiset dysartriat dysartriatyyppi, jossa on piirteitä eri dysartriatyypeistä; kudostuhoa on samanaikaisesti monilla keskushermoston alueilla (Lehtihalmes 1993) e.g. Eräissä sairauksissa esiintyy myös typillisesti sekamuotoista dysartriaa. Tällaisia ovat esimerkiksi amyotrofinen lateraaliskleroosi ja multippeliskleroosi (Lehtihalmes 1993) ~ ^dysartria^, ^multippeliskleroosi^, ^amyotrofinen lateraaliskleroosi^ moderate hearing impairment

88 Definiciones de términos finés 88 keskivaikea kuulovika subst. / kuulovika, jossa paremman korvan puhealueen keskiarvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 40 db ja pienempi kuin 70 db (Sorri) e.g. Keskivaikeasti kuulovikaisten lasten puheenkehitys etenee ^kuulokoje^en saannin jälkeen hyvin, mutta siinä voi kuitenkin esiintyä prosodista poikkeavuutta ja jonkin verran ^äännevirhe^isyttä. (Ahti & Lonka) ~ ^kuulovika^, ^lievä kuulovika^, ^vaikea kuulovika^ moderately severe hearing impairment moderately severe hearing impairment / MIKÄHÄN TÄMÄ ON SUOMESSA??? () modification muokkaus subst. / / muokkaukset = modifikaatio monitoring ability itsetarkkailu subst. / / ei mon. monoloudness monoloudness / monopitch monopitch / monosyllabic yksitavuinen subst. / / yksitavuiset ~ ^tavu^, ^monitavuinen^ monotony monotoninen adj. / / ei mon. e.g. Hypokinesiaan voidaan lukea myös kasvojen ilmeettömyys, silmien räpytyksen vähentyminen, käsialan muuttuminen pieneksi (mikrografia) sekä puheäänen hiljentyminen ja monotonisuus. (Kaakkola & Marttila) morpheme morfeemi subst. / / morfeemit

89 Definiciones de términos finés 89 kielen pienin merkitystä kantava yksikkö (Karlsson) e.g. Kaksi morfeemia on oppositiossa keskenään ja ovat eri morfeemien allomorfeja (variantteja, muunnoksia), jos ne ovat fonologisesti (tai grafeemisesti) erirakenteisia ja niillä on merkitys kuten talo ja auto... (Karlsson) ~ ^allomorfi^ morphological marker morphological marker / morphonemic rule morfofonologiset säännöt subst. / kuvaavat, minkä ehtojen vallitessa morfofoneemit toteutuvat minkinlaisina (Karlsson) e.g. Morfofoneemi T toteutuu foneemina /t/ yksikön illatiivissa (käte+en), essiivissä (käte+nä) ja partitiivissa (kät+tä) sekä välittömästi ennen possessiivisuffikseja (käte+ni, käte+si), foneemina /s/ ennen /i/:tä (perusmuodossa sekä monikossa, tämä on melko fonologisluonteinen ehto), muuten foneemina /d/ (käde+n, käde+ssä). (Karlsson) morphophonology morfofonologia subst. / / ei mon. motokinaesthetic liikeaisti subst. / = kinestesia, liikunta-aisti, liiketunto, kinesteettinen aisti toisaalta lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorien toisaalta sisäkorvan liikereseptorien toimintaan perustuva kyky aistia elimistön ja sen osien liikkeet (Lääketieteen termit) e.g. Pään kiihtyvät tai hidastuvan kiertoliike vaikuttaa kaarikäytävien liikereseptoreihin. Kaarikäytävia on kolme kummassakin sisäkorvassa. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) motokinesthetic approach motokinesthetic approach / motor aphasia motorinen afasia subst. / / motoriset afasiat = ekspressiivinen afasia, Brocan afasia ^puheen tuottamisen häiriö^, jossa sanojen löytäminen (^sanan löytäminen^) ja muovaaminen ^lause^iksi on häiriintynyt ^aivovaurio^n vuoksi (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Motorisessa afasiassa oireet painottuvat kielen tuottamiseen: puhe on sujumatonta ja kieliopillisesti (^kielioppi^) köyhtynyttä (ns. ^agrammatismi^). Myös ^dysartria^a ja puheen prosodiikan (^prosodia^) (normaalin äänen korkeuden, painon ja rytmin vaihtelun) häiriintymistä esiintyy usein. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^reseptiivinen afasia^

90 Definiciones de términos finés 90 motor dysfunction poikkeava motorinen toiminta subst. / / ei mon. poikkeavia liike- ja asentomalleja (Autti-Rämö) e.g. CP-lapsilla puhehäiriöt liittyvät kokonaismotoriikan poikkeavuuteen ja sensomotoristen toimintojen häiriöön. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^CP-vamma^ motor inco-ordination koordinaatiohäiriö subst. / / koordinaatiohäiriöt vaikeus sopusuhtaiseen yhteistoimintaa, esim. vaikeus säädellä lihasten yhtiestoimintaa monimutkaisissa liikkeissä (Lääketieteen termit) e.g. MS-tauti... Monilla potilailla on koordinaatiohäiriöitä, ja noin 5 %:lla potilaista ne ovat sairauden vaikein oire. (Ruutiainen & Tienari) motor neuron disease motoneuronisairaus subst. / / ei mon. = amyotrofinen lateraaliskleroosi, ALS, liikeratakovettumatauti tuntemattomasta syystä aiheutuva, yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle on ominaista aivoista selkäytimeen kulkevan liikeradaston tuohoutumisesta aiheutuva tahdonalaisen lihaksiston surkastuminen (Lääketieteen termit) e.g. ALS:n ensimmäisiä oireita ovat lihaskato ja -heikkous, jotka aiheutuvat alemman motoneuronin vauriosta. (Somer) motor neuron lesion motoneuronin vaurio subst. / / motoneuronileesiot = motoneuronin leesio, liikehermosolun vaurio jos alfamotoneuroni vahingoittuvat, lihas halvaantuu sitä täydellisemmin, mitä enemmän neuroneja on lakannut toimimasta; lihas on veltto, sillä siihen ei tule toimintammäräyksiä normaaliin tapaan (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) e.g. Spinaaliatrofioiden taudin kuvaan kuuluu vahva-asteinen denervaatio ilman mitään sensorisia oireita tai löydöksiä. Myöskään ylemmän motoneuronin vauriota ei ole osoitettavissa. (Somer) motor paralysis halvaus subst. / / halvaukset täydellinen tai osittainen häiriö lihaksen, lihasryhmän tai kehonosan liiketoiminnoissa (Lääketieteen termit) e.g.... Lisäksi henkilöllä voi olla aivojen vaurioitumisen aiheuttamia yleisen toimintatavan muutoksia ja neurologisia puutosoireita, joista merkittävin on oikeianpuoleinen toispuolihalvaus. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) mouth suu subst. / / suut = ^suuontelo^ suuonteloon johtava, huulien rajoittama aukko (Lääketieteen termit)

91 Definiciones de términos finés 91 e.g. Suutulehdus, stomatiitti (gingivostomatiitti), on yleinen pikkulapsilla. (Peltola) mucosa limakalvo subst. / / limakalvot Lt. mucosa putkimaisten elinten ja onteloiden sisäpintaa verhoava liman peittämä kudoskerros, joka koostuu pinnallisesta epiteelistä ja sen alla olevasta, usein rauhasia ja imusoluja sisältävästä löyhästä sidekudoksesta (lamina propria), johon suolistossa liittyy vielä limakalvon lihaskerros (lamina musculaaris mucosae) (Lääketieteen termit) e.g. Huulisyöpä samoin kuin kasvojen alueen ihosyöpä on yhteydessä ulkoilmassa työskentelelyyn, jolloin iho ja limakalvo ovat alttina auringon utraviolettisäteilylle. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) mucous membrane mucous membrane??? subst. / = ^limakalvo^ putkimaisten elinten ja onteloiden sisäpintaa verhoava liman peittämä kudoskerros, joka koostuu pinnallisesta epiteelistä ja sen alla olevasta, usein rauhasia ja imusoluja sisältävästä löyhästä sidekudoksesta (lamina propria), johon suolistossa liittyy vielä limakalvon lihaskerros (lamina musculaaris mucosae) (Lääketieteen termit) e.g. Huulisyöpä samoin kuin kasvojen alueen ihosyöpä on yhteydessä ulkoilmassa työskentelelyyn, jolloin iho ja limakalvo ovat alttina auringon utraviolettisäteilylle. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) multiphonemic approach multiphonemic approach subst. / multiple sclerosis multippeliskleroosi subst. / / ei mon. = pesäkekovettumatauti, MS-tauti tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, jolle ovat ominaisia keskushermoston valkeassa aineessa olevat kovettumapesäkkeet, oireina mm. halvaukset (^halvaus^), spastisuus (^spastinen^), tuntohäiriöt ja näköhäiriöt (Lääketieteen termit) e.g. Uupuminen (fatiikki) on tavallisimpia MS-tautien liittyviä oireita, ja osa potilaista pitää sitä suurimpanan ongelmanaan. (Ruutiainen & Tienari) ~ ^myeliinisaatio^ multiple sensory deficit moniaistivamma subst. / / moniaistivammat viittaa yhdellä ihmisellä oleviin useisiin aistivammoihin, esimerkiksi samanaikainen kuulo- ja näkövammaisuus (suomennos Trinity College Dublin) e.g. Kun näkökyky on heikentynyt, on erittäin tärkeätä, että kuulon kuntoutus ja sen seuranta ovat ajan tasalla. (Lonka)

92 Definiciones de términos finés 92 muscle lihas subst. / / lihakset pääosaltaan lihaskudoksesta muodostunut supistumiskykyinen elin (Lääketieteen termit) e.g. ^Kurkunpää^ssä on useita fuktionaalisesti tärkeitä lihaksia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^lihaksisto^, ^lihasjänteys^ muscle tone lihasjänteys subst. / / lihastonukset = lihastonus, lihaksen perusjänteys lihaksen eri motoristen yksiköiden vuorottelevan vähäisen supistelun aiheuttama jatkuva, voimakkuudeltaan vaihteleva lepäävän lihaksen normaali jänteys (Lääketieteen termit) e.g. Tonus (lihasjänteys) on siis eri asia kuin lihaksen kuormituksessa syntyvä jännitys. (Soinila) ~ ^lihas^, ^lihaksisto^ muscular dystrophy lihasdystrofia subst. / / lihasdystrofiat ryhmä perinnöllisiä tauteja, joille on ominaista ^lihas^ten vähittäinen surkastuminen (Lääketieteen termit) e.g. Kongenitaalinen lihasdystrofia ilmenee jo syntymähetkellä tai ensimmäisten elinkuukausien aikana ensisijaisesti lihasvelttoutena. Myös ^hengitys^vaikeudet, lonkkaluksaatiot ja niveljäykistymät ovat tavallisia. (Somer) ~ ^myotoninen dystrofia^, ^myopatia^ musculature lihaksisto subst. / / ei mon. elimistön lihasten muodostama kokonaisuus (Lääketieteen termit) e.g. Unen aikana lihaksiston jänteys vähenee, mutta se häviää kokonaan vain paradoksisen univaiheen aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^lihas^ musculoskeletal tension muskuloskeletaalinen jännitys subst. / / ei mon. lihaksiston ja luuston jännitys (Lääketeiteen termit) ~ ^lihaksisto^ mutational falsetto mutaatiofalsetti subst. / / ei mon. eritoten miehillä esiintyvä epätäydelliseen äänenmurrokseen liittyvä falsettiäänen käytön fiksaatio (Laukkanen & Leino) e.g....siinä puhuja aikuisiästään huolimatta käyttää hyvinkin räikeän poikamaista tai jopa naismaista falsettiääntä. (Laukkanen & Leino) ~ ^falsetti^ mutism

93 Definiciones de términos finés 93 mutismi subst. / = puhumattomuus psyykkisistä tai elimellisistä syistä johtuva puhumattomuus (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Puhumattomuutta (mutismia) saattaa esiintyä myös skitsofreniassa potilaan vaipuessa autistiseen harhamaailmaansa. (Kampman) ~ ^akineettinen mutismi^, ^fuktionaalinen mutismi^, ^selektiivinen mutismi^ myasthenia gravis myasthenia gravis subst. / / ei mon. = MG poikkijuovaisten lihassolujen asetyylikoliinireseptoreita vastaan kehittyneestä vastaaineesta aiheutuva tauti, jolle ovat ominaisia ^lihas^ten nopea väsyminen ja voimakkudeltaan vaihteleva lihasheikkous (Lääketieteen termit) e.g. MG:ta ei voida sanoa selkeästi perinnölliseksi sairaudeksi, mutta perinnöllisillä tekijöillä on epäilemättä merkitystä immuunijärjestelmän häiriön säätelyyn. (Somer) ~ ^dysfagia^, ^äänihäiriö^ myelination myelinisaatio subst. / / myeliinisaatiot myeliinitupen muodostuminen hermosyyn ympärille (Lääketieteen termit) e.g. Kasvuvaiheessa muodostuvien aksonien myelinisaatio on imeväisiän toiminnallisen kypsymisen kannalta oleellista. Yksittäisen aksonin myelinisaatio alkaa pian aksonin kasvun jälkeen. (Vanhatalo, Soinila & Iivanainen) ~ ^multippeliskleroosi^, ^hermo^ myocarditis sydänlihastulehdus subst. / / ei mon. = myokardiitti muusta taudista riippumaton, mikrobin aiheuttama, reumaattinen, myrkyn tai viruksen aiheuttama sydänlihaksen tulehtuminen (Lääketieteen termit) myoclonic epilepsy myokloninen epilepsia subst. / Lt. myoclonica epileptica epilepsia, jonka kohtauksille ovat ominaisia äkilliset, kaikissa tai vain joissakin lihaksissa (^lihas^) ilmenevät nykäykset (Lääketieteen termit) e.g. Nuoruusiän myokloninen epilepsia käsittää noin 4 % kaikista epilepsioista. Alkamisikä on 8-26 vuotta, mutta selvä alkamishuippu on todettavissa 12. ja 18. ikävuoden välillä. (Kälviäinen & Keränen) ~ ^epilepsia^, ^neurodegeratiivinen^ myoelastic-aerodynamic theory myoelastis-aerodynaaminen teoria subst. / / ei mon. = aerodynaamis-myoelaastinen teoria

94 Definiciones de términos finés 94 teoria, jonka mukaan ^äänihuulivärähtely^ syntyy ^ilmanpaine^en vaihtelun ja ^lihas^kudoksen kimmoisuuden yhteisvaikutuksesta (Laukkanen & Leino) e.g. Tämän ns. aerodynaamis-myoelastisen teorian avulla voidaan selittää ilman ja äänihuulten (^äänihuulet^) liikkeiden varsin tiivis ja monimutkainen yhteistyö. (Aalto & Parviainen) myoneural junction hermo-lihasliitos subst. / / hermo-lihasliitokset = hermo-lihasliittymä motorisen hermosyyn ja lihassyyn välinen ^synapsi^n kaltainen liitos (Lääketieteen termit) e.g. Poikkijuovaisen lihassyyn supistuksen eli kontraktion saavat normaalisti aikaan aksonin haaraa pitkin tulevat hermoimpulssit, jotka siirtyvät lihassoluun hermo-lihasliitoksen kautta. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^lihas^, ^hermo^ myopathy myopatia subst. / / myopatiat lihassairaus, lihastauti (Lääketieteen termit) e.g. Tulehduksellisilla (^tulehdus^) myopatiolla ymmärretäänkin tila, joissa lihaskudoksessa ilmenee autoimmuunireaktion seurauksena syntynyt tulehdusreaktio. (Somer) ~ ^lihasdystrofia^, ^myotoninen dystrofia^ myotonic dystrophy myotoninen dystrofia subst. / / ei mon. = DM eräs vallitsevasti periytyvä, hitaasti etenevä lihasdytrofian muoto, jolle ovat ominaisia lihassurkastumisen ohella mm. lihassupistuksen hidas laukeaminen (myotonia) ja pahanlaatuisen kuumereaktion (hypertermian) vaara tiettyjen nukutuslääkkeiden vaikutuksesta (Lääketieteen termit) e.g. DM on yleissairaus, johon voi liittyä useiden elinten oireita. Tavallisimpia ovat sydämen rytmihäiriöt, ruoansulatuskanavan kivuliaat spasmit, sappikivitauti, harmaakaihi, endokriiniset poikkeavuudet, pieni seerumin testosteroiinipitoisuus ja henkinen jälkeenjääneisyys. (Somer) ~ ^lihasdystrofia^, ^myopatia^ myringotomy myringotomia subst. / / myringotomiat tärykalvoviilto (Lääketieteen termit) e.g. Äkillisen märkäisen välikorvatulehduksen hoidon perustana on mikrobilääkitys ja välikorvan tyhjennys (tärykalvon puhkaisu ja imu), mikäli otiitti on vahvaoireinen. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^tärykalvo^, ^välikorva^, ^välikorvatulehdus^ narrow-band noise kapeakaistainen kohina subst. / / kapeakaistaiset kohinat muistuttaa valkoista kohina, mutta käsittää vain tietyn kapean ^taajuus^alueen, ^äänenpaine^ taajuutta kohti laskettuna tulee suuremmaksi kuin valkoisessa kohinassa,

95 Definiciones de términos finés 95 koska kokonaisäänenpaine jakaantuu suhteellisen vähäisen taajuusalueen osalle (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Jos peittoäänenä käytetään kapeakaistaista kohinaa todetaan peittovaikutuksen riippuvan ^kohina^n kaistaleveydestä (^kaistaleveys^) määrättyyn kaistaleveyden raja-arvoon asti ja sitä leveämmillä kaistoilla olevan kaistaleveydestä riippumaton. (Jauhiainen 1995) ~ ^leveäkaistainen kohina^ nasal nasaalinen adj. / / nasaaliset 1) nenään liittyvä, nenä- 2) ^äänne^, joka tuotetaan siten, että ilmavirta ja ^ääni^ tulevat ulos kokonaisuudessaan nenän kautta (1) Lääketieteen termit 2) Wiik) e.g. 1) ^Nenäontelo^ssa voidaan ^epiteeli^n histologian perusteella erottaa kolme aluetta: nenän eteinen, varsinainen nenäontelo ja hajuaistin alue. 2) Nasaalisia konsonantteja (^konsonantti^) ovat esimerkiksi m ja n. (1) Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay 2) Wiik) nasal anemometry nasal anemometry subst. / nasal assimilation nasaaliassimilaatio subst. / / ei mon. sananloppuinen nasaali muuttuu seuraavan, sananalkuisen konsonantin (^konsonantti^) kanssa samapaikkaiseksi eli assimiloituu siihen ääntymäpaikan suhteen (Suomi 1996) e.g. Vaikka nasaaliassimilaatio siis on maailman kielissä hyvin yleinen ilmiö, se ei kuitenkaan ole foneettinen välttämättömyys. (Suomi 1996) ~ ^nasaalinen^ nasal cavity nenäontelo subst. / / ei mon. Lt. cavitas nasi parillinen sokkeloinen käytävä, joka ulottuu ulkonenästä ^nenänielu^un (Lääketieteen termit) e.g. Varsinaista nenäonteloa ja sivuonteloita verhoaa monirivinen värekarvallinen lieriö^epiteeli^. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^suuontelo^ nasal emission nasaaliemissio subst. / / ei mon. velofaryngaalisen toimintavajauksen yhteydessä ilmenevä ilmankarkaaminen nenästä, joka voi olla joko äänetöntä tai kuuluvaa (Haapanen 1994) e.g. Tutkijoita on askarruttanut, ovatko auditiivisen nasaalisen ilmapaon aiheuttamat painekonsonanttien ääntämisen häiriöt ^äännevirhe^itä ja ^äänihäiriö^. Bzoch (1989) suosittaa, että nasaaliemissiota pidettäisiin omana virhekategorianaan. (Haapanen 1994) nasal flaring

96 Definiciones de términos finés 96 nasal flaring / nasal regurgitation nasaalinen regurgitaatio subst. / / ei mon. = nasaalinen käänteisvirtaus nestemäisen tai kiinteän ruoan kulkeutuminen ^nenäontelo^on ruokatorven (^ruokatorvi^) sijasta (suomennos Miller in Groher) ~ ^dysfagia^, ^suulakihalkio^ nasal resonation nenäresonanssi subst. / / ei mon. = nasaaliresonanssi, nenäkaje ^Nenänielu^ssa syntyvä ^resonanssi^, joka antaa äänelle (^ääni^) terävyyttä (Aalto & Parviainen) e.g. Pääresonanssissa erotetaan suu- ja nenäresonanssi. Äänteiden (^äänne^), erityisesti ^vokaali^en täyteläisyys ja heleys riippuu juuri suuresonanssista. Nenäkaje taas selkeyttää äänen ja tekee sen kuuluvaksi. (Aalto & Parviainen) nasal snort nenäturina subst. / / nenäturinat ilmenevät ilman tuhisemisena tai turisemisena nenästä tavallisesti painekonsonanttien /k, p, t, s/ ääntämisen yhteydessä (Haapanen 1998) e.g. Huulisuulakihalkiokeskuksessa on ollut tapana kuvata painekonsonanttien yhteydessä kultua tasaista ja vaimeata ilmanvirtausääntä nasaaliseksi tuhinaksi. Ilman purskahtavaa tai turahtavaa ääntä on kutsuttu nasaaliseksi pörinäksi. (Haapanen 1994) ~ ^honotus^, ^hypernasaalisuus^ nasalisation nasaalisaatio subst. / / ei mon. nasality honotus subst. / / ei mon. = rinolalia pehmeän suulaen (^suulaki^) rakenteellisesta tai toiminnallisesta häiriöstä aiheutuva nenäsointinen ^ääntäminen^, nenäänsä puhuminen (Lääketieteen termit) e.g. Honotukseen luetaan tavallisesti erilaiset nenäportin vajaatoiminnasta (^nenäportin vajaatoiminta^) johtuvat ^puhe^en virheet. (Haapanen 1998) nasogastric tube nenä-mahaletku subst. / / ei mon. = nenämahaletku sieraimen kautta mahalaukkuun (esim. näytteen ottamista tai ravinnon antamista varten) työnnetty kumi- tai muoviletku (Lääketieteen termit)

97 Definiciones de términos finés 97 e.g. Halkiolapselle ei tulisi asettaa nenämahaletkua...letkuruokinta passivoi lapsen omaa aktiivisuutta ruuan saamisessa ja siten vähentää suun alueen lihaksiston harjaannuttamista. (Elfving-Little & Paaso) nasopharyngoscopy nasofaryngoskopia subst. / / nasofaryngoskopiat = posteriorinen rinoskopia nenänielun tarkastelu valaisemalla tähystimellä (Lääketieteen termit) e.g. Huolellinen anteriorinen ja posteriorinen rinoskopia, ^suuontelo^n ^limakalvo^n tarkastelu myös kielen alapuolelta, epäsuora peili^laryngoskopia^ sekä kaulan ja tarvittaessa suun pohjan bimanuelli palpaatio paljastavat useimmat pään ja kaulan alueen syövät. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^nenänielu^ nasopharynx nenänielu subst. / / ei mon. = ylänielu, nasofarynks, rinofarynks, epifarynks ^nenäontelo^n takana, pehmeän suulaen (^suulaki^) tason yläpuolella sijaitseva ^nielu^n ylin osa (Lääketieteen termit) e.g. Nenänielun retentiokystat ovat pieniä sileäpintaisia vaaleita pullistumia nielun takaseinämässä, eivätkä ne yleensä aiheuta oireita. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) naso-tracheal intubation nasotrakeaalinen intubaatio subst. / / nasotrakeaaliset intubaatiot intubaatioputken asettaminen nenän kautta henkitorveen (^henkitorvi^) (suomennos Stedman) ~ ^intubaatio^, ^intubaatioputki^ natural constraint fonotaktiset rajoitukset subst. / yhdistelyrajoituksia, joiden alaisia foneemit ja foneemijonot ovat (Karlsson) e.g. Fonotaktiset rajoitukset koskevat erityisesti konsonanttiyhtymiä (^konsonanttiyhtymä^) ja vokaaliyhtymiä (^vokaaliyhtymä^). (Karlsson) ~ ^foneemi^ natural phonology theory luonnollinen fonologia subst. / / ei mon. = konkreettinen fonologia ja lukujen taitteessa kehittynyt suuntaus (etenkin David Stampe), joka mm. (1) pitää leksikon muotoja (sanakantoja) jo varsin konkreettisina, (2) tunnustaa morfologian itsenäisen aseman, (3) tunnustaa foneemin olemassaolon psykologisesti reaalisena yksikkönä ja (4) käyttää fonologisten ilmiöiden selittämisessä hyväksi kielen sisäisiä ja ulkoisia seikkoja ( ~ ^fonologia^

98 Definiciones de términos finés 98 neologism neologismi subst. / / neologismit = uudismuodoste uudissana, myös itse keksitty outo ^sana^ (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Neologismit muodostuvat ^äänne^ryhmistä, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ neonatal period neonataalivaihe subst. / / ei mon. = vastasyntyneisyyskausi, neonataaliaika aika syntymästä 28 vuorokauden ikään (Lääketieteen termit) e.g. Vastasyntyneisyyskaudella metaboliset sairaudet ilmenevät useimmiten metabolisena kriisinä epäspesifein oirein. (Fellman & Herrgård) nerve hermo subst. / / hermot vieviä ja tuovia hermosyitä sekä sidekudosta sisältävä, paljain silmin nähtävissä oleva nuoramainen rakenne, jonka kautta hermoimpulssit välittyvät elimistön osasta toiseen (Lääketieteen termit) e.g....näiden alueiden ulkopuolella hermokudosta edustavat hermosolujen jatkeet, hermosyyt, jotka ovat usein kimpuissa ja muodostavat näin hermoja. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^hermosto^, ^hermosolu^, ^hermokudos^ nerve lesion hermovaurio subst. / / hermovauriot 1) aksonotmeesi: aksonien katkeaminen niin, että hermon sidekudostuppi jää ehyeksi ja mahdollistaa paranemisen, 2) neurotmeesi: hermon täydellinen katkeaminen (vaikka hermotuppi saattaa olla ehyt), 3) neurapraksia: puristuksen tai muun mekaanisen tekijän tai hapen puutteen aiheuttama hermon johtokyvyn häiriintyminen ilman selvää hermostossa havaittavaa rakennemuutosta (Lääketieteen termit) e.g. Pienten suonten rakennetta muuttavat taudit kuten diabetes, ^hypertonia^ ja vaskuliitit heikentävät hermojen verenkiertoa ja voivat johtaa yksittäisen hermon infarktiin. (Soinila & Launes) ~ ^hermo^, ^hermosto^ nerve nucleus hermotumake subst. / / hermotumakkeet = tumake, nukleus aivojen ja selkäytimen sisällä sijaitseva ^hermosolu^kertymä (Lääketieteen termit) e.g. Isoaivojen (^isoaivot^) ja pikkuaivojen (^pikkuaivot^) uloin kerros on harmaan aineen muodostama ^aivokuori^. Kuoren alla on pääasiassa valkeaa ainetta mutta myös harmaan aineen muodostamia hermotumakkeita (nukleus). (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^hermo^ nervous system

99 Definiciones de términos finés 99 hermosto subst. / / ei mon. keskushermoston ja ääreishermoston kokonaisuus (Lääketieteen termit) e.g. Hermosto ottaa vastaan informaatiota aistireseptoreiden välityksellä elimistön sisältä ja sen ulkopuolelta, muokkaa ja varastoi sitä sekä ohjaa sen perusteella elinten kasvua ja toimintaa. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^hermo^, ^hermotumake^ neural hermostollinen adj. / / neuraaliset = neuraalinen hermoon tai hermoihin liittyvä, hermo- (Lääketieteen termit) e.g. Hengityksen (^hengitys^) neuraaliset eli hermostolliset säätelytekijät ovat normaalioloissa merkittävämpiä kuin humoraaliset. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^hermo^, ^hermosto^, ^hermosolu^ neuroanatomical neuroanatominen adj. / / neuroanatomiset tieteenala, joka tutkii hermoston rakenteita (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^hermo^, ^hermosto^ neurobehavioral neurobehavioral / neurochronaxic theory neurokronaksiateoria subst. / / ei mon. teoria, jonka mukaan äänihuulivärähtely tapahtuu ^äänirako^a sulkevien ^lihas^ten ja sitä avaavan lihaksen toiminnan vuorotteluna (Laukkanen & Leino) neurodegenerative neurodegeneratiivinen adj. / / neurodegeneratiiviset aiheuttaa hermosolujen ja/tai hermokudoksen rappeutumista (Lääketieteen termit) e.g. ALS-potilaiden keskeinen rakenteellinen poikkeavuus on selkäytimen etusarven soluissa todettava motoristen hermosolujen rappeutuminen, mutta tähän johtanut perussyy ja tapahtumaketju ovat tuntemattomia. (Somer) ~ ^hermosolu^, ^hermokudos^ neuroleptic neurolepti subst. / / neuroleptit = antipsykoottinen lääke lähinnä psykoosien hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat rauhoittavasti, vähentävät alttiutta ärsykkeille ja estävät aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä (Lääketieteen termit)

100 Definiciones de términos finés 100 e.g. Neuroleptien sivuvaikutuksena esiintyvät ekstrapyramidaalioireet liittyvät dopamiinireseptorien salpaukseen, mutta nykyisin ei enää pidetä selvänä, että dopamiinireseptorien salpaus olisi antipsykoottisen terapeuttisen vaikutuksen välttämätön edellytys. (Koulu, Pesonen & Schienin) ~ ^epilepsia^ neurolinguistics neurolingvistiikka subst. / / neurolingvistiikat kielitieteen ja neuropsykologian raja-alue, joka tutkii aivovauriopotilaiden kielellisiä toimintoja (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Mikäli erityisenä kiinnostuksen kohteena on kielellisten toimintojen aivoperusta eli neurolingvistinen tutkimus, voi tutkimuskohteena olla esimerkiksi se, miten isojen aivojen ^hemisfääri^t eroavat ^lause^iden prosessoinnissa tai miten leksikaalinen ja syntaktinen prosessointi yhdistetään neuraalisella tasolla. (Niemi & Laine) ~ ^neurologia^ neurologic neurologinen adj. / / neurologiset neurologiaan liittyvä, ^hermosto^on ja sen sairauksiin liittyvät (Lääketieteen termit) e.g. Tajuttoman potilaan ^neurologinen status^tutkimus on keskeisesti aivorungon toiminnan tutkimista. (Lindsberg & Soinila) ~ ^neurologia^ neurologic voice disorder neurologinen äänihäiriö subst. / / neurologiset äänihäiriöt neurologisiin sairauksiin liittyvät ^äänihäiriö^t (Lehtihalmes 1993) e.g. Neurologisiin sairauksiin liittyy myös hyvin usein äänihäiriöitä, jotka eräissä tapauksissa voivat olla ensimmäisiä oireita alkavasta sairaudesta kuten toisinaan Parkinssonin taudin (^Parkinssonin tauti^) alkuvaiheessa todettava vuotoinen ja heikko ääni, tai Myasthenia graviksessa (^Myasthenia gravis^) esiintyvä äänen (^ääni^) vähittäinen heikkeneminen pitempään puhuttaessa. (Lehtihalmes 1993) ~ ^neurologia^, ^dysfonia^ neurological dysfunction neurologinen vajaatoiminta subst. / / neurologiset vaajaa toiminnat neurological status neurologinen status subst. / hermojärjestelmän ja ^lihaksisto^n (kuten aivohermojen (^aivohermot^) toiminnan, tunnon, liiketoimintojen, tasapainon, puheen, psyykkisten- ja praktisten toimintojen) tutkimus, jossa lääkäri tutkii potilasta kllinisesti (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tajuttoman potilaan neurologinen statustutkimus on keskeisesti aivorungon toiminnan tutkimista. (Lindsberg & Soinila) ~ ^neurologia^, ^neurologinen^, ^hermosto^ neurology

101 Definiciones de términos finés 101 neurologia subst. / / ei mon. keskushermoston, ääreishermoston ja ^lihaksisto^n elimellisiä sairauksia käsittelevä lääketieteen ala (Lääketieteen termit) e.g. Neurologia ja psykiatria jäsentyivät omiksi erikoisaloiksi vasta viime vuosisadan loppupuolella. (Kivalo) ~ ^neurologinen^, ^neurolingvistinen^ neuromotor impairment neuromotorinen häiriö subst. / e.g. ^Artikulaatio^n oppiminen on normaalia hitaampaa kehityksellisen ääntämishäiriön ja kehityksellisen kielellisen viivästymän (erityisen tai yleisen), ääntämiselinten lihas- ja hermotoimintojen häiriöiden (esim. ^dysartria^, ^dyspraksia^) sekä rakennevikojen (esim. ^suulakihalkio^t, kasvojen luisten rakenteiden epäsuhdat ^purentavirhe^et mukaan lukien) yhteydessä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^dysarthria^, ^CP-vammaisuus^, ^amyotrofinen lateraaliskleroosi^ neuromuscular neuromuskulaarinen adj. / / neuromuskulaariset hermoihin ja lihaksiin liittyvä, hermo-lihas- (Lääketieteen termit) e.g. Somaattinen efferentti aksoni päättyy motoriseen päätelevyy, joka muodostaa poikkijuovaisen lihassolun kanssa hermo-lihasliitoksen (^hermo-lihasliitos^) (Soinila & Launes) ~ ^hermo^, ^lihas^ neuromuscular transmission neuromuskulaarinen transmissio subst. / / neuromuskulaariset transmissiot hermopäätteestä erittyvän välittäjäaineen vaikutus kohdesoluun, impulssin välittyminen kemiallisesti solusta toiseen (Lääketieteen termit) e.g. Yksi alfa^motoneuroni^ hermottaa aksoninhaarojensa välityksellä monia lihassyitä, jotka ovat samassa lihaksessa melko laajalla alueella muiden ^hermosolu^jen hermottamien lihassyiden lomassa. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^neuromuskulaarinen^, ^hermo^, ^lihas^ neuron hermosolu subst. / / hermosolut = neuroni hermoimpulssien välittämiseen erikoistunut hermokudoksen (^hermokudos^) solu (Lääketieteen termit) e.g. Hermosoluilla on ylläpitävä eli troofinen vaikutus lihassoluihin ja toisiin hermosoluihin, joihin ne ovat synaptisessa yhteydessä. Jos hermo katkeaa, sen huoltama poikkijuovainen ^lihas^ surkastuu. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) ~ ^hermo^, ^hermosto^, ^synapsi^ neurosis neuroosi subst. / / neuroosit = neuroottinen häiriö

102 Definiciones de términos finés 102 elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen häiriö, jossa todellisuudentaju säilyy ja potilas kärsii ratkaisemattomista ristiriitatilanteista aiheutuvista toistuvista tai suhteellisen pysyvistä oireista (Lääketieteen termit) e.g. Neuroottisen henkilön realiteettitaju on yleensä normaali ja henkilö on tietoinen oireidensa poikkeavuudesta. Käyttäytyminen ei poikkea paljoa sosiaalisista normeista. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) neutralisation neutralisaatio subst. / / neutralisaatiot = ^assimilaatio^ ^foneemi^en väliset oppositiot eivät ole voimassa kaikissa syntagmaattisissa (fonotaktisissa) asemissa. Esim. suomessa sanan lopussa ei voi esiintyä nasaalikonsonanttien oppositiota, mikä sanan sisällä on mahdollinen (vrt. sama/sana). ( e.g. Saksassa soinittomien ja soinnillisten ^klusiili^en opposition on kumoutunut eli neutraalistunut sanan lopussa. Tässä asemassa oppositio ei päde. (Karlsson) ~ ^koartikulaatio^ noise-induced hearing impairment meluvamma subst. / / meluvammat ^melu^n aiheuttama kuulovika (Sorri) e.g. Meluvammat ovat harvoin niin vaikeita, että ne vaatisivat aktiivista kuntoutusta. Meluvamma voi kuitenkin esimerkiksi ikäkuulon lisänä johtaa tavallista nopeammin merkittäviin kuulo-ongelmiin. (Sorri) ~ ^kuulovika^ noisy voice atonaalinen ääni subst. / / ei mon. = ^atonaalisuus^ vahva äänen käheys, josta ei pysty mittaamaan äänen perussäveltä (Lehtihalmes 2001) nominal nominaali subst. / / nominaalit infinitiivi tai partisiippi, nominin tapaan käytetty verbimuoto, ei-persoonamuoto (Nurmi, Rekiaro & Remiaro 1994) e.g. Mutta verbien infinitiivit kuten sano+a (1. inf.) ja partisiipit kuten sano+tta+va (pass. 1. partisiippi) ovat paremminkin nominaalisia eli substantiivin ja/tai adjektiivin kaltaisia. (Karlsson) non-contiguous assimilation non-contiguous assimilation / nondirective therapy epäsuora terapia subst. / / epäsuorat terapiat

103 Definiciones de términos finés 103 e.g. Lapsella saatta kuitenkin olla kielteisiä oppimiskokemuksia tai hänellä saattaa olla sellaisia psyykisiä ongelmia, jotka estävät äännevirheiden suoran korjaamisen. Tällöin terapian ensimmäisenä tavoitteena on lapsen vuorovaikutustaitojen parantaminen ja myönteisten oppimiskokemuksien saaminen turvallisessa ympäristössä. Terapiakeinoina voidaan käyttää esimerkiksi leikkiä ja itsensä ilmaisua muilla kuin puheen keinoilla. Vähitellen voidaan siirtyä suoraan äänteiden kuntoutukseen, jos se vielä on tarpeen. (Korpinen & Nasretdin) non-speech non-speech / nonspeech sound nonspeech sound / non-speech vocalisation non-speech vocalisation / nontest ear testaamaton korva subst. / / testaamattomat korvat korva, jota ei ole testattu (suomennos Flexer) ~ ^audiometri^ non-verbal ei-kielellinen adj. / / ei-kielelliset = nonverbaalinen sanattomasti, muutoin kuin kielellä (esimerkiksi ^ele^in, ilmein tai kuvin) ilmaistu (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tarkastelun kohteiksi tulevat myös kaikki ei-kielelliset keinot, jotka ovat ^puhe^en rinnalla keskeisiä ^kommunikaatio^n elementtejä. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä suurempi merkitys on näillä nonverbaaleilla keinoilla tunteiden ja ajatusten välittäjinä. (Överlund) non-verbal communicative skill ei-kielellinen viestintä subst. / / ei mon. = nonverbaalinen viestintä ei-kielellinen, sanaton viestintä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tarkastelun kohteiksi tulevat myös kaikki ei-kielelliset keinot, jotka ovat ^puhe^en rinnalla keskeisiä ^kommunikaatio^n elementtejä. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä suurempi merkitys on näillä nonverbaaleilla keinoilla tunteiden ja ajatusten välittäjinä. (Överlund) ~ ^esikielellinen kommunikaatio^ normal dysfluency normaali sujumattomuus subst. / / normaalit sujumattomuudet

104 Definiciones de términos finés 104 tarkoitetaan jokaisen puhujan puheessa esiintyviä hiljaisia taukoja ja äänteiden (^äänne^), ^tavu^jen tai sanojen (^sana^) vaihtamista kesken ^puhe^en (Ström & Lempinen) e.g. Normaalin sujumattomuuden ja patologisen sujumattomuuden (dysfluenssin) määrälliseksi rajaksi Guitar ja Conture (1991) esittävät, että normaalissa (englanninkielisessä) puheessa sujumattomia sanoja esiintyy vähemmän kuin kolme sataa sanaa kohti. (Ström & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^sujuvuus^ nuclear magnetic resonance magneettikuvaus / / magneettikuvaukset = MK, MRI, magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus kuvaus, joka peustuu magneettikentässä olevan elimistön vetyatomien lähettämiin signaaleihin, kun niihin vaikutetaan radioaalloilla (Lääketieteen termit) e.g. Magneettikuvaus voi paljastaa tajuttomuuden taustalla olevan ^infektio^n tai metabolisen häiriön kuten enkefaliitin, Wernicken enkefalopatian tai ponsin myelinolyysin. (Lindsberg & Soinila) nystagmographic record nystagmografinen rekisteröinti subst. / / nystagmografiset rekisteröinnit silmien liikkeiden rekisteröinti (Lääketieteen termit) e.g. Nystagmus eli silmävärve tutkitaan. Mihin suuntaa nystagmus (sen nopea komponentti) lyö, onko se horisontaalista, vertikaalista vai kiertävää? Onko nystagmus spontaania, ilmeneekö se kaikissa asennoissa, vai aiheuttaako pään asennon muuttaminen nystagmuksen tai pahentaa sitä? (Launes) observation observaatio subst. / / observatiot havainto, huomio, tarkkailu (Lääketieteen termit) e.g. Näin ollen ulkokohtainen "behavioristinen" havainnointi jää eläinten käyttäytymisen tutkijan ainoaksi mahdollisuudeksi. (Korhonen) obstruction obstruktio subst. / / obstruktiot umpeutuminen, tukkeutuminen, ahtautuminen, kureutuminen, kuroutuminen, virtauksen rajoittuminen; tukkeuma, tukos, ahtauma (Lääketieteen termit) e.g. Obstruktiiviseen uniapneaan liittyy kovaääninen ja epäsäännöllinen kuorsaus sekä tavallista voimakkaammat hengitysliikkeet kunkin apnean lopussa. (Hublin) obstruent obstruentti subst. / / obstruentit yhteisnimitys äänteille (^äänne^), jotka muodostetaan supistumalla tai sulkeumalla (klusiilit, frikatiivit, affrikaatat) ( e.g. Konsonanttien keskeisimmät alajoukot ovat obstruentit, nasaalit ja ^likvida^t, jotka erotetaan piirteillä [obstruentit] ja [ nasaalit]. (Karlsson) ~ ^klusiili^, ^frikatiivi^, ^affrikaatta^, ^konsonantti^ occipital

105 Definiciones de términos finés 105 oksipitaalinen adj. / / oksipitaaliset = okkipitaalinen takaraivoon liittyvä, takaraivon puoleinen, takaraivo- (Lääketieteen termit) e.g. Takaraivolohko vastaa ensisijaisesti näköimpulssien vastaanottamisesta ja käsittelystä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) occlusion okkluusio subst. / / okkluusiot 1) tukkeutuminen, sulkeutuminen, tukkeu(tu)ma, sulkeu(tu)ma 2) purenta 3) umpivaihe, umpeu(tu)ma (Lääketieteen termit) e.g. 2) Ylä- ja alahammaskaaren keskinäistä suhdetta kutsutaan purennaksi. Ideaalisessa purennassa hammaskaaret ovat tasaiset ja symmetriset. 3) Täydellisen sulkeuman vaihe, jonka aikana vallitsee täydellinen hiljaisuus tai jonka aikana on kuultavissa vain vaimeaa kurkunpääääntä, on ^klusiili^n okkluusio eli umpivaihe. (2) Heliövaara, 3) Wiik) oculomotor control oculomotorinen kontrolli subst. / / oculomotoriset kontrollit toimintaa, joka kontrolloi silmien liikkeitä (suomennos Nicolosi) e.g. Silmänliikkeet jaetaan kahteen päätyyppiin, nopeisiin ja hitaisiin. Silmät liikkuvat hitaasti ja yhtäjaksoisesti, kun tarkastellaan liikkuvaa kohdetta tai kun katse kiinnitetään paikoillaan pysyvään kohteeseen ihmisen itsensä liikkuessa. Sen sijaan kun katseen annetaan pyyhkäistä ympäristöä, silmien liike on hyppivä (sakkadinen). (Sillman 1995b) oedema turvotus subst. / / turvotukset = edeema, ödeema, ödeemi, nestepöhö soluvälinesteen (kudosnesteen) tavallista suurempi määrä (Lääketieteen termit) e.g. Turvotus aiheuttaa aivopaineen nousua ja voimakkaita neurologisia (^neurologinen^) oireita, ennenkaikkea tajunnan tason laskua ja neuropsykologisia häiriöitä, jotka äkillisissä vaurioissa ilmaantuvat pian sairastumisen tai vammautumisen jälkeen, mutta vähenevät turvotuksen laskiessa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) oesophageal flap oesophageal flap / oesophageal spasm esofagospasmi subst. / / esofagospasmit = ruokatorvikouristus, esofagusspasmi ruokatorven (tilapäinen) kouristus (Lääketieteen termit) ~ ^ruokatorvi^ oesophageal speech ruokatorvipuhe subst. / / ei mon.

106 Definiciones de términos finés 106 kurkunpään poiston jälkeen käytettävä äänenmuodostustapa, joka perustuu ilman nielemiseen ruokatorveen ja palauttamiseen ^suu^hun (Lääketieteen termit) e.g. Aiemmin laryngektomoidut potilaat opettelivat ns. ruokatorvipuheen tai käyttivät äänivibraattoria. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^, ^ruokatorvi^, ^laryngektomia^ oesophagus ruokatorvi subst. / / ei mon. = esofagus ^nielu^sta mahalaukkuun johtava lihaksinen putki (Lääketieteen termit) e.g. Ruokatorven kliinisfysiologisista tutkimuksista ovat tärkeimmät painemittaus, ruokatorven pitkäaikais-ph-monitorointi ja isotooppitutkimus. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) omission omissio subst. / / omissiot äänteen poisjääminen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Äännevirheitä voidaan kuvata myös äänteiden puuttumisina (omissiot; /oti/ po. koti), äänteiden korvautumisina (substituutiot; /tiili/ po. siili) ja äänteiden vääristyminä (distortiot; interdentaalinen /s/ alveolaarisen sijasta). (Korpinen & Nasretdin) ~ ^äänne^, ^äännevirhe^ omohyoid lapa-kieliluulihas subst. / / lapa-kieliluulihakset kaulan hermosilmukan (ansa cervicalis) hermottama, lapaluun yläreunasta kieliluuhun ulottuva (keskiosastaan jänteinen) kieliluun alasvetäjä (Lääketieteen termit) e.g. Lapa-kieliluulihas (m. omohyoideus) kaksirunkoinen välijänteen jakama ^lihas^ lähtee kieliluun pitemmästä sarvesta ja kiinnittyy takaosastaan lapaluun yläreunaan. (Aalto & Parviainen) onset of phonation onset of phonation / ontogenic ontogeneettinen adj. / / ontogeneettiset = yksilönkehitystä koskeva viittaa yksilönkehitykseen hedelmöittyneestä munasolusta täysikasvuiseksi (Lääketieteen termit) e.g. On tunnettua, että usein eliömaailmassa yksilönkehitys toistaa lajinkehityksen vaiheita. (Korhonen) open bite avopurenta subst. / / ei mon. hampaita yhteen purtaessa hampaat eivät osu yhteen vaan niiden väliin jää rako (Heliövaara)

107 Definiciones de términos finés 107 e.g. Ristipurentaa ja avopurentaa voi esiintyä sekä hampaiston etu- että sivualueella. (Heliövaara) ~ ^ristipurenta^ open glottal airway open glottal airway subst. / e.g. Soinnittomia äänteita (/k, p, t, f, s, h/) tuotettaessa äänirako on auki eivätkä äänihuulet värähtele. Hengityksen aikana ääniraon täytyykin olla auki, muutoinhan ääni ei pääsisi virtaamaan keuhkoihin ja sieltä ulos. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulet^, ^äänirako^ operant behaviour operantti ehdollistaminen subst. / / operantit ehdollistamiset = ehdollistuminen toivottua käyttäytymismuotoa vahvistetaan, minkä tuloksena tällaisen käyttäytymisen todennäköisyys lisääntyy tai ei-toivotun vähenee (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ehdollistumista voidaan tehostaa toistojen avulla tai se voidaan sammuttaa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) opthalmologist oftalmologi subst. / / oftalmologit silmälääkäri, silmätautien erikoislääkäri (Lääketieteen termit) e.g. Jokainen selvästi ilmikarsastava lapsi tulee ohjata silmätautien erikoislääkärin tutkimukseen mahdollisen toiminnallisen heikkonäköisyyden ja taustalla olevan silmäsairauden paljastamiseksi. (Kivelä) optimum pitch optimaalinen puhekorkeus subst. / / ei mon. sävelkorkeusvaihtelualue, jolla puheentuotto on vaivattominta ja jolla sekä voimakkuuden että sävelkorkeuden vaihtelu sujuu helposti (Laukkanen & Leino) e.g. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että optimaalinen puhekorkeus sijoittuu modaalirekisterialueen keskivaiheille. (Laukkanen & Leino) oral oraalinen adj. / / oraaliset 1) suuhun liittyvä, suunpuoleinen, suun kautta tapahtuva, suullinen, suu-, 2) (psykologiassa) oraalivaiheeseen kuuluva, 3) äänteet, joiden aikana nenäportti on kiinni (1) & 2) Lääketieteen termit, 3) Wiik) e.g. 1) ^Suuontelo^ eli oraalinen ontelo (cavum oris) on kielen selän (^kielenselkä^) ja suulaen väliin jäävä ilmatila, jolla on äänen muodostuksen ja ^vokaali^en artikuloinnin kannalta erityinen merkitys.3) Oraalisia konsonantteja (^konsonantti^) ovat esiemerkiksi p, s, l, r ja h, oraalisia vokaaleja esimerkiksi suomen aa ja oo, kuten sanoissa (^sana^) aasi ja oodi, tai ranskan sanojen beau ja eux vokaalit. (1) Aalto & Parviainen 3) Wiik) oral apraxia oraalinen apraksia subst. / / ei mon.

108 Definiciones de términos finés 108 = bukkofakiaalinen apraksia aivovauriosta johtuva ääntöelinten tahdonalaisen liikuttamisen häiriö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. ^Suu^n seudun liikesuoritusten osalta nämä häiriöt (oraalinen tai bukkofakiaalinen apraksia) ilmenevät pyydettäessä potilasta esim. näyttämään, miten vihelletään. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Viikki) ~ ^apraksia^ oral cavity suuontelo subst. / / ei mon. yläleuan ja alaleuan välissä sijaitseva ruuansulatuskanavan alkuosa, jota rajoittaa huulet ja posket ja joka takana ulottuu ensimmäiseen kitakaareen (Lääketieteen termit) e.g. Suuontelon syöpä on huulisyövän ohella Suomessa yleisimpiä pään ja kaulan alueen syövistä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^nenäontelo^ oral transit time (nielemisen) oraalinen vaihe subst. / / oraaliset vaiheet = nielemisen ensimmäinen vaihe nielemisen ensimmäinen vaihe, joka on tahdonalaista toimintaa; pureskelun jälkeen ^kieli^, posket ja ^kova suulaki^ muodostavat kielen selkään (^kielenselkä^) ruuasta boluksen, huulien sulkeminen ja buccinatorlihasten supistuminen painavat posket hampaita vasten, suupohjan nousu ja kielen kannan taaksepäin liikkuminen linkoavat ruuan nieluun ja laukaisevat nielurefleksin (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^dysfagia^ organ of Corti kierteiselin subst. / / kierteiselimet = Cortin elin kuuloaistinsolujen ja erilaisten tukisolujen muodostama kokonaisuus simpukan tyvilevyllä simpukkatiehyen sisällä (Lääketieteen termit) e.g. Viime vuosina on varsinkin Keski-Euroopassa lisääntynyt ylipainehengityshoito, HBO (hyperbaric oxy genation). Tällöin potilas hengittää puhdasta happea noin 1,5 barin ylipaineessa, jolloin ainakin teoreettisesti Cortin elimen hapetusta saadaan parannettua siten, että ylimäärähappea saadaan ylipaineessa liukenemaan vereen ja sen välityksellä sisäkorvan nesteisiin. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^simpukka^ orofacial dyskinesia orofacial dyskinesia / oromotor oraalimotorinen adj. / / oraalimotoriset suun alueen (huulten, kielen ( kieli^), suulaen) liikkeet, joita käytetään syömisessä ja puhumisessa (Hukki & Kalland)

109 Definiciones de términos finés 109 e.g. Oraalimotoriset vaikeudet näkyvät aluksi syömisen ongelmina. ^Hypotonia^n vuoksi imeminen voi olla voimatonta, ^hypertonia^n vuoksi hyvän syömisasennon löytäminen voi olla vaikeaa. (Tolvanen) oronasopharyngeal oronasofaryngeaalinen adj. / / oronasofaryngeaaliset suuhun, nenään ja nieluun liittyvä (suomennos Stedman) oropharynx suunielu subst. / / ei mon. = orofarynks, keskinielu, mesofarynks ^suuontelo^n takana sijaitseva, pehmeän suulaen (^pehmeä suulaki^) tason ja kurkunkannen (^kurkunkansi^) kärjen tason välinen ^nielu^n keskimmäinen osa (Lääketieteen termit) e.g. Suunielun syövän oireita ovat nielemiskipu, nielemisvaikeudet ja ruoan tarttuminen nieluun. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^alanielu^ orosensory orosensory / oscillation oskillaatio subst. / / oskillaatiot värähtely (Lääketieteen termit) e.g. ^Äänihuulet^ värähtelevät tuotettaessa soinnillisia äänteitä (^äänne^) (kaikki ^vokaali^t sekä soinnilliset konsonantit (^konsonantti^) ). (Laukkanen & Leino) oscillator oskillaattori subst. / / oskillaattorit värähtelijä (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) ~ ^oskillaatio^ otitis externa ulkokorvatulehdus subst. / / ulkokorvatulehdukset korvalehden ja/tai ^korvakäytävä^n ^tulehdus^ (Lääketieteen termit) e.g. Korvakäytävätulehdus voi kroonistua riittämättömän hoidon tai uusiutuvan altistuksen takia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorvatulehdus^ otitis media välikorvatulehdus subst. / / välikorvatulehdukset tavallisesti bakteerien aiheuttama välikorvaontelon tulehdustauti (Lääketieteen termit)

110 Definiciones de términos finés 110 e.g. Äkillisen märkäisen välikorvatulehduksen hoidon perustana on mikrobilääkitys ja välikorvan tyhjennys (tärykalvon puhkaisu ja imu), mikäli otiitti on vahvaoireinen. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^ulkokovatulehdus^, ^välikorva^, ^tulehdus^ otolaryngologist korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri subst. / / erikoislääkärit lääkäri, joka on erikoistunut korvan ja ylähengitysteidenm (ylähengitystiet^) sekä näiden sairauksien tutkimiseen ja hoitoon (Lääketieteen termit) e.g. Jos aivan pienellä halkiovauvalla todetaan liimakorva, korvalääkäri kertoo vanhemmille liimakorvataudin hoidosta. (Pettay) ~ ^korva-, nenä- ja kurkkutautioppi^ otorhinolaryngology korva-, nenä- ja kurkkutautioppi subst. / / ei mon. = otorinolaryngologia korvaa ja ylähengitysteitä (^ylähengitystiet^) sekä näiden sairauksia käsittelevä lääketieteen osa (Lääketieteen termit) e.g. Suomen korva-, nenä- ja kurkkutautiopin oppikirja ilmestyi vuonna 1980 ja sen laajennettu ja uusittu seuraaja "Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi ja foniatrian perusteet" 10 vuotta sitten. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri^ ototoxicity ototoksisuus subst. / / ototoksisuudet sisäkorvalle myrkylliset aineet (esim. lääkeaineet ja teollisuuskemikaalit), jotka voivat aiheuttaa sisäkorvatyyppisen kuulovian, (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Erityisen suuri ototoksisuuden riski syntyy, jos samanaikaisesti altistutaan sekä styreenille että ^melu^lle. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kuulovika^, ^sisäkorva^ overadduction yliojentaminen subst. / / yliojentamiset overextension yliyleistäminen subst. / / yliyleistämiset e.g. Toisessa vaiheessa lapsi vakiinnuttaa joukon sanoja (^sana^), joita hän yleistää vapaasti haluamallaan tavalla. Lapsi tunnistaa yleensä yhden sanaan liittyvän ominaisuuden esimerkiksi toiminnan, koon, muodon tai äänen (^ääni^). Tämän jälkeen hän yleistää sanaa kaikkiin sellaisiin kohteisiin, jotka jakavat tuon ominaisuuden. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) overlap (vertikaalinen) ylipurenta subst. / / ylipurennat

111 Definiciones de términos finés 111 purenta, jolle on ominaista ylähampaiden meneminen ^suu^n sulkeutuessa tavallista alemmaksi alahampaiden eteen (Lääketieteen termit) overt assessment overt assessment / paediatrician pediatri subst. / / pediatrit lastentautiopin erikoislääkäri, lastenlääkäri (Lääketieteen termit) paired stimuli approach paired stimuli approach / palatal palataalinen adj. / / palataaliset 1) suulakeen liittyvä, suulaki-, 2) äänne, jonka aikana kieli muodostaa kapeikon kovan suulaen kohdalle (1) Lääketieteen termit, 2) Wiik) e.g. 1) Suulaen etuosassa tuotettuja äännevirheitä ovat virheet äänteissä, jotka normaalisti tuotetaan kielen kärjen koskettaessa tai lähestyessä hammasvallia. 2) Myös tämä suun katon osa voidaan jakaa kolmeen osaan, prepalatumiin, mediopalatumiin ja postpalatumiin. Adjektiivit, jotka viittaavat näihin kovan kitalaen kohtiin, ovat tietenkin prepalataalinen, mediopalataalinen ja postpalataalinen. (1) Haapanen 1998, 2) Wiik) palatal reflex suulakiheijaste subst. / / ei mon. suulaen ärsyttämisestä aiheutuvat nielun liikkeet (Lääketieteen termit) ~ ^dysfagia^, ^nieluheijaste^ palatal arch kitakaari subst. / / kitakaaret nielun seinämässä kummallakin puolella olevat kaksi poimua, joiden välissä on nielurisa (Lääketieteen termit) e.g. Keskinielu sijoittuu kurkunkannen kärjen, kitakaarien tason ja nielun takaseinämän väliin. (Parviainen) ~ ^kova suulaki^, ^yläleukaluu^ palatal fronting palataalinen artikulaatio subst. / / ei mon. virheellinen kielen ja suulaen toiminta äänteiden muodostuksessa (Hukki & Kalland) e.g. Halkiolapsille on lisäksi tyypillistä ns. palataalinen artikulaatio, jolla tarkoitetaan sitä, että kieli on äännettäessä suussa normaalia taaempana, vaikka sen pitäisi liikkua suuontelon etuosassa. (Haapanen 1998)

112 Definiciones de términos finés 112 ~ ^palataalinen^ palatal repair suulaen sulku subst. / / ei mon. suulaen sululla pyritään sulkemaan halkio anatomisesti ja korjaamaan pehmeän suulaen rakenteet siksi, että normaalille puheen kehitykselle olisi mahdollisimman hyvät edellytykset ja siksi, että yläleuan kasvulle ja kehitykselle ei aiheudu haittaa (Hukki & Rautio 1998b) e.g. Täydellisessä molemminpuolisessa huuli-suulakihalkiossa suulaen sulku on vaativampi toimenpide kuin toispuolisessa halkiossa eteentyöntyvän premaksillan aiheuttaman ylimääräisen ongelman takia. (Hukki & Rautio 1998b) ~ ^kova suulaki^, ^pehmeä suulaki^, ^suulakihalkio^ palatal shortness lyhyt suulaki subst. / / ei mon. suuontelon katon eli suulaen lyhyys (suomennos Churchill) e.g. Suulaen uudelleenpidennysleikkaus voi tulla ajankohtaiseksi, mikäli suulakileikkauksessa ei ole riittävästi vapautettu virheellisessä asennossa olleita lihaksia ja näin saatu pehmeää suulakea pitenemään ja sen lihastoimintaa paranemaan. (Rautio, Hukki & Haapanen) ~ ^kova suulaki^, ^pehmeä suulaki^, ^suulakihalkio^ palatal sound palataaliäänne subst. / / palataaliäänteet äänne, jonka aikana kieli muodostaa kapeikon kovan suulaen kohdalle (Wiik) e.g. Myös tämä suun katon osa voidaan jakaa kolmeen osaan, prepalatumiin, mediopalatumiin ja postpalatumiin. Adjektiivit, jotka viittaavat näihin kovan kitalaen kohtiin, ovat tietenkin prepalataalinen, mediopalataalinen ja postpalataalinen. (Wiik) ~ ^palataalinen^ palatal-lift prosthesis palatal-lift prosthesis / palate suulaki subst. / / suulaet suun katto, väliseinä, joka erottaa suuontelon nenäontelosta; suulaen etuosaa kutsutaan kovaksi suulaeksi ja lihaksista liikkuvaa takaosaa pehmeäksi suulaeksi (Hukki & Kalland) e.g. Millään yksittäisellä suulaen halkion sulkumenetelmällä ei voida aikaansaada normaalia puhetta kaikille halkiolapsille. (Rautio, Hukki & Haapanen) ~ ^kova suulaki^, ^pehmeä suulaki^ palato-alveolar palatoalveolaarinen adj. / / palatoalveolaariset

113 Definiciones de términos finés 113 palliation palliatiivinen adj. / = oireen mukainen, lievittävä (hoito) oireita lievittävä, mutta tautia parantamaton (hoito) (Lääketieteen termit) e.g. Mononukleoosin ei ole toistaiseksi spesifistä lääkehoitoa. Oireenmukainen hoito kuitenkin kannattaa, koska potilaat ovat kivulloisia. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) palpebral fissure luomirako subst. / / luomiraot luomen reunojen väliin jäävä aukko, joka häviää, kun silmä suljetaan (Lääketieteen temit) papilloma papillooma subst. / / papilloomat = tupsukasvain epiteelin muodostama hyvänlaatuinen (toisinaan pahanlaatuiseksi muuttuva) iho- tai limakalvokasvain (Lääketieteen termit) e.g. Nenän ja sivuonteloiden yleisin kasvain on papillooma...papillooma on kaksi kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) paralinguistic paralingvistinen adj. / / paralingvistiset e.g. Ääni on paralingvistinen indeksi myös iästä ja sukupuolesta. Jotain kieltä puhuttaessa ääni viestii indeksaalisesti myös puhujan maantieteellisestä ja/tai sosiaalisesta taustasta. (Karlsson) ~ ^lingvistiikka^ parallel talk parallel talk / paralysis halvaus subst. / / paralyysit = paralyysi, täyshalvaus, paralysia lihaksen (^lihas^) tai lihasryhmän toiminnan täydellinen puuttuminen (Lääketieteen termit) e.g. Ylemmän ^motoneuroni^n vaurion aiheuttama kielen (^kieli^) halvaus voi ilmaantua akuutissa aivohalvauksessa. Toiminnan palautuminen on hyvin nopeaa. (Launes & Soinila) paramedian paramedian /

114 Definiciones de términos finés 114 paraphasia parafasia subst. / / parafasiat = parafemia, paralalia, sanavääristymä afasian muoto, jolle on ominaista äänteiden tai sanojen vaihtuminen (Lääketieteen termit) e.g. Joissakin tapauksissa potilas voi pystyä lukemaan ääneen, mutta luetunymmärtäminen on uleensä heikkoa. Kirjoitus on parafaattista puheen tapaan, ellei vieläkin heikompaa. (Lehtihalmes 1993) ~ ^foneeminen parafasia^, ^afasia^ parasympathetic parasympaattinen adj. / / parasympaattiset parasympaattiseen ^hermosto^on liittyvä (Lääketieteen termit) e.g. Parasympaattinen hermosto hermottaa samoja elimiä kuin sympaattinenkin. Hermosyiden määrässä on kuitenkin usein eroja. Parasympaattisia syitä on sydämessä ja verisuonissa verraten niukasti verratuina sympaattisiin syihin, kun taas esimerkiksi ruuasulatuskanavassa tilanne on päinvastainen. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) paresis pareesi subst. / / pareesit = osittaishalvaus, lievä halvaus, herpaantuma, herpautuma lihaksen (^lihas^) toimintakyvyn osittainen menetys (Lääketieteen termit) e.g. Kasvohermohalvaus, jossa vaurio sijaitsee foramen stylomastoideumissa tai siitä perifeerisemmin, on nimeltään Bellin pareesi. Siinä kaikki kasvolihasten emotionaalisesti ohjatut tahdonalaiset ja refleksitoiminnot ovat heikentyneet. (Launes & Soinila) ~ ^halvaus^ Parkinson's disease Parkinsonin tauti subst. / / ei mon. = idiopaattinen parkinsonismi tavallisin ekstrapyramidaalijärjestelmän sairauden aiheuttama oireyhtymä tunnusomaisia oireita ovat vapina, ^lihas^ jäykkyys ja liikkeiden hitaus (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Parkinsonin taudin vapina on lepovapinaa, joka on melko harvataajuista (3-6 jaksoa sekunnissa) ja joka häviää tahdonalaisten liikkeiden aikana. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) paroxysm paroksysmi subst. / / paroksysmit = kohtaus, taudinpuuska oireiden äkillisestä pahenemisesta aiheutunut (ankara) taudinpuuska (Lääketieteen termit) e.g. Migreenikohtausta edeltävät usein ns. prodromaali- eli ennakko-oireet: väsymys, haukottelu, ruokahalun lisääntyminen, makean himo jne., jotka kaikki viittaavat hypotalaamisiin muutoksiin migreeniä edeltävänä aikana ja tukevat epäsuorasti teoriaa kohtauksen aivorunko- ja hypotalamusperäisyydestä. (Färkkilä) partial seizure partiaalinen kohtaus subst. / / partiaaliset kohtaukset

115 Definiciones de términos finés 115 = fokaalinen kohtaus, paikallisalkuinen kohtaus jaetaan yksinkertaisiin (joissa tajunta ei hämärry), monimuotoisiin eli komplekseihin (joihin liittyy tajunnan hämärtyminen) sekä sekundaarisesti yleistyviin kohtauksiin (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Paikallisalkuisuudella tarkoitetaan epileptisen purkaushäiriön alkamista rajoitetussa osassa toista aivopuoliskoa. (Kälviäinen & Keränen) ~ ^epilepsia^ part-word repetition osasanatoisto subst. / / osasanatoistot sanan äänteen tai tavun toisto (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) e.g. Tässä kehtyksen muodossa tavutoistot ovat jo alussa nopeita ja epäsäännöllisiä. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^artikulaatio^, ^änkytys^, ^sujumattomuus^ pathogenesis patogeneesi subst. / / patogeneesit = taudin synty, taudinsynty oppi sairauksien synnystä ja kehityksestä (Lääketieteen termit) e.g. Symptomaattisen ^epilepsia^n syyt vaihtelevat alkamisiän (^alkamisikä^) mukaan niin, että lapsuudessa esiintyy eniten pre-perinataalisten tekijöiden sekä ^tulehdus^ten jälkitilojen aiheuttamia epilepsioita, keski-iän jälkeen taas aivoverenkiertohäiriöihin degeneratiivisten aivosairauksien aiheuttamia epilepsioita. (Kälviäinen & Keränen) ~ ^etiologia^ pathologist patologi subst. / / patogit patologian erikoislääkäri (Lääketieteen termit) ~ ^patologia^ pathology patologia subst. / / patologiat 1) tautien syitä, syntyä, kehittymistä ja vaiktuksia käsittelevä tieteenala, 2) lääketieteen erikoisala, jonka piiriin kuuluvat tautien ja tilojen diagnosointiin mikroskooppitutkimukset ja lääketieteellisen kuolemansyyn selvittäminen, 3) poikkeavuus, sairaalloisuus (Lääketieteen termit) e.g. Kirurgiset hoitotoimenpiteet kannattaa aloittaa nenän patologisten muutosten korjauksilla. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^patologi^ pathophysiology patofysiologia subst. / / patofysiologiat oppi sairaan elimistön toiminnasta ja häiriöiden synnystä (Lääketieteen termit) e.g. Kun puhutaan sairaasta elimistöstä, ollaan patologisen anatomian ja patologisen fysiologian (patofysiologian) alueella. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist)

116 Definiciones de términos finés 116 perception havaitseminen subst. / / havaitsemiset tapahtuma, jossa aistinelinten keräämä tieto ympäristöstä ja elimstöstä itsestään muuttuu havainnoksi (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kognitiivisena prosessina havaitseminen on osin automaattista, osin aktiivista tiedonkäsittelyä, jota säätelevät tavoitteesta riippuva valikoivuus havaitsemisen kohteen suhteen ja muut psyykkiset toiminnot kuten muisti, ajattelu, tunteet ja motiivit sekä havaintotilanne. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) perceptual perceptual / perceptual psychology havaintopsykologia subst. / / ei mon. psykologian haara, joka käsittelee niitä lakeja, joiden mukaan ulkomaailma koetaan aistien välityksellä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) perforation perforaatio subst. / / perforaatiot puhakaisu, puhkeaminen, puhkeama, lävistys, reikä (Lääketieteen termit) e.g. Kun tärykalvossaon reikä, sen liikkeet vaimentuvat ja äänen siirto huononee. Pienillä, alle 1mm:n perforaatiolla tosin ei ole kuulon kannalta juuri merkitystä, ja esim. tärykalvopiston jälkeen kuulo voi olla normaali. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^tärykalvo^, ^välikorvatulehdus^, ^tärykalvopisto^ perinatal perinataalinen subst. / / perinataaliset = perinataaliaikana tapahtuva, syntymäkauden, syntymänläheinen, syntymä- ennen syntymää, syntymän aikana tai pian syntymän jälkeen tapahtuva (Lääketieteen termit) e.g. Ennenaikaisesti syntyneillä korostuvat perinataaliset tekijät, jopa 75 %:ssa tapauksista todetaan eriasteisia perinataaliajan vaikeuksia. (Autti-Rämö) ~ ^prenataalinen^ peripheral perifeerinen subst. / / perifeeriset kaukana keskuksesta sijaitseva, ääreis-, reuna-, toisarvoinen (Lääketieteen termit) e.g. Punoksista lähtevissä perifeerissä hermoissa on siten yleensä useilta selkäytimen tasoilta tulleita tunto- ja liikehermosyitä ja autonomisia syitä. (Niensted, Hänninen, Arstila & Björkqvist) perlocutionary perlocutionary /

117 Definiciones de términos finés 117 personal FM unit FM-laite subst. / / FM-laitteet yksisuuntainen radiokommunikointijärjestelmä, jossa puhujalla on pieni radiolähetin ja kuulijalla vastaanotin; lähettimeen on kytketty mikrofoni, ja vastaanottimeen kytketään pienoissilmukka induktiivista kuuntelua varten tai liitäntäjohto kuulokojeen sähköiseen liitäntään (Kronlund) e.g. Huonokuuloisen oppilaan ensisijainen apuväline on kuulokoje. Koulussa hän tarvitsee usein kuulokojeensa lisäksi langatonta, radiotaajuuksilla toimivaa FM-laitetta, joka toimii ladattavilla akuilla tai paristoilla. (Kronlund) ~ ^kuulovika^, ^kuulokoje^ pharyngeal faryngeaalinen adj. / nieluun liittyvät, nielu- (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät nieluinfektion aiheuttajat saadaan siis tartuntana ympäristöstä. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^nielu^ pharyngeal cavity nieluontelo subst. / / ei mon. sitä rajoittavat alhaalla ^kurkunpää^n aukko ja ruokatorven (^ruokatorvi^) aukko, edessä kielen (^kieli^) juuri, epiglottis, kielen takaselkä ja aukko kohti suuväylää sekä ylhäällä ^kitapurje^ (mikäli se on kiinni), takana nielun takaseinämä ja sivuilla nielun seinämät ( e.g. Nieluontelo on muuntuva ontelo, jonka muoto edessä riippuu kielen asennosta. Mikäli nenäportti on auki, nieluontelo jatkuu nenäväylään ^nenänielu^- eli ylänieluontelona. ( ~ ^nielu^ pharyngeal consonant faryngaalinen konsonantti subst. / äänne, jota tuotettaessa kieli on työntynyt taaksepäin siten, että kapeikko on kielen ja nielun takaseinämän välissä (Wiik) pharyngeal flap pharyngeal flap / pharyngeal fricative faryngeaalinen frikatiivi subst. / / faryngeaaliset frikatiivit pharyngeal plosive faryngeaalinen plosiivi subst. / / faryngeaaliset plosiivit

118 Definiciones de términos finés 118 pharyngeal speech faryngeaalinen puhe subst. / / ei mon. pharyngeal wall nielun seinä subst. / / nielun seinät pharyngoplasty palatofaryngoplastia subst. / / palatofaryngoplastiat obstruktiivisen hypersomnia-apnean hoidossa hoidossa käytetty suulaen ja nielun leikkaus (Lääketieteen termit) e.g. Suulaen muovausleikkaus uvulopalatopharyngoplastia (UPPP) on kehitetty 1980-luvun alussa uniapnean spesifiseksi korjausleikkaukseksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) pharynx nielu subst. / / ei mon. = farynks lihasten ja limakalvon verhoama ontelo nenäontelon, suuontelon ja kurkunpään takana (ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden yhteinen osa) (Lääketieteen termit) e.g. Nielu jaetaan nasofarynksiin, orofarynksiin ja hypofarynksiin. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay)