Elinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita

Transkriptio

1 Elinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Maidon keräilyn toimintavarmuus on tällä hetkellä kohtuullinen. Kelirikko hankaloittaa kuljetusten pysymistä aikataulussa. Kuljetusyksiköiden koko ja paino kasvavat, joten tiestön kantavuudelta vaaditaan koko ajan enemmän. Kelien äärevöityminen vaikeuttaa keräilyn suunnittelua ja toteuttamista. Biopolttoaine- ja turvekuljetusten täsmällisyyden suhteen ei ole suuria ongelmia, mutta sitä heikentää tiestön huono kunto ja riittämätön talvihoito. Puunkuljetusketjun kriittinen kohta on pientiestö. Kelirikon lisääntyessä raakapuun kokoaminen välivarastoihin kantavien teiden varsille lisääntyy. Päällysteiden huono kunto ja siltojen ja lossien painorajoitukset haittaavat kuljetuksia. Rautateillä kilpailu on toistaiseksi vähäistä. Rautatieliikenne on kustannustehokas vaihtoehto, mikäli tehtaalta on ratayhteys ja kuljetettavaa tavaraa on riittävästi. Ratojen palvelutaso on pääosin nykyistä tarvetta vastaava. Riittämättömät kohtaamispaikat, puuttuvat kolmioraiteet, sähköistämättömät rataosuudet ja ratapihojen vanhentuneet turvalaitteet heikentävät kustannustehokkuutta. Vesiliikenne on kustannustehokas vaihtoehto bulkkituotteille 9-10 kk vuodessa. Saimaan kanavan sulkujen pituudet ja kanavien syvyys rajoittavat alusten kokoa ja määrää. Raakamaidon päivittäinen keräilyketju on toimintavarma. Energiatuotannon biopolttoaine- ja turvekuljetukset ovat täsmällisiä. Metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaa häiriöttömän tuotannon. Käytössä on useampia kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja. Parannetaan hoidon ajoitusta ja kohdennetaan ylläpitotoimenpiteitä tärkeimmille keräilyreiteille. Hyödynnetään maidonkeräilytieto tienpidossa ja luovutetaan reaaliaikaista kunnossapitotietoa toimijoiden käyttöön. Kohdennetaan ylläpitotoimia turve- ja biopolttoainekuljetusten terminaalien ja käyttöpaikkojen välisille reiteille. Turvataan turve- ja biopolttoainekuljetukset kehittämällä tiestön hoidon ajoitusta. Keskitetään ylläpitotoimet raakapuun kuljetusten kannalta tärkeille teille. Toteutetaan välivarastointipaikkoja ja kehitetään yhteistyössä toimintamalleja terminaalitarpeisiin vastaamiseksi. Kehitetään tieverkkoa, jossa HCT-rekkojen (ylisuuret) käyttö on kokonaistaloudellisesti edullista järjestää. Edistetään kilpailun syntymistä rautatie- ja vesikuljetuksissa. Edistetään rata- ja ratapihahankkeiden toteutumista. Edistetään Saimaan kanavan investointien toteutusta.

2 Yritysten ja logistiikkatoimintojen hajaantunut sijoittuminen ja pitkät etäisyydet heikentävät yritysten kilpailukykyä. Vajaiden kuormien osuus on suurta eikä meno-paluu -kuljetuksia ole riittävästi. Pk-yrityksillä ei aina ole riittävästi resursseja tehokkaaseen kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan. Nykyisin pitkänmatkaisten kuljetusten matka-aika on kohtuullisen hyvin ennakoitavissa. Tiestöllä ennakoitavuutta haittaavat paikallisen liikenteen ruuhkahuiput, poikkeukselliset kelit, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Rautateillä yllättäviä häiriötä aiheuttavat sään ääri-ilmiöt ja ongelmat ratapihojen turvalaitetekniikassa. Tietoliikenneyhteydet ovat taajamissa pääosin kunnossa. Haja-asutusalueilla laajakaistaa on rakennettu julkishallinnon yhteyshankkeilla, mutta edelleen osa alueista on nopean yhteyden ulkopuolella. Langattomat yhteydet eivät toimi katkeamattomasti edes pääteillä. Logistiikkayhteistyö tukee tehokkuutta ja synergiaetujen saavuttamista. Pitkämatkaisten kuljetusten matka-aika on ennakoitavissa. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat yritystoimintaa. Kehitetään pk-yritysten logistiikkayhteistyötä ja -osaamista. Keskitetään paljon liikennettä aiheuttavia ja toisistaan hyötyviä toimintoja maankäytön suunnittelun keinoin. Yhdistetään haja-asutusalueilla kuljetusvirtoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Suunnitellaan uusi maankäyttö siten, että paikallinen liikenne ei heikennä kuljetusten sujuvuutta pääteillä. Säilytetään päätiestön hoitotaso ja pidetään se mahdollisimman tasalaatuisena. Edistetään päätieverkon kärkihankkeiden toteutumista. Edistetään tilusjärjestelyjä, jotta maatalousliikennettä saadaan vähennettyä pääteillä. Kehitetään liikenneolosuhde- ja häiriötiedottamista ja tiedottamista vaihtoehtoisista reiteistä. Rakennetaan nopeat kiinteät yhteydet mahdollisimman kattavasti maakuntien alueille. Kiinteän yhteyden ulkopuolisille alueille muodostetaan langaton verkko. Edistetään nopeiden langattomien tietoliikenneyhteyksien saamista pääteiden varteen.

3 Ihmisten liikkuminen Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Kaupunkiseuduilla on arkisin toimiva joukkoliikenne. Maaseudulla arkiliikkuminen perustuu ensisijaisesti henkilöauton käyttöön. Liikkumispalveluita on kuntakeskusten välillä sekä koulu- ja asiointimatkoilla. Todellinen valinnan mahdollisuus puuttuu, eivätkä palvelut aina vastaa asiakkaiden kokonaisliikkumis- tai palvelutarpeisiin. Kävelyn ja pyöräilyn palvelutaso on varsin hyvä. Puutteita palvelutasossa on eniten talvisin. Väyläverkostossa on epäjatkuvuuskohtia ja turvallisuuspuutteita. Opastus ja informaatio kaipaavat kehittämistä. Päivittäiset työmatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla ja kuntakeskusten välillä klo 8-17, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteen tarjonnassa on puutteita. Päivittäiset opiskelumatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä taajamien välillä. Kaupunkiseuduilla on käytössä edulliset seutuliput. Joukkoliikenteen peruspalvelutasossa on puutteita erityisesti kesällä, työmatkavuoroissa kaupungeista ympäröiviin kuntiin sekä kuntakeskusten välillä. Arjen matkoja varten on käytettävissä liikkumista helpottavia palveluita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista. Päivittäiset matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla sekä suurimpien taajamien ja keskuskaupunkien välillä. Edistetään aidosti kilpaillun liikenteen palvelumarkkinan syntymistä. Yhdistellään lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä sekä tavarakuljetuksia tehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Kunnat ja valtio yhdistävät voimansa sekä liikennepalveluiden suunnittelussa että rahoituksessa. Yhdistetään liikkumisen suunnittelu tehokkaasti osaksi kaikkien palveluiden suunnittelua. Kokeillaan rohkeasti uudenlaisia konsepteja liikennepalveluiden tuottamiseen. Suunnitellaan ja toteutetaan asuinympäristöt siten, että arjen lähipalvelut on saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Suunnitellaan taajamat ja keskustat kävely- ja pyöräilylähtöisesti ja rauhoitetaan alueita kävelylle ja pyöräilylle. Toteutetaan kaupunkeihin nopeita ja suoria pyöräily-yhteyksiä. Varmistetaan keskeisimpien väylien jatkuvuus, käytettävyys ja turvallisuus. Kehitetään myönteistä pyöräilykulttuuria. Parannetaan avoimen joukkoliikenteen vuorotarjontaa ja tarjotaan edullisia yhteiskäyttöisiä lipputuotteita. Kokeillaan uudenlaisia syöttöliikennepalveluja. Maankäytön suunnittelulla edistetään joukkoliikennettä tukevan yhdyskuntarakenteen syntymistä.

4 Autottomille ikääntyneille ei ole tarjolla tarvetta vastaavasti liikenne- eikä kotiin tuotavia palveluita. Suurin osa nykyisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä ajetaan osittain tai täysin kutsuohjautuvasti. Asiointivuoroja on 1-2 kertaa viikossa. Informaation saatavuudessa on puutteita. Yhteydet Itä-Suomen maakuntakeskuksista muihin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle ovat palvelutasoltaan kohtuullisia. Ennakoitavuutta ja sujuvuutta heikentävät sään ääri-ilmiöt, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Paikallisen liikenteen ruuhkahuiput vaikuttavat sujuvuuteen. Muutamia matkantekoa hidastavia ja sujuvuutta heikentäviä pullonkauloja löytyy. Joukkoliikenteen muutos on tuonut päätieverkon linja-autoliikenteeseen kilpailua, mikä on lisännyt tarjontaa ja alentanut hintoja. Kaikilta kaupunkiseuduilta ei ole nopeita yhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet. Vetokaluston vaihtaminen aiheuttaa pitkän pysähtymisen Kouvolassa. Lentoliikenteen vuorotarjonta ei ole riittävä ja lentoliput ovat kalliita. Jatkoyhteydet kansainvälisille lennoille eivät toimi. Liityntäyhteyksissä maakuntakeskuksista kuntakeskuksiin on puutteita sekä junilta että lennoilta. Ikääntyneille on kotona asumisen mahdollistavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut. Henkilöautomatkat maakuntakeskusten välillä ja rajanylityspaikoille ovat ennakoitavia, sujuvia ja nopeita. Pitkänmatkan joukkoliikenteessä vuorotarjonta paranee, matka-aika lyhenee ja hinnat ovat kohtuullisia. Yhdistetään ovelta-ovelle kuljetuksia tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Tarjotaan autottomille ikääntyneille asiointiyhteyksiä kysyntää vastaavasti. Kehitetään palveluiden helppokäyttöisyyttä, informaation selkeyttä ja riittävyyttä. Toteutetaan pieniä ja tehokkaita tiestön parantamistoimenpiteitä. Edistetään päätieverkon kärkihankkeiden toteutumista. Lisätään reaaliaikaisen tiedon saantia liikennetilanteesta, häiriöistä ja tien kunnossapito- ja hoitotoimenpiteistä. Parannetaan matkaketjujen sujuvuutta kehittämällä liityntä- ja jatkoyhteyksiä ja aikataulujen yhteensopivuutta. Edistetään kilpaillun markkinaehtoisen liikenteen syntymistä. Edistetään rata-, ratapiha- ja kalustoinvestointien toteutumista.

5 Informaatio on hajallaan, sitä on saatavissa erikseen liikennöitsijöiltä, kulkumuodoittain tai alueittain. Tietoon ei ole yhtä helppoa väylää, jossa kaikki tieto yhdistyisi eikä aikatauluja koko matkaketjusta ole helposti saatavissa. Kaupunkiliikenteestä tietoa on saatavissa helpommin kuin pitkänmatkan joukkoliikenteestä. Autoliikenteelle on tarjolla monenlaisia informaatiopalveluita ja tietoa saa jopa suoraan ajoneuvoon. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä informaatiopalveluita on toistaiseksi vähän. Linja-autoliikenteessä on käytössä erilaisia lipputyyppejä ja maksujärjestelmiä, jotka muodostavat sekavan kokonaisuuden. Matkoja voi ostaa sähköisesti, mutta niitä ostetaan useasta eri paikasta. Matkojen varaaminen on helppoa lentoliikenteen ja junaliikenteen matkoille, mutta matkan eri vaiheille on ostettava liput erikseen. Solmupisteiden palvelutaso vaihtelee paljon ja suurimmassa osassa taso on varsin vaatimaton. Tietoa solmupisteiden palveluista ei ole helposti saatavissa. Solmupisteiden palveluilla ei ole yhtä vastaavaa tahoa, mikä näkyy asiakkaille epätasaisena laatuna. Liityntäpysäköinnissä autolla ja pyörällä on puutteita, kuten myös saatto- ja noutojärjestelyissä. Liikkumisen ajantasainen informaatio on helposti ja mobiilisti saatavissa. Matkojen ostaminen on helppoa ja liput ovat yhteiskäyttöisiä. Matkaketjun solmupisteissä kulkutavan vaihtaminen ja liityntä on sujuvaa. Kehitetään tarvelähtöisiä informaatiopalveluita ja hakeudutaan kokeiluihin yhteistyössä alan kehittäjien kanssa. Toteutetaan kaupunkiseuduilla liikkumisen mobiileja tietopalveluita. Avataan tietoa sekä asiakkaiden että palveluntuottajien käyttöön. Edistetään liikkujien ja ajoneuvojen tuottaman tiedon hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Kehitetään vaivattomia yhteiskäyttöisiä matkalippuja. Edistetään mobiilia maksamista ja matkatili tyyppisten palveluiden kehittämistä. Parannetaan toimijoiden yhteistyönä solmupisteitä toiminnallisina kokonaisuuksina kehittämällä informaatiota, liikenneympäristöä ja esteettömyyttä.