Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Transkriptio

1 Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskitytään asiakkaiden näkökulmasta merkittäviin asioihin. Palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttää resurssien kohdentamista, kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja asiakkaiden kesken. n tavoitteena on alueen kannalta tärkeimpien kuljetusten kustannustehokkuuden ja arjen liikkumisen palvelutason parantaminen lisäämällä vaihtoehtoja. Suurin haaste on elinkeinoelämälle tärkeiden väylien liikennöitävyyden säilyttäminen. Liikennejärjestelmän kehittämisessä entistä suuremman painoarvon saavat monipuoliset liikkumisen palvelut ja viisaan liikkumisen edistäminen. Kaikkein suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan teknologian ja informaation hyödyntämisessä. Uudentyyppisistä keinosta ei kuitenkaan saada täyttä hyötyä ellei infrastruktuuri ole kunnossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä ja kohdentuminen tarkentunee hallituksen toimintasuunnitelmassa elo-syyskuun vaihteessa. Perusväylänpidon rahoituksen nosto edistäisi strategian tavoitteiden saavuttamista, erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta. Joukkoliikennerahoitus puolestaan on linjattu edelleen väheneväksi. Tämä asettaa vakavia haasteita nykyisen joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiselle. antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kaiken lähtökohtana ovat olleet keskeisimmät asiakastarpeet, joiden perusteella päämäärät ja tavoitteet on asetettu. Strategia hyväksytään/on hyväksytty aluekehityslain mukaisesti maakuntahallituksissa. Strategian käytäntöön viemiseksi kaikki toimijat tekevät yhdessä toimenpidesuunnitelman, ja lisäksi toteuttavat linjauksia omassa toiminnassaan. Strategia on laadittu yhtä aikaa Liikenneviraston pitkän tähtäyksen suunnitelman - Liikenne kohti tulevaa - kanssa. Liikennevirasto on osallistunut strategian valmisteluun asiantuntijaroolissa.

2 Itä-Suomessa on paljon vahvuuksia - mutta myös haasteita Itä-Suomessa tuotetaan yhä enemmän raaka-aineita ja jalostettuja tuotteita omaan käyttöön, muualle Suomeen sekä vientiin. Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankinta-alueilla. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin. Itä-Suomen maantieteellinen sijainti sekä aluerakenne tuovat haasteita liikkumiselle ja mahdollisuuksia elinkeinoille. Venäjän läheisyys ja kulkuyhteydet tuovat suuria mahdollisuuksia Itä-Suomen elinkeinoelämälle. Asutuskeskukset ovat historian aikana sijoittuneet vesistöjen ääreen. Vesistöisyys on aiheuttanut Itä-Suomelle tyypillisen hajautuneen aluerakenteen laajoine tieverkkoineen sekä mahdollistanut houkuttelevan vapaa-ajanasumisen ja matkailuelinkeinojen syntymisen. Alue- ja väestörakenteen vuoksi Itä-Suomessa henkilöautolla on vahva ja välttämätön asema myös tulevaisuudessa. Pitkät etäisyydet aiheuttavat lisähaasteita liikennepalveluiden järjestämiseen sekä tiestön kunnon ylläpitoon. Asuminen ja palvelut keskittyvät aiheuttaen erilaisia liikkumistarpeita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Kaupungistuminen jatkuu ja vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy, mikä aiheuttaa tarvetta uudentyyppisille liikkumispalveluille sekä olosuhteiden parantamiselle. Palveluiden keskittyminen aiheuttaa liikkumistarvetta erityisesti alueilla, joilta palvelut poistuvat. Valtion joukkoliikennerahoituksen vähentyessä kuntien rahoitusvastuu kasvaa erityisesti hajaasutusalueen liikkumispalveluiden järjestämisessä. Väestö ikääntyy. Ikääntyminen on yksi koko Suomessa vallitsevista voimakkaista muutostrendeistä. Liikkumispalveluiden sekä kotiin vietävien palvelujen rooli korostuu palvelutarpeen kasvaessa ja tuettaessa kotona asumista. Kuntaliitokset sekä sosiaali- ja terveysalan järjestelyt aiheuttavat lisätarvetta liikennepalveluiden järjestämiseen. Nykyrahoituksella liikenneväylien kunto heikkenee yhä nopeammalla vauhdilla. Väyläomaisuus rappeutuu ja väylien ylläpito kärsii ostovoiman sekä väylien kunnon heiketessä. Samanaikaisesti yhä suuremmat kuljetusyksiköt asettavat vaatimuksia väylien, siltojen ja lossien kantavuuksille. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat arvaamattomat sekä poikkeavat keliolosuhteet nopeuttavat väylien kunnon heikkenemistä. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa pidemmällä aikavälillä olosuhteiden normalisoitumisen tasolle, jota ennen on pidetty poikkeavana. Nopeus- ja painorajoituksia joudutaan asettamaan entistä enemmän.

3 Läpäisevät periaatteet sisältyvät kaikkiin tavoitteisiin Liikkumisolosuhteet ovat turvalliset ja esteettömät Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteensovitus toteuttaa viisasta yhdyskuntarakennetta Liikennejärjestelmä on tehokas, taloudellinen, kilpailukykyinen ja kansainvälisesti integroitunut. Vähähiilisyys ja ekotehokkuus edistävät ympäristömyötäistä liikennejärjestelmää Mobiilit palvelut helpottavat liikkumista ja kuljetusten optimointia Päämäärät ja tavoitteet syntyivät asiakkaiden tarpeista Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista. Elinkeinoelämän kuljetusketjut ovat kustannustehokkaita. Liikkumistarpeiden tyydyttämiseen on realistisia vaihtoehtoja.

4 Liikennejärjestelmän palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Nämä valinnat on tehty siitä näkökulmasta että ne ovat merkittäviä asiakastarpeita, joiden tyydyttäminen palvelee kaikkea liikkumista ja kuljettamista. Kolmas tärkeä näkökulma ovat pitkät matkat ja kuljetukset, joissa korostuu saavutettavuus. Tietoliikenneyhteydet ja tietoon perustuvat palvelut tukevat sekä elinkeinoelämää että liikkujia. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset on priorisoitu koska ne ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Nämä kuljetukset ovat suuria, painavia ja liikkeellä ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Näiden kuljetusten määrittämä palvelutaso riittää maaseudulla myös muille kuljetuksille ja sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden henkilöautomatkoille. Palvelutasoa mitoittavia arjen matkoja ovat koulu-, opiskelu-, työ- ja asiointimatkat. Nämä matkat ovat välttämättömiä päivittäisiä matkoja. Arjen matkoja tehdään kaikilla kulkumuodoilla, mutta alueesta riippuen kulkutapavaihtoehtojen määrä vaihtelee. Arjen matkojen mitoittama palvelutaso ei vastaa kaikkien vapaa-ajan matkojen tarpeeseen. Pitkissä matkoissa ja kuljetuksissa korostuu matka-ajan ennakoitavuus. Henkilöautomatkoilla korostuu lisäksi nopeus ja sujuvuus. Joukkoliikennematkoilla merkittäviä palvelutasotekijöitä ovat matka-aika, hinta sekä matkaketjujen helppous ja hallittavuus.

5 Elinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Maidon keräilyn toimintavarmuus on tällä hetkellä kohtuullinen. Kelirikko hankaloittaa kuljetusten pysymistä aikataulussa. Kuljetusyksiköiden koko ja paino kasvavat, joten tiestön kantavuudelta vaaditaan koko ajan enemmän. Kelien äärevöityminen vaikeuttaa keräilyn suunnittelua ja toteuttamista. Biopolttoaine- ja turvekuljetusten täsmällisyyden suhteen ei ole suuria ongelmia, mutta sitä heikentää tiestön huono kunto ja riittämätön talvihoito. Puunkuljetusketjun kriittinen kohta on pientiestö. Kelirikon lisääntyessä raakapuun kokoaminen välivarastoihin kantavien teiden varsille lisääntyy. Päällysteiden huono kunto ja siltojen ja lossien painorajoitukset haittaavat kuljetuksia. Rautateillä kilpailu on toistaiseksi vähäistä. Rautatieliikenne on kustannustehokas vaihtoehto, mikäli tehtaalta on ratayhteys ja kuljetettavaa tavaraa on riittävästi. Ratojen palvelutaso on pääosin nykyistä tarvetta vastaava. Riittämättömät kohtaamispaikat, puuttuvat kolmioraiteet, sähköistämättömät rataosuudet ja ratapihojen vanhentuneet turvalaitteet heikentävät kustannustehokkuutta. Vesiliikenne on kustannustehokas vaihtoehto bulkkituotteille 9-10 kk vuodessa. Saimaan kanavan sulkujen pituudet ja kanavien syvyys rajoittavat alusten kokoa ja määrää. Raakamaidon päivittäinen keräilyketju on toimintavarma. Energiatuotannon biopolttoaine- ja turvekuljetukset ovat täsmällisiä. Metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaa häiriöttömän tuotannon. Käytössä on useampia kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja. Parannetaan hoidon ajoitusta ja kohdennetaan ylläpitotoimenpiteitä tärkeimmille keräilyreiteille. Hyödynnetään maidonkeräilytieto tienpidossa ja luovutetaan reaaliaikaista kunnossapitotietoa toimijoiden käyttöön. Kohdennetaan ylläpitotoimia turve- ja biopolttoainekuljetusten terminaalien ja käyttöpaikkojen välisille reiteille. Turvataan turve- ja biopolttoainekuljetukset kehittämällä täsmähoidon ajoitusta. Keskitetään ylläpitotoimet raakapuun kuljetusten kannalta tärkeille teille. Toteutetaan välivarastointipaikkoja ja kehitetään yhteistyössä toimintamalleja terminaalitarpeisiin vastaamiseksi. Kehitetään sitä tieverkkoa, jossa HCT-rekkojen (ylisuuret) käyttö on kokonaistaloudellisesti edullista järjestää. Edistetään kilpailun syntymistä rautatie- ja vesikuljetuksissa. Edistetään rata- ja ratapihahankkeiden toteutumista. Edistetään Saimaan kanavan investointien toteutusta.

6 Yritysten ja logistiikkatoimintojen hajaantunut sijoittuminen ja pitkät etäisyydet heikentävät yritysten kilpailukykyä. Vajaiden kuormien osuus on suurta eikä meno-paluu -kuljetuksia ole riittävästi. Pk-yrityksillä ei aina ole riittävästi resursseja tehokkaaseen kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan. Nykyisin pitkänmatkaisten kuljetusten matka-aika on kohtuullisen hyvin ennakoitavissa. Tiestöllä ennakoitavuutta haittaavat paikallisen liikenteen ruuhkahuiput, poikkeukselliset kelit, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Rautateillä yllättäviä häiriötä aiheuttavat sään ääri-ilmiöt ja ongelmat ratapihojen turvalaitetekniikassa. Tietoliikenneyhteydet ovat taajamissa pääosin kunnossa. Haja-asutusalueilla laajakaistaa on rakennettu julkishallinnon yhteyshankkeilla, mutta edelleen osa alueista on nopean yhteyden ulkopuolella. Langattomat yhteydet eivät toimi katkeamattomasti edes pääteillä. Logistiikkayhteistyö tukee tehokkuutta ja synergiaetujen saavuttamista. Pitkämatkaisten kuljetusten matka-aika on ennakoitavissa. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat yritystoimintaa. Kehitetään pk-yritysten logistiikkayhteistyötä ja -osaamista. Keskitetään paljon liikennettä aiheuttavia ja toisistaan hyötyviä toimintoja maankäytön suunnittelun keinoin. Yhdistetään haja-asutusalueilla kuljetusvirtoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Suunnitellaan uusi maankäyttö siten, että paikallinen liikenne ei heikennä kuljetusten sujuvuutta pääteillä. Säilytetään päätiestön hoitotaso ja pidetään se mahdollisimman tasalaatuisena. Edistetään tilusjärjestelyjä, jotta maatalousliikennettä saadaan vähennettyä pääteillä. Kehitetään liikenneolosuhde- ja häiriötiedottamista ja tiedottamista vaihtoehtoisista reiteistä. Rakennetaan nopeat kiinteätyhteydet mahdollisimman kattavasti maakuntien alueille. Kiinteän yhteyden ulkopuolisille alueille muodostetaan langaton verkko. Edistetään nopeiden langattomien tietoliikenneyhteyksien saamista pääteiden varteen.

7 Ihmisten liikkuminen Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Kaupunkiseuduilla on arkisin toimiva joukkoliikenne. Maaseudulla arkiliikkuminen perustuu ensisijaisesti henkilöauton käyttöön. Liikkumispalveluita on kuntakeskusten välillä sekä koulu- ja asiointimatkoilla. Todellinen valinnan mahdollisuus puuttuu, eivätkä palvelut aina vastaa asiakkaiden kokonaisliikkumis- tai palvelutarpeisiin. Kävelyn ja pyöräilyn palvelutaso on varsin hyvä. Puutteita palvelutasossa on eniten talvisin. Väyläverkostossa on epäjatkuvuuskohtia ja turvallisuuspuutteita. Opastus ja informaatio kaipaavat kehittämistä. Päivittäiset työmatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla ja kuntakeskusten välillä klo 8-17, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteen tarjonnassa on puutteita. Päivittäiset opiskelumatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä taajamien välillä. Kaupunkiseuduilla on käytössä edulliset seutuliput. Joukkoliikenteen peruspalvelutasossa on puutteita erityisesti kesällä, työmatkavuoroissa kaupungeista ympäröiviin kuntiin sekä kuntakeskusten välillä. Arjen matkoja varten on käytettävissä liikkumista helpottavia palveluita Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista. Päivittäiset matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä suurimpien taajamien ja keskuskaupunkien välillä. Edistetään aidosti kilpaillun liikenteen palvelumarkkinan syntymistä. Yhdistellään lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä sekä tavarakuljetuksia tehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Kunnat ja valtio yhdistävät voimansa sekä liikennepalveluiden suunnittelussa että rahoituksessa. Yhdistetään liikkumisen suunnittelu tehokkaasti osaksi kaikkien palveluiden suunnittelua. Kokeillaan rohkeasti uudenlaisia konsepteja liikennepalveluiden tuottamiseen. Suunnitellaan ja toteutetaan asuinympäristöt siten, että arjen lähipalvelut on saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Suunnitellaan taajamat ja keskustat kävely- ja pyöräilylähtöisesti ja rauhoitetaan alueita kävelylle ja pyöräilylle. Toteutetaan kaupunkeihin nopeita ja suoria pyöräily-yhteyksiä. Varmistetaan keskeisimpien väylien jatkuvuus, käytettävyys ja turvallisuus. Kehitetään myönteistä pyöräilykulttuuria. Parannetaan avoimen joukkoliikenteen vuorotarjontaa ja tarjotaan edullisia yhteiskäyttöisiä lipputuotteita. Kokeillaan uudenlaisia syöttöliikennepalveluja. Maankäytön suunnittelulla edistetään joukkoliikennettä tukevan yhdyskuntarakenteen syntymistä.

8 Autottomille ikääntyneille ei ole tarjolla tarvetta vastaavasti liikenne- eikä kotiin tuotavia palveluita. Suurin osa nykyisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä ajetaan osittain tai täysin kutsuohjautuvasti. Asiointivuoroja on 1-2 kertaa viikossa. Informaation saatavuudessa on puutteita. Nykyinen palvelutaso on kohtuullinen. Ennakoitavuutta ja sujuvuutta heikentävät sään ääri-ilmiöt, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Paikallisen liikenteen ruuhkahuiput vaikuttavat sujuvuuteen. Muutamia matkantekoa hidastavia ja sujuvuutta heikentäviä pullonkauloja löytyy. Joukkoliikenteen muutos on tuonut päätieverkon linja-autoliikenteeseen kilpailua, mikä on lisännyt tarjontaa ja alentanut hintoja. Kaikista maakuntakeskuksista ei ole nopeita yhteyksiä yliopistokaupunkeihin. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet. Matka-aikaa on mahdollista lyhentää parantamalla ratageometriaa, poistamalla tasoristeyksiä ja uusimalla kalustoa. Vetokaluston vaihtaminen aiheuttaa pitkän pysähtymisen Kouvolassa. Lentoliikenteen vuorotarjonta ei ole riittävä ja lentoliput ovat kalliita. Jatkoyhteydet kansainvälisille lennoille eivät toimi. Liityntäyhteyksissä maakuntakeskuksista kuntakeskuksiin on puutteita sekä junilta että lennoilta. Ikääntyneille on kotona asumisen mahdollistavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut. Henkilöautomatkat maakuntakeskusten välillä ovat ennakoitavia, sujuvia ja nopeita. Pitkänmatkan joukkoliikenteessä matkaaika lyhenee ja hinnat ovat kohtuullisia. Yhdistetään ovelta-ovelle kuljetuksia tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Tarjotaan autottomille ikääntyneille asiointiyhteyksiä kysyntää vastaavasti. Kehitetään palveluiden helppokäyttöisyyttä, informaation selkeyttä ja riittävyyttä. Toteutetaan pieniä ja tehokkaita tiestön parantamistoimenpiteitä. Edistetään kärkihankkeiden toteutumista. Lisätään reaaliaikaisen tiedon saantia liikennetilanteesta, häiriöistä ja tien kunnossapito- ja hoitotoimenpiteistä. Parannetaan matkaketjujen sujuvuutta kehittämällä liityntä- ja jatkoyhteyksiä ja aikataulujen yhteensopivuutta. Edistetään kilpaillun markkinaehtoisen liikenteen syntymistä. Edistetään rata-, ratapiha- ja kalustoinvestointien toteutumista.

9 Informaatio on hajallaan, sitä on saatavissa erikseen liikennöitsijöiltä, kulkumuodoittain tai alueittain. Tietoon ole yhtä helppoa väylää, jossa kaikki tieto yhdistyisi eikä aikatauluja koko matkaketjusta ole helposti saatavissa. Kaupunkiliikenteestä tietoa on saatavissa helpommin kuin pitkänmatkan joukkoliikenteestä. Autoliikenteelle on tarjolla monenlaisia informaatiopalveluita ja tietoa saa jopa suoraan ajoneuvoon. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä informaatiopalveluita on toistaiseksi vähän. Linja-autoliikenteessä on käytössä erilaisia lipputyyppejä ja maksujärjestelmiä, jotka muodostavat sekavan kokonaisuuden. Matkoja voi ostaa sähköisesti, mutta niitä ostetaan useasta eri paikasta. Matkojen varaaminen on helppoa lentoliikenteen ja junaliikenteen matkoille, mutta matkan eri vaiheille on ostettava liput erikseen. Solmupisteiden palvelutaso vaihtelee paljon ja suurimmassa osassa taso on varsin vaatimaton. Tietoa solmupisteiden palveluista ei ole helposti saatavissa. Solmupisteiden palveluilla ei ole yhtä vastaavaa tahoa, mikä näkyy asiakkaille epätasaisena laatuna. Liityntäpysäköinnissä autolla ja pyörällä on puutteita, kuten myös saatto- ja noutojärjestelyissä. Liikkumisen ajantasainen informaatio on helposti ja mobiilisti saatavissa. Matkojen ostaminen on helppoa ja liput ovat yhteiskäyttöisiä. Matkaketjun solmupisteissä kulkutavan vaihtaminen ja liityntä on sujuvaa. Kehitetään tarvelähtöisiä informaatiopalveluita ja hakeudutaan kokeiluihin yhteistyössä alan kehittäjien kanssa. Toteutetaan kaupunkiseuduilla liikkumisen mobiileja tietopalveluita. Avataan tietoa sekä asiakkaiden että palveluntuottajien käyttöön. Edistetään liikkujien ja ajoneuvojen tuottaman tiedon hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Kehitetään vaivattomia yhteiskäyttöisiä matkalippuja. Edistetään mobiilia maksamista ja matkatili tyyppisten palveluiden kehittämistä. Parannetaan toimijoiden yhteistyönä solmupisteitä toiminnallisina kokonaisuuksina kehittämällä informaatiota, liikenneympäristöä ja esteettömyyttä.

10 Yhteistyöstä lisää voimaa strategian toteuttamiseen Itä-Suomen liikenneturvallisuustyö Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö Kuntakohtainen liikenneturvallisuustyö Liikennejärjestelmän strateginen suunnittelu Itä-Suomen liikennejärjestelmätyö Seudullinen liikennejärjestelmätyö (8 seutua) Alueellinen yhteistyö joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä Alueiden käytön suunnittelu Itä-Suomessa liikennejärjestelmätyö on vakiintunut ja se toimii kolmella tasolla; Itä-Suomen alueella, maakunnallisesti ja seudullisesti. Liikenneturvallisuustyötä koordinoi poikkihallinnollinen ryhmä ja Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisessa korostuu kuntien käytännön liikenneturvallisuustyö. Joukkoliikenteessä ja henkilöliikenteessä yhteistyötä tehdään alueellisesti kuntien ja toimivaltaisten viranomaisten kesken. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on parantanut vuoropuhelua alueiden käytön suunnittelun kanssa. Hyviksi todettuja yhteistyömalleja jatketaan ja yhteistyön vaikuttavuutta parannetaan. Strategian toteuttamiseksi kehitetään asiakaslähtöisiä yhteistyömuotoja ja toimintatapoja asiakkaiden, palveluiden tuottajien ja hallinnon kesken. Jatkossa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän aktiivisina liikennejärjestelmän kehittäjinä. Asiakkaat voivat itse osallistua sekä tiedon että liikennepalveluiden tuottamiseen. Tämä mahdollistaa entistä kohdennetummat ja asiakaslähtöisemmät palvelut.

11 Palvelutason nosto edellyttää kaikkien sitoutumista Elinkeinoelämän kuljetukset Raaka-ainekuljetusten palvelutaso keskeisillä reiteillä säilyy kohtuullisena. Muilla reiteillä tiestön kunto huonontuu ja hoito vaikeutuu. Riskinä on että kelirikko ja painorajoitukset lisääntyvät, mikäli rahoitus ja sen ostovoima vähenevät. Kuljetusten ennakoitavuus paranee, kun tietoa häiriöistä ja liikenneolosuhteista on helpommin saatavissa. Häiriöitä aiheuttavien tekijöiden määrää saadaan hieman vähennettyä. Kilpailu rautatiekuljetuksissa avautuu ja lisää kuljetusvaihtoehtoja osalle yrityksistä. Rata- ja vesiliikenteen kilpailuasema suhteessa maantiekuljetuksiin ei parane ilman Investointeja. Logistiikkayhteistyön ja -osaamisen lisääntyminen parantaa pk-yritysten kuljetuskustannusten hallintaa. Kehitys riippuu yritysten panoksesta, mutta myös siitä löytyykö toimijoita, jotka koordinoivat kehittämistä ja tuovat yrityksiä yhteen. Tietoliikenneyhteydet paranevat haja-asutusalueella. Kiinteää verkkoa ei kaikkialle kuitenkaan saada. Mikäli laajakaistahankkeet eivät saa julkista tukea, kattavuus jää puutteelliseksi. Mobiiliverkko kehittyy sinne, missä on markkinoita. Ihmisten liikkuminen Henkilöliikennepalveluiden taso pystytään säilyttämään. Avoimia uudenlaisia liikennepalveluita tulee pikku hiljaa tarjolle yhä useammalle sekä kaupungissa että maaseudulla. Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen nykyisen palvelutason parantaminen etenee asteittain. Mikäli joukkoliikennerahoitus laskee edelleen, eikä uusia toimintamalleja saada kehitettyä, palvelutaso laskee. Asuinympäristöjen ja keskustojen kävely- ja pyöräily-ystävällisyys, sujuvat ja hyvin hoidetut väylät sekä reitityspalvelut lisäävät kävelyn ja pyöräilyn helppoutta ja turvallisuutta. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja nopeus paranevat maakuntakeskusten välisillä teillä paikallisesti kehittämishankkeiden ja pienten parantamistoimenpiteiden avulla. Riskinä on, että sujuvuus ja turvallisuus huonontuvat entisestään, mikäli investointeja ei voida riittävästi tehdä. Pitkänmatkaisen joukkoliikenteen tarjonta monipuolistuu ja lippujen hinnat laskevat, mikäli kilpailu lisääntyy. Junamatkustajien matka-aika lyhenee pitkällä aikavälillä. Mikäli rata-, ratapiha- ja kalustoinvestoinnit eivät toteudu, junaliikenteen nopeutuminen viivästyy. Informaation ja sen hyödyntämisen saralla tapahtuu paljon kehitystä ja informaatiopalvelut tulevat paranemaan selvästi. Liikenne- ja tietopalveluiden kehittymisellä on huomattavia vaikutuksia arjen liikkumiseen, mutta kehityksen vauhti on vaikeasti ennakoitavissa. Yhteiskäyttöisten helposti hankittavien lippujen tavoite on kova, mutta sitä kohti edetään askel kerrallaan. Moninainen toimijakenttä luo haasteita yhteiskäyttöisyydelle ja ostamisen helppoudelle, mutta myös solmupisteiden kehittämiselle. Solmupisteiden palvelutaso paranee yksittäisissä kohteissa.