DEE Suprajohtavuus Harjoitus 1(6): suprajohtavuuden teoriaa Ratkaisuehdotukset. Resistiivisyyden katoaminen
|
|
- Laura Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DEE Suprajohtavuus Harjoitus 1(6): suprajohtavuuden teoriaa Ratkaisuehdotukset Resistiivisyyden katoaminen Suprajohtavuusilmiön havaitsemisen jälkeen alettiin rakentaa suprajohtavuuden teoriaa. Toisin sanoen alettiin rakentaa fysikaalista mallia, jonka avulla pyrittiin mallintamaan suprajohtavuuteen liittyviä ilmiöitä. Malli ei ole riittävän hyvä vielä tänäkään päivänä, sillä sen avulla ei pystytä ennustamaan esimerkiksi korkean lämpötilan suprajohtavuutta. Seuraavat kappaleet sisältävät askeleita ilmiön havaitsemisesta kohti nykykäsityksen mukaista mallia suprajohtavuudesta. Aluksi ajateltiin, että suprajohtavuus voidaan mallintaa tavallisella johtavuuselektroneihin perustuvalla mallilla sähkönjohtavuudesta. Oletus oli, että tietyn lämpötilan alapuolella sekä kiderakenteen että elektronien lämpövärähtely oli niin vähäistä, että yksittäiset elektronit pystyvät kulkemaan aineessa törmäilemättä, mistä seuraa häviötön sähkövirran kulku. Tämä teoria osoittautui kuitenkin nopeasti virheelliseksi. Jos suprajohtavuus olisi mallinnettavissa tavallisella mallilla sähkönjohtavuudesta, myös lämmönjohtavuudelle pitäisi tapahtua jotakin merkittävää suprajohtavaan tilaan siirtymisen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että sähkön- ja lämmönjohtavuus kulkevat käsi kädessä niissä aineissa, joissa on paljon vapaita elektroneja. Lämmönjohtavuus ei kuitenkaan käyttäydy erikoisesti suprajohtavaan tilaan siirryttäessä, minkä vuoksi tavallinen malli sähkönjohtavuudesta ei toimi suprajohtavuuden mallintamisessa. Teoria suprajohtavuusilmiöön liittyvistä elektronipareista esitettiin ensimmäisen kerran 1940-luvulla, kolmisenkymmentä vuotta suprajohtavuusilmiön löytymisen jälkeen. Tavallisesti elektronit ovat fermioneja, mikä tarkoittaa sitä, että ne noudattavat Paulin kieltosääntöä. Sen mukaan atomin yksittäisellä energiatilalla voi olla ainoastaan kaksi elektronia. Näiden elektronien spinmomenttien on oltava vastakkaiset. Vaikka luonnossa energia pyrkii aina minimoitumaan, Paulin kieltosäännöstä seuraa, että kaikki elektronit eivät ole atomin alhaisimmalla sallitulla energiatilalla, vaan energiatilat ovat miehitettyjä tiettyyn aineesta riippuvaan lukuarvoon, Fermi-energiaan, asti. Jos kaksi elektronia, joilla on vastakkaiset spinmomentit, pariutuvat, parin spinmomentiksi tulee nolla, minkä seurauksena elektronipari ei enää noudata Paulin kieltosääntöä. Parista tulee bosoni, joita voi olla rajoittamaton määrä samalla energiatilalla. Kyse on siis siitä, että parinmuodostus on elektroneille energeettisesti suotuisampi tila kuin yksittäisinä elektroneina pysyminen. Elektroniparin muodostuminen edellyttää vuorovaikutusta aineen kiderakenteen värähtelyn kanssa. Koska kiinteiden aineiden kiderakenteessa atomit ovat toisiinsa sidottuja, yksittäisen atomin värähtely saa koko kiderakenteen värähtelemään. Tämän seurauksena kiderakenteessa etenee värähtelyaalto, jonka energia on kvantittunut. Samalla tavalla kuin sähkömagneettisen aaltoliikkeen energiaa voidaan mallintaa fotoneilla, myös kiderakenteen värähtelyenergiaa voidaan mallintaa hiukkasilla, joita kutsutaan fononeiksi. Elektronien vuorovaikutus aineen kiderakenteen kanssa 1
2 mallinnetaan siten, että elektronit vastaanottavat tai lähettävät (absoboivat tai emittoivat) fononin. Fononivuorovaikutus on välttämätöntä elektroniparin syntymisen kannalta. Nykyään vallalla olevaa suprajohtavuusilmiön teoriaa kutsutaan kehittäjiensä mukaisesti BCS-teoriaksi. Yhdysvaltalaiset fyysikot John Bardeen, Leon Cooper ja John Schrieffer julkaisivat vuonna 1957 teoriansa, jonka oleellisin osa on fononivuorovaikutukseen perustuva Cooperin parien muodostuminen. Cooperin elektroniparin muodostuminen selitetään suurinpiirtein seuraavasti. Jotta elektronipari voi muodostua, kiderakenteen lämpövärähtelyn on oltava riittävän vaimeaa. Tästä seuraa se, että suprajohtavuus esiintyy vain tietyn aineelle ominaisen kriittisen lämpötilan alapuolella. Kun elektroni kulkee kiderakenteessa, se vetää positiivisia atomiytimiä puoleensa. Syntyy positiivisen varauksen hetkellinen keskittymä, joka voi sopivissa olosuhteissa vetää puoleensa myös toisen elektronin. Tällainen vuorovaikutus on mahdollinen, sillä kiderakenteessa kiinni olevat raskaat atomit liikahtelevat huomattavasti hitaammin kuin vapaat ja kevyet elektronit. Siksi vapaa elektroni ehtii havaita positiivisen varauskeskittymän, vaikka varauskeskittymän synnyttänyt elektroni olisikin jo kaukana toisaalla. Kun puhutaan elektronien fononivuorovaikutuksesta, eli elektronien vuorovaikutuksesta kiderakenteen värähtelyn kanssa, tarkoitetaan juuri sitä, että elektroni synnyttää kiderakenteeseen positiivisen varauskeskittymän, ja toisaalta positiivinen varauskeskittymä vetää toisen elektronin puoleensa. Edellä kuvatulla tavalla positiivinen varauskeskittymä etenee kiderakenteen värähtelynä, jota mallinnetaan fononeilla, ja toisaalta tämä varauskeskittymä kytkee toisiinsa kaksi häviöttömästi kiderakenteessa etenevää elektronia, joita kutsutaan Cooperin pariksi. Sähkömagnetiikalta vuosituhannen alussa magneettivuon tunkeutumisesta suprajohteeseen väitellyt Antti Tuohimaa kuvasi Cooperin paria osuvasti siten, että se on "kahden elektronin tanssia kiderakenteessa". Erityisen intiimiä tämä tanssi ei kuitenkaan ole, sillä Cooperin parin elektronien välinen etäisyys voi olla luokkaa 100 nm, joka on kiderakenteen mittakaavassa suuri lukema. Yksittäisen atomin halkaisija on luokkaa pm, ja atomien välinen etäisyys kiinteän aineen kiderakenteessa on tyypillisesti vähemmän kuin yksi nm. Meissner-ilmiö Meissner-ilmiö liittyy suprajohteen käyttäytymiseen magneettivuolle altistettuna. Kyse on siitä, että suprajohtavuutta ei voida kuvata pelkällä resistiivisyyden katoamisella, vaan suprajohtavuudelle on ominaista myös tietynlainen käyttäytyminen magneettikentässä. Tämä käyttäytyminen poikkeaa ideaalisen sähkönjohteen (eli johteen, jonka resistiivisyys on nolla) käyttäytymisestä magneettikentässä. Tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla, miten suprajohde ja toisaalta ideaalinen sähkönjohde käyttäytyvät magneettikentälle altistettuina. Lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa näyte jäähdytetään resistanssittomaan tilaan ilman ulkoista magneettivuota. Kun 2
3 altistus magneettivuolle tehdään jäähdytyksen jälkeen, sekä suprajohde että ideaalinen sähkönjohde käyttäytyvät kuvan 1 mukaisesti. Miksi resistanssiton näyte käyttäytyy magneettivuolle altistettaessa kuvan 1 mukaisella tavalla? Vastaus löydetään Faradayn laista E B t, (1) jossa E on sähkökenttä, B magneettivuontiheys ja t aika. Kyse on siis siitä, että ajan suhteen muuttuva magneettikenttä synnyttää sähkökentän pyörteen, josta syntyy ns. pyörrevirtoja. Toisaalta Ampèren laki voidaan pienitaajuisissa tehtävissä ilman magneettisen aineen läsnäoloa kirjoittaa muodossa B 0J, (2) jossa 0 on tyhjiön permeabiliteetti ja J virrantiheys. Ampèren laista nähdään pyörrevirroista seuraa magneettivuontiheyden pyörre. Lausekkeiden (1) ja (2) avulla pystytään perustelemaan resistanssittomassa tilassa olevan näytteen kuvan 1 mukainen käyttäytyminen ulkoiselle magneettivuolle altistettuna. Lähdetään liikkeelle resistanssittomassa tilassa olevasta näytteestä, johon ei kohdistu magneettivuota. Tämän jälkeen näyte altistetaan magneettivuolle. Altistuksen seurauksena näytteeseen kohdistuu ajasta riippuva magneettivuontiheys, joten lausekkeen (1) mukaisesti näytteeseen syntyy sähkökentän pyörre ja täten pyörrevirtoja. Luonto toimii aina siten, että se pyrkii vastustamaan muutoksia. Tämän vuoksi näytteen pyörrevirrat synnyttävät lausekkeen (2) mukaisesti magneettivuontiheyden, joka pyrkii kumoamaan magneettivuolle altistamisesta seuranneen magneettivuon muutoksen. Toisin sanoen pyörrevirrat syntyvät siten, että ne synnyttävät magneettivuon, joka pyrkii pitämään näytteen kokonaismagneettivuon nollassa. Koska näyte on resistanssiton, syntyneet pyörrevirrat eivät vaimene, joten myös pyörrevirtojen synnyttämä magneetti- Kuva 1. Resistanssittomassa tilassa oleva näyte ulkoiselle magneettivuolle altistettuna. 3
4 vuo säilyy. Täten ollaan kuvan 1 mukaisessa tilanteessa, jossa näytteen sisällä ei ole magneettivuota. Tilanne voidaan siis ajatella siten, että pyörrevirrat synnyttävät ulkoisen magneettivuon kanssa yhtäsuuren mutta vastakkaissuuntaisen magneettivuon näytteen sisälle, joten kokonaismagneettivuo näytteen sisällä on nolla. Tämä käyttäytyminen, jossa resistanssiton johde altistetaan ulkoiselle magneettivuolle, on samanlaista sekä suprajohteella että ideaalisella sähkönjohteella. Suprajohteen ja ideaalisen sähkönjohteen magneettikenttäkäyttäytymiselle löydetään ero, kun näytteet altistetaan magneettivuolle jo ennen resistanssittomaan tilaan siirtymistä. Kun resistiivisyys poikkeaa nollasta, näytteen altistaminen magneettivuolle johtaa kuvan 2 mukaiseen tilanteeseen. Tämän jälkeen näytettä aletaan jäähdyttää, ja jossain vaiheessa se siirtyy resistanssittomaan tilaan. Kysymys kuuluu, miten suprajohteen käyttäytyminen poikkeaa tässä tilanteessa ideaalisen sähkönjohteen käyttäytymisestä. Tarkastellaan ensin ideaalisen sähkönjohteen käyttäytymistä, kun näytettä aletaan jäähdyttää kuvan 2 mukaisessa tilanteessa. Kun näyte siirtyy resistanssittomaan tilaan, magneettivuon näkökulmasta ei tapahdu mitään. Resistanssittomasta tilasta huolimatta magneettivuo lävistää edelleen näytteen. Kyse on siitä, ettei resistanssittomassa tilassa olevan näytteen magneettivuo voi muuttua. Jos ulkoista magneettivuota muutettaisiin, näytteeseen syntyisi muuttuvan magneettivuon seurauksena pyörrevirtoja, jotka pitäisivät näytteen sisäisen magneettivuon muuttumattomana. Yhteenveto ideaalisen johteen käyttäytymisestä ulkoisessa magneettikentässä on, että näytteen sisällä oleva magneettivuo pysyy muuttumattomana. Suprajohteen käyttäytyminen poikkeaa ideaalisen sähkönjohteen tapauksesta kuvan 2 mukaisessa tilanteessa. Kun normaalitilassa olevaa suprajohdetta, jonka läpi kulkee magneettivuota, aletaan jäähdyttää, kriittisen lämpötila alapuolella päädytään kuvan 1 mukaiseen tilanteeseen. Magneettivuon hylkiminen on suprajohtavuuteen liittyvä ominaisuus, joka toteutuu riippumatta siitä, onko näyte jäähdytettäessä magneettivuolle altistettunan vai ei. Tätä suprajohteen ja ideaalisen sähkönjohteen toisistaan erottavaa yksityiskohtaa kutsutaan Meissner-ilmiöksi. Kuva 2. Näyte ulkoiselle magneettivuolle altistettuna ennen resistanssittomaan tilaan siirtymistä. 4
5 I- ja II-lajin suprajohteet Lämpötila ei ole ainoa suure, jolle suprajohtavuus asettaa vaatimuksia. Muista vastaavanlaisia suureita ovat magneettivuontiheys ja virrantiheys. Toisin sanoen aine voi olla suprajohtavassa tilassa vain siinä tapauksessa, että sen lämpötila, siihen kohdistuva magneettivuontiheys ja siinä kulkeva virrantiheys ovat arvoiltaan riittävän alhaisia. Suprajohteet jaetaan I- ja II-lajiin sen perusteella, miten ne käyttäytyvät ulkoiselle magneettivuolle altistettuina. Suurin osa suprajohtavista aineista on I-lajia. Tämä tarkoittaa sitä, että suprajohtavassa tilassa aine käyttäytyy kuvan 1 mukaisella tavalla, ja tietyn ainelle ominaisen kriittisen magneettivuontiheyden jälkeen suprajohtava tila menetetään äkillisesti, minkä seurauksena magneettivuo tunkeutuu aineeseen. I-lajin suprajohteilla on siis vain yksi kriittinen magneettivuontiheys B c, jonka lukuarvo on tyypillisesti niin alhainen (< 0.1 T), ettei I-lajin suprajohteille ole käyttöä supra-johtavuuden energiasovelluksissa. II-lajin suprajohteille on ominaista asteittainen siirtyminen normaalitilaan ulkoisen magneettivuontiheyden kasvaessa. Alhaisilla B:n arvoilla käyttäytyminen on kuvan 1 mukaista, mutta tietyn aineelle ominaisen arvon jälkeen magneettivuo alkaa tunkeutua kappaleeseen kuvan 3 osoittamalla tavalla. Magneettivuon tunkeutumista mallinnetaan ns. vuoputkilla, joita kuvan 3 valkoisen viivat kuvaavat. Oleellista on, että aine menettää suprajohtavan tilan ainoastaan vuoputken tilavuuden osalta muun osan kappaleesta säilyessä suprajohtavana. Suprajohtava tila menetetään koko kappaleessa vasta sitten, kun ulkoinen magneettivuo kasvaa niin voimakkaaksi, että vuoputket täyttävät koko kappaleen. Kuvan 3 mukaisesta käyttäytymisestä seuraa, että II-tyypin suprajohteilla on kaksi kriittistä magneettivuontiheyden arvoa. Todella alhaisilla magneettivuon arvoilla IItyypin aine käyttäytyy kuvan 1 tavoin. Kun ulkoista magneettivuontiheyttä kasvatetaan, alemman kriittisen magneettivuontiheyden B c1 jälkeen kappaleeseen alkaa tunkeutua magneettivuota. Kun ulkoista magneettivuontiheyttä edelleen kasvatetaan, jossain vaiheessa käy niin, että vuoputkien normaalijohtavat ytimet menevät päällekkäin, ja suprajohtavuus menetetään koko kappaleessa. Tällöin ollaan ylemmässä kriittisessä magneettivuontiheydessä B c2. Yleensä B c1 :n arvo on samaa suuruusluokkaa kuin I-lajin suprajohteiden B c, mutta B c2 voi aineesta riippuen yltää jopa kymmeniin tesloihin. Kuva 3. Magneettivuon tunkeutuminen II-lajin suprajohteeseen. 5
6 Vuoputkien liike aiheuttaa virrallisessa suprajohteessa häviöitä. Yksinkertaisimmin ilmiö on ymmärrettävissä lausekkeessa (1) esitetyn Faradayn lain avulla. Kun magneettivuontiheys muuttuu ajan funktiona, syntyy aina sähkökenttä. Ja kun virralliseen johtimeen syntyy sähkökenttä, seurauksena on tehohäviö lausekkeen Q E J (3) mukaisesti. Vuoputkien liikkumattomuus on siis edellytys suprajohteen häviöttömälle toiminnalle. Käytännössä vuoputket eivät liiku suprajohtavassa aineessa esteettä. Aineen kiderakenne ei ole koskaan täydellinen, ja kiderakenteen virheet sekä aineen epäpuhtaudet toimivat ns. pinning-keskuksina, joihin vuoputket tarttuvat. Suprajohtimia valmistettaessa pinningkeskuksia tehdään usein keinotekoisesti lisäämällä materiaaliin partikkeleita, joiden tiedetään pitävän vuoputkia paikoillaan. Pinning-keskuksilla onkin merkittävä rooli suprajohteiden kriittisen virrantiheyden kasvattamisessa. Vuoputkiin kohdistuvaa voimaa F voidaan mallintaa lausekkeella F J B, (4) joten vuoputkiin kohdistuva voima kasvaa suprajohteen virrantiheyden kasvaessa. Kun puhutaan vuon ryöminnästä, tarkoitetaan lämpöenergian aiheuttamaa magneettivuon liikettä pinning-keskuksesta toiseen. Mitä korkeammassa lämpötilassa ollaan, sitä enemmän vuon ryömintää tapahtuu, joten ilmiö on merkittävä erityisesti korkean lämpötilan suprajohteissa. Vuon ryöminnässä on kyse siitä, että pinning-keskuksessa paikallaan oleva vuoputki voi lämpövärähtelyn seurauksena lähteä liikkeelle, vaikka suprajohteen virrantiheys pysyisi muuttumattomana. Vuoputkien liikkeestä seuraa lausekkeen (3) mukaisesti aina häviöitä, joten vuon ryömintä on epätoivottu ilmiö suprajohteen toiminnan kannalta. Potenssilaki Potenssilaki on suprajohtimen jännitteen V ja virran I välistä riippuvuutta kuvaava lauseke, jolla mallinnetaan kuvan 4 mukaista short sample -mittausta. Kyseessä on kokeellisesti toimivaksi havaittu malli, eikä sitä pystytä johtamaan suprajohtavuuden teoriasta. Potenssilain mukaisesti suprajohteeseen syntyvä jännite V saadaan lausekkeesta c c, n T, B I V V, (5) I T B jossa I on johtimen virta, ja (I c, V c ) on jokin V(I)-käyrän piste. Kuten lausekkeesta (5) huomataan, sekä I c että resistiivisen transition jyrkkyyttä kuvaava eksponentti n riippuvat lämpötilasta ja magneettivuontiheydestä. V(I)-käyrän piste (I c, V c ) valitaan sähkökenttäkriteerin E c perusteella. Yleisesti käytetty E c :n arvo on esimerkiksi 1 V/cm. 6
7 Kuva 4. Periaatekuva suprajohtimen short sample -mittauksesta, jota potenssilailla mallinnetaan. Toisin sanoen virta I c on saavutettu, kun suprajohteeseen syntyy senttimetrin matkalle yhden mikrovoltin jännite. Käytännössä sähkökenttää ei pystytä mittaamaan, vaan mitattava suure on jännite. Lausekkeessa (5) esiintyvä jännitekriteeri V c saadaan E c :n ja jännitemittauspisteiden välisen etäisyyden tulona. Jos esimerkiksi E c :lle käytetään arvoa 1 V/cm, ja jännitemittauspisteet ovat puolen metrin päässä toisistaan, johtimen virta I vastaa kriittistä virtaa I c, kun jännitemittari näyttää lukemaa 50 V. Tarkastellaan seuraavaksi, miltä suprajohtimien V(I)-käyrät näyttävät. Kuva 5 liittyy suprajohtimeen, jonka kriittinen virta on 100 A. Ideaalisen V(I)-käyrän osalta tämä tarkoittaa sitä, että virran ollessa alle 100 A jännite on 0 V, minkä jälkeen jännitteen kulmakerroin virran funktiona on ääretön. Ideaalinen V(I)-käyrä on merkitty ympyröillä kuvaan 5. Potenssilain mukainen V(I)-käyrä on sitä lähempänä ideaalista käyrää, mitä suurempi on n-arvo. Kuvaan 5 on yhtenäisellä viivalla piirretty n-arvoa 100 vastaava käyrä, ja katkoviivalla piirretty käyrä edustaa n-arvoa 10. Potenssilain mukaisilla käyrillä kriittinen virta määräytyy jännitekriteerillä, jonka arvo on 50 V kuvassa 5. Tämä siis vastaa tilannetta, jossa sähkökenttäkriteeri on 1 V/cm, ja jännitemittauspisteet ovat puolen metrin päässä toisistaan. Oleellista on, että kaikki kuvan 5 käyrät leikkaavat toisensa pisteessä (I c, V c ) eli tässä tapauksessa (100 A, 50 V). Kuva 5. Suprajohteen V(I)-käyriä: ideaalinen tilanne (o), potenssilaki n-arvolla 100 (yhtenäinen viiva), potenssilaki n-arvolla 10 (katkoviiva). Kriittisen virran määrittävä jännite (50 V) on merkitty kuvaan pisteviivalla. 7
8 Vaatimus häviöttömälle sähkönsiirrolle on, ettei sähkövirran kulku synnytä jännitettä. Jos virta synnyttää kulkiessaan jännitteen, teho VI poikkeaa nollasta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että osa sähköenergiasta muuttuu lämpöenergiaksi. Kun nyt tätä taustaa vasten tarkastellaan kuvaa 4, huomataan, että n-arvolla 100 mallinnettu suprajohdin pystyy kuljettamaan häviöttömästi huomattavasti suuremman virran kuin n-arvolla 10 mallinnettu johdin. Vaikka molempien suprajohdinten nimellinen kriittinen virta onkin 100 A, esimerkiksi 90 A:n virralla n-arvo 100 vastaa vielä lähes jännitteetöntä virransiirtoa, kun taas n-arvolla 10 puolen metrin matkalle syntyy jo noin 20 V:n jännite. Tällöin ei voida puhua enää häviöttömästä sähkövirran kulusta. Käydään vielä läpi, miksi potenssilain mukaiset käyrät käyttäytyvät kuvan 5 tavoin. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun lausekkeeseen (5) syötetään I:n paikalle I c :tä pienempi virta, tällöin ykköstä pienempää lukua korotetaan potenssiin n. Ja mitä suurempi eksponentti on, sitä pienempi jännite saadaan. Ja samalla logiikalla ylikriittisten virtojen jännite kasvaa nopeasti virran funktiona, sillä lausekkeeseen (5) syötetty I c :tä suurempi virta aiheuttaa sen, että ykköstä suurempaa lukua korotetaan potenssiin n. Huomataan, että potenssilaki noudattaa suprajohteen ideaalista V(I)-käyrää sitä paremmin, mitä suurempi on n-arvo. Käytännössä n voi olosuhteista riippuen olla matalan lämpötilan suprajohteilla suuruusluokkaa 100, kun taas korkean lämpotilan suprajohteilla jäädään tyypillisesti arvoihin Lisäksi on huomattava, että potenssilailla mallinnetaan suprajohteen V(I)-käyrää ylikriittisillä virroilla vain kriittisen virran läheisyydessä. Toisin sanoen potenssilaki ei mallinna normaalitilan resistiivisyyttä. Kuten edellä tuli jo mainittua, kolme suprajohtavuuteen liittyvää kriittistä suuretta ovat T c, J c ja B c. Nämä suureet muodostavat ns. kriittisen pinnan, jonka alapuolella materiaali on suprajohtavassa tilassa. Pinnan ulkopuolella suprajohtavuutta ei esiinny, ja pinnan puhkaiseminen jommasta kummasta suunnasta tarkoittaa resistiivistä transitiota suprajohtavan tilan ja normaalitilan välillä. Kuva 5 esittää suprajohtavaa pintaa. Suprajohdemagneetin suunnittelijan kannalta suprajohtimen kriittisen virrantiheyden riippuvuus magneettivuontiheydestä ja lämpötilasta on oleellisen tärkeää tietoa. J B T Kuva 5. Suprajohtavuuden kriittisiä parametreja kuvaava pinta. 8
Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta
Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotLuento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen
SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotNb 3 Sn (niobitina): - LTS-materiaali - suprajohtavat Nb 3 Sn-säikeet upotettuina pronssimatriisiin - keskellä diffuusiosuoja ja stabiloiva kupari
SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 1(5): Johdinmateriaalit Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi 1. NbTi (niobititaani): - LTS-materiaali
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotExperiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)
Q2-1 Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Lue yleisohjeet erillisestä kuoresta ennen tämän tehtävän aloittamista. Johdanto Faasimuutokset ovat tuttuja
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
LisätiedotTASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotLuento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta,
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotLuento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli
Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jussi Sievänen, n86640 Tuomas Yli-Rahnasto, n85769 Markku Taikina-aho, n85766 SATE.2010 Dynaaminen Kenttäteoria ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
LisätiedotVirrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotFYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT
FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funktiona. Sähkömagnetismia ja
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
LisätiedotVEKTORIKENTÄN ROTAATIO JA DIVERGENSSI, MAXWELLIN YHTÄLÖT
VEKTORIKENTÄN ROTAATIO JA DIVERGENSSI, MAXWELLIN YHTÄLÖT 1/32 2 VEKTORIKENTÄN ROTAATIO JA DIVERGENSSI, MAXWELLIN YHTÄLÖT Kenttäilmiöt Sähkö- ja magneettikentät Vaikeasti havaittavissa ihmisen aistein!
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
Lisätiedot2 Raja-arvo ja jatkuvuus
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
LisätiedotJohdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä
FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotSÄIEKOON VAIHTELUN VAIKUTUS NBTI-SUPRAJOHTEEN SUORITUSKYKYYN
ANTTI LAINE SÄIEKOON VAIHTELUN VAIKUTUS NBTI-SUPRAJOHTEEN SUORITUSKYKYYN Diplomityö Tarkastajat: lehtori Risto Mikkonen professori Lauri Kettunen Tarkastaja ja aihe hyväksytty teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotFysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista
Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää
LisätiedotLuku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta
Lisätiedot