SMG-4450 Aurinkosähkö
|
|
- Heikki Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää mallinnetaan? Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään, miksi ja miten lämpötilan ja säteilytehotiheyden muutokset vaikuttavat aurinkokennon toimintaan. Aurinkokennon hyötysuhde: Mietitään, mitä aurinkokennon hyötysuhde tarkoittaa, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. 1 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄ Tarkastellaan seuraavassa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostumista kennon sisäisten ilmiöiden avulla. Tavoitteena on hahmotella virta-jännite-käyrä ja hakea maksimitehopiste. Lähdetään liikkeelle virta-jännite-käyrän päätepisteistä: tyhjäkäynnistä ja oikosulusta. Maksimitehopisteessä kennon tuottama teho on suurimmillaan, joten kyseessä on kennon optimaalinen toimintapiste. 2 1
2 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄ: TYHJÄKÄYNTI Tyhjennysalueen sähkökenttä erottelee fotonien synnyttämät varauksenkuljettajat eri puolille pn-liitosta. Tyhjäkäynnin vuoksi varaus ei pääse purkautumaan ulkoista piiriä pitkin. Varausten kertyminen heikentää tyhjennysalueen sähkökenttää. Kun varausten erottelu ei enää onnistu, tyhjäkäyntijännite V oc on saavuttanut lopullisen arvonsa. 3 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄ: OIKOSULKU Fotonien synnyttämät varauksenkuljettajat eivät kerry ei puolille pn-liitosta, sillä varaus pääsee purkautumaan ulkoista piiriä pitkin. Tyhjennysalueen sähkökenttä säilyy voimakkaana, sillä n-puolelta ulkoista piiriä pitkin tuleva elektroni rekombinoituu p-puolen aukkoon. Oikosulkuvirta I sc on aurinkokennon maksimivirta. 4 2
3 VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄN MUODOSTUMINEN (1/3) Tarkastellaan, mitä valolle altistetun pn-liitoksen sisällä tapahtuu, kun tyhjäkäynnistä siirrytään pienen askeleen verran kohti oikosulkua. Napojen välille on kytketty suuriresistanssinen vastus, joten ulkoista piiriä pitkin alkaa kulkea nollasta poikkeava sähkövirta. Pieni virta purkaa hieman liitoksen eri puolille kertyneitä varauksia, joten napojen välinen jännite pienenee hieman tyhjäkäyntiarvostaan. Syntyy oheisen virta-jännite-käyrän piste (i). 5 VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄN MUODOSTUMINEN (2/3) Tarkastellaan, mitä valolle altistetun pn-liitoksen sisällä tapahtuu, kun oikosulusta siirrytään pienen askeleen verran kohti tyhjäkäyntiä. Napojen välille on kytketty pieniresistanssinen vastus, joten napojen välille syntyy nollasta poikkeava jännite. Nollasta poikkeava jännite tarkoittaa sitä, että varauksia kertyy hieman pnliitoksen eri puolille, joten myös virta pienenee hieman oikosulkuarvostaan. Syntyy oheisen virta-jännite-käyrän piste (ii). 6 3
4 VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄN MUODOSTUMINEN (3/3) Oleellista on tiedostaa, että jokainen virta-jännite-käyrän piste edustaa tasapainotilaa aikayksikköä kohden kertyneiden varausten (jännite) ja ulkoista piiriä pitkin purkautuneiden varausten (virta) välillä. Lähdetään liikkeelle tyhjäkäyntitilanteesta kuormaresistanssia pienentäen. Niin kauan, kuin varausten kertyminen dominoi varausten purkautumista, jännitteen pieneneminen pysyy maltillisena. Jossain vaiheessa varauksia alkaa siirtyä ulkoista piiriä pitkin aikayksikköä kohti niin paljon, että kertynyt varaus alkaa purkautua voimakkaasti. Jännite romahtaa, ja varausten purkautuminen alkaa dominoida varausten kertymistä aikayksikköä kohti. Aurinkokennon maksimitehopiste edustaa rajatilannetta aikayksikköä kohti pn-liitoksen eri puolille kertyvien varausten ja ulkoista piiriä pitkin purkautuvien varausten välillä. 7 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄN MALLINTAMINEN Aurinkokenno on rakenteellisesti vastaava komponentti kuin elektroniikkateollisuudesta tuttu diodi, sillä molemmat ovat pn-liitoksia. Diodin sähkönjohtavuus perustuu komponentin yli syötetyn jännitteen suuntaan. Diodi on siis jänniteohjattu komponentti. Aurinkokennossa fotonien absorptio synnyttää sähkövirran pn-liitokseen, joten aurinkokenno ei ole jänniteohjattu komponentti. Toiminnallisesta erilaisuudesta huolimatta molemmille pätee pn-liitoksen virran I pn ja jännitteen V välinen riippuvuus ev Ipn I0 exp 1, kt jossa e on elektronin varaus, T lämpötila (K), k Boltzmannin vakio, ja I 0 saturaatiovirta, jolla kuvataan lämpöenergian virittämien elektronien liikettä tyhjennysalueen yli p-puolelta n-puolelle. 8 4
5 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄN MALLINTAMINEN Aurinkokenno on yksinkertaisimmillaan mallinnettavissa pn-liitoksen ja virtalähteen rinnankytkentänä. ev I Ivalo Ipn I Ivalo I0 exp 1 kt Huomataan, että yhtälön mallintama aurinkokennon virta-jännite-riippuvuus vastaa kennon sisäisen toiminnan kautta pääteltyä käyttäytymistä. Oleellista on huomata, että tyhjäkäynti ja oikosulku ovat aurinkokennon virtajännite-käyrän päätepisteet. 9 AURINKOKENNON VIRTA-JÄNNITE-KÄYRÄ Aurinkokennon toiminnallinen virta-jännite-käyrä on edellä esitetystä käyrästä se osa, jolla jännite ja virta ovat positiivisia. Tyhjäkäyntijännite V oc on I(V)-käyrän suurin jännitteen arvo. Tällöin pätee I = 0 A. Oikosulkuvirta I sc on I(V)-käyrän suurin virran arvo. Tällöin pätee V = 0 V. Aurinkokennon toiminnan kannalta erityisen kiinnostava on se I(V)-käyrän piste, jossa virran ja jännitteen tulo on maksimissaan. Tämä maksimitehopiste (V m, I m ) kertoo sähkötehon suurimman arvon, joka kennosta voidaan tietyissä olosuhteissa saada. Aurinkokennon maksimisähköteho P max on usein tapana ilmaista V oc :n ja I sc :n avulla täytekerrointa f hyödyntäen: P V I fv I. max m m oc sc 10 5
6 AURINKOKENNON HYÖTYSUHDE Aurinkokennon hyötysuhde on kennosta saatavan sähkötehon ja kennolle tulevan säteilytehon osamäärä. Oheisessa taulukossa on 36 piiaurinkokennon sarjaankytkennästä koostuvan aurinkopaneelin suoritusarvoja. Aurinkopaneelin hyötysuhteeksi saadaan: P fv I GA GA max oc sc % tyhjäkäyntijännite V oc (V) 21.4 oikosulkuvirta I sc (A) 4.6 täytekerroin f 0.74 ulkomitat (m) kennojen osuus pinta-alasta (%) 90 9/28/ AURINKOKENNON HYÖTYSUHTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aurinkokennon hyötysuhde on alle 100%, koska: Fotonin ylimääräinen energia muuttuu lämmöksi (piille max 44%). Toisaalta osalla auringonsäteilyn fotoneista on liian vähän energiaa. Resistiivisten häviöiden vuoksi osa sähköenergiasta muuttuu kennossa ja johtimissa lämpöenergiaksi. Kaikki auringonsäteilyn synnyttämät varauksenkuljettajat eivät saavuta kennon virtakontakteja. Tästä käytetään nimitystä keruuhäviöt. Osa auringonsäteilystä heijastuu kennon pinnasta, ja toisaalta kennon pinnalla olevat metalliset virtakontaktit vähentävät aktiivista pinta-alaa. Kidevirheissä ja puolijohde-metalli-liitoksissa tapahtuu rekombinaatiota. 12 6
7 OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS AURINKOKENNON TOIMINTAAN Kaksi olosuhdemuuttujaa, jotka vaikuttavat merkittävästi aurinkokennon toimintaan, ovat lämpötila T ja säteilyintensiteetti G. Tarkastellaan kennon sisäisten ilmiöiden avulla, miksi ja miten T:n ja G:n muutokset vaikuttavat aurinkokennon toimintaan. Tehdään yksinkertaisuuden vuoksi se oletus, että täytekerroin f pysyy vakiona olosuhteista riippumatta. Kun nyt selvitetään, miten V oc ja I sc riippuvat T:stä ja G:stä, saadaan selville, miten aurinkokennon I(V)-käyrä ja maksimiteho muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. 13 OIKOSULKUVIRRAN RIIPPUVUUS KENNON LÄMPÖTILASTA PN-liitoksen lämpötilan nousu kasvattaa (valenssi)elektronien energiaa. Toisin sanoen energia-aukko pienenee lämpötilan kasvaessa. Lämpötilan nousu vaikuttaa pn-liitoksen oikosulkuvirtaan kahdella tavalla: Lisääntynyt lämpöenergia lisää vähemmistövarauksenkuljettajien määrää. Täten p- puolelle syntyy aiempaa enemmän johtavuuselektroneja, jotka tyhjennysalueen sähkökenttä siirtää n-puolelle. Kun energia-aukko pienenee, aiempaa matalaenergiasemmät fotonit pystyvät virittämään valenssielektroneja johtavuusvyölle. Oikosulkuvirta kasvaa lievästi pn-liitoksen lämpötilan kasvaessa. 14 7
8 TYHJÄKÄYNTIJÄNNITTEEN RIIPPUVUUS KENNON LÄMPÖTILASTA (1/2) 15 TYHJÄKÄYNTIJÄNNITTEEN RIIPPUVUUS KENNON LÄMPÖTILASTA (2/2) Tarkastellaan ensin lämpötilan vaikutusta pimeässä olevaan pn-liitokseen. Kun pn-liitoksen lämpötila kasvaa, samalla kasvaa myös vähemmistövarauksenkuljettajien lukumäärä. Tyhjennysalueeseen syntyy siis enstistä enemmän vapaita varauksenkuljettajia, jotka sähkökenttä erottelee. Tämän vuoksi tyhjennysalueen sähkökenttä heikkenee pn-liitoksen lämpötilan kasvaessa. Tarkastellaan sitten auringonsäteilylle altistetun pn-liitoksen toimintaa kahdessa eri lämpötilassa. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä heikompi on tyhjennysalueen sähkökenttä. Mitä heikompi on tyhjennysalueen sähkökenttä, sitä vähemmän se pystyy erottelemaan fotonien synnyttämiä varauksenkuljettajia pn-liitoksen eri puolille. Tyhjäkäyntijännite pienenee huomattavasti pn-liitoksen lämpötilan kasvaessa. 16 8
9 OIKOSULKUVIRRAN RIIPPUVUUS SÄTEILYINTENSITEETISTÄ Auringon säteilyintensiteetin muutos johtuu pääosin pinta-alayksikköä kohti tulevien fotonien määrän muutoksesta. Yleisesti ottaen säteilyintensiteetin muutos voi tarkoittaa joko aallonpituuden tai fotonien lukumäärän muutosta. Pilvisyyden ja ilmamassan muutokset vaikuttavat kuitenkin pääasiassa fotonien lukumäärään pinta-alayksikköä kohti, eivät niinkään aallonpituuteen. Täten säteilyintensiteetin kaksinkertaistaminen likimain kaksinkertaistaa tyhjennysalueeseen tulevien fotonien lukumäärän. Syntyy likimain kaksinkertainen määrä elektroniaukko-pareja, jotka tyhjennysalue erottelee. Ulkoisen piirin virta likimain kaksinkertaistuu. Oikosulkuvirran riippuvuus säteilyintensiteetistä on likimain lineaarinen. 17 TYHJÄKÄYNTIJÄNNITTEEN RIIPPUVUUS SÄTEILYINTENSITEETISTÄ Kun pn-liitos altistetaan auringonsäteilylle, tyhjennysalueen sähkökenttä erottelee fotonien virittämät johtavuuselektronit ja aukot eri puolille liitosta. Jännite syntyy pn-liitoksen eri puolille kertyvistä varauksista. Tyhjäkäyntitilanteessa varaukset eivät pääse purkautumaan ulkoisen piirin kautta, joten tyhjäkäyntitilanteessa tyhjennysalueen sähkökenttä on kertyvien varausten vuoksi heikentynyt niin paljon, ettei se pysty enää erottelemaan lisää varauksia. Koska säteilyintensiteetin kasvu tarkoittaa fotonien ja samalla elektroni-aukkoparien lukumäärän kasvua, äkkiä ajatellen voisi luulla, että säteilyintensiteetin kasvu kasvattaa voimakkaasti tyhjäkäyntijännitettä. Oleellista on kuitenkin tiedostaa, että tyhjäkäyntijännite edustaa sitä tilannetta, jossa tyhjennysalueen sähkökentän varaustenerottelukyky on jo miltei kokonaisuudessaan käytetty. Täten liitoksen eri puolille kertyvien varausten määrä ei enää juurikaan lisäänny, vaikka tyhjennysalueeseen tulevien fotonien määrä aikayksikössä kasvaisikin. Tyhjäkäyntijännite kasvaa vain lievästi säteilyintensiteetin kasvaessa. 18 9
10 OLOSUHDERIIPPUVUUKSIEN KESKINÄINEN VERTAILU (1/2) Olosuhderiippuvuuksien merkittävyysjärjestys on seuraavanlainen: Säteilyintensiteetin G ja oikosulkuvirran I sc välillä on likimain lineaarinen riippuvuus: I ag jossa a on vakio. sc, Lämpötilan kasvu pienentää merkittävästi tyhjäkäyntijännitettä V oc : Yksittäiselle piiaurinkokennolle pätee dvoc dt 2.3 mv K. Lämpötilan kasvu kasvattaa hieman oikosulkuvirtaa. Säteilyintensiteetin kasvu kasvattaa hieman tyhjäkäyntijännitettä. Kumpikaan näistä riippuvuuksista ei ole merkittävä aurinkosähkön energiantuotannon kannalta. Aurinkokennon toiminnan ymmärtämisen kannalta kaikki olosuhderiippuvuudet ovat yhtä tärkeitä, mutta energiantuotannon kannalta oikosulkuvirran riippuvuus säteilyintensiteetistä on hallitseva. 19 OLOSUHDERIIPPUVUUKSIEN KESKINÄINEN VERTAILU (2/2) 20 10
11 AURINKOKENNOJEN STANDARDIMITTAUSOLOSUHTEET Jotta eri aurinkokennojen suoritusarvojen vertaileminen on mielekästä, mittaustulokset on ilmoitettava aina samoissa olosuhteissa. Nämä standardimittausolosuhteet (STC, Standard Test Conditions) ovat: AM1.5, T cell = 25 o C, G = 1000 W/m 2. Normaalin toiminnan aikana kennolämpötila on yleensä huomattavasti korkeampi kuin 25 o C, jos säteilyintensiteetti on korkeissa lukemissa. NOCT (Nominal Operating Cell Temperature) tarkoittaa todellista kennolämpötilaa, kun G = 800 W/m 2, ilman lämpötila on 20 o C, ja tuulennopeus 1 m/s. Kiteisillä piiaurinkokennoilla NOCT asettuu yleensä välille o C
DEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta. Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta?
SMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta? Puolijohteesta tulee sähköä johtava, kun valenssivyön elektronit saavat vähintään
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
LisätiedotARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö
ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Aki Korpela 26. toukokuuta 2009 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotAURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.
AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta
SMG-43: Yhteenveto viidennestä luennosta Yleisimmät aurinkokennomateriaalit: pii: yksikiteinen, monikiteinen, amorfinen galliumarsenidi (GaAs) kadmiumtelluridi (CdTe) kupari-indiumdiselenidi (CIS, CIGS)
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta. PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran.
SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran. Aurinkokennon maksimiteho P max voidaan lausua tyhjäkäyntijännitteen
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet: harjoitustyö
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet: harjoitustyö Tämä on Aurinkosähkön perusteet -kurssin harjoitustyö, joka tehdään lähtökohtaisesti kahden hengen ryhmissä. Työssä tarkastellaan sähköenergian tuotantoon
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Yleistietomateriaalia luentojen tueksi Aurinkokennotyypit: Mitä erilaisia aurinkokennotyyppejä on olemassa, ja miten ne poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan? Yksikiteisen
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotAURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-P156-48
Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotAurinkopaneeliston hyötysuhteen käyttäytymisen määrittäminen havaintojen perusteella
Aurinkopaneeliston hyötysuhteen käyttäytymisen määrittäminen havaintojen perusteella Pro gradu -tutkielma, 3.12.2018 Tekijä: Niina Mäkelä Ohjaaja: Jussi Maunuksela 2 c 2018 Niina Mäkelä Julkaisu on tekijänoikeussäännösten
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotAURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-NE-P-20W
Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLuento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotAURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72
Paneelit on valmistettu erittäin puhtaasta yksikiteisestä piistä ns. Czochralski menetelmällä (CZ). Menetelmän hyöty on aurinkokennon hyötysuhteen kasvu, sillä yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota.
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotAURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-M125-54
Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotJukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa. Diplomityö
Jukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa Diplomityö Tarkastajat: Yliassistentti Aki Korpela ja Lehtori Risto Mikkonen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Sähköosastoneuvoston
LisätiedotFYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO
FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volframista, todetaan Stefanin - Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin - Dushmanin yhtälön avulla
LisätiedotVäriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde
Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 1. Johdanto 2. Rakenne ja toimintaperiaate 3. Kennon suorituskyvyn karakterisointi 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde 5. Kennon komponenteista
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
Lisätiedotffiffi O, = aoo,'#...
DEE-53000 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tentti 16.10.2015 Risto Mikkonen Oman ohjelmoitavan laskimen käyttö sallittu' OSA I Vatitse oheisista kysymyksistä oikea vaihtoehto' t. llmakehän
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotTESTIRAPORTTI AURINKOPANEELIEN TARKASTUSMITTAUKSET SCANOFFICE OY Soleras Asko Rasinkoski
TESTIRAPORTTI AURINKOPANEELIEN TARKASTUSMITTAUKSET SCANOFFICE OY 22.05.2019 Soleras Asko Rasinkoski...1 / 8... TAUSTAA Testissä mitattiin nimellistehot ja otettiin elektroluminenssikuvat Canadian Solar
LisätiedotPynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio
Pynnönen SIVU 1 ELEKTRONIIKKA & SÄHKÖOPPI SÄHKÖTEHO JA LÄMPÖ KURSSI: pvm Opiskelija Tark. Arvio Työ tavoite Opiskelija osaa arvioida sähkötehon tai oikeammin sähköenergian lämmittävän vaikutuksen komponenttiin/komponentteihin
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
Lisätiedota) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.
AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotTAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.
TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotSMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet
SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet AURINKOENERGIA Maapallolle saapuva säteilyteho Aurinkolämpöjärjestelmät Aurinkosähkö Valosähköinen ilmiö Aurinkokennon toimintaperiaate Aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotHapettimen sitoessa elektronin muodostuu pelkistin (hapetin pelkistyy) ja pelkistimen luovuttaessa elektronin muodostuu hapetin (pelkistin hapettuu).
Kennon komponenteista elektrolyytti ja vastaelektrodi Elektrolyytti muodostuu liuottimesta sekä hapetin-pelkistin-parista (redox pair). Jälkimmäinen on ionipari, joka pystyy luovuttamaan (pelkistin) ja
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 POLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotSPIRIDON VAMPOULAS AURINKOPANEELITEKNIIKAN SOVELTUVUUS- JA TALOUDELLISUUSTARKASTELU TEOLLISESSA SOVELLUKSESSA
SPIRIDON VAMPOULAS AURINKOPANEELITEKNIIKAN SOVELTUVUUS- JA TALOUDELLISUUSTARKASTELU TEOLLISESSA SOVELLUKSESSA Diplomityö Tarkastajat: lehtori Risto Mikkonen, kehittämispäällikkö Reino Virrankoski Tarkastaja
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotTUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ
TUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ Diplomityö Tarkastajat: professori Seppo Valkealahti ja lehtori Aki Korpela Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan
Lisätiedot1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus
S-114.1427 Harjoitus 3 29 Yleisiä ohjeita Ratkaise tehtävät MATLABia käyttäen. Kirjoita ratkaisut.m-tiedostoihin. Tee tuloksistasi lyhyt seloste, jossa esität laskemasi arvot sekä piirtämäsi kuvat (sekä
Lisätiedot