Johdatus valtiosääntöoikeuteen. Jaakko Husa Lapin yliopisto Syksy 2014

Transkriptio

1 Johdatus valtiosääntöoikeuteen Jaakko Husa Lapin yliopisto Syksy 2014

2 LUENTOJEN RAKENNE: I VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS OPPIAINEENA II VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN PERUSASIOITA Käsitehistoria, avainkäsitteet, normihierarkia III VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT Kv, EU, Hallinto, muut IV OIKEUSJÄRJESTYS JA VALTIOSÄÄNTÖ V TUOMIOVALTA JA LAILLISUUSVALVONTA VI PERUSTUSLAINMUKAISUUS JA SEN VALVONTA Poikkeuslait, normikontrolli, PeV ja perustuslainmukaisuus VII OPPI PERUSOIKEUKSIEN RAJOITTAMISESTA HUOM! Tulosta luentojen oheismateriaaliksi perustuslain teksti! (Siihen kannattaa tehdä omia merkintöjä ja muistiinpanoja.)

3 I VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS OPPIAINEENA Sääntelee julkisen vallan oikeudellisia perusteita. Läpäisee koko oikeusjärjestyksen Yhteiset kysymykset esim. oikeuslähdeopin perusteet, normihierarkia, oikeusvaltio, perusoikeudet jne. Niveltää yhteen poliittisen järjestelmän ja oikeusjärjestyksen: muuntaa yhteiskunnallisen ja poliittisen oikeudelliseksi. Eri suuntautumiset mahdollisia: ydinteema on perustuslainmukaisuus ja sen ylläpitäminen perustuslaillisuuden soveltaminen eri tilanteissa (eri oikeudenaloilla). Politiikan tutkimuksen peruskäsitteet ovat valta, valtio ja politiikka MUTTA politiikan tutkimuksesta puuttuu normatiivinen ulottuvuus

4 OPPIAINEENA: YDINALUEET Instituutiot + vallanjako Finanssi, vero, valvonta Oikeudet

5 I OPPIAINEENA Käsitellään ylimpiä valtioelimiä ja vallanjako, perus- ja ihmisoikeuksia, yleisiä oppeja, säädösten ja viranomaistoimien perustuslainmukaisuutta ja eurooppalaista valtiosääntöoikeutta. Erityishuomio oikeusjärjestyksen kannalta tärkeissä perus- ja ihmisoikeuksissa sekä niiden soveltamisessa oikeudellisessa toiminnassa. Leimallinen piirre painottuminen juristien työtehtäviin liittyviin valtiosääntökysymyksiin (perustuslaillisuus lainkäytössä, lainvalmistelussa ja laillisuusvalvonnassa). Painopistealueet: Oikeusvaltion reunaehtojen varmistaminen Perustuslainmukainen säädösvalmistelu Tuomarien & virkamiesten toiminnan perustuslaillisuus

6 II VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN PERUSASIOITA Lyhyt käsitehistoria - käännös ilmauksesta 'statsförfattning' - käyttöön 1700 luvulla Ruotsi-Suomessa vastineeksi ulkomaisille ilmauksille: ransk. la constitution, engl. the constitution, saks. Verfassung - Suomeksi osuvampi ilmaus olisi ollut - tarkoitusta silmälläpitäen - 'valtiojärjestys' tms. >>> käsitteet ovat vakiintuneet, eikä niitä voi uudelleen määrittää - Vasta luvulla mukaan tuli käsite Grundgesetz > grundlag > perustuslaki. - Englanniksi ja ranskaksi säilytettiin 'constitution', joka sisältää "vallankumouksellisen" vivahteen (=säätyvallan kumoaminen). Suomessa säilyi säätyajan fundamentaalilaki-traditio (lex fundamentalis) vuoden 1809 hallitsijanvakuutuksen kautta (1772 HM säilyi voimassa)

7 II PERUSASIOITA Valtiosääntöajattelun peruslinjaukset: USA:n ja Ranskan vallankumoukset! Heijastuvat myös suomalaisen valtiosääntöoikeuden oppeihin ja niiden teoreettiseen taustarakenteeseen Yhtenäisvaltio/liittovaltio Judicial review/ei judicial review tä Tuomioistuinten ja lainsäätäjän suhde Vanhojen oikeuksien turva/uudet oikeudet Valtiosääntöoikeuden ylikansallista, kaikille yhteistä ainesta! Uusi aines: kv-ihmisoikeudet (erit. ENIOS) EU:n konstituutio? Rule of law + constitutionalism

8 Avainkäsitepari: Valtiosääntö - perustuslaki VALTIOSÄÄNTÖ (aineellisessa merkityksessä): Lähtökohta: Ne normit, joilla on tietty substanssi (tunnistetaan sisällön perusteella). Kuuluvat keskeiset perusnormit: 1. Valtiomuoto, EU-jäsenyys (PeL 1. luku) 2. Valtion alue (PeL 4, AluevalvontaL 755/2000) 3. Kansalaisuus (PeL 5, KansalaisuusL 359/2003, 2.1 ) 4. Yksilöiden oikeusaseman perusteet (PeL 2. luku + ENIOS) 5. Julkisen vallan perusta & ylimmät valtioelimet (organisaatio, toimivaltasuhteet, toiminta) [Erit. PeL 3 ] 6. Peruslainmukaisuuden valvonta/ylläpito (julk. oik. sääntely laajalti) Ohjausjärjestelmät (yo. kohdat), jotka eivät kuulu kirjoitetun oikeuden järjestelmään: Yleiset periaatteet (aineelliset, tulkintaan liittyvät) Sovinnaissäännöt/tapanormit Valtio-orgaanien praksis Valtiosääntö: säännökset, periaatteet ja sovinnaissäännöt, jotka koskevat 1-6 asioita. Tärkeitä lähteitä PeL:n ohella HE 309/1993, PeVM 25/1994, PeVM 10/1998 ja HE 1/1998, PeVM 9/2010. Myös muut säädökset (esim. VaaliL 714/1998, VNOS 262/2003).

9 Avainkäsitepari: Valtiosääntö - perustuslaki PERUSTUSLAKI (Valtiosääntö tiukan muodollisessa merkityksessä) Lähtökohta: Perustuslakiin/-lakeihin kuuluvat ne normit, joilla on tietty positiivisoikeudellinen status (=tunnistetaan muodollisten kriteerien perusteella). Perustuslakeja ovat ne lait, jotka: 1. Julistavat itsensä perustuslaiksi (PeL johtolause, PeL 1.2 ) 2. Ovat normihierarkian huipulla (PeL 106, 107 ) 3. Ovat tavallisia lakeja vaikeampia (PeL 73, 131 ): Säätää, Muuttaa, Kumota Kvalifioitu lainsäätämisjärjestys! (1/2 lepäämään + vaalit+2/3 hyväksyminen) Suomessa yksi perustuslaki (PeL 731/1999). Vrt. tilanne ennen vuotta 2000 (HM 1919, VJ 1928, VOL, MinVastL)

10 Valtiosääntönormien keskeiset funktiot: Organisatorinen (valtion järjestäminen, perusorganisointi) /Legitimoiva (kanavoi legitimiteetin oikeuteen) Valtiosääntönormeista: erityinen asettamistapa (positiivinen l. säädännäinen oikeus, PeL 73 ) erityinen sanktio? (määrätään oikeusjärjestyksessä, esim. PeL 118 ) ongelmia: tapaoikeus (esim. vakiintunut orgaanikäytäntö) oikeusperiaatteet (esim. virkamieshallinnon periaate) Oikeusnormien yleispiirteet ja valtiosääntöoikeus: yleisyys (esim. PeL 7.1 ) abstraktisuus (esim. PeL 106 ) normilajit: käyttäytymis (esim. PeL ) alalaji: käskynormi (esim. PeL 29 ) toimivalta (esim. PeL 65 ) organisaatio (esim. PeL 3 ) muut: tavoite (esim. PeL 19.4 ) Derogaatio (esim. PeL 131 ) Hierarkkisuus = normihierarkia a) oikeussääntöjen hierarkia ja b) säädösten hierarkia

11 NORMIHIERARKIA Tausta: oppi valtion oikeudellisesta itsesidonnasta (lähde + sidottu) EU Pääfunktio: järjestää normien & säädösten keskinäiset suhteet (normiristiriitojen ratkaisu) Ongelmia: 1) ei sovellu käytännön tietä muodostuneisiin nk. tavanomaisoikeudellisiin normeihin 2) EU-oikeuden ja kv-oikeuden sijoittuminen pulmallista Perustuslaki Laki Asetus Muun Viranomaisen Antama säännös Yksittäispäätös

12 III VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT Valtiosääntöoikeus ja kv-oikeus kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset: ENIOS, YK:n KP-sopimus ja TSS-sopimus Ihmisoikeussopimukset täydentävät perustuslain perusoikeussäännöksiä (huom. suora sovellettavuus) osa aineellista Suomen valtiosääntöoikeutta (niveltyminen) Taustalla perusristiriita: suvereniteetti vs. kansainvälisperäinen sääntely (dualismi vai monismi) - miten kv- oikeus tulee osaksi Suomen oikeusjärjestystä: Suomessa periaatteessa nk. dualistinen malli (PeL 94.1 ja 95.1 ) - viime aikoina kv-julkisoikeus on alkanut valtiosääntöistyä puhe ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta on lisääntynyt ja siitä on tullut kvpolitiikan osa (international constitutional law?).

13 Valtiosääntöoikeus ja kv-oikeus Millä tavoin kv- oikeudellinen velvoite käytännössä otetaan osaksi Suomen oikeusjärjestystä? Pääkeinot: 1. Blankettilaki (pääkeino Suomessa) - ei aineellisoikeudellisia säännöksiä - siirtää sopimuksen määräykset sellaisenaan osaksi valtionsisäistä oikeutta (inkorporaatio) 2. Transformaatiolaki (täydentää blankettilakimenettelyä) - voimaansaattamislaki, joka muuttaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan sopimuksen määräyksiä 3. Referenssimenetelmä - kansalliseen säädökseen otetaan viittaussäännös (ei varsinainen voimaansaattamismenetelmä) De jure monismi & De facto dualismi

14 Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Rajanveto valtiosääntöoikeuteen vaikea: Jäsenvaltiot (28) luovuttaneet osan suvereniteetistaan: Lainsääntö- ja tuomiovaltaa Yhteisön asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite EU-oikeudessa säännellään valtiosääntöisiä asioita: EU-elinten toimivaltakysymykset Normihierarkiakysymykset Hierarkiakysymys ongelmallinen onko kansallisen normiston yläpuolella? EYTI: kansallinen normisto alapuolella ristiriitatilanteissa (1960 luvulta, esim. Costa v. ENEL 6/1964) BVerfG, Conseil Constitutionnel, Corte Costituzionale, Trybunał Konstytucyjny: maa päättää viime kädessä itse Ehdotus EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi: Art. 10(1): Tämä perustuslaki ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Suomi: jäsenyydestä ei suoraa mainintaa PeL:ssa vuoteen 2012 saakka Nyt: Suomi on Euroopan unionin jäsen. (PeL 1.3 )

15 Valtiosääntöoikeus ja hallintooikeus HL (434/2003) on PeL 21 :n konkretisointilaki! Oikeudenalojen väliset yhteydet ovat kiinteät joskus voi olla vaikea erottaa kummasta on kysymys, jos liikutaan raja-alueilla. PeL:ssa on hallinto-oikeuden ydinsäännökset mm: Perussäännökset julkisen vallan hallinto-organisaatiosta (PeL 11. luku) Perusoikeudet kohdistuvat suoraan hallintotoimintaan (esim. 6.1 yhdenvertainen kohtelu, 17 viranomaisessa käytettävä kieli) PeL 21 määrittää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa Suora vaikutus: 1. mom esim. asianmukaisuus voi vedota suoraan (subjektiivinen oikeus) Välillinen vaikutus: 2 mom. esim. käsittelyn julkisuus : a) lainsäätäjän velvoite, b) tulkintavaikutus (erit. perusoikeusmyönteinen laintulkintaperiaate) PeL asettaa yksityisen ja julkisen välisen rajan Sitoo julkista valtaa laajalti (PeL 22 ) Yksityistäminen murentanut rajaa: suojana PeL 124 yksityistäminen ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa, hyvän hallinnon vaatimuksia, ei saa olla luonteeltaan merkittävää (virkamieshallinnon periaate?) esim. pysäköinninvalvontajupakka

16 Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Vaikutus suodattuu koko oikeusjärjestykseen oikeusvaltioperiaatteen kautta - säädännäisoikeudellinen perusta: erit. PeL 2.3 ja 22 käytännössä vaikutus suodattuu perusoikeuksien välityksellä (säätäminen, soveltaminen) - perusoikeusmyönteinen laintulkinta (esim. KHO 1998: 80, KHO 2008:25, KHO 2012:63) - lainvalmistelu ministeriöissä Miten perusoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään? 1) Lainsäätäjän toiminnan kautta a. Kajoaako HE johonkin perusoikeuteen kysymys säätämisjärjestyksestä b. HE:n esitysten laadinta (huom. HELO) 2) Julkisen vallan toiminnan kautta a. valtio, kunnat, kuntayhtymät ja näiden virkamiehet sekä päätöksentekoelimet b. tuomioistuimet (erit. merkitys KHO ja KKO) c. laillisuusvalvojat (mm. Oka ja EOA) 3) Muiden tahojen toiminnan kautta a. yksityiset orgaanit (erityistapaukset) b. horisontaalivaikutus? c. oikeustiede?

17 IV OIKEUSJÄRJESTYS JA VALTIOSÄÄNTÖ Valtio (valtion ja oikeuden peruskytkentä) Lähtökohta: oikeusjärjestys on valtiollinen järjestys (EU -oikeus?) Valtion suvereenisuus Oikeudelliset valtion kriteerit: 1) ihmisyhdyskunta 2) alue 3) suvereniteetti (=täysivaltaisuus) PeL 1.1 Sisäinen suvereniteetti/ulkoinen suvereniteetti (PeL 2.1, 3 )/(PeL 1.2, 4, PeL 8. luku) (4. toisen valtion tunnustus?) Suvereniteetti ja EU -jäsenyys rajoitteita (oppi jaetusta suvereenisuudesta) tulevaisuus? liittovaltio, konfederaatio, sui generis, purkautuminen

18 VALTIO JA OIKEUS Valtiolla on pakkovallan käytön legitiimi monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella (sisäinen suvereniteetti). Ainoastaan valtiolla legitiimi oikeutus jakaa fyysisiä sanktioita (vrt. mafia) oikeus on väline Valtion rajat maantieteellisiä; oikeutus pakkovallan käyttöön ainoastaan rajojen sisäpuolella ( Suomen oikeusjärjestys ) MUTTA: globalisaatio nakertaa valtioiden suvereniteettia (erityisesti taloudellista) Euroopan integraatio unioni jakaa suvereniteettia ( hierarkiaongelma?)

19 V TUOMIOVALTA JA LAILLISUUSVALVONTA Funktio: oikeusvaltion varmistaminen; oikeusvaltion kuuluu lainmukainen julkisen vallan toiminta. Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö: tuomioistuimet (PeL 3.3 ) + yl. laillisuusvalvojat (PeL 108, 109 ) Lainkäyttö Normatiivinen funktio: vahvistaa sitovalla tavalla, mikä on käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa lainmukaista voimassa olevan oikeuden mukaan (nk. pakkovaltaa). Tuomioistuin - muodollinen kriteeristö: - organisoitu tuomioistuimeksi (tuomarinasema, esittely) - luonteeltaan pysyvä, ei satunnainen (PeL 93.4 ) - aineellinen kriteeristö: - julkinen viranomainen - käyttää valtiolle kuuluvaa tuomiovaltaa (=ratkaisee sitovalla tavalla yksittäisiä oikeusriitoja, rikosasioita ja hallintoasioita toisessa asteessa) Keskeinen ominaisuus: riippumattomuus - ratkaisee jutut riippumatta lainsäätäjästä & toimeenpanokoneistosta - riippumaton puolueista, etujärjestöistä, painostusjärjestöistä = ei ulkopuolisia (asiattomia) sidonnaisuuksia - kaksi ulottuvuutta: tapauskohtainen/institutionaalinen - ei estä julkista keskustelua (mikä on sallittua, mikä kiellettyä?)

20 Laillisuusvalvonta ja perustuslaillisuus Yleistä: - sisäinen valvonta (ylempi-alempi) - kuntien valvonta (esim. SM valvoo toimintaa ja taloutta, AVI-valvonta eri aloilla) - hallinnon ulkopuolinen valvonta: Yleiset: EOA ja Oka Erityiset: valvontaviranomaiset asiaryhmän tai toiminnan perusteella Päämuoto: hallintokantelu (ei muutoksenhakukeino!) [ks. esim. EOAL 197/ ] Kantelu: ratkaisua ei muuteta, voidaan moittia viranomaista/virkamiestä (virkasyyte, huomautus, muut reagointitavat esim. huomion kiinnittäminen ) VN:n Oka (PeL 108, L Oka:sta 193/2000) - Laillisuusvalvontaviranomainen (L Oka 2, 3 ) - TP:n ja VN:n juridinen neuvontaja/valtiosääntöjuristi (PeL ) - Esityslistojen tarkistus, pyynnöstä konsultointi - rangaistusten täytäntöönpanon valvonta (L Oka 3.3 ) - asianajajalaitoksen valvonta (L Oka 1.2 )

21 Laillisuusvalvonta ja perustuslaillisuus EOA (PeL 109, L EOA:sta 197/2002) - laillisuusvalvonta erityisesti: vankilat, pakkolaitokset (L EOA 5 ) hyvä hallinto/hyvä hallintotapa Työnjako Oka:n kanssa (PeL 110 ) - molemmat: ihmis- ja perusoikeusvalvonta Laillisuusvalvonnan lisääntynyt merkitys: - oikeusvaltion reunaehdot - ihmis- ja perusoikeudet MOLEMMAT LAILLISUUSVALVOJAT: PERUS/IHMISOIKEUSVALVONTA NORMIHIERARKIAN TEHOKKUUDEN YLLÄPITOFUNKTIO

22 VI PERUSTUSLAINMUKAISUUS JA SEN VALVONTA Julkisen vallan lainalaisuus (oikeusvaltio, Rule of Law, Rechtsstaat) Lähtökohta: johtava periaate hallintotoiminnassa kautta oikeusjärjestyksen Mutta: perustuslaki luo yleiset puitteet, joiden rajoissa asiasta säädetään tarkemmin lailla järjestelmän koherenssiin kuuluvat hierarkkiset suhteet PeL Julkisen vallan käyttämisen on perustuttava lakiin 2. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia PeL 107 hallinnossa ei tule noudattaa lain tai perustuslain kanssa ristiriidassa olevia alempia normistoja PeL 106 tuomioistuimet eivät noudata perustuslain kanssa selvästi ristiriidassa olevia lakeja Hallinnon lainalaisuuden peruselementit: PeL 21! (konkretisaatio HL 434/2003) Säädösten perustuslainmukaisuuden valvonta? Kontrollin funktio: Normihierarkian ylläpitäminen (meillä taustalla poikkeuslakioppi)

23 Poikkeuslakimenettelyn synty ja käsite Synty 1800-luvulla Käsite: Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty tavallinen laki, joka muuttaa perustuslain sisältöä saamatta itse perustuslain asemaa. Poikkeuslait v perustuslaissa (PeL 73 ) PeL: Milloin voidaan käyttää poikkeuslakia? Kv-sopimusta voimaansaattavan lain yhteydessä Perustelu: Ei voida vaikuttaa sopimuksen sisältöön Integraatioyhteydet Perustelu: PeL ei sisällä säännöstä toimivallan siirtämisestä kv-elimille poikkeuslakeja voidaan/pakko käyttää ao. lakia säädettäessä Kotimainen käyttö Täytettävä lisäehdot: erityisen poikkeuksellinen tilanne täysin pakottavat syyt Muut rajoitteet: Poikkeuslakia ei voi käyttää ihmisoikeusvelvoitteista vapautumiseksi Ei jälkikäteistä perustuslainmukaisuuskontrollia (106 ) L sotilaallisesta kriisinhallinnasta 211/2006?

24 Vanha järjestelmä Normiperusta: HM (1919) 92.2 :stä tehty vastakohtaispäätelmä koska lakeja ei mainittu kontrolli koski vain muita kuin lakeja Tradition murentuminen: Kv. paineet 1990 luvulla (ENIOS) tuomioistuimet arvioimaan kaikkien säädösten suhdetta kv-ihmisoikeuksiin Miksi kotimaiset perusoikeudet jäisivät valvonnan ulkopuolelle? Vuoden 1995 perusoikeusuudistus (HM II luku) Kohti uutta mallia: Mallia ei haluttu muuttaa perusteellisesti kompromissi: Tuomioistuin voi jättää soveltamatta jos ristiriita on ilmeinen (PeL 106 ) Ruotsin malli (RF 11:14 ) uppenbarhetskrav HUOM! domstol eller annat offentlig organ muutettu vuonna 2010! Vrt. Tanska (Tvind ratkaisu 1999)

25 Perustuslainmukaisuus ja PeL 2000 Jälkikäteinen kontrolli jaettiin kahtia: 107 (vanha HM 92.2 ) lakia alempien säädösten kontrolli 106 lakien kontrolli (uusi innovaatio, pohjoismaiset mallit) Säännösten normiadressaatit: PeL 107 kaikki viranomaiset (lainkäyttö + hallinto) PeL 106 tuomioistuimet (lainkäyttö) Ongelmia: 106 :n ilmeisyyden määrittäminen? Sovellusalan jaottelu ja prejudikaatit? Konkretisaatio esim: KKO 2004: 26 ja KKO 2012:11

26 PeV ja perustuslainmukaisuuskontrolli Kontrolli keskittyy kysymykseen säätämisjärjestyksestä "Mikä on oikea säätämisjärjestys?" kannanotto perustuslainmukaisuuteen/-vastaisuuteen Lausunnot (PeVL) Mietinnöt (PeVM) Toiminnasta: HE tai muu lakiesitys käynnistää prosessin Ei ristiriitaa Voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ristiriita 1) Ao. kohta poistettava/muutettava 2) Hylättävä lakiesitys 3) PeL:n tekstin muutos [4) Tulkintaohje (sitovuus?)]

27 PeV Erityispiirteitä: a) Asiantuntijajärjestelmä (EKtJ käytäntö) b) Ratkaisupakko (PeL 42, 74, ) c) Oikeudellinen argumentaatio/harkintatapa - ryhmäkurin puute (vrt. muut valiokunnat) - argumentaation laatu d) Vahva asema: 1) Säännöspohja (erit. PeL 74 ) 2) Praksis 3) tuomioistuimet 4) oikeustiede

28 PeV:n muita ulottuvuuksia Rooli kansanedustajaa koskien Erottamisessa tarvitaan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeL 28.3 ) Puhemiehen ja EK:n erimielisyyksien ratkaiseminen perustuslainmukaisuuskiistoissa (PeL 42.2 ) Ministerisyytteen nostaminen (PeL ) 106 :n ilmeisyyden ratkaiseminen (PeV:n säätämisjärjestyskannanoton tulee ratkaista, vrt. kuitenkin KKO 2006:71) Lausuntojen rinnastuminen valtiosääntötuomioistuimeen oikeuslähteenä: 1) Lainkäyttö 2) Laillisuusvalvonta 3) Lainvalmistelu ( lausuma PeV:n käsittelyn suotavuudesta ) 4) Oikeustiede

29 VII PERUSOIKEUKSIEN RAJOITUSOPPI PeL:ssa ei yleistä rajoitussäännöstä sallittavuus määräytyy ls-käytännössä ja vs-oikeustieteessä kehitettyjen rajoitusedellytysten perusteella. Täsmentynyt PeV:n tulkintakäytännössä. Keskeinen asema PeV:n mietinnöllä 25/1994, johon kirjattu rajoitusedellytysten luettelo. Rajoitusten sallittavuuden arvioinnin seitsemänkohtainen perusoikeustesti. Ei tyhjentävä muilla seikoilla voi olla merkitystä, sisältää keskeisimmät arvioinnissa huomioon otettavat seikat. Täytettävä samanaikaisesti kaikki vaatimukset. Ei koske ehdottomiksi/täsmällisiksi kielloiksi kirjoitettuja perusoikeuksia (esim. 7.2 tai 8 ). Toimii soveltuvin osin arviointiperusteena rajoitettaessa perusoikeuksia, jotka kirjoitettu turvaamis- tai edistämisvelvollisuuden muotoon.

30 Perusoikeuksien rajoitusoppi 1. Lailla säätämisen vaatimus: Rajoitusten tulee perustua eduskuntalakiin. Myös kielto delegoida rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle. Lailla säätämisen vaatimusta ilmentävät perusoikeussäännöksiin sisällytetyt: nimenomaiset lakivaraukset (lausekkeet, jotka mahdollistavat asianomaisten perusoikeuksien rajoitukset) erikseen luetelluilla tarkemmilla edellytyksillä (kvalifioidut lakivaraukset) tai viittaavat lailla annettaviin tarkempiin säännöksiin oikeuksien käyttämisestä. PeL:n 80.1 :ään sisältyy lain alaa koskeva säännös, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista.

31 Perusoikeuksien rajoitusoppi 2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus: Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista eli rajoituksen keskeisen sisällön on ilmettävä itse laista, eikä se saa jäädä alemmanasteisen normin antajan tai lain soveltajan harkintaan. PeV:n käytännössä keskeistä on, että laista ilmenee: 1) kuka on oikeutettu käyttämään rajoitusvaltuuksia, 2) mitä valtuuksia käytettäessä saadaan tehdä ja 3) miten silloin on meneteltävä.

32 Perusoikeuksien rajoitusoppi 3. Hyväksyttävyysvaatimus: Rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä, painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia. Hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä voi olla ENIOS:n vastaavanlaista oikeutta koskevilla määräyksillä perusoikeussäännöksiä on perusteltua tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asianomaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät rajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita. Rajoitusperusteiden hyväksyttävyyttä tulee arvioida perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta toisten yksilöiden perusoikeuksien turvaamistavoite voi muodostaa hyväksyttävän perusteen rajoittaa perusoikeutta. Kokonaisarviointi edellyttää vielä muun muassa perusoikeuksien rajoittamisen suhteellisuusvaatimuksen täyttymistä.

33 Perusoikeuksien rajoitusoppi 4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus: Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimuksen taustalla on ajatus, ettei perusoikeuteen voida puuttua niin laajalti, että se kovertaa tyhjäksi perusoikeuden sisällön lainsäätäjän liikkumavara on suurempi, jos perusoikeusrajoitukset jäävät perusoikeussuojan eräänlaiselle reuna-alueelle. (Vrt. Saksan Wesensgehalt-oppi; uusluonnonoikeutta?)

34 Perusoikeuksien rajoitusoppi 5. Suhteellisuusvaatimus: Rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle, kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään." Täyttymisen arviointi perustuu viime kädessä perusoikeuden takaamien intressien ja perusoikeuden rajoittamisen taustalla olevien intressien painoarvon keskinäiseen punnintaan. Punninnassa voivat vaikuttaa eri suuntaisina argumentteina myös muut tekijät, kuten esimerkiksi rajoituksen laajuuteen liittyvät yleiset näkökohdat, oikeusturvajärjestelyjen tehokkuus, rajoitusten poikkeuksellisuus ja kohtuullisuus sekä mahdollinen rajoituksesta aiheutuvien haittojen korvaaminen.

35 Perusoikeuksien rajoitusoppi 6. Oikeusturvavaatimus: Perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Oikeusturvajärjestelyillä viitataan ennen muuta muutoksenhakumahdollisuuteen, myös muihin menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin. Läheinen yhteys PeL:n oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää hallintoa koskevaan 21 :ään. (Huom! 124 )

36 Perusoikeuksien rajoitusoppi 7. Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus: Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa perusoikeusuudistus lähensi Suomen perusoikeusjärjestelmää sisällöllisesti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien tulkinnallinen harmonisointi on tärkeää. Ei vain sopimustekstit, vaan myös EIT:n case law n merkitys (ennakkotapaukset) EIT: autonominen tulkinta, dynaaminen tulkinta

37 Ihmisoikeusvelvoitteesta Ei vain sopimusteksti, vaan myös EIT:n case law! EIT:n tulkinnan dynaamisuus & evolutiivisuus Suhde kieleen (=sopimusteksteissä oleviin ilmauksiin) human rights treaties are living instruments, whose interpretation must consider the changes over time and, in particular, present-day conditions käsitteet pysyvät samanlaisina, mutta niiden sisältö muuttuu (Tyrer v. UK 1978) Sananmukainen (literal) tulkintaoppi hylätty käytännössä kokonaan (koskee myös EU-tuomioistuinta).