Valtiosääntöoikeus ( , 5 op) Aikataulu Luennot (16 t) Ma klo AU100 Ti klo AU100 Ke klo C2.

Transkriptio

1 Valtiosääntöoikeus ( , 5 op) UEF Syksy 2011 yliopisto-opettaja Maija Pitkänen Aikataulu Luennot (16 t) Ma klo AU100 Ti klo AU100 Ke klo C2 Ma Ti Ke klo AU100 klo AU100 klo AU100 Kopio Suomen perustuslaista (731/1999) tarpeellinen luentojen seuraamiseksi (löytyy Finlex/Edilex)! Aikataulu Tenttipäivät (Weboodi): 26.9., , ,27.1., 2.4., Esseen palautuspäivät (Weboodi): , 1.12., 1.3.,

2 Opintojakson suorittaminen A) Tentti Jyränki, Uusi perustuslakimme (2000) s Suomen perustuslaki (731/1999) Vaalilaki (714/1998) Eduskunnan työjärjestys (40/2000) Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä (196/2000) Laki valtioneuvostosta (175/2003) Opintojakson suorittaminen B) Essee Valitse jokin 2000-luvun perustuslakivaliokunnan lausunto ja siihen liittyvä hallituksen esitys Analysoi lausunnossa ilmeneviä valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä Esseen pituus 6-8 sivua Huom. Muoto ja tyyliseikat! Tarkat kirjoitusohjeet (laitoksen www-sivuilta) Opintojakson suoritus: A + B suoritettava hyväksytysti samana lukuvuonna Opintojakson sisältö Valtiosääntöoikeuden ydinsisältö Julkisen vallan päälohkot Perusoikeusjärjestelmä Oikeudenalan yleiset opit Valtiosääntöoikeuden yhteydet muihin oikeudenaloihin Valtiosääntöoikeuden yhteydet kansainväliseen oikeuteen ja Euroopan unioniin 2

3 Luentojen rakenne I Valtiosääntöoikeuden perusteet II Suomen valtiosäännön historiaa III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö IV Yksityisen ja julkisen väliset suhteet V Vallanjako VI Lainsäädäntövalta VII Toimeenpanovalta (hallitusvalta) VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta I Valtiosääntöoikeuden perusteet 1. Lyhyt käsitehistoria 2. Valtiosääntöajattelun peruslinjaukset 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö perustuslaki 4. Valtiosääntöoikeus oikeusjärjestyksen osana 5. Valtiosääntönormit 6. Oikeusnormien yleispiirteitä valtiosääntöoikeuden näkökulmasta 7. Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat 1. Lyhyt käsitehistoria Valtiosääntö on käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta statsförfattning Käyttöön 1700-luvulla Ruotsi-Suomessa vastineeksi ulkomaisille ilmauksille Vasta 1800-luvulla mukaan tuli käsite Grundgesetz -> grundlag -> perustuslaki 3

4 2. Valtiosääntöajattelun peruslinjaukset USA:n ja Ranskan vallankumoukset Heijastuvat myös suomalaiseen valtiosääntöoikeuden oppeihin ja niiden teoreettiseen taustarakenteeseen Valtiosääntöoikeuden ylikansallista, kaikille yhteistä ainesta Uusi aines: kv-ihmisoikeudet! 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntö (aineellisessa merkityksessä): Lähtökohta: Valtiosääntöön kuuluvat ne normit, joilla on tietty substanssi (eli ne tunnistetaan sisällön perusteella) 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat keskeiset perusnormit: 1. Valtiomuoto (PeL 1. luku) 2. Valtion alue (PeL 4, AluevalvontaL 755/2000) 3. Kansalaisuus (PeL 5, KansalaisuusL 359/2003) 4. Yksilöiden oikeusaseman perusteet (PeL 2. luku) 5. Julkisen vallan perusta & ylimmät valtioelimet (organisaatio, toimivaltasuhteet, toiminta, PeL 3 ) 6. Perustuslainmukaisuuden valvonta/ylläpito 4

5 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat myös ohjausjärjestelmät, jotka koskevat em. kohtia, mutteivät kuulu kirjoitetun oikeuden järjestelmään: Yleiset periaatteet (aineelliset, tulkintaan liittyvät) Sovinnaissäännöt/tapanormit Valtio-orgaanien praksis 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Suomen valtiosääntö: ne säännökset, periaatteet ja sovinnaissäännöt, jotka koskevat 1-6 asioita. Tärkeitä lähteitä ovat PeL:n ohella myös HE 309/1993 vp, PeVM 25/1994 vp, PeVM 10/1998 vp ja HE 1/1998 vp (osin!). Myös muut säännökset (esim. VaaliL 714/1998, VNOS 262/2003). 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslaki (valtiosääntö tiukan muodollisessa merkityksessä) Lähtökohta Perustuslakiin/-lakeihin kuuluvat ne normit, joilla on tietty positiivisoikeudellinen status (=tunnistetaan muodollisten kriteerien perusteella) 5

6 3. Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslakeja ovat ne lait, jotka: 1. Julistavat itsensä perustuslaiksi (PeL johtolause, PeL 1.2 ) 2. Ovat normihierarkian huipulla (PeL 106, 107 ) 3. Ovat tavallisia lakeja vaikeampia (PeL 73, 131 ): - Säätää - Muuttaa - Kumota Kvalifioitu säätämisjärjestys! Suomessa yksi perustuslaki (PeL 731/1999) vrt. ennen v. 2000! 4. Valtiosääntöoikeus oikeusjärjestyksen osana Oikeusjärjestys vs. oikeusjärjestelmä Oikeusjärjestyksen osana valtiosääntöoikeus muodostuu valtiosääntönormeista Valtiosääntönormien kolme keskeistä yhteiskunnallista funktiota: Organisatorinen (valtion järjestäminen, perusorganisointi) Legitimoiva (kanavoi legitimiteetin oikeuteen) Ohjaava (julkisen vallan toiminta) 5. Valtiosääntönormit Erityinen asettamistapa (positiivinen l. säädännäinen oikeus) Erityinen sanktio? (määrätään oikeusjärjestyksessä, esim. PeL 118 ) Ongelmia: tapaoikeus (esim. vakiintunut orgaanikäytäntö) Oikeusperiaatteet (esim. virkamieshallinnon periaate) 6

7 6. Oikeusnormien yleispiirteitä vso:n näkökulmasta - Yleisyys (esim. PeL 7.1 ) - Abstraktisuus (esim. PeL 106 ) - Normilajit: käyttäytymis (esim. PeL ) alalaji: käskynormi (esim. PeL 29 ) - Toimivalta (esim. PeL 65 ) - Organisaatio (esim. PeL 3 ) - Muut: tavoite (esim. PeL 19.4 ) - Derogaatio (esim. PeL 131 ) 7. Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Vso:n ydinominaisuus on hierarkkisuus = normihierarkia a) Oikeussääntöjen hierarkia b) Säädösten hierarkia PeL Laki Asetus Muut säännökset 7. Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Taustalla oppi valtion oikeudellisesta itsesidonnasta: 1) Myös oikeusnormien tuottaminen itsessään on oikeudellisesti sidottua toimintaa 2) Oikeus sitoo myös niiden tuottajaa Normihierarkian pääfunktio: Järjestää normien & säädösten keskinäiset suhteet (normiristiriitojen ratkaisu) 7

8 7. Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Normihierarkian ongelmia: 1) Ei sovellu käytännön tietä muodostuneisiin nk. tavanomaisoikeudellisiin normeihin 2) Kansainvälinen oikeus (ius cogens, ihmisoikeudet) 3) EU-oikeus: vaatii ehdotonta etusijaa 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Valtiosääntöoikeus ja kv-oikeus Kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset: ENIOS, YK:n TSS-sopimus ja KP-sopimus Ihmisoikeussopimukset täydentävät PeL:n perusoikeussäännöksiä (huom. suora sovellettavuus) Osa aineellista Suomen valtiosääntöoikeutta (muodollinen liityntä PeL 22 ) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Kv-oikeuden ja vso:n taustalla perusristiriita: suvereniteetti vs. kansainvälisperäinen sääntely EU:n perussopimukset kansainvälistä oikeutta (EU:n primaarioikeus), toimivallan jakamisen periaate (SEUT 4 art.) Nykyoppi (voimaan 2012 PeL 94 ja 95 ) suvereniteetin rajoittamisessa: 1) Tavallinen kv-velvoite (1/2 enemmistö) 2) Täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto (2/3 enemmistö) 8

9 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Suomessa periaatteessa nk. dualistinen malli (PeL 94.1 ja 95.1 ) Kv-oikeus ja kansallinen oikeus omia oikeusjärjestyksiä (kaksi erillistä) Monistinen malli Lähtökohtana, että kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeus muodostavat kokonaisuuden, yhtenäisen oikeusjärjestyksen, jonka piirissä kvoikeudella hierarkkisesti korkeampi asema 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Millä tavoin kv-oikeudellinen velvoite käytännössä otetaan osaksi Suomen oikeusjärjestystä? Pääkeinot: 1) Blankettilaki (pääkeino) - Ei aineellisoikeudellisia säännöksiä - Siirtää sopimuksen määräykset sellaisenaan osaksi valtionsisäistä oikeutta (inkorporaatio) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat 2) Transformaatiolaki (täydentää blankettilakimenettelyä) - voimaansaattamislaki, joka muuttaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan sopimuksen määräyksiä 3) Referenssimenetelmä - kansalliseen säädökseen otetaan viittaussäännös (ei varsinainen voimaansaattamismenetelmä) 9

10 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Rajanveto valtiosääntöoikeuteen vaikea, koska - Jäsenvaltiot (27) luovuttaneet osan suvereniteetistaan: 1) Unionilla lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa 2) Unionin asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite 3) EU-oikeudessa säännellään valtiosääntöisiä asioita, kuten EU-elinten toimivaltakysymykset, normihierarkiakysymykset, perusoikeudet 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Unionin oikeuden hierarkiakysymys valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen Onko kaiken kansallisen normiston yläpuolella? EUTI: unionin oikeuden etusijaperiaate, Costa v. ENEL 1964 Jäsenvaltioiden vs-tuomioistuimet: maa päättää viime kädessä itse, esim. BVerfG, 2 BvE 2/08, ) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Unionin jäsenyydestä ei suoraa mainintaa PeL:ssa => muutos tulossa 2012, lisäys PeL 1 :ään: Suomi on Euroopan unionin jäsen Unionista eroaminen: SEU 50 artikla (tuli voimaan ): voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista 10

11 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Säädännäisiä kytkentäkohtia unioniin PeL:ssa: VN:n rooli Keskeinen osuus unioniasioissa (PeL 93.2 ) Vallanjako TP:n ja VN:n välillä: VN:lla yleinen toimivalta (PeL 65 ) Eräin osin yhteistyövelvoite TP:n kanssa Muutos 2012: PM asema muodollisesti ykkönen unioniasioissa (PeL 66.2 ) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat EK:n rooli (PeL 96 ) Osallistuu kansalliseen tahdonmuodostukseen ja päätöksentekoon Suuri valiokunta (unioniasiat laajalti) Ulkoasiainvaliokunta (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) EK:lla oikeus saada tietoa unioniasioista 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus Hallinto-oikeus on konkretisoitua valtiosääntöoikeutta Hallintolaki (434/2003) on PeL 21 :n konkretisointilaki Oikeudenalojen väliset yhteydet ovat kiinteät, joskus voi olla vaikea erottaa, kummasta kysymys 11

12 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat PeL:ssa hallinto-oikeuden ydinsäännökset: Mm. Perussäännökset julkisen vallan hallintoorganisaatiosta (PeL 11. luku) Perusoikeudet kohdistuvat suoraan hallintotoimintaan (esim. PeL 6.1 yhdenvertainen kohtelu, 17 käytettävä kieli) PeL 21 määrittää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa (myös ENIOS 6 art.) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat PeL 21 Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. (1 mom.) Suora vaikutus: Esim. asianmukaisuus, ilman aiheetonta viivytystä voi vedota suoraan (subjektiivinen oikeus) -> koskee lähinnä eräitä perusoikeuksia PeL Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. (2 mom.) Välillinen vaikutus: Esim. käsittelyn julkisuus Lainsäätäjän velvoite, tulkintavaikutus (erit. perusoikeusmyönteinen laintulkintaperiaate) 12

13 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Yleisesti: vso ja muut oikeudenalat Vaikutus suodattuu koko oikeusjärjestykseen oikeusvaltioperiaatteen kautta Säädännäisoikeudellinen perusta: erit. PeL 2.3 ja 22 Käytännössä vaikutus suodattuu perusoikeuksien välityksellä (säätäminen, soveltaminen) Perusoikeusmyönteinen laintulkinta (esim. KHO 2005:50) Lainvalmistelu ministeriöissä (erit. OM:n Lavo) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat Käytännön esimerkki: miten perusoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään? 1) Lainsäätäjän toiminnan kautta a) kajoaako HE johonkin perusoikeuteen eli kysymys säätämisjärjestyksestä (sisältää perusoikeustulkintaa) b) HE:n laadinta (huom. HELO) 8. Valtiosääntöoikeus ja muut oikeudenalat 2) Julkisen vallan toiminnan kautta a) valtio, kunnat, kuntayhtymät ja näiden virkamiehet sekä päätöksentekoelimet b) tuomioistuimet (erit. KHO ja KKO) c) laillisuusvalvojat (Oka, EOA) 3) Muiden tahojen toiminnan kautta a) yksityiset orgaanit (erityistapaukset) b) horisontaalivaikutus? c) oikeustiede? 13

14 II Suomen valtiosäännön historiaa Historialla ja valtiosäännöllä erityinen suhde Sääntelyn ikä / kerroksittaisuus Suuri pysyvyys Sääntelyn ymmärtäminen ilman historiaa vaikeaa Oikeuden kulttuurin paikantaminen Tulkintasuositusten tietoperusta II Suomen valtiosäännön historiaa Ruotsinvallan aika Keskiajalla kuningas ja valtakunnan mahtimiehet vallan keskuksena 1300-luvulta lähtien kuninkaankaaria (sopimuksia po. kuninkaan ja säätyjen välillä vallankäyttöä koskien) Ei valtiosääntöjä, vaan herruussopimuksia, joilla ei pysyvyyttä! v vahvistettiin kuningasvaltainen hallitusmuoto v hallitsijanvakuutus siirsi vallan painopistettä säätyihin v hallitusmuoto ja v valtiopäiväjärjestys vahvistivat edelleen säätyvaltaa II Suomen valtiosäännön historiaa v Kustaa III:n vallankaappaus Aiemmat valtiosääntöiset säännökset kumottiin Säätyprivilegiot jätettiin voimaan Kuningas säätyjen tilalle vallan keskukseksi v yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti yksinvaltaista kehitystä 14

15 II Suomen valtiosäännön historiaa Autonomian aika ( ) Porvoon akti v => keisari jätti voimaan v hallitusmuodon ja v säätyprivilegiot (soveltuvin osin!) 1860-luvulle saakka valtiopäiviä ei koolle, keisari käytti valtaa v ja 1869 avasi tien valtiosääntökehitykselle -> alkoi syntyä käytäntöjä ja tulkintoja, jotka vakiintuivat (perustuslakikäsityksen kiteytyminen) Perustuslain sitovuus (lainsäätäjään nähden) Perustuslainmukaisuuden valvonta säätämisvaiheessa Edustuslaitos itse perustuslainmukaisuuden tulkitsijana Poikkeuslakidoktriini II Suomen valtiosäännön historiaa Itsenäisyyden aika (1917-) Interregnum valtiosääntöinen hämmennys v sisällissota (huom. Punaisen Suomen valtiosääntö) v hallitusmuoto (Ståhlberg) Kansansuvereenisuus Tasavaltaisuus Perusoikeusluettelo Vahva presidentti (monarkkinen traditio!) Parlamentarismi (heikko) Alun perin ristiriitainen II Suomen valtiosäännön historiaa v ministerivastuulaki ja laki valtakunnan oikeudesta v valtiopäiväjärjestys Kokonaisuudistus vireille v. 1969, kaatuu (1974) -> osauudistusten strategia v presidentin vaalitavan muutos, kansanedustajan aloiteoikeuden vahvistus v presidentin vaalitavan muutos, veto-oikeuden lievennys, lepäämäänjättämissäännöstön lievennys v presidentin vaalitavan muutos, toimikausien rajoitus, eduskunnan hajotus riippumaan PM:n aloitteesta 15

16 II Suomen valtiosäännön historiaa v perusoikeuksien kokonaisuudistus! Kokonaisuudistus PeVM 16/1994 KM 1997:13 HE 1/1998 PeVM 10/1998 => Suomen perustuslaki (731/1999) voimaan periaatteellisesti tärkeä muutos perustuslain tekstiin (9.3 ) mahdollista säätää kansalaisen luovuttamisesta tai siirtämisestä vastoin tämän tahtoa toiseen maahan rikoksen johdosta, oikeudenkäyntiä varten sekä lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöön panemiseksi. Luovutettavan tai siirrettävän kansalaisen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan täytyy olla vastaanottajamaassa taatut. II Suomen valtiosäännön historiaa Vuonna 2012 tulossa voimaan isompi vsremontti: HE 60/2010, PeVM 9/2010! Parlamentarismin vahvistaminen Kansalaisten osallistumisoikeudet II Suomen valtiosäännön historiaa PM:n asema Suomen edustajana EU:n toiminnassa Euroopan unionin jäsenyys perustuslaissa Toimivallan siirto kv-toimielimelle Perusoikeudet poikkeusoloissa 16

17 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Kolme keskeistä ulottuvuutta: A) Valtio B) Lainalaisuus / oikeusvaltioperiaate C) Säädösten perustuslainmukaisuuden valvonta III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö A) Valtio Lähtökohta: oikeusjärjestys on valtiollinen järjestys (EU-oikeus?) Valtion suvereenisuus Oikeudelliset valtion kriteerit: 1) Ihmisyhdyskunta 2) Alue 3) Suvereniteetti (=täysivaltaisuus), PeL 1.1 4) Kyky täyttää valtiolle kuuluvat kv-velvoitteet III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Sisäinen suvereenisuus / Ulkoinen suvereenisuus PeL 2.1, 3 / PeL 1.2., 4, PeL 8. luku) Pitääkö olla toisten valtioiden tunnustus, jotta voi olla valtio? Esim. Kosovo Tunnustamisella vain kv-oikeudellinen merkitys: muut valtiot tunnustavat uuden valtion vertaisekseen oikeudellisella tasolla 17

18 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Suvereniteetti ja EU-jäsenyys Rajoitteita (oppi jaetusta suvereenisuudesta) Tulevaisuus? Liittovaltio (Lissabonin sopimuksen jälkeen epätodennäköinen kehityssuunta) Konfederaatio Sui generis Purkautuminen Moninapaisuus (kova ydin + hitaampi reuna-alue) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö B) Julkisen vallan lainalaisuus (oikeusvaltio) Ero: anglosaksinen common law n Rule of Law mannereurooppalainen Rechtsstaat Suomi on lähempänä saksalaisperäistä oikeusvaltioajattelua Lähtökohta: johtava periaate hallintotoiminnassa kautta oikeusjärjestyksen III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Heikkoudet: - Perustuslaki luo vain yleiset puitteet, joiden rajoissa asiasta säädetään tarkemmin lailla - Vaikutusta yleisenä oikeusperiaatteena Säädännäinen lähtökohta: PeL Julkisen vallan käyttämisen on perustuttava lakiin 2. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia 18

19 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö PeL 107 : lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus PeL 106 : perustuslain etusija Hallinnon lainalaisuuden peruselementit: PeL 21! (konkretisaatio HallintoL, 434/2003) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö C) Säädösten perustuslainmukaisuuden valvonta Kontrollin funktio: Normihierarkian ylläpitäminen Hallitusmuodon aikainen järjestelmä: - Kontrolli kytkeytyi poikkeuslakijärjestelmään Poikkeuslakimenettelyn synty ja käsite (1800-l vaikutus) Poikkeuslait v perustuslaissa (PeL 73 ) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Poikkeuslakien normiperusta: HM (1919) 92.2 :stä tehty vastakohtaispäätelmä koska lakeja ei mainita, kontrolli koskee vain muita kuin lakeja Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virkamies sitä sovelluttako. 19

20 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Kontrollipelkoisen tradition murentuminen: Tausta: kv. paineet 1990-luvulla (ENIOS) ENIOS: Ihmisoikeustuomioistuin arvioimaan kaikkien säädösten suhdetta ENIOS:een => Miksi kotimaiset perusoikeudet jäisivät valvonnan ulkopuolelle? => v perusoikeusuudistus (HM II luku) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Perustuslakiuudistus ja perustuslainmukaisuuden valvonta Mallia ei haluttu muuttaa perusteellisesti kompromissi: Tuomioistuin voi jättää soveltamatta, jos ristiriita on ilmeinen (PeL 106 ) Ruotsin malli (RF 11:14 ) uppenbarhetskrav HUOM! domstol eller annat offentlig organ (muutos tulossa: ilmeisyysvaatimus poistuu, mutta mukaan tulee maininta riksdagen in asemasta folkets främsta företrädare III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö PeL 106 ja kritiikki Suomessa: Tuomioistuimet eivät osaa käyttää PeL:n säännöstä Ratkaisuja, joissa PeL 106 :ää sovellettu, esim. KKO 2004:26, VakO 6254:2005, KHO 2008:25 20

21 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Perustuslainmukaisuus ja PeL 2000 Kontrolli jaettiin kahtia: PeL 107 (vanha HM 92.2 ): lakia alempien säädösten kontrolli PeL 106 : lakien kontrolli (uusi innovaatio, pohjoismaiset mallit) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Säännösten normiaddressaatit (keitä koskevat): PeL 107 : kaikki viranomaiset (lainkäyttö + hallinto) PeL 106 : tuomioistuimet (lainkäyttö) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Soveltamisalan institutionaalinen jakautuminen ongelmia: PeL 106 :n ilmeisyyden määrittäminen? => PeV:n lausuntojen arvo oikeuslähdemateriaalina => sovellusalan jaottelu? 21

22 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö PeV ja perustuslainmukaisuuden valvonta Suomalainen erikoisuus Ymmärrettävissä vain 1800-luvun taustaa vasten Kontrolli keskittyy kysymykseen säätämisjärjestyksestä Mikä on oikea säätämisjärjestys? PeV antaa kannanoton lakiesityksen perustuslainmukaisuuteen/-vastaisuuteen III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Lausunnot (PeVL) ja mietinnöt (PeVM) Toiminnasta: HE tai muu lakiesitys käynnistää prosessin PeV: ei ristiriitaa PeL:n kanssa => voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä PeV: ristiriita PeL:n kanssa => a) ao. kohta poistettava/muutettava b) Lakiesitys hylättävä c) PeL:n tekstin muutos d) Tulkintaohje, sitovuus?? III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö PeV:n perustuslainmukaisuuden valvonnan erityispiirteitä: Asiantuntijajärjestelmä (EKtJ käytäntö) Ratkaisupakko Oikeudellinen argumentaatio Vahva asema: 1) Säännöspohja (erit. PeL 74 ) 2) Praksis + historia 22

23 III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö PeV:n muita tehtäviä: Rooli kansanedustajaa koskien: erottamisessa tarvitaan PeV:n kannanotto (PeL 28.3 ) Puhemiehen ja EK:n erimielisyyksien ratkaiseminen perustuslainmukaisuuskiistoissa (PeL 42.2 ) Ministerisyytteen nostaminen (PeL ) 106 :n ilmeisyyden ennakollinen ja abstrakti ratkaiseminen (PeV:n säätämisjärjestyskannanoton tulee ratkaista, vrt. KKO 2006:71) III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö Lausuntojen rinnastuminen valtiosääntötuomioistuimeen oikeuslähteenä: 1) Lainkäyttö 2) Laillisuusvalvonta 3) Lainvalmistelu ( lausuma PeV:n käsittelyn suotavuudesta ) 4) Oikeustiede (lähdemateriaalin arvo PeVL vs. PeVM) Kritiikki? IV Yksityisen ja julkisen väliset suhteet 1) Aluksi 2) Yksityisten oikeusaseman perusteet 3) Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan 4) Perus- ja ihmisoikeuksien taustaa 5) Perus- ja ihmisoikeuksien yleisiä piirteitä 6) Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 23

24 IV Yksityisen ja julkisen väliset suhteet 7) Perusoikeuksien yleisiä oppeja: lakiviittausjärjestelmä 8) Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 9) Perusoikeudet ja hallintomenettely 1. Aluksi Valtiot, kunnat ja välillisen julkishallinnon orgaanit: - käyttävät julkista valtaa tai - hoitavat julkista tehtävää Yksilöt ja yksityisoikeudelliset yhteisöt ovat vallankäytön kohteena = suojelun tarve 1. Aluksi Taustalla näkemys yksityisen ja julkisen välisestä periaatteellisesti ja teoreettisesti tärkeästä erosta Perusraja: julkisen vallan lainalaisuus => kun puututaan yksityiseen vapauspiiriin, niin tarvitaan säädännäisoikeudellinen perusta Perustuslaki määrittää periaatteellisen rajan yksityisen ja julkisen välillä 24

25 1. Aluksi Modernin julkisen vallan tehtäväkenttä on laaja: esim. koulutus, liikenne, yleinen järjestys ja turvallisuus, ympäristönsuojelu, sosiaaliturva, kulttuuri, päivähoito, terveydenhuolto. Ongelma: rajanveto yksityisen ja julkisen välillä hämärtynyt Mitä normistoa tulee noudattaa? Soveltamisessa tulkinta-apua perusoikeuksista! 2. Yksityisten oikeusaseman perusteet Lähtökohta: kaikilla samat oikeudet (PeL 6 ) Kansalaisuus menettänyt merkitystään oikeusaseman määräytymiselle, silti kansalaisuudella edelleen eräitä oikeudellisia seuraamuksia Kansalaisuus (PeL 5, KansalaisuusL 359/2003) Kansalaisuuden määrittely: yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia 2. Yksityisten oikeusaseman perusteet Kansalaisuus saadaan: Syntymän perusteella Hakemusmenettelystä (5 vuoden sääntö) Ilmoituksesta Kansalaisten oikeuksia: Oikeus päästä (kaikkiin) julkisiin virkoihin, PeL Täydet vaalioikeudet Maassa oleskeluoikeus 25

26 2. Yksityisten oikeusaseman perusteet EU-kansalaisuus: Jäsenvaltion kansalainen (Maastricht 1992) Äänioikeus ja vaalikelpoisuus (asumisvaltiossa) Kunnallisvaalit EU parlamenttivaalit Liikkumis- ja oleskeluoikeus jäsenvaltiossa 2. Yksityisten oikeusaseman perusteet Kotikunta: verotus (PeL ) äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnalliset palvelut (täysimääräisyys) Kansalaisuus ja kunnan jäsenyys määrittävät oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa julkiseen valtaan; valtiosääntöisesti kuitenkin heikkoja määrittäjiä verrattuna perusoikeuksiin 2. Yksityisten oikeusaseman perusteet EU:n perusoikeusulottuvuus: a) EUTI:n oikeuskäytäntö (esim. C-11/70 Internationale Handelsgesellschaft, C-4/73 Nold, C-5/88 Wachauf) b) Perusoikeuskytkentäiset alkup. artiklat (esim. EY 141 art. samanpalkkaisuusperiaate) c) Perusoikeuskirja (Nizza 2000): Lissabon (2009) oikeudellistuminen d) Perusoikeusvirasto (2007) 26

27 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan Ydinkäsitteitä: - ihmisoikeus: kansainvälistä oikeutta, perustuu kvsopimuksiin - perusoikeus: valtionsisäistä perustuslaissa säädettyä oikeutta - TSS-oikeudet - poliittiset oikeudet - negatiiviset/positiiviset - menettelylliset perusoikeudet (hallinto, lainkäyttö) - vertikaalivaikutus/horisontaalivaikutus 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan Yleiskuva: Perustuslain perusoikeusluettelo: - liittyminen ENIOS:een v HM:n täysuudistus v siirto PeL:iin v Perusoikeussuojan ulottuvuus: - HM: vain kansalaisia 1995 saakka - PeL: kaikkia, soveltamisalarajaus: ei julkisoik.oik.hlö (esim. kunta) => Valtio velvoitettu edistämään hyvää elämää (valtio ei vastaa) 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan PeL 2 luku 6 Yhdenvertaisuus 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen 8 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate 9 Liikkumisvapaus 10 Yksityiselämän suoja 11 Uskonnon ja omantunnon vapaus 12 Sananvapaus ja julkisuus 13 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus 27

28 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan 14 Vaali- ja osallistumisoikeudet 15 Omaisuuden suoja 16 Sivistykselliset oikeudet 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus TSS-ulottuvuus 19 Oikeus sosiaaliturvaan vahva 20 Vastuu ympäristöstä 21 Oikeusturva 22 Perusoikeuksien turvaaminen 23 Perusoikeudet poikkeusoloissa 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan ENIOS:ssa suojattuja oikeuksia: - Oikeus elämään - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin - Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta - Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus - Sananvapaus - Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus - Oikeus avioliittoon - Oikeustehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan - Oikeus omaisuudensuojaan - Oikeus koulutukseen - Oikeus vapaaseen liikkumiseen - Oikeus muutoksenhakuun rikosasioissa ENIOS ja sen lisäpöytäkirjat kieltävät: - Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen - Orjuuden ja pakkotyön - Takautuvan rikonlain säätämisen - Syrjinnän 28

29 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan - Maan omien kansalaisten karkottamisen - Ulkomaalaisten joukkokarkottamisen - Kuolemanrangaistuksen ENIOS:n sopimusmääräyksissä TSS -oikeuksien ulottuvuus on heikko (vrt. Suomen PeL) ENIOS ei yksin riitä, vaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytäntö oleellinen! 3. Yksityisten perusoikeudet suhteessa julkiseen valtaan Perus- ja ihmisoikeusnormistojen vuorovaikutus: Euroopan neuvoston alainen oikeusjärjestys: ENIOS ja EIT Euroopan unionin alainen perusoikeusjärjestys: Perusoikeuskirja, SEU 6 art., EUTI:n oikeuskäytäntö Mm. EUTI C-94/00 Roquette Fréres EU:n perusoikeudet velvoittavat suomalaisia lainkäyttöelimiä, kun ne soveltavat EU-oikeutta 4. Perus- ja ihmisoikeuksien taustaa Keskiaikana ja uuden ajan alussa oli oikeuksia, mutta a) oikeuksien kohteena eivät kaikki ihmiset (syntyperä) ja b) niillä, joilla oli, oikeudet vaihtelivat Modernissa merkityksessä ihmisoikeuksista voidaan puhua 1700-l lähtien, jolloin julkaistiin ensimmäisiä laaja-alaisia oikeudellisia asiakirjoja Oikeuksilla ymmärrettiin 1800-luvulla kansalaisoikeuksia 29

30 5. Perus- ja ihmisoikeuksien yleispiirteitä Pysyvyys, loukkaamattomuus (eivät kuitenkaan ole absoluuttisia, esim. normaali, kohtuullinen, vastikkeellisuus esim. KHO 2000:16) Sitovat vs. ohjelmalliset (esim. PeL 17.1 vs. PeL 20.2 ) Konkretisoinnin tarve (esim. PeL 6.4, 19.2 ) Oikeusjärjestyksen perusarvoja => koherenssivaikutus (ongelma: keskinäinen ristiriita?) 5. Perus- ja ihmisoikeuksien yleispiirteitä Ilmaisee edelleen yhteiskunnassa hyväksyttyjä tärkeää perusarvoa => perusarvo on oikeudellisestettu, eroaa muista arvoista, koska se on taattu perustuslain säännöksin Perusoikeudet siis sitovaa oikeutta, kuten perustuslaki muutoinkin (PeL 22 ) Perusoikeuksien legitimiteetti suuri (PeL 2.1, 73 ) 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys Perusoikeuksia voidaan ryhmitellä monin tavoin ja eri kriteerein. Yleinen tapa on jakaa perusoikeudet viiteen pääryhmään: 1) Henkilökohtaiset vapausoikeudet ja oikeusturva 2) Yhdenvertaisuusoikeudet 3) Poliittiset perusoikeudet 4) TSS-oikeudet 5) Kollektiivioikeudet 30

31 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 1) Henkilökohtaiset vapausoikeudet ja oikeusturva Perusoikeuksien I sukupolvi Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (PeL 7 ) Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (PeL 8 ) Liikkumisvapaus (PeL 9 ) Yksityiselämän suoja (PeL 10 ) Uskonnon ja omantunnon vapaus (PeL 11 ) Oikeusturva (PeL 21 ) 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 2) Poliittiset perusoikeudet Valtiosääntöjärjestelyt, joilla turvataan erityisesti kansalaisten poliittisen toiminnan vapaus ja mahdollisuudet osallistua (demokraattisesti) poliittiseen päätöksentekoon Monissa perusoikeuksissa poliittinen ulottuvuus => erottelut vaikeita Esim. Sananvapaus ja julkisuus (PeL 12 ), Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (PeL 13 ), Vaali- ja osallistumisoikeudet (PeL 14, ks. Myös 27, 53 ja 54 ) 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 3) Yhdenvertaisuusoikeudet Eivät yleensä takaa tiettyä aineellista oikeutta, vaan edellyttävät ihmisten samanlaiseen kohteluun Yhdenvertaisuuselementtejä sisältyy moniin perusoikeuksiin Yleinen yhdenvertaisuussäännös (PeL 6 ): Yleinen yhdenvertaisuuslauseke (1 mom.) Syrjintäkielto (2 mom.) Säännös lasten kohtelemisesta tasa-arvoisesti yksilöinä (3 mom.) Erityinen säännös sukupuolten tasa-arvosta (4 mom.) 31

32 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 4) TSS-oikeudet Perusoikeuksien II sukupolvi Vapausoikeudet: toteutuvat, jos ei rajoiteta (negatiivinen ulottuvuus, pidättäytyminen) TSS-oikeudet: vaaditaan julkisen vallan aktiivisia toimia (positiivinen ulottuvuus, toiminta) Omaisuudensuoja (PeL 15 ), Oikeus työhön ja elinkeinovapaus (PeL 18 ), Oikeus sosiaaliturvaan (PeL 19 ), Sivistykselliset oikeudet (PeL 16 ) 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys 5) Kollektiivioikeudet Normaalisti perusoikeuden haltija/kohde on yksilö (tosin sananvapaus, yhdistymisvapaus ja kokoontumisvapaus toteutuvat vain yhteisössä) Kollektiivioikeus on ns. III sukupolven perusoikeus (tai kansanoikeus ) Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (PeL 17 ), Oikeus (ja velvoite) luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperinnön kunnioittamiseen (PeL 20 ) 6. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeusryhmitys Turvaamisvelvollisuudet Säännös, joka tehostaa perusoikeussuojaa (PeL 22 ) Säännös, joka määrittää perusoikeuksien rajoittamisedellytyksiä (PeL 23 ) Ym. säännökset koskevat kaikkia perusoikeuksia Poikkeuslakimenettely (PeL 73 ): suhtaudutaan pidättyvästi ja perusoikeuspoikkeusten ala rajoitetaan suppeaksi. Ristiriidat PeL:n ja lakiehdotusten välillä tulee ensisijaisesti poistaa lakiehdotuksen muutoksella. 32

33 7. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: lakiviittausjärjestelmä Lakiviittauksilla/-varauksilla voi olla itsenäistä oikeudellista merkitystä ainakin neljässä suhteessa: 1) Lakiviittauksella asia pidätetään lain alaan (PeL 6.4 ) 2) Viittaus voi sisältää lainsäätäjän toimivallan rajoituksen (PeL 10.3 ) 3) Viittaus voi sisältää lainsäätäjälle osoitetun valtuutuksen (PeL ) 4) Viittaus voi sisältää lainsäätäjälle asetetun toimeksiannon (PeL 19.2 ) 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi PeL:ssa ei yleistä rajoitussäännöstä => sallittavuus määräytyy ls-käytännössä ja vsoikeustieteessä kehitettyjen rajoitusedellytysten täyttymisen perusteella Rajoittaminen täsmentynyt perusoikeusuudistuksessa ja PeV:n uudistuksen jälkeisessä tulkintakäytännössä Keskeinen asema PeV:n mietinnöllä 25/1994 vp, jossa rajoitusedellytysten luettelo 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi Rajoitusten sallittavuuden arvioinnin seitsemänkohtainen perusoikeustesti Ei tyhjentävä => muilla seikoilla voi olla merkitystä arvioitaessa lakiehdotuksen perusoikeusrajoitusten sallittavuutta. Sisältää keskeisimmät tällaisessa arvioinnissa huomioon otettavat seikat Rajoituksen täytettävä samanaikaisesti kaikki luettelon asettamat vaatimukset Ei koske ehdottomiksi/täsmällisiksi kielloiksi kirjoitettuja perusoikeuksia (esim. PeL 7.2 ) 33

34 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 1) Lailla säätämisen vaatimus = rajoitusten tulee perustua eduskuntalakiin Myös kielto delegoida rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle Vaatimusta ilmentävät perusoikeussäännöksiin sisällytetyt lakivaraukset PeL :ään sisältyy lain alaa koskeva säännös, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 2) Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus = rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista eli rajoituksen keskeisen sisällön on ilmettävä itse laista, eikä se saa jäädä alemmanasteisen normin antajan tai lain soveltajan harkintaan PeV:n käytännössä keskeistä on, että laista ilmenee: 1)Kuka on oikeutettu käyttämään rajoitusvaltuuksia, 2)Mitä valtuuksia käytettäessä saadaan tehdä ja 3)Miten silloin on meneteltävä. 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 3) Hyväksyttävyysvaatimus = rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä, painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia Hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä ENIOS:n vastaavanlaista oikeutta koskevilla määräyksillä Hyväksyttävyyttä tulee arvioida perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta Kokonaisarviointi edellyttää myös suhteellisuusvaatimuksen täyttymistä 34

35 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 4) Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus = tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta Taustalla ajatus, ettei perusoikeuteen voida puuttua niin laajalti, että se kovertaa tyhjäksi perusoikeuden sisällön => lainsäätäjän liikkumavara suurempi, jos rajoitukset jäävät perusoikeussuojan eräänlaiselle reuna-alueelle 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 5) Suhteellisuusvaatimus = rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon Punninta: perusoikeuden takaamat intressit vs. perusoikeuden rajoittamisen taustalla olevat intressit Punnintaan vaikuttavat muut tekijät (oikeusturvajärjestelyiden tehokkuus, rajoitusten kohtuullisuus) 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 6) Oikeusturvavaatimus = perusoikeutta rajoittaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä Viitataan ennen muuta muutoksenhakumahdollisuuteen, myös muihin menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin Läheinen yhteys PeL:n oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää hallinto koskevaan PeL 21 :ään (Huom! 124 ) 35

36 8. Perusoikeuksien yleisiä oppeja: perusoikeuksien rajoitusoppi 7) Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus = rajoituksen eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa 1995 perusoikeusuudistus lähensi perusoikeusjärjestelmää sisällöllisesti kvihmisoikeussopimuksiin => tulkinnallinen harmonisointi tärkeää Ei vain sopimustekstit, vaan myös EIT:n oikeuskäytäntö 9. Perusoikeudet ja hallintomenettely PeL 21 perussäännös: Yksityisellä on oikeus: 1) Saada asian käsitellyksi asianmukaisesti & ilman aiheetonta viivytystä 2) Saada hallintopäätös lainkäyttöelimen käsiteltäväksi 3) Käsittelyn julkisuus 4) Tulla kuulluksi 5) Saada perusteltu päätös 6) Muut hyvän hallinnon ominaisuudet (esim. neuvonta, palvelu, kielenkäyttö) 9. Perusoikeudet ja hallintomenettely Lähtökohta: perusoikeuksien toteuttaminen ja turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus (PeL 22 ) 1) yksityisellä oikeus vedota suhteessa viranomaiseen (yleensäkin julkiseen valtaan) 2) koskevat kaikkea viranomaisten (ja julkisen vallan) toimintaa 3) koskevat osittain myös välillisen julkishallinnon toimintaa 36

37 9. Perusoikeudet ja hallintomenettely Yksilön velvollisuudet suhteessa julkiseen valtaan Perustuttava aina oikeusnormiin! Yleisiä velvollisuuksia: 1) Statusvelvollisuudet (esim. NimiL 694/ : Jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi ) 2) Oppivelvollisuus (myös oikeus PeL 16.1 ) 3) Maanpuolustus (PeL 127, AsevelvollisuusL 1438/2007) 4) Yleinen verovelvollisuus (PeL 81 ) V Vallanjako Ajatus valtiovallan pilkkomisesta ja vaarattomaksi tekemisestä James Madison (Federalist Papers 47, ): The accumulation of all powers, legislative, executive, and judiciary, in the same hands, whether of one, a few, or many, and whether hereditary, selfappointed, or elective, may justly be pronounced the very definition of tyranny. V Vallanjako Kolme vallan lajia: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta (=hallitusvalta) tuomiovalta Neljä perusulottuvuutta: institutionaalinen funktionaalinen vertikaalinen horisontaalinen 37

38 V Vallanjako Suomen perussäännös PeL 3 : Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta (1 mom.) Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta (2 mom.) Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus (3 mom.) V Vallanjako Dualistinen malli (semi-presidentialismi) Taustana ranskalainen malli: parlamentarismi ja US-malli: presidentialismi Hallitusvalta kaksihuippuinen: valtioneuvosto (jonka tulee nauttia EK:n luottamusta) ja TP Suomalainen vallanjakomalli ollut aina omaperäinen (toisaalta vahva presidentti, mutta painotetaan parlamentarismia) Jatkuva keskustelu: TP:n asema & valintatapa => 2012 tulossa supistuksia TP:n valtaan VI Lainsäädäntövalta Yleinen ja ylin valta säätää ja kumota lakeja ja muita oikeudellisia yleisiä säädöksiä, jotka ovat voimassa valtiossa. Suomessa lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, joka edustaa kansaa. Eduskunta käyttää lainsäädäntövallan lisäksi valtaa päättää valtiontaloudesta (PeL 2.1 ja 3.1 ) 38

39 VI Lainsäädäntövalta Eduskunta (EK): Ylin valtioelin (kompetenssi-kompetenssi) Yksikamarinen Monihenkilöinen valtioelin (PeL 24.1 ) Lainsäädäntövallan haltija VI Lainsäädäntövalta EK:n asettaminen Vaalikausi 4 v, valtiopäivät 1 v Vaalit (PeL 25.1, VaaliL 714/1998): - Välittömyys - Suhteellisuus (d Hondtin järjestelmä) - Salaisuus - Yhtäläisyys Oikeus äänestää (PeL 14 ): Suomen kansalaisuus, ennen vaalia 18 v. VI Lainsäädäntövalta Oikeus olla ehdokkaana (PeL 27 ): Äänioikeutettu, ei-vajaavaltainen Kielto olla ehdokkaana: eräät korkeat virat (esim. EOA, Oka) ja sotilasvirassa olevat henkilöt Ehdokkaiden asettamisoikeus (PeL 25.3, VaaliL 108 ): rekisteröitynyt puolue, valitsijayhdistys 39

40 VI Lainsäädäntövalta Puolue (PuolueL 10/1969 1, 2 ): - rekisteriin merkitty r.y. (OM ylläpitää rekisteriä) kannattajaa (nimilista) - kansanvaltaiset säännöt (sisältö tarkistetaan) - tavoitteet & ohjelma - rekisteristä poistaminen (2 vaalit ei edustajaa, oma hakemus => poisto) [PuolueL 6 ) - muutoksia 2010 vaalirahoitusepäselvyyksistä johtuen (683/2010): rajoituksia tuen ottamismahdollisuuksiin VI Lainsäädäntö EK:n (sisäinen) organisaatio: Puhemiehet ja puhemiesneuvosto (Puhemies, 2 varapuhemiestä) Puhemies: - Rooli hallitusta muodostettaessa (PeL 61.2 ) - Johtaa puhetta EK:n täysistunnossa (EKtJ 5.1 ) - Osallistuu lakiehdotusten perustuslainm. Valvontaan (PeL 42.2 ) VI Lainsäädäntö Puhemiehistö (EKtJ 34.3 ): Valtiopäivien alussa ehdotuksia valiokuntien järjestäytymiseen liittyen Tarkistavat ja hyväksyvät täysistuntojen pöytäkirjat Puhemiesneuvosto (PeL 34.3 ) 40

41 VI Lainsäädäntö Valiokuntalaitos Rooli lainsäädäntötyössä (PeL 72.1, EKtJ 4. luku): päätökset valmistellaan valiokunnissa Pysyvät valiokunnat (PeL 35.1, EKtJ 7 ): suuri valiokunta PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ulkoasiainvaliokunta puolustusvk valtiovarainvaliokunta sivistysvk hallintovk sosiaali- ja terveysvk lakivk talousvk liikennevk ympäristövk VI Lainsäädäntö EK:n muut keskeiset toimielimet: Kansliatoimikunta (EKtJ ) Pääsihteeri (EKtJ 75 ) Yhteydessä: VATT (EOA?) VI Lainsäädäntö EK:n keskeiset tehtävät/valtaoikeudet: Lainsäädäntövalta (PeL 6. luku) Finanssivalta (PeL 7. luku) a) Budjettivalta (talousarviosta päättäminen) b) Verotusvalta (verosäädökset) c) Valtiontalouden valvontavalta 41

42 VI Lainsäädäntö Hallituksen ja hallinnon valvonta (oik. ja pol.) Osallistuminen ja myötävaikutus ulko- ja EUpolitiikan hoitoon (PeL 96 ) Lainkäyttöön liittyvät tehtävät (esim. amnestia, prosessien vireillepano PeL 28.4, EKtJ 28 ) Itsenäinen hallintotoiminta VI Lainsäädäntö Ekskurssi: Kansanedustajan oikeusasema Imperatiivisen mandaatin kielto (PeL 29 ) Parlamentaarinen immuniteetti (PeL 30 ) Esteellisyys eräissä tapauksissa (PeL 32 ) Ryhmäkuri? VII Toimeenpanovalta (=hallitusvalta) Julkisen vallan käyttö perustuu vaaleissa valtuutukseen, jonka ensisijainen kohde on eduskunta. Hallintokoneiston tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan säätämät lait ja käyttää tarvittaessa yksityisiin kohdistuvaa julkista valtaa PeL 3.2 :n mukaan hallitusvaltaa käyttävät (ylimmällä tasolla) TP ja vn 42

43 VII Toimeenpanovalta Valtionhallinnon (=toimeenpanokoneiston) rakenne: 1) Hallitustaso: VN ja TP 2) Keskushallinto: ministeriöt Keskukset (esim. Viestintävirasto) Virastot (esim. Maahanmuuttovirasto) Laitokset (esim. Kela) 3) Aluehallinto: maakunnat (AVI, piirihallintoviranomaiset 4) Valtion paikallishallinto: esim. kihlakunnanvirastot VII Toimeenpanovalta Hallitusvallan ylimmät haarat: VN ja TP Valtioneuvosto (VN): Normipohjana PeL 60 ja 61, L VN:sta (175/2003) ja VNOS (262/2003) Monihenkilöinen valtioelin (ministerit+ministeriöt) Toimeenpanovallan edustaja (hallitustoiminta = ylimmän toimeenpanovallan käyttö, PeL 65 ) VII Toimeenpanovalta PM:n rooli keskeinen toiminnassa: Johtaa ja huolehtii yhteensovittamisesta (PeL 66.1 ) Tehtävät: - hallitus- ja hallintoasiat (päävastuu) [VNOS 2. luku] - TP:n päätöksentekofoorumi (presidentin esittely) - politiikan yleinen johto (esim. budjetti ja EUpolitiikka) [vuonna 2012 PM:n asema vahvistuu EU-asioissa] 43

44 VII Toimeenpanovalta Valtioneuvoston organisaatio/toiminta: 1) Yleisistunto muodollinen päätöksenteko (laajakantoisuus, periaatteellinen tärkeys, PeL 67.1, VNOS 3-8 :t) 2) Iltakoulu epämuodollinen, valmisteleva päätöksenteko 3) Ministerivaliokunnat (esim. PeL 67.2, VNOS 4. luku) 4) Ministeriöt (lainsääd. valmistelu, hallinnonalan johto) [L VN:sta 1, VNOS 3. luku] VII Toimeenpanovalta VN tekee päätöksensä ministeriön valmistelusta (PeL 67.2 ) Ministeriöt myös ratkaisevat asioita itsenäisesti (VNOS 9 ) Jaottelu hallintoon ja oikeuteen (L KHO:sta 1265/ )? VII Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti (TP): Yksihenkilöinen valtio-orgaani Toimeenpanovallan edustaja (PeL 3.2 ) PeL 2000 pienentänyt TP:n merkitystä, silti keskeinen rooli => yhteistyövelvoite ministeriöiden ja VN:n kanssa, päätöksenteko VN:n ehdotuksesta 44

45 VII Toimeenpanovalta TP:n asettaminen: Valitaan vaaleilla (6 v. kausi, VaaliL 10. luku) Kahden peräkkäisen kauden rajaus (PeL 54.1 ) Syntyperäisyys (PeL 54.1 ) VII Toimeenpanovalta TP:n tärkeimmät valtaoikeudet: 1) Rajoitettu lainsäädäntövalta: a) osallistuu HE:n kautta lainsäätämiseen (PeL 58, 70 ) [tämä poistuu 2010]; b) muodollinen lakien vahvistaminen (lykkäävä veto-oikeus, PeL 77 ); c) asetuksenantovalta (esim. PeL 95.1 ) 2) EK:n hajotus ja uusien vaalien määrääminen, rajattu: vaatii PM:n perustellun esityksen (PeL ) VII Toimeenpanovalta 3) Hallituksen muodollinen nimittäminen ja erottaminen (PeL 61 ) 4) Ulkopolitiikan johto yhdessä VN:n kanssa (PeL 93.1 ) 5) Virkanimitysvalta: esim. kansliapäälliköt, vakinaiset tuomarit, upseerit (PeL 126 ) [rajaukset 2012] 6) (rajallinen) lainlievennysvalta (PeL 58.3 kohta 3) 7) Puolustusvoimain ylipäällikkyys (voi luovuttaa pois, PeL 128 ) 45

46 VII Toimeenpanovalta Hallitus? Puhekieli + yleinen käyttö = valtioneuvosto Valtiosääntöisesti hallituksella tarkoitetaan TP+VN 2012: Valtioneuvoston antama hallituksen esitys? VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Funktio: oikeusvaltion varmistaminen; oikeusvaltion ideaan kuuluu keskeisenä osana lainmukainen julkisen vallan toiminta Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö: (laaja) tuomiovalta: - tuomioistuimet (PeL 3.3 ) - yleiset laillisuusvalvojat (PeL 108, 109 ) VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Lainkäyttö: Normatiivinen funktio: sen vahvistaminen sitovalla tavalla, mikä on käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa lainmukaista voimassa olevan oikeuden mukaan (nk. pakkovaltaa) Tuomioistuin: Muodollinen kriteeristö: - organisoitu tuomioistuimeksi (tuomarin asema, esittely) - luonteeltaan pysyvä, ei satunnainen (PeL 93.4 ) 46

47 VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Aineellinen kriteeristö: - julkinen viranomainen - käyttää valtiolle kuuluvaa tuomiovaltaa (= ratkaisee sitovalla tavalla yksittäisiä oikeusriitoja, rikosasioita ja hallintoasioita toisessa asteessa) VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Keskeinen ominaisuus: riippumattomuus Ratkaisee jutut riippumatta lainsäätäjästä & toimeenpanokoneistosta Riippumaton myös suhteessa puolueisiin, etujärjestöihin, painostusjärjestöihin = ei ulkopuolisia (asiattomia) sidonnaisuuksia Kaksi ulottuvuutta: a) tapauskohtainen b) institutionaalinen Ei estä julkista keskustelua VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Tuomioistuimet (PeL 98 ): Yleiset: KKO, HO:t, KäO:t Hallinto: KHO, HaO:t Erikois: esim. VakO, valtakunnanoikeus (PeL 101 ) 47

48 VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Asian käsittely tuomioistuimessa (prosessi): Rikos Riita Hallinto VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Ylimmillä tuomioistuimilla erityinen funktio (PeL 99 ): Ylin tuomioistuin Valvonta Esitysoikeus VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Esim. KHO (L KHO:sta 1 ): Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. 48

49 VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonta: Julkisen vallan käyttöön liittyvän menettelyn laillisuuden ja oikeellisuuden jälkikäteinen tutkiminen. Yleistä: Sisäinen valvonta (ylempi-alempi) Kuntien valvonta (SM valvoo toimintaa ja taloutta, AVI-valvonta eri aloilla) VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Hallinnon ulkopuolinen valvonta: EOA ja Oka Erityiset valvontaviranomaiset asiaryhmän tai toiminnan perusteella: Esim. tasa-arvovaltuutettu, Valvira Päämuoto: hallintokantelu (ei varsinainen muutoksenhakukeino!) [Ks. Esim. EOAL 197/ ] Kantelu: ratkaisua ei muuteta, voidaan kuitenkin moittia viranomaista/virkamiestä (virkasyyte, huomautus, muut reagointitavat esim. huomion kiinnittäminen ) VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta VN:n Oka (PeL 108, L Oka:sta 193/2000): Laillisuusvalvontaviranomainen (L Oka 2, 3 ) TP:n ja VN:n juridinen neuvonantaja (PeL ) Rangaistusten täytäntöönpanon valvonta (L Oka 3.3 ) Asianajajalaitoksen valvonta (L Oka 1.2 ) 49

50 VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta EAO (PeL 109, L EOA:sta 197/2002): Laillisuusvalvonta erityisesti vankilat, pakkolaitokset (L EOA 5 ) hyvä hallinto/hyvä hallintotapa Työnjako Oka:n kanssa (PeL 110 ) Molemmat: perus- ja ihmisoikeuksien valvonta! VIII Tuomiovalta ja laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnan lisääntynyt merkitys: Oikeusvaltion reunaehdot Ihmis- ja perusoikeudet Köyhän käräjät? Tenttiin vastaaminen Laita vastauspapereihin marginaalit Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla ja esitä asiat loogisessa järjestyksessä hyvin perustellen (ELI: mieti ennen kuin kirjoitat!) Vastaa vain kysymykseen (ELI: vastaa vain siihen, mitä kysytään!) Virheellisistä väittämistä vähennetään pisteitä 50

51 Tenttiin vastaaminen Älä kirjoita ristiriitaisia lausumia tai väittämiä Kiinnitä huomiota käsitteisiin: mitä peruskäsitteet tarkoittavat (esim. oikeusvaltioperiaate, poikkeuslaki) Käytä hyvää suomen kieltä: vitsit, sutkautukset, murre ja asiattomuudet eivät kuulu hyvään tenttivastaukseen Tenttiin vastaaminen Hyvä vastaus: Sisältää oikean tiedon Vastaa vain kysyttyyn On hyvää asiakieltä Tekstillä on selkeä alku ja loppu Käsialasta saa helposti selvää Vastaus ei sisällä ranskalaisia viivoja/luetteloita Esseen kirjoittamisesta Valitse PeVL, joka kiinnostaa Lue ohjeet ja annetut kysymykset huolellisesti NOUDATA ANNETTUJA TEKNISIÄ OHJEITA Tutustu lausuntoon huolella ja kiinnitä huomiota ennen kaikkea valiokunnan valtiosääntöoikeudellisiin perusteluihin/kannanottoihin/huomautuksiin YKSILÖIDYT VIITTAUKSET LAUSUNTOON! Kirjoitustapa neutraali ja objektiivinen Käytä asiaperusteluja, ei ns. mutu-tietoa 51