Valtiosääntöoikeus. Valtiosääntöoikeus HTK/HTM - tutkintojen sivuaineena Valtiosääntöoikeus , 5 op

Transkriptio

1 Valtiosääntöoikeus , 5 op SYKSY 2015 OTT, Yliopistonlehtori Maija Dahlberg UEF // University of Eastern Finland Valtiosääntöoikeus Miksi opiskella valtiosääntöoikeutta? Yhteydet muihin oikeudenaloihin Kansainvälisyys Työllistymismahdollisuudet Valtiosääntöoikeus HTK/HTM - tutkintojen sivuaineena Valtiosääntöoikeuden perusopinnot (25 op) Perus- ja ihmisoikeudet (5 op) Public International Law (5 op) Valtiosääntöistyvä Eurooppa (5 op) Lainvalmistelu (5 op) Laillisuusvalvonta (5 op) 1

2 Valtiosääntöoikeus ON/OTM - tutkielmien erikoistumissuuntana Oikeusnotaarin tutkielman ja OTM-tutkielman suuntaaminen valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin Lainkäytössä, lainsäädännössä ja hallintotoiminnassa perus- ja ihmisoikeuksien merkitys kasvanut merkittävästi Valtiosääntöoikeudelliset institutionaaliset kysymykset (kuten vallanjako, suvereniteetti, lainalaisuusperiaate) Kansainvälisoikeudelliset kysymykset (kuten kvihmisoikeudet) Luennot (20 t) Aikataulu Dahlberg (11 t) Ti 8.9 klo C2 Ma klo C2 Ke klo C2 Hakalehto (9 t) To klo 9-12 AU100 Ti klo 9-12 AU100 Ma klo AU100 Kopio Suomen perustuslaista (731/1999) tarpeellinen luentojen seuraamiseksi (löytyy Finlex/Edilex) Aikataulu Tenttipäivät (Weboodi):

3 Opintojakson suorittaminen TENTTI Jyränki Husa: Valtiosääntöoikeus, 2012, s Hallberg et al: Perusoikeudet, 2011, s , , Pellonpää et al: Euroopan ihmisoikeussopimus, 2012, s Säädökset: Suomen perustuslaki (731/1999) Vaalilaki (714/1998) Eduskunnan työjärjestys (40/2000) Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä (196/2000) Laki valtioneuvostosta (175/2003) Opintojakson suorittaminen Tenttiminen ainoa tapa suorittaa opintojakso Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 50 % pisteistä Tenttitulokset ja -palaute Weboodista (tenttipalaute ainakin kahdelta ensimmäiseltä kierrokselta) 3 viikkoa korjausaikaa Opintojakson sisältö Valtiosääntöoikeuden ydinsisältö Oikeudenalan yleiset opit Julkisen vallan päälohkot Perusoikeusjärjestelmä Valtiosääntöoikeuden yhteydet muihin oikeudenaloihin (ml. kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus) 3

4 Lyhyt käsitehistoria Valtiosääntö on käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta statsförfattning Käyttöön 1700-luvulla Ruotsi-Suomessa vastineeksi ulkomaisille ilmauksille Vasta 1800-luvulla mukaan tuli käsite Grundgesetz -> grundlag -> perustuslaki Valtiosääntöajattelun peruslinjaukset USA:n ja Ranskan vallankumoukset Heijastuvat myös suomalaiseen valtiosääntöoikeuden oppeihin ja niiden teoreettiseen taustarakenteeseen Valtiosääntöoikeuden ylikansallista, kaikille yhteistä ainesta Uusi aines: kv-ihmisoikeudet! Peruskäsitteitä: valtio Valtio Lähtökohta: oikeusjärjestys on valtiollinen järjestys Valtion suvereenisuus Oikeudelliset valtion kriteerit: 1) Ihmisyhdyskunta 2) Alue 3) Suvereniteetti (=täysivaltaisuus), PeL 1.1 4) Kyky täyttää valtiolle kuuluvat kv-velvoitteet 4

5 Peruskäsitteitä: valtio Valtio laajassa merkityksessä Varsinaisen valtion lisäksi itsehallinnolliset ja välillisen valtionhallinnon yksiköt Esiintyy kv-oikeuden subjektina PeL 22 Valtio suppeassa merkityksessä Valtio oikeushenkilönä Esiintyy kansallisen oikeuden subjektina Esim. PeL 7. luku Peruskäsitteitä: suvereenisuus Sisäinen suvereenisuus / Ulkoinen suvereenisuus PeL 2.1, 3 / PeL 1.2, 4, PeL 8. luku Pitääkö olla toisten valtioiden tunnustus, jotta voi olla valtio? Esim. Kosovo Tunnustamisella vain kv-oikeudellinen merkitys: muut valtiot tunnustavat uuden valtion vertaisekseen oikeudellisella tasolla Peruskäsitteitä: suvereenisuus Suvereniteetti ja EU-jäsenyys Rajoitteita (oppi jaetusta suvereenisuudesta) Tulevaisuus? Liittovaltio (Lissabonin sopimuksen jälkeen epätodennäköinen kehityssuunta) Konfederaatio Sui generis Moninapaisuus (kova ydin + hitaampi reuna-alue) 5

6 Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntö (aineellisessa merkityksessä): Lähtökohta: Valtiosääntöön kuuluvat ne normit, joilla on tietty substanssi (eli ne tunnistetaan sisällön perusteella) Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat keskeiset perusnormit: 1. Valtiomuoto (PeL 1. luku) 2. Valtion alue (PeL 4, AluevalvontaL 755/2000) 3. Kansalaisuus (PeL 5, KansalaisuusL 359/2003) 4. Yksilöiden oikeusaseman perusteet (PeL 2. luku) 5. Julkisen vallan perusta & ylimmät valtioelimet (organisaatio, toimivaltasuhteet, toiminta, PeL 3 ) 6. Perustuslainmukaisuuden valvonta/ylläpito Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat myös ohjausjärjestelmät, jotka koskevat em. kohtia, mutteivät kuulu kirjoitetun oikeuden järjestelmään: Yleiset periaatteet (aineelliset, tulkintaan liittyvät) Sovinnaissäännöt/tapanormit Valtio-orgaanien praksis 6

7 Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Suomen valtiosääntö: ne säännökset, periaatteet ja sovinnaissäännöt, jotka koskevat 1-6 asioita. Tärkeitä lähteitä ovat PeL:n ohella myös HE 309/1993 vp, PeVM 25/1994 vp, PeVM 10/1998 vp, HE 1/1998 vp, PeVM 9/2010 vp ja HE 60/2010 vp. Myös muut säännökset (esim. VaaliL 714/1998, VNOS 262/2003). Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslaki (valtiosääntö tiukan muodollisessa merkityksessä) Lähtökohta Perustuslakiin/-lakeihin kuuluvat ne normit, joilla on tietty positiivisoikeudellinen status (=tunnistetaan muodollisten kriteerien perusteella) Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslakeja ovat ne lait, jotka: 1. Julistavat itsensä perustuslaiksi (PeL johtolause, PeL 1.2 ) 2. Ovat normihierarkian huipulla (PeL 106, 107 ) 3. Ovat tavallisia lakeja vaikeampia (PeL 73, 131 ): - Säätää - Muuttaa - Kumota Kvalifioitu säätämisjärjestys! Suomessa yksi perustuslaki (PeL 731/1999) vrt. ennen v. 2000! 7

8 Peruskäsitteitä: oikeusvaltioperiaate Julkisen vallan lainalaisuus (oikeusvaltio) Ero: anglosaksinen common law n Rule of Law mannereurooppalainen Rechtsstaat Suomi on lähempänä saksalaisperäistä oikeusvaltioajattelua Lähtökohta: johtava periaate hallintotoiminnassa kautta oikeusjärjestyksen Peruskäsitteitä: oikeusvaltioperiaate Heikkoudet: - Perustuslaki luo vain yleiset puitteet, joiden rajoissa asiasta säädetään tarkemmin lailla - Vaikutusta yleisenä oikeusperiaatteena Säädännäinen lähtökohta: PeL Julkisen vallan käyttämisen on perustuttava lakiin 2. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia Peruskäsitteitä: kansansuvereenisuus PeL 2 Pohjautuu ajatukseen, että valta on kansalle kuuluva luovuttamaton oikeus, joten valtion vallankäytön viimekätisenä perustana on vallankäytön kohteiden suostumus Kansansuvereenisuus valtion suvereenisuus Kaiken valtiollisen vallankäytön täytyy olla johdettavissa kansan tahdosta 8

9 Peruskäsitteitä: demokratia Moniulotteisempi kuin kansansuvereenisuus Tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa enemmistön tahdolla on ratkaiseva vaikutus valtion hallitsemiseen ja ylimmän julkisen vallan käyttöön Tärkeässä osassa myös vähemmistöjen oikeudet Välitön tai välillinen Peruskäsitteitä: edustuksellinen demokratia = kansa valitsee itselleen edustajia käyttämään valtaa puolestaan Kansansuvereenisuusperiaate muuntuu välillisen eli edustuksellisen demokratian periaatteeksi Kansan valitsema eduskunta käyttää kansalle kuuluvaa valtiovaltaa (PeL 2.1 ) Takaa yksilöille mahdollisuuden osallistua valtiollisiin ja paikallisiin edustajainvaaleihin ja asettua niissä ehdokkaaksi (PeL 14.1 ja 2.2 ) Välttämättömänä osana valittujen edustajien toimikauden määräaikaisuus ja valitsijoiden oikeus määräajan kuluttua vaihtaa edustajia Peruskäsitteitä: parlamentarismi PeL 3.2 : valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia eduskunnan (enemmistön) luottamusta Suomen valtiojärjestyksen yksi keskeisimmistä periaatteista Kansalaisten voitava valvoa hallitus- ja hallintotoiminnan tarkoituksenmukaisuutta Välillisesti eduskunnan kautta tai välittömästi Ei tyhjenny pelkästään luottamuksen nauttimiseen: toimenpiteet, jos luottamusta ei ole 9

10 Valtiosääntöoikeus oikeusjärjestyksen osana Oikeusjärjestys vs. oikeusjärjestelmä Oikeusjärjestyksen osana valtiosääntöoikeus muodostuu valtiosääntönormeista Valtiosääntönormien kolme keskeistä yhteiskunnallista funktiota: Organisatorinen (valtion järjestäminen, perusorganisointi) Legitimoiva (kanavoi legitimiteetin oikeuteen) Ohjaava (julkisen vallan toiminta) Valtiosääntönormit Erityinen asettamistapa (positiivinen l. säädännäinen oikeus) Erityinen sanktio? (määrätään oikeusjärjestyksessä, esim. PeL 118 ) Ongelmia: tapaoikeus (esim. vakiintunut orgaanikäytäntö) Oikeusperiaatteet (esim. virkamieshallinnon periaate) Valtiosääntönormit Yleisyys (esim. PeL 7.1 ) Abstraktisuus (esim. PeL 106 ) Normilajit: käyttäytymis (esim. PeL ) alalaji: käskynormi (esim. PeL 29 ) Toimivalta (esim. PeL 65 ) Organisaatio (esim. PeL 3 ) Muut: tavoite (esim. PeL 19.4 ) Derogaatio (esim. PeL 131 ) 10

11 Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Vso:n ydinominaisuus on hierarkkisuus = normihierarkia a) Oikeussääntöjen hierarkia b) Säädösten hierarkia Näkyy: oikeussääntöjen tuottamisessa ja oikeussääntöjen soveltamisessa Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Taustalla oppi valtion oikeudellisesta itsesidonnasta: 1) Oikeusnormien tuottaminen itsessään on oikeudellisesti sidottua toimintaa 2) Oikeus sitoo myös niiden tuottajaa Normihierarkian pääfunktio: Järjestää normien & säädösten keskinäiset suhteet (normiristiriitojen ratkaisu) Normiristiriitojen ratkaisut Lex posterior: myöhemmin annettu laki syrjäyttää aiemmin säädetyn lain Lex superior: hierarkkisesti ylempi laki syrjäyttää hierarkkisesti alemman lain Lex specialis: erityislaki syrjäyttää tavallisen lain 11

12 Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Normihierarkian ongelmia: 1) Ei sovellu käytännön tietä muodostuneisiin nk. tavanomaisoikeudellisiin normeihin 2) Kansainvälinen oikeus (ius cogens, ihmisoikeudet) 3) EU-oikeus: vaatii ehdotonta etusijaa Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asema Suomi on sitoutunut osallistumaan kvyhteistyöhön ihmisoikeuksien turvaamiseksi (PeL 1.3 ); kv-velvoitteiden voimaansaattamisesta (PeL ) EIS saatettu kansallisesti voimaan lain tasoisella säädöksellä (SopS 18-19/1990) Useimmat EIS:ssä turvatut oikeudet löytyvät myös YK:n piirissä solmitusta KP-sopimuksesta, joka on myös saatettu kansallisesti voimaan lain tasoisella säädöksellä (SopS 7-8/1976) Tämä muodollinen perusta (normihierarkia) ei kuitenkaan yksin määritä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asemaa Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asema Sisällöllisesti kv-ihmisoikeussopimukset turvaavat sellaisia arvoja, joiden varaan Suomen valtiosääntö perustuu (PeL 1 ) PeL 22 :n perus- ja ihmisoikeuksien edistämisvelvoite: sääntelykokonaisuus (kv-ihmisoikeussopimukset ja PeL:n perusoikeudet) tulee hahmottaa kokonaisvaltaisesti ja sovittaa ne toisiinsa konkreettisten tilanteiden mukaan Normatiivinen vuorovaikutus, jossa EIS:n soveltamiskäytäntö käy valtiosääntöistä vuoropuhelua sopimusvaltioiden lainsäätäjien ja tuomioistuinlaitosten välillä 12

13 Valtiosääntöoikeus ja kv-oikeus Kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset: EIS, YK:n TSSsopimus ja KP-sopimus Ihmisoikeussopimukset täydentävät PeL:n perusoikeussäännöksiä (huom. suora sovellettavuus) Osa aineellista Suomen valtiosääntöoikeutta (muodollinen liityntä PeL 22 ) Kv-oikeuden ja vso:n taustalla perusristiriita: suvereniteetti vs. kansainvälisperäinen sääntely EU:n perussopimukset kansainvälistä oikeutta (EU:n primaarioikeus), toimivallan jakamisen periaate (SEUT 4 art.) Nykyoppi (voimaan 2012 PeL 94 ja 95 ) suvereniteetin rajoittamisessa: 1) Tavallinen kv-velvoite (1/2 enemmistö) 2) Täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto (2/3 enemmistö) Suomessa periaatteessa nk. dualistinen malli (PeL 94.1 ja 95.1 ) Kv-oikeus ja kansallinen oikeus omia oikeusjärjestyksiä (kaksi erillistä) Monistinen malli Lähtökohtana, että kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeus muodostavat kokonaisuuden, yhtenäisen oikeusjärjestyksen, jonka piirissä kvoikeudella hierarkkisesti korkeampi asema 13

14 Millä tavoin kv-oikeudellinen velvoite käytännössä otetaan osaksi Suomen oikeusjärjestystä? Pääkeinot: 1) Blankettilaki (pääkeino) - Ei aineellisoikeudellisia säännöksiä - Siirtää sopimuksen määräykset sellaisenaan osaksi valtionsisäistä oikeutta (inkorporaatio) 2) Transformaatiolaki (täydentää blankettilakimenettelyä) - voimaansaattamislaki, joka muuttaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan sopimuksen määräyksiä 3) Referenssimenetelmä - kansalliseen säädökseen otetaan viittaussäännös (ei varsinainen voimaansaattamismenetelmä) Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Rajanveto valtiosääntöoikeuteen vaikea, koska - Jäsenvaltiot (28) luovuttaneet osan suvereniteetistaan: 1) Unionilla lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa 2) Unionin asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite 3) EU-oikeudessa säännellään valtiosääntöisiä asioita, kuten EU-elinten toimivaltakysymykset, normihierarkiakysymykset, perusoikeudet 14

15 Unionin oikeuden hierarkiakysymys valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen Onko kaiken kansallisen normiston yläpuolella? EUTI: unionin oikeuden etusijaperiaate, Costa v. ENEL 1964 Jäsenvaltioiden vs-tuomioistuimet: maa päättää viime kädessä itse, esim. BVerfG, 2 BvE 2/08, ) Unionin jäsenyydestä ei ennen suoraa mainintaa PeL:ssa => muutos tuli 2012, lisäys PeL 1 :ään: Suomi on Euroopan unionin jäsen Unionista eroaminen: SEU 50 artikla (tuli voimaan ): voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista Säädännäisiä kytkentäkohtia unioniin PeL:ssa: VN:n rooli Keskeinen osuus unioniasioissa (PeL 93.2 ) Vallanjako TP:n ja VN:n välillä: VN:lla yleinen toimivalta (PeL 65 ) Eräin osin yhteistyövelvoite TP:n kanssa Muutos 2012: PM asema muodollisesti ykkönen unioniasioissa (PeL 66.2 ) 15

16 EK:n rooli (PeL 96 ) Osallistuu kansalliseen tahdonmuodostukseen ja päätöksentekoon Suuri valiokunta (unioniasiat laajalti) Ulkoasiainvaliokunta (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) EK:lla oikeus saada tietoa unioniasioista Valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus Hallinto-oikeus on konkretisoitua valtiosääntöoikeutta Hallintolaki (434/2003) on PeL 21 :n konkretisointilaki Oikeudenalojen väliset yhteydet ovat kiinteät, joskus voi olla vaikea erottaa, kummasta kysymys PeL:ssa hallinto-oikeuden ydinsäännökset: Mm. Perussäännökset julkisen vallan hallintoorganisaatiosta (PeL 11. luku) Perusoikeudet kohdistuvat suoraan hallintotoimintaan (esim. PeL 6.1 yhdenvertainen kohtelu, 17 käytettävä kieli) PeL 21 määrittää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa (myös EIS 6 art.) 16

17 PeL 21 Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. (1 mom.) Suora vaikutus: Esim. asianmukaisuus, ilman aiheetonta viivytystä voi vedota suoraan (subjektiivinen oikeus) -> koskee lähinnä eräitä perusoikeuksia PeL 21 Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. (2 mom.) Välillinen vaikutus: Esim. käsittelyn julkisuus Lainsäätäjän velvoite, tulkintavaikutus (erit. perusoikeusmyönteinen laintulkintaperiaate) Valtiosääntöoikeus ja lainsäädäntötutkimus Lainsäädäntötutkimuksessa tutkimuksen kohteena säädösvalmistelu laajasti (kuulemisperiaate, laatu, valiokuntien rooli jne.) Lainvalmistelu prosessina kuuluu oleellisesti valtiosääntöoikeuden alaan Lainsäädäntötutkimuksessa aivan oleellista ymmärtää valtiosääntöoikeuden periaatteet, käsitteet ja teoriat, jotka koskevat säädösvalmistelua ja lainsäädäntövallan käyttöä 17

18 Yleisesti: vso ja muut Vaikutus suodattuu koko oikeusjärjestykseen oikeusvaltioperiaatteen kautta Säädännäisoikeudellinen perusta: erit. PeL 2.3 ja 22 Käytännössä vaikutus suodattuu perusoikeuksien välityksellä (säätäminen, soveltaminen) Perusoikeusmyönteinen laintulkinta (esim. KHO 2005:50) Lainvalmistelu ministeriöissä (erit. OM:n Lavo) Käytännön esimerkki: miten perusoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään? 1) Lainsäätäjän toiminnan kautta a) kajoaako HE johonkin perusoikeuteen eli kysymys säätämisjärjestyksestä (sisältää perusoikeustulkintaa) b) HE:n laadinta (huom. HELO) 2) Julkisen vallan toiminnan kautta a) valtio, kunnat, kuntayhtymät ja näiden virkamiehet sekä päätöksentekoelimet b) tuomioistuimet (erit. KHO ja KKO) c) laillisuusvalvojat (Oka, EOA) 3) Muiden tahojen toiminnan kautta a) yksityiset orgaanit (erityistapaukset) b) horisontaalivaikutus? c) oikeustiede? 18

19 Suomen valtiosäännön historiasta Historialla ja valtiosäännöllä erityinen suhde Sääntelyn ikä / kerroksittaisuus Suuri pysyvyys Sääntelyn ymmärtäminen ilman historiaa vaikeaa Oikeuden kulttuurin paikantaminen Tulkintasuositusten tietoperusta Suomen valtiosäännön historiasta Ruotsinvallan aika Keskiajalla kuningas ja valtakunnan mahtimiehet vallan keskuksena 1300-luvulta lähtien kuninkaankaaria v hallitsijanvakuutus siirsi vallan painopistettä säätyihin v hallitusmuoto ja v valtiopäiväjärjestys vahvistivat edelleen säätyvaltaa Suomen valtiosäännön historiasta v Kustaa III:n vallankaappaus Aiemmat valtiosääntöiset säännökset kumottiin Säätyprivilegiot jätettiin voimaan Kuningas säätyjen tilalle vallan keskukseksi v yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti yksinvaltaista kehitystä 19

20 Suomen valtiosäännön historiasta Autonomian aika ( ) Porvoon akti v > keisari jätti voimaan v hallitusmuodon ja v säätyprivilegiot (soveltuvin osin!) 1860-luvulle saakka valtiopäiviä ei koolle, keisari käytti valtaa V ja 1869 avasi tien valtiosääntökehitykselle -> alkoi syntyä käytäntöjä ja tulkintoja, jotka vakiintuivat (perustuslakikäsityksen kiteytyminen) Perustuslain sitovuus (lainsäätäjään nähden) Perustuslainmukaisuudenvalvonta säätämisvaiheessa Edustuslaitos itse perustuslainmukaisuuden tulkitsijana Poikkeuslakidoktriini Suomen valtiosäännön historiasta Itsenäisyyden aika (1917-) Interregum valtiosääntöinen hämmennys v sisällissota v hallitusmuoto (HM): Kansansuvereenisuus Tasavaltaisuus Perusoikeusluettelo Vahva presidentti (monarkkinen traditio) Parlamentarismi (heikko) Alun perin ristiriitainen Suomen valtiosäännön historiasta v ministerivastuulaki ja laki valtakunnan oikeudesta v valtiopäiväjärjestys Kokonaisuudistus vireille v. 1969, kaatuu (1974) => osauudistusten strategia v presidentin vaalitavan muutos, kansanedustajan aloiteoikeuden vahvistus v presidentin vaalitavan muutos, veto-oikeuden lieventäminen, lepäämäänjättämissäännöstön lievennys v presidentin vaalitavan muutos, toimikausien rajoitus, eduskunnan hajotus riippumaton PM:n aloitteesta 20

21 Suomen valtiosäännön historiasta v perusoikeuksien kokonaisuudistus! Perustuslakien kokonaisuudistus : PeVM 16/1994 KM 1997:13 HE 1/1998 PeVM 10/1998 => SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999), voimaan periaatteellisesti tärkeä muutos perustuslain tekstiin (9.3 ) Osamuutokset v (laki 1112/2011) VN:n aseman vahvistuminen EU-jäsenyys perustuslakitekstiin (PeL 1 ) PM edustaa Eurooppa-neuvoston kokouksissa Suoran demokratian vahvistaminen Parlamentarismin vahvistaminen 21