MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL

Transkriptio

1 MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL

2 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakas-keskeisiksi kokonaisuuksiksi Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat

3 KUNTIEN VALTIONOSUUDET JA KUNTAKOHTAISET VAIKUTUSLASKELMAT Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

4 VEROTULOJEN SIIRTO KUNNILTA Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 17,7mrd 11,3 mrd 0,5 mrd Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosentti-yksikköä vuodessa Rajasta voidaan poiketa poikkeus-tilanteissa Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd Maakuntien tehtävien rahoitus

5 MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI Valtion rahoitus maakunnille on yleiskatteista, eli maakunta saa päättää itse rahoituksen kohdentamisesta eri tehtäviin (4 ) Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin ja rahoituksen määräytymisperusteet kuvastavat maakunnan palvelutarvetta. Rahoitusta määritettäessä toteutuneet kustannukset otetaan huomioon julkisen talouden kestävyys ja peruspalvelujen saatavuus turvaavalla tavalla (6 ja 29 ). Vuosina siirtymäaika, jonka aikana rahoituksessa siirrytään toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin (27 28 )

6 Mrd. euroa NIMELLISTEN SOTE-MENOJEN ENNUSTETTU KEHITYS VUOSINA ,0 Nimellisten sote-menojen kehitys Maakuntaindeksin ennuste 2,6 % (painot: ATI = 45 %, sotu-maksut = 15 %, KHI = 40%) 28,0 26,0 24,0 3 mrd. euron kustannusten kasvun hillintä nykyrahassa = nimellisesti n. 3,7 mrd. euroa 22,0 20,0 18, Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys (reaalinen säästö 2,8 mrd.): Maakuntaindeksi + 1 % v ; Maakuntaindeksi + 0,5 % v Laskelmassa sote-menot kasvavat nimellisesti n. 4,4 % / vuosi Tavoite hillitä sote-kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla, jolloin sote-menojen tulisi kasvaa vuosittain n. 1,5 %-yksikköä peruslaskelmaa hitaammin vuosina

7 MAAKUNTIEN RAHOITUS 1 Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain (laskennallisten kustannusten perusteet) ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

8 MAAKUNTIEN RAHOITUS 2 Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus (hyvinvointi ja terveys)

9 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

10 1 LUKU - YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Lain tarkoitus Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut hallituksen tavoitteena on asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) Lain soveltamisalassa ovat maakuntien valtion rahoituksen kokonaistaso ja maakuntakohtainen kohdentuminen

11 1 LUKU - YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 Määritelmät Lain eräitä määritelmiä: Perushinta: maakunnan valtion rahoituksen perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävä asukaskohtainen laskennallinen peruste tai määräytymisperusteiden asukaskohtainen hinta Maakuntaindeksi: lasketaan käyttäen yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuista muutosta Varainhoitovuosi: se kalenterivuosi, jolle valtion rahoitus myönnetään Asukastiheys: maakunnan asukasmäärä maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa

12 2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET

13 2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET 3 Valtion rahoitus maakunnille 4 Maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä 5 Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset Maakunta päättäisi itsenäisesti rahoituksen käytöstä Maakuntien rahoitus laskettaisiin (i) asukaskohtaisesti sekä (ii) palvelujen tarvetta kuvaavien kertoimien perusteella. Asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, palvelutarpeen 89 % sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 1 % Jos maakunnan tehtäviin tulee muutoksia, ne huomioitaisiin valtion rahoituksessa Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia Yleiskatteellinen valtion rahoitus vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia

14 2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET 6 Valtion rahoituksen tarkistaminen 7 Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus Valtion rahoituksen taso tarkistettaisiin vuosittain huomioimalla maakuntien toteutuneet käyttökustannukset ja arvioitujen asiakasmaksujen määrä Toteutuneita kustannuksia ei huomioitaisi tarkistuksessa täysimääräisesti Tarkistus tehtäisiin julkisen talouden kantokyky huomioivalla tavalla siten, että peruspalvelujen saatavuus turvattaisiin Maakuntien kustannustason muutos määräytyisi uuden maakuntaindeksin mukaisesti. Maakuntaindeksi laskettaisiin yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuista. Vuodesta 2022 alkaen maakuntien toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 0,5 prosenttiyksikköä. Estetään valtion rahoituksessa menoautomaatin syntyminen. Maakunnilla saattaisi olla kannustin kasvattaa menoja, jos valtio jälkikäteen kompensoisi rahoituksen pohjana olevien kustannusten kasvun täysimääräisesti Vuonna 2019 maakuntien rahoitus perustuisi kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin Vuosina tarkistuksessa huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutos, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (katso 29 ) Valtioneuvosto päättäisi erikseen toimista, kuten valtionavustuksen käytöstä, jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa

15 2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET VUODEN 2016 TASOSSA Sosiaali- ja terveydenhuolto Asukasperusteinen (kapitaatio) Osuus, % Milj. euroa Maakunnan rahoituksen määräytyminen 7, ,24 Maakunnan asukasmäärän ja sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisen perushinnan tulo Palvelutarve- ja olosuhdetekijät: Ikäryhmät 38, ,69 Maakunnan ikäryhmien asukasmäärien ja ikäryhmien perushintojen tulojen summa Sote-palvelujen käyttöä selittävät tekijät 48, ,78 Maakunnan tarvekertoimen, maakunnan asukasmäärän ja tarpeen perushinnan tulo. THL laskee jokaiselle maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen Asukastiheys 1,0 176,42 Maakunnan asukastiheyskertoimen, maakunnan asukasmäärän ja asukastiheyden perushinnan tulo. Maakunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys maakunnan asukastiheydellä. Vieraskielisyys 1,0 176,42 Maakunnan vieraskielisyyskertoimen, maakunnan asukasmäärän ja vieraskielisyyden perushinnan tulo. Maakunnan vieraskielisyyskerroin lasketaan jakamalla maakunnan vieraskielisten asukkaiden osuus vastaavalla koko maan keskimääräisellä vieraskielisten asukkaiden osuudella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Muut tehtävät (mm. pelastustoimi) Asukasperusteinen (kapitaatio) Yhteensä ,93 1,0 176,42 Maakunnan hyte-kertoimen, maakunnan asukasmäärän ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinnan tulo. 2,5 441,75 Maakunnan asukasmäärän ja muiden tehtävien asukaskohtaisen perushinnan tulo

16 2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS, KOELASKELMA VUODEN 2016 TASOSSA Asukasmäärä Soten ja pelastustoimen Tarve- Hyte- Maakuntien Muutos Muutos nettomenot kerroin kerroin rahoitus Maakunta euroa / asukas euroa milj. euroa / asukas Uusimaa ,86 0, Varsinais-Suomi ,96 0, Satakunta ,03 1, Kanta-Häme ,97 1, Pirkanmaa ,97 0, Päijät-Häme ,06 0, Kymenlaakso ,13 1, Etelä-Karjala ,09 0, Etelä-Savo ,21 1, Pohjois-Savo ,22 1, Pohjois-Karjala ,20 1, Keski-Suomi ,07 1, Etelä-Pohjanmaa ,11 1, Pohjanmaa ,91 1, Keski-Pohjanmaa ,99 1, Pohjois-Pohjanmaa ,06 1, Kainuu ,25 1, Lappi ,12 1, KOKO MAA ,00 1, Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus kasvaa, (-) rahoitus laskee

17 2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS KRITEEREITTÄIN, MILJOONAA EUROA VUODEN 2016 TASOSSA Asukasperusteisuus Ikärakenne Muu tarve Asukastiheys Vieraskielisyys Hyte YHT Asukasmäärä milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa Maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA

18 2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS KRITEEREITTÄIN, EUROA/ASUKAS, 2016 TASOSSA Asukas- Ikärakenne Muu tarve Asukas- Vieras- Hyte YHT perusteisuus tiheys kielisyys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA

19 3 LUKU - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TEHTÄVIEN RAHOITUS 4 LUKU MAAKUNTIEN MUIDEN TEHTÄVIEN RAHOITUS

20 3 LUKU - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (SOTE) TEHTÄVIEN RAHOITUS 8 Maakunnan laskennallinen valtion rahoitus 9 Ikäryhmien ja palvelujen käyttöä kuvaavien tarvetekijöiden painokertoimet 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin 12 Asukastiheyskerroin 13 Vieraskielisyyskerroin Maakunnan laskennallisen sote-rahoituksen perustana on asukasmäärä, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukastiheys ja vieraskielisyys Sote-palvelutarpeen mukaisesta laskennallisesta rahoituksesta ikärakenteen mukaan määräytyvän rahoituksen paino olisi 43,8 % ja sote-tarvekertoimen 56,2 % Laskennallisen sote-rahoituksen painot olisivat terveydenhuolto 58,02 %, vanhustenhuolto 22,19 % ja sosiaalihuolto 19,80 % Esitetään uusia sote-tarvetekijöitä, taustalla v THL-tutkimus: huomioon ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettaisiin 1 % maakuntien rahoituksesta (176,42 milj. ) Maakunnan harva asutus (1 % osuus) ja vieraskielisten asukkaiden määrä (1 %) olisivat rahoituksen määräytymisperusteita

21 3 LUKU 9 IKÄRYHMIEN JA PALVELUJEN KÄYTTÖÄ KUVAAVIEN TARVETEKIJÖIDEN PAINOKERTOIMET 10 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (SOTE) TARVEKERROIN Tarvetekijät ja painot määritellään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollolle Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella Mukana ovat Suomessa yleiset sairaudet: diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti, Crohnin tauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta sekä epilepsia, psykoosit, dementia ja syövät Iällä on suuri merkitys terveydenhuollon-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käytössä, mutta se ei yksinään selitä palvelujen käyttötarvetta Vanhustenhuolto on ikäsidonnainen palvelu, mutta palvelujen käytössä on ikäihmisten osalta suuria eroja. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää Toimeentulotukiasiakkailla, vähän koulutetuilla ja työttömillä on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve terveydenhuollon palvelujen käyttämiselle. Parisuhteessa ja useamman henkilön kotitaloudessa elävillä on tutkimusten mukaan parempi terveydentila ja alhaisempi kuolleisuus kuin eronneilla ja iäkkäämpien henkilöiden osalta yksin asuvilla Yksin asuminen on tärkeä riskitekijä vanhuspalvelujen käytössä Työkyvyttömyyseläke selittää voimakkaasta sosiaalihuollon palvelujen käyttöä Tarvetekijät ja niiden painot tulisivat tarkistettaviksi 4v välein

22 3 LUKU 11 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN (HYTE) KERROIN Hyte-kerroin muodostuisi yhdeksästä indikaattorista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia (säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa) 1.Merkittävimpiä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit (3 kpl) 2.Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit (2 kpl) 3.Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit (4 kpl) Valittu sellaisia indikaattoreita, joihin maakunta voi vaikuttaa. Hyte-kerrointa sovellettaisiin vuodesta 2022 alkaen, sillä maakuntapohjaista tietoa alkaa kertyä vasta vuonna 2019 Hyte-kertoimen painoa voitaisiin asteittain kasvattaa, kun saadaan näyttöä sen vaikuttavuudesta. Hyte-kertoimen indikaattorit ja paino-arvot tulisivat tarkistettaviksi 4v välein

23 4 LUKU - MAAKUNNAN MUIDEN TEHTÄVIEN RAHOITUS 14 Asukaskohtainen perushinta Maakuntien nettokustannukset olivat vuoden 2016 tasossa noin 17,67 mrd. euroa, joista noin 420 milj. euroa muodostuisivat pelastustoimen kustannuksista. Maakuntien muiden tehtävien rahoitus perustuu asukaskohtaisiin perushintoihin ( /asukas) Näihin maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin ei liity valtion rahoituksen laskennassa erillisiä kertoimia Säännös vastaisi nykyisen kuntien VOS-lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä Maakunnille osoitettavien muiden kuin sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisen rahoitusta koskevat ehdotukset valmistellaan erikseen osana maakuntauudistusta Tarvittavat säännösehdotukset käsitellään erikseen valmistelun edetessä

24 5 LUKU VALTION RAHOITUKSEN HALLINNOINTI, MYÖNTÄMINEN JA MAKSAMINEN 6 LUKU ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 7 LUKU - MUUTOKSENHAKU

25 5 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN HALLINNOINTI, MYÖNTÄMINEN JA MAKSAMINEN 15 Valtion rahoituksen hallinnointi 16 Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen 17 Laskuvirheen oikaisu 18 Saamatta jääneen etuuden suorittaminen 19 Perusteettoman edun palauttaminen 20 Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Valtion laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein, jolloin tarkistettaisiin 3 :n kohdentamisperusteiden prosenttiosuudet (asukaskohtainen 10 %, palvelutarve 89 % ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %) 8 :n tehtäväkohtaiset painot: terveydenhuolto 58 %, vanhustenhuolto 22 % ja sosiaalihuolto 20 % 9 :n sote-palvelujen käyttöä kuvaavien tarvetekijöiden painokertoimet 11 :n hyte-indikaattoreiden painoarvot Valtion rahoitus maksettaisiin maakunnille kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Säännökset vastaisivat nykyisen kuntien VOS-lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä

26 8 LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

27 8 LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 26 Voimaantulo 27 Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina Laki voimaan v alusta, kuitenkin hyte-kertoimen (11 ) soveltaminen vasta v alkaen Valtion rahoitus v määritettäisiin v kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote- ja pelastustoimen menojen perusteella, huomioitaisiin myös maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien kustannukset. Vuosina siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen Vuonna 2020: 80 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 20 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2021: 60 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 40 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2022: 40 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 60 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2023: 20 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 80 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön hyödyt näkyisivät maakunnissa palvelutarpeen vähenemisenä ja siten maakuntien rahoituksesta vähennettäisiin vuonna 2019 yhteensä 28 miljoonaa euroa, joka siirrettäisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

28 8 LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 29 Valtion rahoituksen tasoa koskeva poikkeussäännös vuosina Vuosina valtion rahoituksen tarkistuksessa (6 :n 2 mom. tarkoitettu) maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten vuosittainen kasvu huomioidaan enintään maakuntaindeksin toteutuneella muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (Katso myös 2 luvun 6 )

29 KUNTALIITON EVÄSTYKSIÄ LAUSUNTOJEN VALMISTELUN TUEKSI, LUONNOS Maakuntien rahoituslakiin liittyviä otteita evästyksistä Yleiskatteellisuudesta tulee pitää kiinni, eikä mitään osaa maakuntien saamasta rahoituksesta saa korvamerkitä tiettyihin menoihin. Ehdotetut säännökset alijäämän kattamisvelvollisuudesta ja siihen liittyvät kriisikuntakriteerit sekä lainanotto-oikeuden rajoittamisesta ovat aivan liian tiukat ja ne ovat ongelmalliset maakuntien itsehallinnon näkökulmasta. Jotta maakunnat voisivat tulla Kuntien takauskeskuksen rahoitushuollon piiriin, niillä tulisi olla sama riskiluokka kuin kunnilla ja valtiolla. Maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista, että ne ovat miltei kokonaan valtionrahoituksen varassa. Maakunnille tulisi turvata aito itsehallinto, mikä edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. Maakunnan rahoituksen riittävyys lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen: ristiriidassa tämän periaatteen kanssa ovat maakuntien rahoituslakiin sisältyvä maakuntien rahoituksen tason tarkistamiseen liittyvä rajoite rahoituksen enimmäiskasvusta (maakuntaindeksi +0,5 1,0 %). Hyte-kertoimen painoarvoa maakuntien kokonaisrahoitukseen ei ole syytä lisätä. Maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika on riittävän pitkä ja riittävästi porrastettu. Lähde: kunnat.net -sivusto

30 MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL