Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma

Transkriptio

1 Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma HERÄTYS! seminaari Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelumallin kehittäminen Saara Pikkarainen 1 Taustatietoa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti (100% alkoholina, v. 2011) - Kainuu 9,1 litraa! - Koko maa 8,2 litraa Tosi humalassa väh. kerran kk:ssa 8. ja 9. luokan opp. - Kainuu 14,7 % (pojat 14,7 %, tytöt 14,8 %) - Koko maa 16,5 % (pojat 17 %, tytöt 16 %) Tosi humalassa väh. kerran kk:ssa lukion 1. ja 2. lk - Kainuu 22,1 % (pojat 25,6 %, tytöt 19,4 %) - Koko maa 25 % (pojat 27,8%, tytöt 23 %) 2

2 Taustatietoa Tosi humalassa väh. kerran kk:ssa ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat - Kainuu 40,1 % (pojat 41 %, tytöt 39 %) - Koko maa 40,7 % (pojat 43,3 %, tytöt 37,2 %) Laittomia huumeita kokeillut ainakin kerran 8. ja 9. lk oppilaista - Kainuu 4,5 % ( pojat 6,1 %, tytöt 3 %) - Koko maa 6,2 % (pojat 7,3 %, tytöt 5,1 %) Tupakoi päivittäin 8. ja 9. lk oppilaista - Kainuu 16,6 % (pojat 18,6 %, tytöt 14,8 %) - Koko maa 15,1% (pojat 16,7 %, tytöt 13,6%) (2009, 3 Taustaa Päihdehuoltolaki (41/1986) Terveydenhuoltolaki (326/2010) Nuorisolaki (72/2006, muutos 2011) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kainuun lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia

3 Tutkittu tieto kehittämisen taustalla Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa (Kaikkonen ym. 2008) Lasten ja nuorten terveysseuranta (LATE) (Mäki ym. 2010) Kouluterveyskyselyt 2009, 2011 Sitkeästi terveyseroja vastaan Kainuussa (Hannikainen-Ingman 2010) Aikuisten terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) (THL 2011) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot (Kaikkonen ym. 2012) 5 Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. 3. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein, siten että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. 6 6

4 Palvelujärjestelmän kehittäminen, tavoitteet 1. Luoda lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelumalli, jossa päihdeongelmat havaitaan, puututaan riittävän vahvasti ja varhaisesti, ja jossa on selkeä vastuiden ja työnjaon malli. 2. Luoda malli nuorten ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen ja korjaavan päihdetyön varmistamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi. 7 Nykytilakartoitus sisältää tarkastelun 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, mm. ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2. Päihdepalvelujen tarve Kainuussa 3. Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelut Kainuussa 4. Päihdelaatusuositusten toteutuminen Kainuussa 8

5 Nykytilakartoitus sisältää tarkastelun 5. SWOT -analyysi nuorten ja lapsiperheiden päihdepalvelujen nykytilasta 6. Internet -kysely lapsiperheiden ja nuorten päihdepalveluista, otos Ennakkoarviointi, IVA+ perhetyössä 8. Kajaanin AMK:n opinnäytetyönä kysely nuorille: Millaisista tukitoimista nuoret kokevat saavansa apua päihdeongelmissa? 9 Nykytilakartoitus sisältää tarkastelun 9. Tilasto- ja kirjaamiskäytännöt 10. Ennakkoarviointi, IVA+, kuntayhtymän alle 18 -vuotiaiden nuorten päihdehoito- ja kuntoutuspalvelujen järjestämisestä 11. Nykytilan johtopäätökset 12. Päihdepalvelumalliehdotus 13. Kehittämistoimenpiteet Lisäksi: Hoito- ja palveluketjujen prosessikuvaukset: Asiakas prosesseissa tapausesimerkkien valossa (kesken)

6 Johtopäätökset lapsiperheet ja nuoret alle 18 v. 1. Kyseessä laaja yhteiskunnallinen ongelma, johon ei pelkästään resurssilisäyksellä voida vastata. 2. Päihdetyön laajuudesta ja toimijoiden vajavaisesta sitoutumisesta johtuen olemme tilanteessa, jossa toimijoiden vastuu ja työnjako näyttävät selkiytymättömiltä eikä asiakkaan tarpeenmukainen ja tapauskohtainen hoito ja palvelu toteudu. 11 Johtopäätökset, jatkuu 3. Päihdelaatusuositukset toteutuvat alle 18 -vuotiaiden kohdalla - 75 % huonosti - 21 % kohtalaisesti Nuorten päihdepalvelujen tarjonta lähes olematonta. Työntekijöiden osaaminen vaihtelevaa. Resurssit jakaantuneet eritasoisina alueella. Nuorille ei nimettyä päihdehoidon ja -kuntoutuksen vastuutahoa 12

7 Johtopäätökset, jatkuu 4. Nuorten päihdepalvelujen resursoinnissa ei ole otettu huomioon päihteiden käytössä tapahtunutta määrällistä ja laadullista muutosta. Päihdehoidon ja -huollon henkilöstömitoitukset eivät vastaa suosituksia, eikä myöskään osaaminen, perus- ja täydennyskoulutus. 13 Johtopäätökset, jatkuu 5. Asiakkaat eivät tiedä, mitä päihdepalveluja lapsiperheille ja nuorille on tarjolla. Myös työntekijät epätietoisia, mihin ohjata perhe/nuori päihdeongelmissa. 6. Avohuollon toteutuminen ontuu, nuorten päihdeselvittelyt jäävät pinnallisiksi. 14

8 Johtopäätökset, jatkuu 7. Menetelmien, mittareiden ja uusien käytänteiden käyttöönotto ontuu. Esimiehet eivät pysty sitoutumaan kehittämiseen työnjaon epäselvyyden vuoksi. 8. Ehkäisevän päihdetyön (kunta) ja korjaavan päihdetyön (kuntayhtymä) vastuut selkiytymättömät. 15 Päihdetyön kokonaisuus Lapsiperheet ja nuoret Kunta Kuntayhtymä Ehkäisevä päihdetyö Matalan kynnyksen palvelut kunnissa - monitoimisuus - moniammatillisuus - sektorirajat ylittävä yhteistoiminta Järjestöt, kolmassektori ym. Nuorten päihdepalvelujen hoitoryhmä verkostoituva/ konsultoiva Terveys neuvontapiste Korjaava päihdetyö

9 Lainsäädäntötarkastelua nuori Nuorisolain mukaan alle 29-vuotias Lastensuojelulain mukaan vuotias (alle18 -vuotias on lapsi) Elinkaarimallin mukainen jaottelu kuntayhtymässä, alle 18-vuotias on nuori, yli 18-vuotias aikuinen 17 Mahdollisuudet 1. Tapauskohtainen, tarpeenmukainen ja laatusuositusten mukainen hoito ja palvelut toteutuvat niitä tarvitseville. 2. Nuorille ja lapsiperheille on tarjolla ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen palveluja kunnissa, korjaava päihdetyö tukee matalan kynnyksen palvelujen toimivuutta. 18

10 Mahdollisuudet 3. Nuorten, alle 18 v. ja lapsiperheiden päihdepalvelujen rakenteet, vastuut ja toimintamallit ovat selkiytyneet. 4. Ennaltaehkäisevä työ, avo- ja matalan kynnyksen palvelut ovat ensisijaisia ja niitä kehitetään. Korjaavat palvelut tukevat avo- ja peruspalveluja. 5. Nuorten päihdehoitoryhmä (2-3 henk.) on alueellisesti verkostoituva, liikkuva, konsultoiva ja tukee olemassa olevia asiakkaan tapauskohtaisia ryhmiä ja niiden työtä. 19 Mahdollisuudet 6. Ennaltaehkäisevät varhaisen tuen ja puuttumisen menetelmät ja mittarit ovat systemaattisessa käytössä kaikissa asiakastapaamisissa. 7. Päihderesurssit ja -osaaminen vahvistuu. 8. Yhteistyön ja -toiminnan rakenteesta, toiminnasta ja sen muodoista sovitaan keskeisten toimijoiden, kuten kunnat, viranomaiset, järjestöt ja kolmas sektori, kanssa. 20

11 Huolen aiheita Alkoholin humalahakuinen käyttö, huumekokeilut ja - käyttö, reseptilääkkeiden, tupakoinnin ja nuuskaamisen voimakas lisääntyminen. Yleistynyt kannabiksen käyttö ja reseptilääkkeiden käyttö lääkärin määräämiä, sekakäyttö. Päihteiden helppo saatavuus, käyttäjien suuri määrä ja ongelmien näkyvämpi esilletulo. Päihteiden käyttö on normaalia. Raskaudenaikainen päihdekäyttö, äitien ja isien lisääntynyt ja runsas alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. 21 Huolen aiheita Huumeiden vaaroista ei tietoa riittävästi. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyneet ja heidän hoitoon saaminen vaikeaa. Nuorten päihteiden käyttöön liittyvä masennus, unettomuus ja vuorokausirytmin ongelmat lisääntyneet. Yhä nuoremmat, jo peruskouluikäiset käyttävät päihteitä säännöllisesti päihteistä on tullut osa elämää. Perheiden sosiaaliset ongelmat käristyneet. 22

12 Huolen aiheita Rikollisuuden kasvu, lapsirikollisuus lisääntynyt, näpistely, varastelu, päihteidenalainen liikennekäyttäytyminen ja päihteiden hallussapito lisääntyneet. Asenteet löystyneet päihdemyönteisiksi. Päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvaa käyttäytymisen muutosta pidetään normaalina. 23 Huolen aiheita Lapselta ja nuorelta puuttuu mahdollisuus ja oikeus turvalliseen lapsuuteen, nuoruuteen ja vanhemmuuteen. Lapset oireilevat ja traumatisoituvat vanhempien päihteiden käytöstä, elävät syrjäytymiskierteessä, sijaisperheiden tarve kasvaa. Ei päästä puuttumaan ajoissa. Ongelmat vaikeutuvat ja kasaantuvat, esim. koulun keskeyttämiset. 24

13 Huolen aiheita Lapset ja nuoret joutuvat liian varhain ottamaan vastuuta itsestään ja vanhemmistaan. Seurauksena runsas psyykkinen ja somaattinen sairastavuus ja korkea kuolleisuus alkoholihaittoihin. Aiheuttaa pitkäaikaissairauksia, työkyvyttömyyttä ja elämän hallinnan katoamista Yhteiskunnalle ja kunnille kallista, kun kainuulaislapsen ja nuoren asema huonontuu entisestään. (Internet -kysely 2012.) 25 Lopuksi Löytyykö yhteinen tahtotila lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittämiselle Kainuussa? Olisiko jo nyt aika, vai siirrämmekö asiaa eteenpäin ehkä kauaskin? Voiko lapsiperheet ja nuoret vielä odottaa? 26

14 Kiitos mielenkiinnostanne! Saara Pikkarainen, TtM Projektipäällikkö puh