Osavuosikatsaus 3/2016. Maakuntajohtajan katsaus. MHS 9/2016 asia nro (9) Tuleva maakuntauudistus

Transkriptio

1 MHS 9/2016 asia nro (9) Osavuosikatsaus 3/2016 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva maakuntauudistus Suomen hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen. Valtion ohjeistuksen mukaan maakuntauudistuksen toteuttamiseen sisältyy neljä vaihetta, joista ensimmäinen on esivalmistelu saakka. Esivalmistelussa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä niiden toiminnan käynnistämiselle. Valmistelu tulee tehdä laajassa maankunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee olla aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan käynnistänyt esivalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä. Uudistuksen muita kuin sote-asioita koskevan kokonaisuuden alueellisen valmistelun tueksi Uudellamaalla nimettiin poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä, joka on nykyiseltä kokoonpanoltaan maakuntahallitus ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto. Se seuraa maakuntauudistuksen valmistelua, toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä esittää ehdotuksia valmistelun ja toimeenpanon tukemiseksi. Se myös valmistelee maakuntahallitukselle sen päätettäväksi tulevat suoraan Uudenmaan liittoa koskevat asiat. Uudistuksen käytännön valmistelua johtamaan perustettiin operatiivinen virkamiestason johtoryhmä, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia työskentelyn yhteensovittamisesta organisaatioissaan, tukea henkilöstöä uudistamisprosessissa sekä tehdä tarvittavat operatiiviset toimenpiteet. Ryhmän kokoonpanoa sekä muuta esivalmistelun organisaatiota uudistetaan valmistelun edetessä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien valmistelema esitys pääkaupunkiseutua koskevasta erityislaista ei saanut valtioneuvoston hyväksyntää sote-asioiden osalta. Maahanmuuttotyöllisyys- ja elinkeinoasioiden osalta asian valmistelu vielä jatkuu. Asioiden keskeneräisyys on viivyttänyt valmistelua. Sote-ratkaisun osalta varmistunut maakunnan yhtenäisyys kuitenkin helpottaa kokonaisuuden suunnittelua. Virallinen esivalmistelun käynnistämiskokous järjestettiin Finlandia-talossa Yli sadan osanottajan joukossa oli laaja edustus kunnista ja kuntayhtymistä sekä muista uudistuksen toimeenpanon kannalta keskeisistä sidosryhmistä. Uudenmaan liitto on pyrkinyt sovittamaan yhteen useiden eri tahojen intressejä sekä toisistaan eriäviä näkemyksiä esivalmistelun tarkemman organisoitumisen, muutosjohtajien palkkaamisen ja työn varsinaisen käynnistämisen suhteen. Esivalmisteluvaiheessa saakka toteutetaan alustavasti ja valmistelevasti niitä tehtäviä, joiden tarkempi toteuttaminen on ns. väliaikaisen valmistelutoimielimen vastuulla. Virkavastuulla toimivista virkamiehistä koostuva valmistelutoimielin aloittaa toimintansa , jolloin myös maakunnat voidaan perustaa itsenäisinä julkisoikeudellisina organisaatioina.

2 2 (9) Valmistelutoimielimen kokoonpanosta tulee sopia kussakin maakunnassa maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen voimaanpanolain tultua voimaan heinäkuun 2017 alusta. Neuvotteluihin valmistelutoimielimen nimeämiseksi tulee osallistua kunkin maakunnan liiton, kuntien, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston edustajat. Maakunnan liitto asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvotteluissa sovitun mukaisesti. Valmistelutoimielimen tehtävä päättyy, kun vuoden 2018 alussa valittava uusimuotoinen maakuntavaltuusto ja sen valitsema maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Uusien maakuntien ensimmäinen toimikausi alkaa Aluesuunnittelu 4.vaihemaakuntakaava oli lausuntokierroksella alkuvuodesta ja siitä saatiin 78 lausuntoa, joiden vastineiden valmistelua varten hyväksyttiin periaatelinjaukset toukokuun maakuntahallituksessa. Vastineet hyväksyttiin elokuussa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus valmistellaan siten, että se tulee loppuvuodesta virallisesti nähtäville. Kokonaismaakuntakaavan käynnistämisestä maakuntahallitus päätti toukokuun kokouksessa. Useita selvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa. Työtä varten on muodostettu tulevaisuusraati, jossa on oman henkilöstön lisäksi kuusi professoria tai tutkijaa eri yliopistoista. Sidosryhmille järjestettiin Tulevaisuuspäivä. Myös liikennejärjestelmätyön kehittäminen on käynnistynyt NSB CoRe-, Scandria 2Act- ja Finest Link-hankkeiden myötä. Uudenmaan liitto on yhdessä ELY-keskuksen ja alueen kuntien kanssa laatinut Länsi-, Itä- ja Keski-Uudenmaan joukkoliikenneselvitykset. Tammikuun loppuun mennessä valmisteltiin TEM:ille kaksi tarjousta kasvuvyöhykesopimuksista, jotka molemmat hyväksyttiin. Suomen kasvukäytävä-hanke on liiton päävastuulla ja Pohjoisen kasvuvyöhyke-hanke yhdessä Turun kaupungin kanssa. Aluekehittäminen Tammikuussa käynnistyi Uusimaa-ohjelman arviointi, joka tehdään Peer Review - arviointina yhteistyössä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa. Arviointi on toteutettu työpajoissa kevään aikana. Toukokuussa toteutettiin arvioinnin laaja sidosryhmätilaisuus kolmen maakunnan sidosryhmille ja keskushallinnon edustajille. Arvioinnin aikana on tuotettu ehdotuksia myös maakunnallisen suunnittelun kehittämisestä aluehallinto-uudistusta varten. Vertaisarvioinnin tuloksia esiteltiin elokuussa muiden maakuntien ja ministeriöiden edustajille. Alkuvuodesta sulkeutui kaksi EAKR-hakukierrosta. Etelä-Suomen EAKR-hakuun saapui 45 hakemusta ja 6Aika-strategian EAKR-hakuun 39 hakemusta. Rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi järjestettiin maaliskuussa koulutus hanketoiminnan tulosviestinnästä Etelä- Suomen maakunnan liitoille. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä tuettiin kokoamalla rakennerahastotyön vuosiraportti Kevään aikana EAKR-rahoituksen osalta valmisteltiin rahoituspäätöksiä alkuvuonna päättyneistä rahoitushauista. Myönteiseen rahoitukseen eteni Etelä-Suomen EAKR-hausta yhteensä 36 hanketta ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategian EAKR-hausta 10 hanketta.

3 3 (9) Tuensaajien hanketoiminnan tueksi järjestettiin toukokuussa verkkoklinikka hankkeiden hankinnoista ja kilpailutuksesta. Klinikka on verkkovastaanotto, jossa annetaan täsmätukea tiettyyn hanketoimijoiden ajankohtaiseen kysymykseen. Syyskuun alussa avattiin kestävän kaupunkikehittämisen kaksivaiheinen 6Aika-haku, jossa painopisteenä ovat kiertotalous ja resurssiviisaus sekä älykkään kaupungin uudet ratkaisut. Ensimmäinen vaihe on ideahaku , jossa hakijat toimittavat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Haun toisessa vaiheessa hakemukset jätetään EURA järjestelmässä mennessä. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee. Kaikkien RIS3-kärkiteemojen maakunnan kehittämisrahalla tuetut koordinaatiohankkeet kokoavat yhteen toimijoita kunta-, korkeakoulu-, tutkimus-, yritys- ja kansalaissektoreilta. Hankkeet tekevät myös yhteistyötä keskenään. Koordinaatiohankkeiden työpajoissa ja tapaamisissa on etsitty vastauksia haasteisiin ja opittu toisilta. Ensimmäinen koordinaatiohanke päättyi syyskuussa. Teemoihin liittyviä hankkeita on meneillään myös EAKR, ESR, Interreg ja Horisontti 2020 rahoituksella. Terveysteemassa Uusimaa Helsingin johdolla valittiin EIP AHA:n (European Innovation Partnership Active and Healthy Ageing) referenssialueeksi. Helsinki Smart Region nettisivut on avattu. Sivut nostavat esiin osaamista eri puolilta Uuttamaata ja case esimerkkejä ovat koonneet useat toimijat, kuten Smart & Clean. Sivut avattiin virallisesti kesäkuussa Brysselissä ja niitä kehitetään jatkuvasti. Neljässä kuukaudessa kävijöitä sivustolla on ollut yli ja twitterin seuraajia runsaat 400. Uudenmaan liitto on mukana kolmessa Interreg Europe ohjelmasta rahoitusta saaneessa yhteistyöhankkeessa. ieer -hankkeen tavoitteena on edistää alueiden toimijoiden yhteistyötä nuorten yrittäjyyden tukemiseksi. PASSAGE hankkeessa selvitetään, miten rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan vastata liikenteen aiheuttamaan hiilipäästöhaasteeseen. BRIDGES-hankkeen päätavoite on parantaa älykkään erikoistumisen strategian jalkauttamista erityisesti niillä alueilla, joissa biotalous (osana cleantechia) on kärkiteemana. Alueellisten innovatiivisten kokeilujen (AIKO) rahoituspäätös saatiin kesäkuussa. AIKOrahoitusta suunnataan Uudellamaalla PKS-kasvusopimuksen mukaisiin hankkeisiin (Smart&Clean), Kasvuvyöhykkeisiin sekä ERM-suunnitelman mukaisiin hankkeisiin. ERMhankkeiden ideahakuvaihe päättyi syyskuun lopussa. Viestintä Viestintäyksikkö on tukenut aktiivisesti liiton asiantuntijoita ydintuotteista viestimisessä. Laadukkaalla viestinnällä on tehty näkyväksi liiton toimintaa ja tuloksia. Rahoitushauista tiedotettiin monipuolisesti ja niistä viestittiin sekä Uudenmaan liiton että rakennerahastojen verkkopalvelussa. Käynnissä olivat alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen AIKO-hankehaku ja kaksivaiheinen 6Aika-strategian hankehaku sekä avustushaku Uudenmaan Suomi 100 -hankkeille. Kaavaviestinnässä pääpaino oli neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen havainnollistamisessa ja Uusimaa-kaavan 2050 startissa. Neloskaavaan liittyviä esitteitä ja aineistoja valmisteltiin tulevaa nähtävillä oloa silmällä pitäen. Uusimaa-kaava sai oman logon, verkkosivut avattiin ja kaava-asiantuntijoita tuettiin viestintäsuunnitelman laadinnassa sekä kaavatyötä pohjustaneen Tulevaisuuspäivän viestinnässä. Kesällä verkossa julkaistiin laajaa kiinnostusta herättänyt kartanomiljöiden juttusarja.

4 4 (9) Maakuntaohjelmien vertaisarvioinnin lopputulokset julkistettiin syksyllä. Liiton hallinnoimat isot EU-hankkeet pääsivät vauhtiin ja viestivät aktiivisesti kansainvälisistä työpajoistaan, joihin valmisteltiin esittely- ja viestintämateriaalia. Maakuntaparlamentin, marraskuussa järjestettävän liiton ykköstapahtuman markkinointi käynnistyi kesälomakauden jälkeen ja tapahtumajärjestelyt pyörähtivät käyntiin syyskuussa. Parlamenttiin on jälleen tulossa käyttöön uusia yleisöä osallistavia viestintämenetelmiä. Ensi kevään Uusimaa-viikon viestintä käynnistyi myös ja tapahtuman omat verkkosivut päivitettiin. Lisäksi liiton viestintä tiedotti aktiivisesti maakuntauudistuksen vaiheista ja tapahtumista. Uudenmaan liiton verkko- ja some-viestintää kehitettiin määrätietoisesti jakson aikana. Kesällä käyttöön otettu uusi etusivu on tehostanut ajankohtaisten aiheiden esille nostoa netissä. Syyskuun alussa julkistettiin täysin uudistettu Uusimaa-tietopankki. Uuden tekniikan avulla kuntatieto avautuu nyt lukijoille vuorovaikutteisten karttojen ja kuvioiden avulla. Liiton Twitter-tili otettiin käyttöön syyskuun lopulla. Viestinnästä ja muutamasta asiantuntijasta koostuvalle käyttäjäringille järjestettiin käyttökoulutusta. Liiton Suomi100- hanke kokeili uutena some-kanavana Instagramia. Hyviä tuloksia on tarkoitus hyödyntää muutoinkin viestinnässä. Myös Uudenmaan Suomi100 -verkkosivujen rakentaminen käynnistettiin. Kansainväliset asiat Helsinki EU Officen päällikkö on vastannut elokuun alusta koko kansainvälisen yksikön toiminnasta. Toiminnan yleiseksi kehittämiseksi ja tehostamiseksi kansainväliset verkostot yksikön organisaatiorakenne on maakuntajohtajan päätöksellä muutettu lähtien vastaamaan paremmin olemassa olevia ja uusia toiminnan ja palvelun tarpeita. Uudessa rakenteessa on otettu huomioon syyskuussa toimiston sopimuskumppaneille järjestetyn toiminnan kehittämistyöpajan tulokset sekä liiton jo olemassa oleva kansainvälinen osaaminen ja sen aktiivinen hyödyntäminen. Kansainvälisen tiimin toimintaa ja sen potentiaalia koko liiton kansainvälisen toiminnan näkökulmasta on analysoitu ja samalla tiimin toiminta on otettu systemaattisen kehittämisen kohteeksi. Uudenmaan liitto on toiminut Itämeren alueiden yhteistyöfoorumin (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC) puheenjohtajana ja sihteeristönä. Kuluvan vuoden tärkeimpiä yksittäisiä teemoja ovat EU:n Itämeri-strategiaan ja tulevaan EUohjelmakauteen vaikuttaminen sekä yrittäjyys ja innovaatiot. Liiton keskeinen rooli Euroopan merialueiden (CPMR) liitossa sai jatkoa, koska se valittiin jatkamaan Euroopan merialueiden liiton Itämerikomission puheenjohtajana Sekä BSSSC:n että CPMR:n järjestöjen kautta on edistetty Uudenmaan alueen kehittämistavoitteita: liikenne- ja logistiikka-hankkeet (Pohjanmeri-Baltia - sekä Välimeri- Skandinavia -TEN-T-liikennekäytävät), Uudenmaan älykäs erikoistuminen ja EUrahoitusohjelmakauteen vaikuttaminen. Helsinki EU Officen ulkoista ja sisäistä tiedottamista on uudistettu määrätietoisesti. Uutiskirjeen oheen on otettu käyttöön temaattiset viestintäkanavat, jotta informaatiota voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Helsinki EU Officen taustatahojen kansainvälistä näkyvyyttä on vahvistettu uudella, miltei 2000:lle EU-avainhenkilölle lähetettävällä englaninkielisellä uutiskirjeellä.

5 5 (9) Helsinki EU Office on nimetty ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) älykkään erikoistumisen (RIS3) työryhmän toiseksi koordinaattoriksi. Tämän tehtävän kautta on ollut mahdollista tuoda vahvemmin esiin mm. Uudenmaan älykkään erikoistumisen suunnitelmaa ja sen toteuttamista. Helsinki EU Office on liittynyt EU:n metropolialueita edustavien Brysselin toimistojen yhteistyöryhmän jäseneksi. Helsinki EU Officen 20-vuotista toimintaa juhlistettiin sidosryhmävastaanotolla Brysselissä. Tilaisuus hyödynnettiin Uudenmaan alueen näkyvyyden, sidosryhmätoiminnan ja edunvalvonnan näkökulmasta. Samassa yhteydessä lanseerattiin Uudenmaan liiton Älykkään erikoistumisen Helsinki Smart Region-internetsivusto. Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Liiton johtoryhmä on tammikuussa tarkistanut strategiakaudelle suunniteltujen yleisten riskienhallintatoimenpiteiden ajantasaisuuden sekä päättänyt vuoden 2016 sisäisen valvonnan painopisteestä, joka on ajantasainen tiekartta itsehallintouudistusta varten. Tarkkailtavana on kaksi osa-aluetta, joista ensimmäinen koskee uuden maakuntakaavan ja uuden Uusimaa-ohjelman aikataulullista yhteensovittamista maakuntauudistuksen etenemisen kanssa. Toinen osa-alue käsittää luottamushenkilöiden ja henkilöstön ajantasaisen tiedottamisen maakuntauudistuksen etenemisestä. Lisäksi johtoryhmä on varmistanut riskienhallintatoimenpiteiden ajantasaisuutta lisäämällä seurattavaksi kohteeksi Helsinki EU Officeen liittyvän tavoitteen tehostaa toimiston integroimista osaksi muun liiton toimintaa. Jatkuvaa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää riskienhallintaa on toteutettu liiton sisäisesti liiton lakimiehen johdolla. Maakuntahallituksen huhtikuussa nimeämä maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmä on myös omalta osaltaan arvioinut toimintaan liittyviä riskejä sekä kartoittanut eri toimintavaihtoehtoja. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu alkuvuoden aikana määrätietoisesti. Pienemmässä mittakaavassa sisäisen valvontaa ja riskienhallintaa on tehty tarkastamalla hankintaprosessin ohjeistuksen noudattamista aina tarjouspyynnöstä toimittajan laskun maksamiseen sekä yleisemmin liiton sopimushallintaan. Toiminnan kannalta merkittävä hankinta on maakuntahallituksen päätöksellä elokuussa tehty liiton ICT kokonaispalvelut vuosille Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on euroa ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella toimittajaksi valittiin TeliaSonera Finland Oyj, joka vastaa nykyisinkin liiton ICT toiminnoista. Kaksivuotisen sopimusjakson pituuteen vaikuttaa käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus, jonka toteuttaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 alusta. Tarvittaessa sopimusta on mahdollista jatkaa myös vuoden 2018 jälkeenkin. Tarkastelujaksolla liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Liiton varsinaisen toiminnan osalta tulojen toteuma suhteessa talousarvioon on 73,8 % ja menojen 74 %.

6 6 (9)

7 7 (9)

8 8 (9)

9 9 (9)