Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 1/2018

2 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B Helsinki Finland toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi

3 SISÄLLYS Maakuntajohtajan katsaus... 4 Sote- ja maakuntauudistus... 4 Aluesuunnittelu... 4 Aluekehittäminen... 5 Viestintä... 6 Kansainväliset asiat... 7 Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 8

4 Maakuntajohtajan katsaus Sote- ja maakuntauudistus Maakunta- ja sote-uudistusta valmistelevaan Uusimaa hankkeeseen rekrytoitiin vuoden 2018 alussa noin 60 uutta valmistelijaa ja hankkeessa työskentelee jo yli 180 henkilöä, joista noin puolet sijoittuvat yleishankkeeseen ja puolet ict-hankkeeseen. Hankehallintaa on alkuvuonna vahvistettu entisestään ennakoiden kesällä 2018 alkavaa uudistuksen väliaikaishallintovaihetta. Tavoitteena on ajantasaisen tilannekuvan muodostuminen ja ylläpito valmistelun etenemisestä. Lisäksi hankkeen ohjausrakennetta uudistettiin maakuntahallituksen päätöksellä siten, että perustettiin strateginen johtoryhmä tukemaan ja ohjaamaan onnistunutta maakunnan käynnistymisen valmistelua. Aiemmin toiminut virkamiesjohtoryhmä lakkautettiin. Sidosryhmät ja maakuntaan liittyvät organisaatiot ovat olleet keskeisiä kumppaneita valmistelutyössä. Uutena sidosryhmänä aloitti maaliskuussa yrittäjäfoorumi. Foorumin tarkoitus on tuoda hankkeeseen yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmaa. Aluesuunnittelu Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna Useita kaavan taustaselvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita valmisteltiin vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien mm. kuntien ja valtion edustajien kanssa ja ne kirjattiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna Vuoden 2017 aikana laadittiin rakennemallityö, kehityskuvia ja erilaisia taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Syksyn 2017 aikana koottiin taustaselvitysten ja vuorovaikutuksen pohjalta Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet, jotka hallitus hyväksyi lokakuussa Suunnitteluperiaatteita täydentävät kunkin seudun vaihemaakuntakaavan omat erityiskysymykset, jotka kuvaavat, mihin kunkin seudun kaavatyössä erityisesti halutaan syventyä. Uusimaa-kaavan työprosessi jatkui syksyn ja talven aikana Uudenmaan rakennekaavan luonnoksen laadinnalla. Lisäksi Uusimaakaavan suunnitteluperiaatteita tarkennettiin nk. suunnitteluperiaatekorteiksi, jossa kuvattiin, millaisin periaattein ja lähtöaineistoin seutujen vaihekaavoja laaditaan kevään 2018 aikana. Rakennekaavan luonnos, suunnitteluperiaatekortit sekä kaavan taustaselvitykset koottiin alkuvuona 2018 valmisteluaineistoksi, joka oli nähtävillä ja lausunnoilla Uusimaa-kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus on myös jatkunut aktiivisena koko alkuvuoden 2018, mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien ja asiantuntijaryhmien kokouksien sekä muiden sidosryhmien tapaamisten ja tilaisuuksien muodossa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävillä Ehdotuksesta annettiin 13 muistutusta, joihin maakuntahallitus hyväksyi vastineet Kaavan jatkovalmistelussa tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyy osaltaan kaavaehdotuksen keväällä ja esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamat liikenteen kehittämishankkeet NSB CoRe-, FinEst Link ja Scandria2Act edistävät Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Hankkeiden toiminta ulottuu käytännön tason kehittämistoimista korkean tason EU-vaikuttamiseen. FinEst Link-hankkeen loppuseminaari pidettiin Tallinnassa. Siellä esiteltiin hankkeen tuloksia ja pohjustettiin seuraavia askeleita hankkeen edistämiseksi.

5 Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan liitto yhteistyössä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostojen kanssa jakaa TEM:n myöntämää AIKO-rahoitusta matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämiseksi. Suomen kasvukäytävän hankkeena liitto selvittää yhdessä konsulttien ja sidosryhmien kanssa Lentoradan vaikutuksia Uudellemaalle ja laajemmin koko Suomeen. Aluekehittäminen Alkuvuodesta on ollut käsittelyssä kaksi EAKR-hankehakua. Etelä-Suomen sulkeutuneeseen EAKR-hakuun saapui 77 hakemusta ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aikastrategian sulkeutuneeseen EAKR-hakuun 13 hakemusta. Hanketoimijoiden osaamista tuettiin järjestämällä webinaari maksatushakemuksen laatimisesta. Rakennerahastotoiminnan tuloksellisuutta tuotiin esille organisoimalla yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa Kasvualustana Etelä-Suomi Onnistumisia ohjelmakaudelta tilaisuus, joka keräsi yli satapäisen yleisön. Samalla julkaistiin ohjelmakauden puolivälin tulosjulkaisu, johon on koottu tarinoita ja hyviä käytäntöjä yli 60 onnistuneesta ESR- ja EAKRhankkeesta Etelä-Suomen alueella. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä avustettiin kokoamalla Etelä-Suomen rakennerahastojen toimeenpanokertomus vuodelta Lisäksi valmisteltiin rakennerahastohallinnon järjestäytymistä maakuntauudistuksen jälkeen alkaen. Maakuntavaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymän Uusimaa-ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä kuntien, kehittämisyhtiöiden, järjestöjen, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Uusimaa-ohjelman sisällön tunnetuksi tekemiseksi on suunniteltu Uusimaa 2.0 Roadshow, joka toteutetaan neljänä tilaisuutena huhti- ja toukokuussa Toimeenpanosuunnitelma (TOPSU), jolla kohdennetaan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja kansallista rahoitusta, on päivitetty Uusimaa-ohjelman 2.0 mukaiseksi. Uusimaa-ohjelmaan sisältyy neljä verrokkialuetta, Tukholma, Kööpenhamina, Hampuri ja Amsterdam, joiden kehittymistä ja sijaintia on verrattu mm. sosiaalisen kehityksen ja kilpailukyvyn osalta. Liitto on valmistelemassa verrokkialueiden kesken järjestettävää seminaaria tms., jossa alueet voivat esitellä kehittämisohjelmiaan ja rakentaa yhteistyötä. Työvoima- ja elinkeinoministeriön tilannekuvakeskustelut käytiin helmikuussa. Keskusteluja varten valmisteltiin tilastoanalyysiin, maakuntaohjelmaan ja älykkään erikoitumisen strategiaan perustuva tilannekuva. Keskusteluissa oli mukana maakuntauudistus Uusimaa2019 hankkeen edustajat. Aluekehityksen asiantuntijat ovat osallistuneet uuden maakunnan strategian valmisteluun, ennakointiprosessin hahmottamiseen ja kasvupalveluihin liittyvään valmisteluun. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (Regional research and innovation strategies for smart specialisation, RIS3) toteuttaminen on edennyt hyvin. Strategian temaattisia sisältöjä on selkeytetty vastaamaan Uusimaa 2.0 -ohjelmaa. Päivityksellä strategiaa on jonkin verran täsmennetty ja sen toimeenpanoa on suunnattu toteuttamaan paremmin alueen tarpeita. Suurin muutos on tehty Fiksu kansalainen ja Hyvinvointikaupunki teemoihin yhdistämällä ne strategian toimeenpanossa saatujen kokemusten ja kommenttien perusteella yhdeksi Ihmisten kaupunki teemaksi. Aiemmista kärkiteemoista säilyvät cleantech, terveys ja hyvinvointi sekä teollisuuden digitaalisuus. Käytännössä RIS3-strategiaa toteutetaan vuonna 2018 rakennerahastohankkeiden ja erityisesti AIKO ERM -hankkeiden (alueelliset ja innovatiiviset kokeilut) valintakriteerien kautta. Useamman AIKO-hankkeen kokonaisuudella edistetään mm. terveydenhoidon digitalisoitumiseen liittyvää alueellista kehitystyötä sekä digitaalisten palveluiden saatavuutta Uudellamaalla. EU-palvelu järjesti helmikuussa 2018 elintarvikealan FOOD KIC ja EIT CLIMATE KIC - verkostojen yhteistyömahdollisuuksia kartoittaneen workshopin Pasilassa. Mukana oli edustajia myös Hyvinkään Palopuron symbioosi-hankkeesta sekä huippututkijoita LUKEsta.

6 HelsinkiSmart.fi -sivusto on saanut lisää erityisesti kansainvälisiä kävijöitä ja myös älykkään erikoistumisen twitter-tili on saanut lisää seuraajia. Uudenmaan liiton koordinoima ieer-hanke kokosi ison joukon EU-sidosryhmiä Brysseliin keskustelemaan projektin puolivälin tuloksista. Työhön on osallistunut yli 700 ihmistä eri puolilta Eurooppaa kahden vuoden aikana. ieer-projektissa kerätty tieto ja kokemukset on koottu yksiin kansiin: seminaarissa julkaistu sähköinen käsikirja esittelee projektin tärkeimmät tulokset ja parhaat käytännöt nuorten yrittäjien tukemisessa. Tiedon ja osaamisen muuttaminen toiminnaksi on jo alkanut, sillä seminaarissa allekirjoitettiin kymmenen alueellista toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmat sisältävät yhteensä 50 toimenpidettä ieeralueiden yrittäjyyden tukemiseen vuosina BRIDGES-hankkeessa tehtiin alkuvuodesta selvitys Uudenmaan innovaatioekosysteemistä, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyöstä sekä hankkeessa pilotoitujen innovaatiokumppanuuksien jatkoedellytyksistä. Spinversen tekemän selvityksen tuloksista järjestettiin maalikuun lopussa avoin seminaari, johon osallistui keskeisimpien organisaatioiden edustajia. Selvitys luo pohjaa hankkeen toimintasuunnitelmalle. PASSAGE-hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi maaliskuun lopussa. Hankkeessa viimeisteltiin ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma yhdessä virolaisen Harjun kuntien liiton kanssa. Suunnitelmaa toteutetaan hankkeen toisessa vaiheessa seuraavan kahden vuoden aikana. Toimintasuunnitelmassa on neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka ovat politiikkaohjelmiin vaikuttaminen, vähähiiliset liikennehankkeet, yhteistyön tiivistäminen ja hankkeen tuloksista tiedottaminen. Lisäksi viimeisteltiin salmien hiilipäästöselvitystä ja politiikkasuosituksia. Viestintä Viestintäyksikkö on tukenut aktiivisesti liiton asiantuntijoita liiton ydintuotteiden viestinnässä. Kaavaviestinnässä pääpaino oli Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluvaiheessa. Valmisteluaineisto tuli nähtäville ja sitä varten valmisteltiin verkkoaineistoja ja tiedotettiin kommentointimahdollisuudesta laajasti. Yhdessä kaava-asiantuntijoiden kanssa suunniteltiin laadukas piirrosvideo esittelemään Uusimaa-kaavan tärkeimpiä teemoja. Maakuntaohjelman jalkauttamiseksi ideoitiin Uusimaa 2.0 RoadShow. Neljän etapin kiertue huhti-toukokuussa nostaa keskusteluun Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan päivänpolttavat kehittämiskysymykset. Viestintä markkinoi ja tiedottaa tapahtumista. Toukokuisen Uusimaa-viikon viestintä käynnistyi ja viikon tapahtumakirjo koottiin teemaviikon omille verkkosivuille. Mukana on tänä vuonna ennätysmäärä tapahtumia eri puolilta Uuttamaata. Twitteriä ja Facebookia hyödynnettiin tehokkaasti liiton jokapäiväisessä viestinnässä. Lisäksi on hankittu uutena työvälineenä viestiseinä, joka mahdollistaa yleisön helpon osallistamisen tapahtumissa viestein ja äänestyksin. Mediassa erityistä huomiota saivat Tallinna-tunnelin selvityshankkeen tulosten julkistaminen Tallinnassa sekä maakuntavaltuuston maaliskuun kokous. Tunnelihankkeesta uutisoitiin maailman laajuisesti satoja juttuja ja sen tuloksista kertova video sai yli katsojaa. Viestintä kutsui myös median edustajia tutustumaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toisessa tilaisuudessa toimittajia perehdytettiin maakuntakaavaan sekä liiton toimintaan yleisesti. Rakennerahastokauden puolivälin tilaisuus järjestettiin maaliskuussa. Vuoroin Hämeen ELYn kanssa julkaistava uutiskirje ilmestyi liiton valmistelemana.

7 Kansainväliset asiat Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta jakautuu 1) toimintaan kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa 2) Helsinki EU Officen toimintaan Brysselissä 3) kahdenvälisiin kansainvälisiin alueellisiin yhteistyösuhteisiin 4) Uudenmaan liiton yksiköiden itsenäiseen kansainväliseen toimintaan. EU-vaikuttamisen kärki on alkuvuonna 2018 kohdistunut tulevaan EU-rahoituskauteen, erityisesti rakennerahastoihin (EAKR, ITI, Interreg), älykkään erikoistumisen toimintatavan jatkumiseen tulevalla EU-rahoituskaudella sekä seuraavaan EU:n tutkimus- ja innovaatioohjelmaan. EU-vaikuttamistyötä on tehty monikanavaisesti useissa eri tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Toimintatapoina ovat olleet suora vaikuttaminen EU-instituutioiden avainvirkamiehiin sekä järjestöjen kautta vaikuttaminen (CPMR Conference on Peripheral Maritime Regions, BSSSC, ERRIN, UNIFI, EU:n metropolialueiden Brysselin yhteistyöverkosto). EU-vaikuttamista on tehty alkuvuonna myös suhteessa Työ- ja elinkeinoministeriöön, jolloin on vaikutettu Suomen kansalliseen EU-kantaan erityisesti EU:n tulevissa rahoituskehyksissä ja koheesiopolitiikassa. Helsinki EU Office on laatinut yhdessä Provence-Alpes-Côte d Azur- alueen edustajan kanssa ERRIN-järjestön (European regions research and innovation network) älykkään erikoistumisen työryhmän vuoden 2018 toimintasuunnitelman, jossa huomioitiin Uudenmaan liiton EUvaikuttamisen tavoitteet. Liitto ja Helsinki EU Office ovat myös toimineet aktiivisesti ERRINverkoston työryhmissä. Brandenburgin alueen kansliapäällikkö delegaatioineen oli liiton vieraana tammikuun lopussa. Vierailun yhteydessä sovittiin jatkoyhteistyöstä mm. älykkään erikoistumisen ja digitalisaation aloilla. Lisäksi Länsi-Pommerin marsalkka Olgierd Geblewicz vieraili liitossa tammikuussa Myös Helsingin yliopiston ja Hanken Svenska Handelshögskolanin rehtorit ovat tehneet Brysseliin EU-edunvalvontavierailun Helsinki EU Office valmistelutyön pohjalta. Liiton ja Valencian alueen yhteistyösopimus, johon liittyy mm. yrittäjyyteen, kulttuuriin ja älykkääseen erikoistumiseen liittyviä alueita, on valmistunut. CPMR-järjestön Itämerikomission johtoryhmän kokoukset on järjestetty Helsinki EU Officessa Brysselissä tammikuun puolessa välissä ja Uumajassa BSSSC-järjestön hallituksen kokous järjestettiin Tukholmassa FinEst link-hankkeen tulokset Helsinki- Tallinna-tunnelin osalta esiteltiin EU-sidosryhmille Euroopan parlamentissa Brysselissä helmikuun lopussa. Helsinki EU Officen uuden sopimuskumppanin Taideyliopiston kanssa on aloitettu yhteistyö yhteisellä työpajalla, minkä tuloksena laadittiin yhteistyön kehyssuunnitelma vuodelle Helsinki EU Officen jalkautumiset myös muihin sopimuskumppaniorganisaatioihin on aloitettu, toisin sanoen toimiston vastuuasiantuntijat perehtyvät muutaman työpäivän ajan kumppanien toimintaan paikan päällä. Näin vahvistetaan asiakastyytyväisyyttä ja työn vaikuttavuutta sekä sopimuskumppanuudesta saatavaa lisäarvoa. CPMR:n liikennetyöryhmä kokoontui Uudenmaan liitossa helmikuussa. Tilaisuudessa esiteltiin FinEst-link hankkeen keskeiset tulokset. Euroopan merellisten alueiden järjestön CPMR:n suomalaiset valtuuskunnat kokoontuivat liitossa helmikuun puolessa välissä. Aiheena olivat yhteiset EU-edunvalvonnan kysymykset ja Itämerikomission sihteeristön tulevaisuus. Uudenmaan liiton sisäistä tiedonkulkua ja synergian edistämistä kansainvälisissä ja EUasioissa on pyritty edelleen lisäämään: liiton eri yksiköistä muodostuva kansainvälisten asioiden

8 tiimi on kokoontunut aktiivisesti, minkä lisäksi myös EU-palvelun ja Helsinki EU Officen yhteistyökokous yhteisten tavoitteiden edistämiseksi järjestettiin helmikuun lopussa. Kööpenhaminan alueen EU-toimiston kanssa on tehty toiminnan vertailuselvitys osana mahdollisen tulevan maakuntaorganisaation kansainvälisten ja Brysselin toimintojen järjestämistä. Helsinki EU Officen asiantuntijat ovat tehneet tammi-maaliskuun aikana yhteensä 115 sopimuskumppaneiltaan saatua toimeksiantoa. Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vuoden alussa liiton johtoryhmä on tarkistanut strategiakaudelle suunniteltujen yleisten riskienhallinta-toimenpiteiden ajantasaisuuden. Aiemmin määritellyt toimenpiteet (3 kpl) todettiin edelleen ajankohtaisiksi. Mahdollisesti tulevan maakunta- ja sote- uudistuksen toteuttamiseen varautumisen osalta toimenpide maakuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen liiton vastuiden osalta on keskeinen. Sen määrittelyssä on otettu huomioon liiton nykyisten velvoitteiden kuten esimerkiksi maakuntakaavaprosessin mahdollisimman hyvä ja tehokas hoitaminen aina vuoden 2019 loppuun saakka. Uudistuksen toteutuessa liiton organisaatio lakkautetaan ja sen nykymuotoinen toiminta päättyy Sen myötä myös kaikki toimielimet lakkaavat lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, joka vastaa vielä vuoden 2019 tilinpäätöksen valmistelusta keväällä Sen jälkeen tuleva uusimuotoinen maakuntavaltuusto käsittelee liiton viimeisen tilinpäätöksen. Lopuksi kuntayhtymä tulee purkaa, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Perussopimuksen nojalla jäsenkuntien valtuustot päättävät purkamisesta. Johtoryhmä päätti myös vuoden 2018 sisäisen valvonnan painopisteet, jotka ovat edellä mainittuun liittyen ajantasainen maakuntauudistuksen toteuttaminen sekä valmistautuminen liiton toiminnan hallittuun päättämiseen. Sen lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia toimenpiteitä kuten liiton itse toteuttamien hankkeiden hallinnoinnin tehostamista erityisesti maksatusten osalta sekä hankevastuista huolehtimien siten, että vuodelle 2020 jatkuvat hankkeet ovat vaivatta siirrettävissä maakunnalle. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu alkuvuoden aikana. Tarkastelujaksolla liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Liiton varsinaisen toiminnan osalta menojen toteuma suhteessa talousarvioon on 23,6 %. Projekteissa näkyy merkittävänä Uusimaa2019 hankkeen vaikutus talouden tunnuslukuihin. Hankkeen talouden suunnittelu on haastavaa, koska toimintaa ei pysty ennakoimaan tarkasti etukäteen. Budjetointi on nettobudjetointia, jossa menot sopeutetaan käytettävissä oleviin tuloihin. Hankkeen budjetiksi kesäkuun 2018 loppuun on arvioitu noin 3,6 miljoonaa euroa. Hankkeen taloussuunnitelma Uudenmaan liiton talousarvion osana tarkistetaan heti väliaikaishallinnon ratkaisujen jälkeen.

9

10 10

11

12 12

13

14 14