Isosiskokurssi. Kurssimateriaali

Transkriptio

1 Isosiskokurssi Kurssimateriaali

2

3 KIITOKSET Kiitämme tämän julkaisun teossa suuresti apuna olleita Setlementtiliiton Tyttötyön verkosto -hankkeen työntekijöitä, Heli Eischeria ja Heta Mularia, jotka ovat olleet materiaalin kokoamisessa mukana suurella sydämellä ja edesauttaneet sekä tukeneet meitä tämän julkaisun teossa. Kiitos myös kaikille Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan aikaisemmille työntekijöille, jotka ovat vuosien aikana olleet kehittämässä materiaalia. Lämpimät kiitokset myös Raisa Suuroselle Isosiskoja Tyttöjen Tupatoiminnan logoista, julkaisun taitosta ja graafisen ilmeen luomisesta. Erityiset kiitokset Tyttöjen Tuvan tytöille Tia Holmille, Kauri Turjalle ja Janita Tarujärvelle, jotka ovat vastanneet julkaisun lyijykynäpiirroksista. Kati Malmi ja Piia Seppälä Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta

4 Tekijät: Kati Malmi ja Piia Seppälä Nimi: Isosiskokurssi: Kurssimateriaali Julkaisija ja kustantaja: Suomen Setlementtiliitto ry, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki Kati Malmi ja Piia Seppälä, Suomen Setlementtiliitto ry ja Ahjolan Setlementti Ulkoasu ja taitto: Raisa Suuronen / Visual RAMA Kuvitus: Tyttöjen Tuvan tytöt: Tia Holm, Kauri Turja, Janita Tarujärvi ja Maria Kirsilä Setlementtijulkaisuja 27 ISBN (rengaskirja) ISBN (PDF) ISSN:

5 Isosiskokurssi Kurssimateriaali

6

7 SISÄLLYS ISOSISKO- JA TYTTÖJEN TUPATOIMINNAN MATERIAALIT TERVETULOA ISOSISKOKURSSILLE! 1. JOHDANTO Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta Setlementtityö Sosiokulttuurinen innostaminen 2. ISOSISKOTOIMINTA Ketkä ovat Pikkusiskoja? Isosiskotoiminta miksi? Hyvä kohtaaminen Isosiskon polku Mutkia matkassa? Tukihenkilötoiminta 3. SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYTTÖTYÖ Mitä on tyttötyö? Mikä sukupuolisensitiivisyys? 4. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoiminnan motiivit Isosiskotoiminta vapaaehtoistoimintana 5. KÄYTÄNNÖN TYÖVÄLINEITÄ JA HARJOITUKSIA Minä ja itsetunto Itsetunnon määritelmiä Itsetunnon vahvistusta Itsetuntotehtäviä Erilaisia Pikkusiskoja 6. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 7. MATERIAALIVINKKEJÄ 8. YHTEYSTIEDOT 7

8 ISOSISKO- JA TYTTÖJEN TUPATOIMINNAN MATERIAALIT Isosiskokurssimateriaali, Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan toimintatapojen ja menetelmien kuvaus sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla voi käynnistää Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan uudelle paikkakunnalle. Materiaalit on laadittu siten, että toimintamuotoja voi käynnistää ja toteuttaa joko yhdessä tai erikseen. Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan materiaalit on jaettu kahteen osaan. Isosiskokurssimateriaali on tarkoitettu Isosiskokurssin koulutusmateriaaliksi. Tyttöjen Tupatoiminta: toimintatavat ja menetelmät ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas muodostavat toisen kokonaisuuden, joka on tarkoitettu toimintaa käynnistäville tahoille. Tyttöjen Tupatoiminnan materiaalissa kuvataan toiminnan tausta setlementin sosiaalisessa nuorisotyössä ja sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksessä, keskeiset toimintamuodot, tarvittavat tilat sekä esimerkkeinä joitakin tapahtumia ja teemapäiviä. Sosiokulttuurisen innostamisen mukaisesti uuden Tyttöjen Tuvan toiminta muotoutuu sen oman kävijäkunnan näköiseksi ja voi olla toiminnoiltaan hyvinkin erilaista kuin tässä kuvauksessa. Isosiskokurssimateriaalin pohjalta opiskellaan asioita Isosiskokurssilla. Jokainen kurssin käynyt saa sen mukaansa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin oppaassa käsitellään Isosiskotoiminnan perusteita ja tavoitteita. Opas on kirjoitettu erityisesti Isosiskokurssin tukimateriaaliksi ja siinä käsitellään erilaisia Isosiskotoiminnan käynnistämiseen ja koordinaatioon liittyviä asioita. Materiaalit on laadittu osana Suomen Setlementtiliitto ry:n Tyttötyön verkosto -hanketta ( ), joka saa rahoituksensa RAY:ltä. Hankkeen tavoitteena on levittää tyttötyön osaamista ja verkottaa tyttötyöntekijöitä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Materiaalien kirjoittamiseen ovat osallistuneet Ahjolan Tyttöjen Tuvan työntekijät Kati Malmi ja Piia Seppälä sekä Tyttötyön verkosto -hankkeen työntekijät Heli Eischer ja Heta Mulari. Tervetuloa Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan maailmaan! 8

9 TERVETULOA ISOSISKOKURSSILLE! Tällä kurssilla tulet tutustumaan Isosisko-vapaaehtoistoimintaan. Kurssilla saat tietoa Isosiskomallin taustalla vaikuttavista ajatuksista ja ideologiasta sekä Isosiskotoiminnasta käytännössä. Kurssilla kuljemme läpi vapaaehtoisen Isosiskotoiminnan polun; ylämäet, alamäet ja mutkat myös! Jokainen Isosisko ja Pikkusisko tekee yhteisestä matkastaan ainutlaatuisen kokemuksen, johon annamme esimerkkejä, neuvoja ja aina tarvittaessa autamme reitin varrella. Tavoitteenamme on tutustuttaa Sinut toimintaamme ja samalla tutustua Sinuun, jotta löydät juuri Sinulle sopivan Pikkusiskon matkakaveriksi. Varoitus: Reissulla saatat oppia jotain itsestäsi ja saada riippuvuutta aiheuttavan kokemuksen! Ole oma itsesi, muuten ei ole ketään kaltaistasi Terveisin Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminnan kehittäjät Kati ja Piia 1. JOHDANTO Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta Tamperelaisen Ahjolan Setlementin Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta lähti liikkeelle Isosiskoprojektista ( ), jonka aikana kehitettiin uusia tyttötyön toimintamalleja tyttöjen toiveista ja tarpeista lähtien. Toiminta alkoi vapaaehtoispohjalta. RAY alkoi rahoittaa toimintaa vuodesta 2001 lähtien. Rahoituksen myötä projektiin saatiin työntekijä, ja marraskuussa 2001 projektille avattiin Tampereen Pispalaan omat tilat, jotka nimettiin Tyttöjen Tuvaksi. Projekti sai RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen vuonna Hiljalleen Tyttöjen Tuvasta alkoi tulla isompi osa toimintaa, ja monille Pikkusiskoille Tuvalla käynnistä on muodostunut tärkeä harrastus. Isosiskotoiminta on edelleen toiminnan perusta ja Isosiskot ovat toiminnan kannalta korvaamattomia. 9

10 Isosiskotoiminnan arvot ovat: tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus jokaisen ihmisen arvostaminen omana itsenään, omana persoonanaan ihmisen hyväksyminen sellaisenaan, vaikkei aina hänen tekojaan voisikaan hyväksyä lapsuuden arvon huomioiminen: annetaan lasten olla lapsia erilaisuuden hyväksyminen erilaisuus on rikkaus! ihmisten kasvun tukeminen täyteen persoonaansa moninaisen tyttöyden ja naiseuden arvostaminen auttaminen maailman parantaminen pienistä asioista iloitseminen kauniit, ihanat asiat rikastunut kauneuden käsite rauhoittuminen pysähtyminen läsnäolo kuunteleminen tavoitteellisuus Isosiskotoiminnan lähtökohtana on tyttöjen omaehtoisen tekemisen, osaamisen ja oppimisen edistäminen. Tytöt ja nuoret naiset ovat aktiivisia toimijoita ja ohjaajan rooli on toimia tukena ja koordinaattorina. Toiminnassa tytöt ja nuoret naiset pääsevät kehittämään sosiaalisia taitojaan ja saavat yksilöllisiä ja yhteisöllisiä onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on, että toimintaan osallistuminen vahvistaa tyttöjen ja nuorten naisten tervettä itsetuntoa. 10 Setlementtityö Ihmisten keskellä, ihmisten kesken Isosiskomalli on kehitetty Tampereella osana Ahjolan Setlementin nuorisotyötä. Setlementtityö perustuu setlementtiarvoille, joista keskeisimpiä on usko yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen. Koko elämän kirjon kattavassa setlementtityössä toteutetaan käytännössä yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden ihanteita. Suomalaisen setlementtiliikkeen toiminta-ajatuksena on toimia poliittisesti sitoutumattomana, ekumeenisen kristillisen perustansa tunnustavana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista sekä elämän eheytymistä. Suomessa setlementtejä on 36 ja Setlementtityötä tehdään noin 30 maassa. Setlementtiliike toimii sillanrakentajana erilaisten ihmisten ja yhteisöjen välillä. Liikkeen piirissä kehitetään kansalaistalotoimintaa, erilaisia asumisen palveluita, tuetaan uussuomalaisten kotoutumista ja tarjotaan apua vaikeisiin elämäntilanteisiin esimerkiksi päihdekuntoutuksen ja perheväkivaltatyön kautta. Setlementeillä on myös useita kansalaisopistoja, jotka tarjoavat monipuolisia opinto- ja harrastusmahdollisuuksia. Setlementtiliike on sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön kehittäjä. Vapaaehtoisten, kuten esimerkiksi Isosiskojen työpanos setlementtityössä on merkittävä.

11 Sosiokulttuurinen innostaminen Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoimintaa on kehitetty sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksessä. Sosiokulttuurisessa innostamisessa keskeistä on hyvän arjen tavoitteleminen ihmisten kokemusmaailmasta ja arkipäivästä käsin. Innostamisen kautta ihmisiä tuetaan kasvamaan aktiivisiksi toimijoiksi yhteisöissään ja vahvistetaan heidän tietoisuuttaan toimintansa laajemmasta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Pienimuotoisen yhteisen tekemisen mahdollistaminen tukee Isosiskotoimintaa. Isosiskot ja Pikkusiskot voivat järjestää yhteisiä tapaamisia, tempauksia ja tapahtumia. Oma yhteinen tila helpottaa tällaisen toiminnan järjestämistä. Tampereella ajatus Tyttöjen Tuvasta syntyi, kun huomattiin miten monet Pikkusiskot olivat yksinäisiä. Isosisko-Pikkusiskoparit halusivat tavata toisia Isosisko-Pikkusiskopareja mukavan yhteisen tekemisen kuten pelaamisen ja leipomisen merkeissä. Näin yksinäisille Pikkusiskoille tarjoutui mahdollisuuksia löytää samanikäisiä kavereita. Lapset kohteina Perustana välillinen ajattelu Sijoitus lapsiin ja lasten hyvinvointiin on kannattavaa Tulevaa työvoimaa Lapset valmennettavia Lapset tulevia kansalaisia/ kuntalaisia Lapsissa on tulevaisuus Aikuinen suunnittelee, päättää ja toteuttaa; Lapsi ottaa osaa valmiiseen Lapset toimijoina Perustana lapsen oikeudet Lasten hyvä elämä on heidän oikeutensa Arvokkaita lapsia Osaavia ja pystyviä Lapset ovat NYT tämän päivän kansalaisia/kuntalaisia Lapset ovat myös nykyisyys Lähtökohtana lapset osallistuvat jo ideointiin; yhdessä pohdintojen tekeminen Lähde: Elina Nivala ISOSISKOTOIMINTA Isosiskotoiminnan tavoitteena on löytää toimintaan mukaan ilmoittautuneille peruskouluikäisille tytöille eli Pikkusiskoille Isosisko. Isosisko on vastuullinen aikuinen, vähintään 18-vuotias nainen. Isosisko on ystävä ja tuki arkeen ja naiseksi kasvamiseen. Isosiskona voi toimia täysi-ikäinen nainen, jolla on terveet elämäntavat ja halu toimia myönteisenä mallina nuoremmalle tytölle ja joka on muuten soveltuva toimimaan Isosiskona. Isosiskon ei tarvitse olla sosiaali- ja terveysalan tai nuorisotyön opiskelija tai ammattilainen. Isosiskona toimiminen on vapaaehtoistyötä. Se on itsessään palkitsevaa ja antoisaa ja sen kautta voi saada pienen ystävän ja seurata hänen kasvun vaiheitaan. Isosiskona toimimisen edellytyksenä on Isosiskokoulutukseen osallistuminen. Isosiskoille järjestetään virkistystoimintaa, jatkokoulutusta ja tukea Isosiskona toimimiseen. 11

12 Isosisko-Pikkusiskopareja muodostettaessa otetaan huomioon molempien osapuolten toiveet tulevasta Iso- tai Pikkusiskosta iän, perhetilanteen ja temperamentin suhteen. Yhtä tärkeää on, että siskoksilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Näin he löytävät yhteistä kivaa tekemistä. Isosiskotoiminnan koordinaattori muodostaa Isosisko-Pikkusiskoparin Isosiskokurssin käyneistä täysi-ikäisistä naisista ja toimintaan mukaan ilmoittautuneista tytöistä (ks. lisää kohdasta Isosiskon polku). Isosisko ja Pikkusisko tapaavat toisiaan yhdestä neljään kertaan kuukaudessa sopimuksen mukaan. Isosisko, Pikkusisko ja hänen vanhempansa suunnittelevat tapaamiskerrat ja toiminnan raamit yhteisvoimin. Yhdessä olemisen ja tekemisen sisällön Isosisko ja Pikkusisko suunnittelevat yhdessä. Tässä on erityisen tärkeää ottaa Pikkusiskon toiveet huomioon. Jos Pikkusiskon on vaikea tietää mitä hän mielellään tekisi, kannustaa Isosisko häntä pienin askelin oppimaan tahtomista ja valitsemista. Pikkusisko voi aluksi valita kahdesta eri asiasta tai jos sekin on vaikeaa, niin leikin avulla Minkä ottaisin jos olisin.. voi myös harjoitella tahtomista ja valitsemista. Arjen keskelle on hyvä keksiä pieniä juhlia piristämään päivää. Siskokset voivat yhdessä ideoida esimerkiksi mukavia hemmotteluhetkiä antamaan voimia arkeen. Ketkä ovat Pikkusiskoja? Pikkusisko on kuka tahansa peruskouluikäinen vuotias tyttö, joka haluaa tulla Isosiskotoimintaan mukaan. Osa tytöistä tulee mukaan jonkin tahon, kuten sosiaalityöntekijän, kuraattorin tai opettajan ohjaamana. Osa tytöistä taas löytää tiensä toimintaan kavereiden, tuttujen tai vanhempien kautta. Toimintaan mukaan tullessa tytölle kerrotaan Isosiskotoiminnasta. Tytöt ovat mukana vapaaehtoisesti ja heillä on siihen vanhempien lupa. 12 Isosiskotoiminta miksi? Isosiskotoiminnan kautta voi tavoittaa tyttöjä monenlaisissa elämäntilanteissa aivan tavallisia tyttöjä, joilla on kaikki asiat hyvin, mutta myös tyttöjä, joilla on hyvinkin paljon ongelmia kotona, koulussa ja / tai kaveripiirissä. Toiminnan avulla voi tukea niin sanotulla harmaalla vyöhykkeellä olevien perheiden tyttöjä. Heillä on ongelmia, mutta he eivät jostain syystä halua tukeutua sosiaalityöhön. Isosiskotoiminnan kautta näille tytöille voidaan tarjota apua ja tukea elämään, ilman että perhe on suoraan tekemisissä sosiaalitoimen kanssa. Tällöin tyttö saa apua ja tukea luotettavalta aikuiselta naiselta, Isosiskolta. Oli Pikkusiskon tarve saada Isosisko millainen tahansa, Pikkusiskoille on hyötyä kannustavasta ja hyväksyvästä ilmapiiristä ja vertaistuesta sekä tukihenkilöstä. Isosiskotoiminta on niin sanottua matalan kynnyksen toimintaa, johon osallistuminen ei leimaa ketään. Se, että ei ole viranomainen, vaan Isosisko, on hyvä monessa tilanteessa. Pikkusiskojen yleisin tuen tarve on itsetunnon tukeminen.

13 Isosiskona toimiminen on antanut minulle mukavan kokemuksen. Lisäksi olen päässyt osallistumaan Tyttöjen Tuvan hauskoihin tapahtumiin, kuten Prinsessa Päivään. -Isosisko- Nyky-Suomen lasten ja nuorten yleisiä ongelmia: liian varhainen vastuunotto omista ja perheen asioista / aikuisen rooliin joutuminen lapsi on jätetty yksin puutteellinen perushoito, epäsiisteys, nälkäisyys väsymys, uneliaisuus, unihäiriöt itkuisuus, aggressiivisuus, levottomuus, säikähtely vetäytyminen kontakteista, sulkeutuneisuus, arkuus, eristäytyminen ympäristöstä fyysisen kosketuksen välttely runsas sairastelu kehitykselliset taantumat / viivästymät kiusaaminen / kiusatuksi joutuminen, väkivaltaisuus päihde- ja muut riippuvuusongelmat itsetuhoisuus, tapaturma-alttius, itsensä vahingoittaminen rajattomuus, ikään ja kehitysasteeseen kuulumattomat teot ja kielenkäyttö karkailut, näpistely ja varastaminen, muu rikollinen käyttäytyminen syömishäiriöt, ruokailuongelmat itsenäistymisongelmat oppimisvaikeudet, koulunkäynti / opiskeluvaikeudet mielenterveysongelmat esim. alakuloisuus, surumielisyys, masentuneisuus, unihäiriöt ristiriidat perheenjäsenten kanssa vanhemman / vanhempien masennus, psyykkinen sairaus, väsymys, uupumus vanhemman riippuvuusongelmat (päihteet, peliriippuvuus, työnarkomania tms.) vanhempien kyvyttömyys asettaa lapselle rajoja, vuorokausirytmiä tms. vanhemman takertuminen lapseen, ylihuolehtiminen lapsen pahoinpitely tai hyväksikäyttö lapsen aliarvioiminen, mitätöinti, panettelu, unohtaminen, vihamielisyys tai ärtymys lasta kohtaan 13

14 Erityisesti tytöt, joilla on joitain näistä ongelmista hyötyvät Isosiskotoiminnasta. Vapaaehtoisten Isosiskojen avulla kaikenlaisiin perheisiin voi saada tukea ja varhainen puuttuminen mahdollistuu. Mikäli perheen ongelmat ovat vakavampia ja vaativat ammattilaisten kuten terveydenhoitajan, psykologin tai sosiaalityöntekijän apua, on Isosiskon hyvä kääntyä vapaaehtoistyön koordinaattorin tai sosiaalityöntekijän puoleen. Isosiskon tehtävä ei ole parantaa perheen tai lapsen ongelmia, vaan antaa arkeen iloa! Pikkusiskona oleminen on hauskaa! Itse olen 9 wee. Mulla on vähä niinku Isosisko mutta se on vaan tukihenkilö.tavataan noin kerran viikossa käydään kaupungilla, uimassa, leffassa ja täällä tuvalla. -Pikkusisko- Isosiskona toimiessa sai tehdä asioita, joita ei enää muuten koskaan tee, kuten askarrella, pelata lautapelejä, piirtää ja värittää! :O) 14

15 Hyvä kohtaaminen Rauhallisuus, kärsivällisyys, ajan antaminen Arvostus, kunnioitus, tasa-arvoisuus Kuunteleminen, vuorovaikutus, dialogi Avoin ja positiivinen ilmapiiri Isosiskolta ei vaadita ihmeitä, mutta on kuitenkin hyvä huomioida muutamia asioita lapsen tai nuoren kohtaamisessa. Kun tapaat Pikkusiskon, anna hänelle aikaa ja ole hetkessä vain häntä varten. Se, mitä teette, on toissijaista, tärkeintä on yhdessäolo ja välittäminen. Tukisuhteessa tulee pyrkiä siihen, että Pikkusisko tuntisi olevansa se aktiivinen osapuoli. Kun kohtaatte, kysy mitä Pikkusiskolle kuuluu ja mitä viime aikoina on tapahtunut: mukavia ja kurjempia juttuja? Ole itse aito ja avoin, mutta muista, että jokainen asettaa omat rajansa. Pikkusiskolle ei tarvitse eikä saa kertoa asioita, joita hänen ei ole hyvä kuulla. Jutteleminen on helpompaa ja luontevampaa jos samalla tekee jotakin, esimerkiksi pelaa tai askartelee. Myös ulkona käveleminen voi olla hyvä tapa jutella. ISOSISKO KUUNTELIJANA Viestitä: Hyvä, kun kerrot. Yritä löytää aikaa ja rauhallinen tila puhumiselle. Puhu Pikkusiskon omalla kielellä. Ilmaise, että haluat ja kestät kuulla. Älä painosta kertomaan. Ota yhteyttä Isosiskotoiminnan työntekijöihin tai sosiaalityöntekijöihin tarpeen mukaan. Älä jää yksin miettimään asiaa! Olet vaitiolovelvollinen! Mikäli kyseessä on hyväksikäyttö tai rikollinen toiminta, sinulla on velvollisuus kertoa asiasta eteenpäin. 15

16 Isosiskon polku Isosiskokurssi Kurssilla koulutetaan ja haastatellaan vapaaehtoiset Isosiskot. Isosisko- ja Pikkusiskoparit Isosiskotoiminnan koordinaattori muodostaa parit molempien toiveiden mukaan. Isosiskolle kerrotaan Pikkusiskon nimi, ikä, harrastukset sekä muut tarvittavat tiedot ja kysytään onko hän valmis tytön Isosiskoksi. Tämän jälkeen Pikkusiskon perheelle kerrotaan Isosiskosta ja varmistetaan haluaako Pikkusisko vielä Isosiskon. Alkupalaveri Sovitaan yhteinen aika alkupalaveriin, joka voidaan pitää Pikkusiskon kotona tai muussa viihtyisässä tilassa. Mukana on koordinaattori, Isosisko, Pikkusisko ja tytön huoltajat. Toisinaan tapaaminen voidaan järjestää sosiaalityöntekijän tai terveydenhoitajan luona, mikäli he ovat ohjanneet Pikkusiskon toimintaan. Tapasimme noin kerran viikossa riippuen Pikkusiskoni harrastuksista ja omista koulupäivistäni. Taukoa pidimme esimerkiksi joululomalla, jos olin matkalla tai muuten kiireinen tai sairaana. -Isosisko- 16 kävely, luistelu, uiminen, lukeminen, metsäretki, lautapeli, museokäynti, kirjasto, jäätelöannos, särkänniemi, kirpparikierros, koiranhoito, juttelu, päiväkirjankirjoitus, tanssi, marjastus, viikinsaari, shoppailu, kahvittelu, leipominen, ulkoilu, musiikinkuuntelu, pyöräily, kollaasi, piknikki, elokuvat, hemmottelu, hiihtoretki, kutominen, muumilaakso, delfinaario, piirustus, teatteri, askartelu Mitä Sinä haluaisit tehdä Pikkusiskosi kanssa?

17 Tapaamisen tarkoituksena on jutella ja tutustua Isosiskoon ja Pikkusiskoon sekä jutella molempien toiveista tekemisen suhteen. Tapaamisessa vaihdetaan yhteystietoja ja sovitaan ensimmäisestä tapaamisesta. Alkupalaveri kestää noin tunnin. Mikäli toimit Isosiskona virallistettuna tukihenkilönä, katso kohta tukihenkilötoiminta. Alussa tutustuimme toisiimme ja mietimme mitä tehdä yhdessä. Koska Pikkusiskoni oli liian nuori kulkemaan yksin bussilla oli ideana, että me yhdessä pystyimme käymään niissä paikoissa, mihin oli pidempi matka. -Isosisko- Tapaamisista sopiminen Isosisko ja Pikkusisko tapaavat sovitusti, ja Pikkusiskon vanhempien tulee tietää tapaamisista. Sovi tapaamiselle sellainen aika, joka varmasti käy molemmille. Jos kuitenkin joudut perumaan sovitun ajan tai Pikkusisko peruu, sopikaa uusi tapaaminen heti, jos mahdollista. Tapaamisten olisi hyvä olla säännöllisiä. Siskokset tapaavat yhdestä neljään kertaan kuussa, keskimäärin kahdesti kuussa. Ilmoita Pikkusiskolle ja perheelle, mikäli joudut pitämään pidemmän tauon tapaamisissa loman tai opintojen vuoksi. Muista, että yhteyttä voi pitää muutenkin kuin tapaamalla! Aloitus Anna tutustumiselle aikaa useampi tapaamiskerta ja ole kärsivällinen. Koordinaattori kysyy sähköpostilla kuulumisia ensimmäisen tapaamisen jälkeen ja auttaa, jos jokin asia tuntui vaikealta. Vastuu Isosisko-Pikkusisko tapaavat molemmat omalla vapaa-ajallaan ja heidän tulee itse huolehtia vapaa-ajanvakuutuksistaan. Isosiskotoiminta ei vastaa vahingonkorvauksista. Kulut Siskossuhteessa periaatteessa molemmat maksavat omat kulunsa. Toki Pikkusiskon perhe voi maksaa Isosiskonkin kuluja, samoin kuin Isosisko voi maksaa jotakin Pikkusiskon puolesta yhteisestä sopimuksesta. Vaikka tapaamisissa meni välillä aikaa, ja aina ei niin huvittanut, tuli tapaamisista aina hyvä mieli. Tiesin olevani Pikkusiskolleni tärkeä ja hän aina odotti näkemistäni innolla. -Isosisko- 17

18 18

19 Virallistetussa tukihenkilösuhteessa Isosisko saa kulukorvauksen ja palkkion sosiaalitoimelta, jota voi käyttää omiin ja Pikkusiskon kuluihin. Eri paikkakunnilla voi olla eri käytäntöjä. Luottamus ja sitoutuminen Isosiskot ovat vaitiolovelvollisia Pikkusiskojen asioista, eikä Pikkusiskon salaisuuksia saa myöskään kertoa hänen vanhemmilleen. Poikkeuksia vaitiolovelvollisuudesta ovat tilanteet, joissa on kyse hyväksikäytöstä tai jostain muusta rikollisesta toiminnasta. Silloin on jokaisella velvollisuus viedä asiaa eteenpäin. Pikkusiskolle on hyvä kertoa, että tällaisista asioista Isosiskon on kerrottava eteenpäin. Luottamuksellisista asioista voi puhua Isosiskotoiminnan koordinaattorille, jolla on vaitiolovelvollisuus. Isosisko ja koordinaattori voivat sopia yhteisestä Isosiskovartista. On tärkeää, että olet sitoutunut Isosiskona toimimiseen. Pikkusiskolle on valtava pettymys, jos kauan odotettu Isosisko lopettaakin melkein heti. Yhteistyö Pidä yhteyttä myös Pikkusiskon perheeseen. Jos tapaatte usein Pikkusiskon kodin ulkopuolella, käy silti välillä tapaamassa vanhempia tai soita heille. Yhteistyö sujuu paremmin, kun pidät hyvät välit vanhempiin. On tärkeää keskustella vanhempien kanssa, mutta älä anna sen liikaa häiritä Pikkusiskon ja sinun tapaamisia. Isosiskotoiminnan tehtäviin ei kuulu lastenhoitajien välittäminen, mutta halutessaan Isosisko voi hoitaa Pikkusiskoa ja myös perheen muita lapsia. Sopimus on tällöin perheen ja Isosiskon välinen. Yhteydenpito Mikäli olet Isosiskona myös virallistettu tukihenkilö, tulee sinun toimittaa sosiaalitoimeen kerran kuussa raportti, josta Pikkusiskon sosiaalityöntekijä saa tiedon tapaamisistanne. Eri paikkakunnilla voi olla eri käytäntöjä. Ole tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijään puhelimitse. On hyvä olla yhteydessä myös Isosiskotoiminnan koordinaattoriin puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla tai käymällä toimistolla. Koordinaattorin on hyvä tietää mitä teille kuuluu, viesti siis ilot ja murheet! Mikäli tapaamisiin tai yhteydenpitoon puhelimitse tai sähköpostilla tulee pitkä tauko, on Isosisko velvollinen ottamaan yhteyden Pikkusiskoon tai toiminnan koordinaattoriin, joka selvittää tilannetta Pikkusiskolta. Lopetin Isosiskona toimimisen, kun muutin toiselle paikkakunnalle asumaan, silti pidämme vielä silloin tällöin yhteyttä esimerkiksi joulukorteilla. -Isosisko- 19

20 Henkilökohtainen ohjaus Sinun on mahdollista pyytää Isosiskotoiminnan koordinaattorilta henkilökohtaista keskusteluaikaa eli Isosiskovarttia, jolloin tapaamisessa keskustellaan siskosten kuulumisista. Mikäli toimit tukihenkilönä, on sinulla mahdollisuus keskustella myös sosiaalityöntekijän kanssa tarvittaessa. Älä epäröi pyytää keskusteluaikaa tai soitella pienistäkään asioista! Mikäli koordinaattori ei osaa itse auttaa, hän etsii tahon, josta saat asiantuntijan apua. Esimerkkinä oleminen Muistathan, että toimit esimerkkinä Pikkusiskollesi ja myös muille Pikkusiskoille, kun tapaat heitä. Lopetus Ilmoita Isosiskotoiminnan työntekijöille lopettamisesta. TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ! Jos olet Isosiskona lopettamassa toimintaa, keskustele asiasta mahdollisimman pian Pikkusiskon ja tämän perheen kanssa. Tarvittaessa voit pyytää apua. Jos Isosisko yhtäkkiä vain katoaa Pikkusiskon elämästä, voi Pikkusisko helposti syyttää siitä itseään. Jos olet ollut samalla myös tukihenkilö, asiasta tulee ilmoittaa myös sosiaalityöntekijälle. 20 Mutkia matkassa? Ekatapaamisella Pikkusisko ei sanonut sanaakaan Ensimmäinen tapaaminen on aina jännittävä molemmille. Kerro, että sinuakin jännittää. Vaikka sinusta tuntuisi, että et ole saanut mitään yhteyttä Pikkusiskoosi, saattaa hän kotona ja kavereilleen hehkuttaa tapaamistanne. Anna tutustumiselle aikaa useampi tapaaminen ja mieti esimerkiksi vaihtoehtoista tekemistä, jonka lomassa seuraavalla kerralla on helpompi jutella. Jos Pikkusisko ei osaa sanoa, mitä haluaa tehdä, tai kaikki on ihan sama, anna hänelle muutama vaihtoehto, joista valita. Mikäli tapaamisenne ei käynnisty tai tarvitset muuten tukea, ota yhteys Isosiskotoiminnan koordinaattoriin. Pikkusisko ei ilmoita, jos ei pääse tapaamiseen Molempien tulee sitoutua yhteisesti sovittuihin tapaamisiin. Jos Pikkusisko on nuorempi, varmista aina että vanhemmat tietävät tapaamisistanne (mieluiten olemalla itse yhteydessä vanhempiin).

21 Kerro Pikkusiskolle (ja vanhemmille), että sinusta tuntuu kurjalta, jos tapaamisenne ei onnistu. Sopikaa yhdessä peruutuksista ja varmista tapaaminen etukäteen. En saa yhteyttä Pikkusiskon vanhempiin Yhteistyö vanhempien kanssa saattaa olla haastavaa, varsinkin jos lapsi on jo isompi ja itsenäinen. On kuitenkin tärkeää, että saat yhteyden vanhempiin. Yritä soittaa tai lähetä viesti vanhemmille pienemmässä asiassa, tai käy Pikkusiskon kotona, kun haet häntä tai saatat kotiin. On hyvä muistaa, että perheen tilanne saattaa olla vaikea ja Isosiskon osallisuus arkeen on merkittävä apu, mutta sitä ei välttämättä osata sanoa ääneen. Toisinaan vanhemmat saattavat tuntea syyllisyyttä, koska eivät ole itse pystyneet tarjoamaan tyttärelleen samaa aikaa ja huomiota kun Isosisko, mikä saattaa olla syynä vähäiseen yhteydenpitoon. Tuntuu, että Pikkusisko ei enää halua tavata Tämä on sinun tulkintasi tilanteesta, joka on ensisijaisen tärkeää varmistaa heti. Tällaisen tuntemuksen vuoksi tapaamisten välille saattaa helposti tulla pitkäkin tauko, mikä vaikeuttaa yhteydenottoa myöhemmin ja haavoittaa luottamuksellista suhdetta. Isosiskolla on velvollisuus selvittää asiaa ottamalla yhteyttä Pikkusiskoon tai Isosiskotoiminnan koordinaattoriin. Älä siis odota, että Pikkusisko soittaa ensin! Kysy Pikkusiskolta tai hänen vanhemmiltaan, miltä heistä tuntuu. Hätiköityjä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, vaan varmista Pikkusiskon ajatukset tapaamisista. Haluaisiko hän tehdä jotain muuta kuin olette tähän asti tehneet? Onko Pikkusisko kiireinen, eikä tapaamisille löydy aikaa? Onko yhteys katkennut? Ota yhteys Isosiskotoiminnan työntekijöihin, selvitämme asiaa ja yhdessä voimme katsoa, miten haluatte jatkaa. Tapaamisten järjestäminen tuntuu vaikealta Mikäli arki tuntuu kiireiseltä ja tapaamisten sopiminen on vaikeaa, sopikaa tapaavanne harvemmin, tai pitäkää tapaamisissa tauko ja pitäkää yhteyttä muuten. Tärkeintä on, että tilanteesta puhutaan avoimesti. Ota myös puheeksi, mikäli Pikkusisko vaikuttaa kiireiseltä, eikä yhteistä aikaa löydy. Toimin tukihenkilönä 9-vuotiaalle tytölle. Tukihenkilötoiminta on käytännössä samaa kuin Isosiskona toimiminen. Tukisuhteemme kestää noin 9kk. Tapaamme kerran viikossa. Pääasiassa olemme käyneet leffassa, uimassa ja kaupungilla. Hyvä Isosisko on sellainen, joka tykkää lapsista, on luotettava ja aidosti kiinnostunut lasten asioista sekä avoin. -Isosisko- 21

22 Tukihenkilötoiminta Isosiskotoimintaa on mahdollista järjestää yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Tampereella Isosiskotoiminta tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin Sosiaaliaseman kanssa, joka järjestää lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa lastensuojelun avohuollon tukipalveluna. Tampereella sosiaalitoimi on hyväksynyt Isosiskotoiminnan lastensuojelun varhaisen puuttumisen tukitoimenpiteeksi. Isosisko voi tällöin toimia sosiaalitoimen virallistettuna tukihenkilönä, mikäli Pikkusiskolla on tarve saada virallinen tukihenkilö. Mikäli Isosiskosta tulee tukihenkilö, aloituspalaverissa on mukana Iso- ja Pikkusiskon sekä vanhempien lisäksi myös sosiaalityöntekijä. Isosisko voi myös tavata sosiaalityöntekijän erikseen palaverin jälkeen. Tukihenkilön voi saada lapsi, jonka perhe on vaikeassa elämäntilanteessa ja kaipaa lapselle tai nuorelle perheen ulkopuolista aikuista ystävää. Tukihenkilötoiminnan perusajatuksena on, että kehitysiässä oleva lapsi tarvitsee ainakin yhden ehjän, turvallisen ihmissuhteen, joka perustuu luottamukseen. Tukihenkilöksi soveltuu tasapainoinen aikuinen, joka pystyy tarjoamaan lapselle turvallisen ja myönteisen ihmissuhteen. Tukisuhde edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista luottamuksellisen suhteen rakentumiseksi. Tukihenkilönä toimiminen ei eroa sisällöltään Isosiskona toimimisesta, mutta tukihenkilöllä on raportointivelvollisuus, ja hän tekee tiivistä ja avointa yhteistyötä myös sosiaalityöntekijän kanssa. Virallistetusta tukihenkilösuhteesta maksetaan Isosiskolle kulukorvaus sekä palkkio. 3. SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYTTÖTYÖ Mitä on tyttötyö? Tyttötyö on nuorisotyötä, jossa keskitytään erityisesti tyttöihin; työotteessa huomioidaan ensinnäkin kasvatustehtävä, toiseksi sukupuolen yhteiskunnallinen merkitys. Työ on tytöille suunnattua, heille sovellettua, heidän tarpeensa ja kehityksensä ominaispiirteet huomioivaa toimintaa. Toiseen maailmansotaan saakka nuorisotyö nähtiin häiriökäyttäytyvien poikien taltuttamismuotona, vrt. nuorisotalot. Mikä tahansa harrastusryhmä, joka koostuu pelkistä tytöistä, ei ole tyttötyötä (kasvun tukeminen, erityispiirteet ja toimintamallit). Tyttö-stereotypiat; ei ole biologisesti määräytynyttä käytöstä, vaan tytöt kasvatetaan tietyn mallin mukaan. 22

23 Miksi erityistoimintaa tytöille? Tyttötyön haasteita: Mikä sukupuolisensitiivisyys? Sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä sukupuolen merkitykset otetaan tietoisesti huomioon toiminnassa. Siten voidaan puhua myös sukupuolitietoisesta työotteesta. Sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä pyritään tunnistamaan tyttöjen ja poikien erityistarpeita ja -ongelmia ja pyritään voimaantumiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä elämänhallinnan ja osallisuuden tukemiseen. Sukupuolisensitiivisessä työssä tavoitteena on tuoda näkyviin sukupuoli ja siihen liittyvät stereotyyppiset käsitykset, jotka ohjailevat useimpien tyttöjen ja poikien elämää. Lisäksi painotetaan lasten ja nuorten yksilöllisiä tarpeita ja moninaisia tapoja olla tyttö tai poika. Nuorille pyritään tarjoamaan välineitä eheän identiteetin ja maailmankuvan rakentamiseksi. Nyky-yhteiskunnassa yksilöiden mahdollisuudet saattavat näyttää lähes rajattomilta eri elämänalueilla, ja jos tarkoituksenmukaista tukea ei nuorille ole tarjolla, voi identiteetin rakentuminen jäädä jäsentymättömäksi ja pirstaleiseksi. Tämä taas voi johtaa elämänhallinnan vaikeuksiin ja pahimmillaan nuorten syrjäytymiseen jo varhain. 23

24 Sukupuolisensitiivisen tyttötyön tavoitteena on tyttöjen kasvun ja itsetunnon tukeminen sekä erilaisten naisten mallien tarjoaminen. Myös tyttöjen itseilmaisun, voimaantumisen ja luovuuden tukeminen on toiminnassa tärkeää. Tyttötyössä tyttöjen on mahdollista toteuttaa itseään monin eri tavoin, esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä, pelaamalla tai vaikka toteuttamalla oma tanssiesitys tai näytelmä. Parhaiten on jäänyt mieleen meidän yhteisistä hetkistä 2006 tammikuu! Tavattiin Siirin kanssa yksi viikonloppu. Oltiin sovittu että mennään Pyynikille pulkkamäkeen. Kuuluisaan möykkymäkeen, josta Siiri monesti oli puhunut. Pakkasta ei kai ollut kuin ihan vain aste pari. Oli siis aivan mahtava keli kaiken lisäksi. Siinä lasketeltiin aikamme ja oli TOSI hauskaa!!!! Käytiin välillä näkötornilla munkki-limpparilla. Päivä oli mitä ihanin että rentouttavin!!! Muutenkin aina kun näen Siiriä tulee hyvä ja rentoutunut olo. -Isosisko- 4. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminta on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Vapaaehtoistoiminta voi olla vertaistoimintaa, jolla tarkoitetaan ihmisten keskinäistä tukea. Vapaaehtoistoiminta voi olla myös ihmisten auttamista, jolloin se on luonteeltaan palvelutoimintaa. Kansalaisvaikuttaminen ja järjestötoiminta on myös vapaaehtoistoimintaa. 24 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet: Tavallisen ihmisen tieto ja taito riittää Toiminnan järjestäjä kouluttaa vapaaehtoisen, muuta koulutusta tai kokemusta ei tarvita. Vapaaehtoistoiminnan periaatteena on vastavuoroisuus Jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea, mutta jokaisella on myös paljon annettavaa toisille. Vapaaehtoisuus ja toiminnan ilo Toiminta perustuu omaan tahtoon ja tehtävästä voidaan kieltäytyä. Toiminnasta saa enemmän kuin antaa!

25 Tasa-arvoisuus Vapaaehtoistoiminta on samalla tasolla toimimista ja rinnalla kulkemista, ei ylhäältä alas antamista. Palkattomuus Toiminnan järjestäjästä riippuen vapaaehtoistoiminnasta voidaan maksaa kulukorvauksia tai palkkio. Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Vapaaehtoinen sitoutuu toimintaan ja pitää lupauksensa. Toiminnan lopettamisesta ilmoitetaan toiminnan järjestäjälle. Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen, mutta asioista voidaan keskustella luottamuksellisesti toiminnan järjestäjän kanssa. Puolueettomuus ja suvaitsevaisuus Vapaaehtoinen hyväksyy autettavan sellaisena kuin hän on. Jokaisella voi olla oma uskonnollinen, poliittinen tai aatteellinen vakaumus, joka saa näkyä, mutta sitä ei saa tuputtaa toiselle. Autettavan ehdoilla toimiminen Vapaaehtoistoimija on suvaitsevainen ja kunnioittaa jokaisen itsemääräämisoikeutta. Yhteistyö ja yhteisöllisyys Vapaaehtoinen toimii yhteistyössä toimintaa järjestävän yhteisön kanssa ja saa halutessaan apua ja tukea toimintaansa. Vapaaehtoistoiminnan motiivit: Tekemisen kaipuu tyhjä elämäntilanne halu kokea merkityksellisyyttä kiinnostus sosiaalisista suhteista Halusin pienen pikkusiskon, jotta pääsisin pulkkamäkeen, leffaan piirrettyjä katsomaan jne. Olen siinä mielessä itsekin lapsi, että nautin tällaisista asioista ;) -Isosisko- 25

26 Kävimme yhdessä uimahallissa, luistelemassa, marjametsässä, kirjastossa, kahvilassa kaakaolla ja munkilla, leikkipuistossa sekä usein Tyttöjen Tuvan aukioloissa. -Isosisko- Auttamishalu Arvoista nouseva empatia Tarjoaa vastapainoa muulle elämälle Sisäinen halu ja ajatus tehdä velvollisuutensa Kokeilun halu Oma luonne ja persoona Auttamishalu ja arvot keskeisiä Uusien tuttavien ja ystävien kaipuu Antaa ohjelmaa arkeen Ryhmän kaipuu Sosiaalisen verkoston kaipuu Halu kanavoida omaa energiaa Vapaaehtoistoiminnassa on luonnollista korostaa omia tarpeita. Toiminnan motiivina voi olla terve itsekkyys laajentaa sosiaalista verkostoaan, kartuttaa kokemuksia tai täydentää arkea uudella toiminnalla. Oma motiivi vapaaehtoistoimintaan on hyvä tunnistaa, koska se antaa voimia ja selventää omaa rooliasi vapaaehtoisena. Ryhdyin Isosiskoksi, koska mielestäni se oli mielenkiintoinen ja itselleni sopiva vapaaehtoistyön muoto. Lisäksi ajattelin, että sitä kautta tutustun uusiin ihmisiin. Isosiskotoiminnasta sain lisäpisteen hakiessani opiskelemaan ja uskon, että se on myös plussaa työhaastatteluissa! -Isosisko- 26

27 Isosiskotoiminta vapaaehtoistoimintana Oikeudet ja velvollisuudet oikeus sitoutua itselle sopivaksi ajaksi itselle sopivaan tehtävään oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa oikeus yhteistyöhön oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista oikeus siirtyä muihin tehtäviin vaitiolovelvollisuus velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja lupauksista velvollisuus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin, palautteen antamiseen, tilastointiin tai muihin tehtävään liittyviin käytäntöihin velvollisuus ilmoittaa toiminnan lopettamisesta Pohdittavaksi: Miksi Sinä haluat Isosiskoksi? Miksi tyttö haluaa Isosiskon? Mikä on Isosiskon rooli suhteessa Pikkusiskoon? Pikkusiskon perheeseen? vapaaehtoistyön koordinaattoriin? sosiaalityöntekijään? Arjen pienissä ihmeissä touhutessa, puuhaillessa voi huomaamatta suupielet hiipiä kohti korvia. 27

28 5. KÄYTÄNNÖN TYÖVÄLINEITÄ JA HARJOITUKSIA Minä ja itsetunto IDENTITEETTI: Kuka minä olen? nimi, roolit, sukupuoli, kansalaisuus, kotipaikka, ryhmän jäsenyys, uskonto MINÄKUVA: Millainen olen? psyykkinen: arvot ja motivaatio fyysinen kehonkuva sosiaalinen: suhtautuminen muihin ITSETUNTO: Miten hyvä olen? itseluottamus, itsearvostus, itsevarmuus 28 Itsetunto on persoonallisuuden ominaisuus, se ei ole itsekkyyttä tai itsevarmaa käyttäytymistä. Hyvä itsetunto on totuudenmukainen kuva itsestä, kyky nähdä omat heikot ja vahvat puolet. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, kokee olevansa hyvä, eikä juutu itsesääliin ja korostamaan huonoja puoliaan. Silti hän kykenee olemaan rehellinen huonojenkin piirteidensä suhteen, itsetunto ei kaadu vaikka ne myöntäisi. Kun minäkäsityksessä positiiviset ominaisuudet ovat voitolla, itsetunto on hyvä. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, luottaa itseensä ja pitää itsestään. Hän tekee itsenäisesti omaa elämäänsä koskevat ratkaisut. Hän arvostaa omaa elämäänsä ja pitää sitä tärkeänä ja ainutkertaisena. Hän arvostaa myös muita, pystyy antamaan tunnustusta eikä koe muita uhkana tai vaarana itselleen. Hän sietää myös pettymyksiä ja epäonnistumisia. Itsetunto voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen itsetuntoon. Julkinen näkyy muille, yksityisen itsetunnon ihminen pitää usein piilossa. Hän saattaa vähätellä itseään, mutta ajatella mielessään, että kyllä hän silti on pätevä ja hyvä. Tasapainoisen ihmisen julkinen ja yksityinen itsetunto eivät ole kovin kaukana toisistaan. Hänellä ei ole tarvetta antaa itsestään aivan eri kuvaa kuin se, mikä hän kokee olevansa. Itsetunto on ihmisen käsitys omasta arvostaan. Hyvä itsetunto on riippumaton muista ja tulee henkilöstä itsestään, se ei vaihtele suuresti eikä vaadi jatkuvaa kehua tai huomiota muilta. Itsetunnon keskeisimpiä häiriöitä ovat minäkuvan häiriöt. Niitä voi olla itsetunnon puute ja siitä johtuva jatkuva huomion hakeminen, häiriköinti tai äärimmäinen kaikkivoipaisuuden tunne.

29 Itsetunnon määritelmiä A. Mitä hyvä itsetunto on? tunnetta, että olen hyvä itseluottamusta ja itsensä arvostamista oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutkertaisena kykyä arvostaa muita ihmisiä itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa ja riippumattomuutta muiden mielipiteistä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä B. Mitä itsetunto ei ole? se ei ole sama kuin itsevarma käyttäytyminen tai ulkoinen menestyminen, joskus itsevarmalla käytöksellä peitetään heikkoa itsetuntoa se ei ole pelkkää itsevarmuutta ja itsensä näkemistä ainoastaan positiivisena se ei ole sosiaalista rohkeutta se ei ole itsekkyyttä C. Itsetunnon eri piirteet: Voidaan erotella yksityinen ja julkinen itsetunto ja lisäksi vielä itsetunnon erilaisia alueita. Huom! Kenelläkään ei ole täydellinen itsetunto, eikä täysin huono itsetunto, vaan meidän kaikkien itsetunto on jotain siltä väliltä! Itsetunto vaihtelee eri aikoina ja eri tilanteissa, eri rooleissa, eri elämäntilanteissa ja eri elämänalueilla. Itsetunto vakiintuu vähitellen jo varhaisina kouluvuosina, joten parhaiten itsetuntoa voi tukea ja vahvistaa mahdollisimman nuorena! D. Itsetuntoa tukeva ilmapiiri: Aikuinen on aidosti kiinnostunut kaikesta, mitä lapsi tekee ja mitä tälle tapahtuu ja hän osoittaa sen. Kiinteä side lapsen ja aikuisen välillä Aikuinen ja lapset keskustelevat tasavertaisesti (aikuinen kuitenkin päättää aikuiselle kuuluvista asioista!) Aikuisen sallivuus on rajallista (aikuinen asettaa selkeitä odotuksia lapsen käyttäytymiselle ja vaatii sääntöjen noudattamista) Aikuinen uskaltaa sanoa lapselle myös EI Aikuinen käyttää paremminkin kiittämistä ja kehumista kuin rangaistuksia kasvatusmenetelmänä. Tasa-arvo: lapsen oikeudet ja myös aikuisen oikeudet! Aikuinen antaa enemmän arvoa yksilöllisyydelle kuin mukautumiselle ja ryhmään sulautumiselle 29

30 Itsearvostus rakentuu sen pohjalle, miten yksilö arvioi itseään ja suorituksiaan ja suhteuttaa toisiinsa minäkuvassaan olevat positiiviset ja negatiiviset puolet. Tytöillä itsetunto-ongelmat ovat yleisiä En piirrä kun en osaa. Itsetunnon vahvistusta Keskity vahvuuksiisi, älä puutteisiisi. Yritä löytää itsestäsi ja ympäristöstäsi positiivisia puolia. Mitkä asiat ovat hyvin? Missä asioissa olet hyvä? Puhu kauniisti itsellesi ja muille. Muista että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Muistele onnistumisiasi. Pilvettömien päivien päiväkirjaa on hyvä selailla silloin, kun eteen tulee vastoinkäymisiä. Vaikeina hetkinä on hyvä palauttaa mieleen se hyvä mitä on ollut. Niin vaikeudet kuin hyvätkin hetket kuuluvat elämään. Uskalla olla erilainen. Erilaisuus voi toisinaan tuoda yksinoloa, mutta toisten liiallisesta myötäilystä saattaa seurata omasta itsestä vieraantumista. Opettele tekemään valintoja, päättämään ja tahtomaan. Päättämistä voi joutua harjoittelemaan mitättömänkin tuntuisissa asioissa, jos ei ole tottunut tahtomaan mitään. Jos joku kysyy otatko teetä vai kahvia, päätä kumpaa haluat. Irrottaudu vääristä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Mitä hävittävää sinulla olisi loppujen lopuksi, kun olet hyväksytty olemuksesi pohjaan saakka. Etsi yhteisö tai ystävä, joka auttaa kasvamaan. On tärkeää löytää joku, joka kannustaa sinua ja antaa sinun olla oma itsesi. Älä lannistu hylkäämisistä, vaan yritä uudelleen. Älä anna muiden määritellä olemassaolosi oikeutta. Kenellekään ei saa antaa sellaista valtaa, että hän pystyy hylkäämällä tuhoamaan sinut. 30 Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista ja kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty! Mistä on pienet tytöt tehty? nalleista ja halauksista. Niistä on pienet tytöt tehty!

31 Itsetuntotehtäviä Itsetuntokilpi Miltä oma kilpesi näyttää? Piirrä tähän itsellesi oma itsetuntokilpi. 1. Mikä tekee sinut iloiseksi 2. Mikä tekee sinut surulliseksi? 3. Mitä pelkäät? 4. Mistä mielipiteistä et anna periksi? 5. Mikä on huonoin puolesi? 6. Mikä on paras puolesi? 31

32 Kirjoita 10 asiaa, joista pidät: Kirjoita 10 vahvuuttasi ja 10 heikkouttasi: Pohdi oliko heikkouksia ja vaikeuksia helppo keksiä. Kumpia keksit helpommin? 32 Ajatustentyhjennysharjoitus Piirrä paperin keskelle hassu lökö. Piirrä lökön oikealle puolelle pitkänpuoleinen ugli, Lökön vasemmalla puolella öheltää tikuli, Lökön alla on kikattava nössikkä, ja lökön yläpuolella on pieni ujeli, täytä lopputila tuhkuilla.

33 Omakuvani 1. Olen sellainen ihminen, joka Olen onnellisin, kun Haluaisin ammatikseni työskennellä Pidän ihmisistä, jotka Osaan erityisen hyvin Yksi vahvimmista puolistani on Yksi huonoimmista puolistani on Olen ylpeä itsestäni, kun Mieluisin harrastukseni on Ihminen, jota ihailen suuresti on Jos saisin paljon rahaa Unelmoin mielelläni Jos saisin toteuttaa yhden toiveen, toivoisin Kymmenen vuoden kuluttua Kolme tärkeää päätöstä, jotka olen tehnyt elämässäni, ovat... Vinkkejä itseluottamuksesi vahvistamiseen 1. Älä vähättele itseäsi 2. Harjoittele itsevarmuus karttuu harjoittelemalla 3. Näyttele varmaa 4. Näytä varmalta 5. Visualisoi saavutuksesi (eli tilanne, johon pyrit) 6. Opi virheistäsi 7. Älä syytä itseäsi, ajattele ensi kerralla minä onnistun 8. Seurustele rohkaisevien ihmisten kanssa 9. Hemmottele ja palkitse itseäsi, älä rankaise Voit opetella tuntemaan itseäsi (sekä hyviä puoliasi että heikkouksiasi) esimerkiksi: kirjoittamalla päiväkirjaa kasvukirjan muodossa tekemällä aarrekarttaa (millaisia asioita haluaisit elämääsi) tekemällä erilaisia harjoituksia (minäkuvakollaasi, itsetuntokilpi, itsetuntotesti, omakuvani) 33

34 Erilaisia Pikkusiskoja (ryhmätyö) NINNU 11 v. Näkymätön, vetäytyvä, hiljainen, Ei osaa vaatia/pyytää itselleen haluamaansa Toisten varjossa, riippuvainen kavereistaan, miellyttää toisia Ei kavereita, ei harrastuksia Arka kokeilemaan uusia asioita Kun luottaa aikuiseen, juttelee avoimesti ja mielellään Kertoo olevansa usein iltaisin yksin kotona ja pelkäävänsä yksin oloa Äiti on yksinhuoltaja ja takertuu Ninnuun ajoittain liikaakin ANNULIINA 15 v. Räväkkä Puhelias Uhkarohkea Epäilee kykyjään, valtava tarve tulla hyväksytyksi Pellen rooli monissa tilanteissa, joissa on epävarma Ei välitä toisten tunteista jäänyt toistuvasti kiinni näpistelemisestä 34

35 SAARASTIINA 7 v. Perheessä 4 pienempää lasta ja äidin aika ja energia ei riitä Saarastiinan kanssa olemiseen Isä on aina töissä ja paljon työmatkoilla Sairastelee paljon, on aina väsyneen näköinen On usein nälkäinen ja likaisissa vaatteissa Pelaa paljon tietokoneella ja surffaa yksin netissä PIPSA 9 v. Iloinen Paljon harrastuksia ja kavereita Pitää monenlaisesta puuhastelusta, kuten askartelusta Kiinnostunut kirjoittamisesta ja lukemisesta 35

36 6. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Koska saan Pikkusiskon? - Kun sinulle sopiva Pikkusisko on jonossa ensimmäisenä ja alkupalaveri saadaan sovittua. Isosisko-Pikkusiskoparit muodostetaan molempien toiveiden mukaisesti. Pikkusiskot ovat ilmoittautuneet mukaan toimintaamme ja samalla Pikkusiskojonoon, josta järjestyksessä heille etsitään sopiva Isosisko. Aika riippuu siis täysin siitä sattumasta, millaisia Pikkusiskoja kulloinkin on jonon kärjessä. Kun sopiva Pikkusisko on löytynyt, varmistamme asian sinulta sekä Pikkusiskolta ja pyrimme löytämään mahdollisimman pian kaikille sopivan ajan alkupalaveriin. Millaisia tyttöjä toiminnassa on mukana? - Peruskouluikäisiä tyttöjä. Isosiskotoiminta on tarkoitettu kaikille peruskouluikäisille (6 16 -vuotiaille) tytöille. Osa tytöistä voi olla sosiaalitoimen kautta mukaan tulleita. Tällöin perhe tarvitsee tukea ja tytölle voidaan hakea virallistettua tukihenkilöä. Lisäksi kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, opettajat ja erityisopettajat voivat ohjata tyttöjä toimintaan samoin kuin perheneuvolat, perhetukikeskukset ja turvakodit, jolloin taustalla on usein huoli tytön hyvinvoinnista. Toiminta sopii myös maahanmuuttajatytöille. Toiminnan tavoitteena on parantaa tyttöjen arkea ja jokainen tyttö on yhtä tärkeä ja arvokas taustastaan, kotioloistaan tai koulumenestyksestään huolimatta. Jokainen tyttö ansaitsee oman Isosiskon! Milloin olen yhteydessä Isosiskotoiminnan koordinaattoriin? - Aina, kun siltä tuntuu. Mikään yhteydenotto ei ole turha. Koordinaattorin on hyvä kuulla säännöllisesti, mitä sinulle ja Pikkusiskollesi kuuluu. Koordinaattorin tavoitat sähköpostilla ja puhelimitse tai poikkeamalla toimistolla. On hyvä ottaa yhteyttä, jos Pikkusiskon tai hänen perheensä kanssa on ongelmia, jotka haittaavat toimintaanne. kun tuntuu, että haluat jutella luottamuksellisesti jostakin mieltä painavasta asiasta. jos haluat lopettaa toiminnan. 36

37 Koska saan lopettaa toiminnan? - Kun sinusta tuntuu siltä. Isosiskoilta toivotaan sitoutumista toimintaan noin vuodeksi, mutta aina asioita ei voi suunnitella etukäteen. Lopettamisen syynä voi olla muutto, elämäntilanteen muutos, opiskelu / työkiireet, väsymys, ongelmat Pikkusiskon kanssa tai mielenkiinnon lopahtaminen. Syytä sinun ei tarvitse kertoa, jos et halua, mutta on todella tärkeää, että ilmoitat toiminnan lopettamisesta! 7. MATERIAALIVINKKEJÄ Itsetuntoon, nuoruuteen ja tyttöyteen liittyviä kirjoja Aromaa, Vuokko & Immonen, Kari (1990, toim.) Naisen elämä: mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit. Helsinki: Otava. Eischer, Heli & Tuppurainen, Jonna (2009) Tyttöjen Talo on kuin avoin koti. Helsinki: Setle menttinuorten liitto ry. Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (2008 toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Honkatukia, Päivi (1998) Sopeutuvat tytöt? Sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja rikokset. OPTL:n julkaisuja 152 / Honkatukia, Päivi & Aaltonen, Sanna (2002, toim.) Tulkintoja tytöistä. Helsinki: SKS ja Nuorisotutkimusseura. Jokinen, Eeva (1997) Ruumiin siteet. Kirjoituksia eroista, järjestyksistä ja sukupuolesta. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Eeva (1996) Väsynyt äiti. Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä. Helsinki: Gaudeamus. Järventie Irmeli, Lähde Miia, Paavonen Juulia (2006) Lapsuus ja kasvuympäristöt: tutki muksen kuvia. Tampereen yliopisto: Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Keltikangas-Järvinen, Liisa (1994) Hyvä itsetunto Helsinki: WSOY. Kirsta, Alix (1999) Kuinka vapaudun stressistä opi rentoutumaan ja elämään positiivisesti. Helsinki: WSOY. Kurki, Leena (2000) Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Vastapaino. Näre, Sari & Lähteenmaa, Jaana (1992, toim.) Letit liehumaan. Tyttökulttuuri murroksessa. Helsinki: SKS & Nuorisotutkimusseura. Nitovuori, Liisa-Maria (2001) Mitä on tyttötyö. Teoksessa Liisa-Maria Nitovuori (toim.) Tyttötyökansio. Upea minä -tyttöprojekti. Helsinki: Setlementtinuortenliitto ry. Näre, Sari (2004) Kokonainen nainen. Helsinki: Kirjapaja. 37

38 Näre, Sari (2007) Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen tyttötyö. Teoksessa Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 76. Peltola, Ritva et al. (2001) Toimiva ihminen. Helsinki: WSOY. Ojanen, Karoliina, Mulari, Heta & Aaltonen, Sanna (2011, toim.) Entäs tytöt: Johdatus tyttötutkimukseen. Tampere: Vastapaino & Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Powell, Trevor (1998) Vapauta itsesi haitallisesta stressistä. Kustannus-Mäkelä. Heiskanen, Tarja. & Salonen, Kristiina (1997) Miten hoidan mielenterveyttäni. SMS-julkaisut. Punnonen, Varpu (2007) Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perusteet, rajat ja mahdollisuudet. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 76. Riihonen, Eeva (1990) Syömishäiriöitä: kun portti aikuisuuteen ei avaudu. Helsinki: Kirjapaja. Saarinen, Mikael & Kokkonen, Marja (2003) Tunneäly. Kohti kokonaista elämää. Helsinki: WSOY. Saarinen, Mikael (2002) Tunneälyn ja itsetuntemuksen työkirja. Helsinki: WSOY. Simonen, Leila (1995) Kiltin tytön kapina. Naistieto. Vilkko-Riihelä, Anneli (2003) Psyyke. Psykologian käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Kaunokirjallisuutta Isabel Allende: Henkien talo, Rakkaus ja varjo, Paula, Eva Luna Margaret Atwoodin kirjat Virginia Lee Barnes & Janice Boddy: Amanin tarina Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli Monica Fagerholm: Diiva Nadine Gordimer: Luonnonoikku Torey Haydenin kirjat mm. Tiikerin lapsi Eve Hietamies: Huomenna on paremmin Tove Jansson: Näkymätön lapsi Aleksis Kouros: Gondvanan lapset Doris Lessingin kirjat Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär Amy Tan: Ilon ja onnen tarinoita, Keittiöjumalan vaimo Märta Tikkasen kirjat Fay Weldonin kirjat Virginia Woolf: Oma huone 38