Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus elokuu 2016

Transkriptio

1 Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus elokuu 2016

2 VM: talousarvioesitys Joukkoliikenteen palveluiden osto ja kehittäminen VM Hallitus VM Joukkoliikenteen peruspalvelutaso Vuosi 2017 Vuosi 2016 Vuosi 2016 Muutos Vuosi 2015 Muutos Junien kaukoliikenteen osto Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen Kilpailukykyinen joukkoliikenne Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki Junien lähiliikenteen palvelujen osto Joukkoliikenteen erityispalvelutaso Lentoliikenteen palvelujen osto Merenkurkun liikenne Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus Kehittämishankkeet Liikkumisen ohjaus Yhteensä Arvio linja-autoliikenteen osalta Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen Valtion lipputuloarvio Linja-autoliikenteen nettomuutos (nettosopimusten lipputulot huomioon ottaen)

3 Liikennekaari liikennepolitiikan uudistajana (I) Maantieliikenteen markkinoiden avaamisen lainsäädäntöhankkeena Liikennekaari on ollut laajasti julkisuudessa Poliittinen ratkaisu lähiaikoina - Eduskunnan käsittelyyn syksyllä? Valtion liikenneverkon yhtiöittäminen ei suoraan vaikuta Liikennekaareen

4 Liikennekaari liikennepolitiikan uudistajana (II) Liikennekaaressa paljon hyvää linja-autoyritysten liiketoimintamahdollisuuksien kannalta Useat liiton edunvalvontatavoitteet näkyvät lakiluonnoksessa, kuten eri ajoneuvoluokkien rajoitusten poistot ja palveluseteli Eri sidosryhmien esittämät epäilyt ja uhat monelta osin liioiteltuja tai epäolennaisia Toisaalta linja-autoyritysten kannalta myönteiset uudistukset eivät konkretisoidu nopeasti, vaikka sääntely uudistuisi Lopullinen sisältö?

5 Takseista tuli kauppatavaraa Kauppalehti Päivitetty :46 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) ajama liikennekaari on vääntynyt mutkalle. Liikennekaaren keskiössä olevasta taksiliikenteen vapauttamisesta on tullut poliittisen kaupankäynnin väline. Keskustalla ja kokoomuksella on valmiuksia vapauttaa taksiliikennettä. Jarrumiehenä toimii perussuomalaiset. Ulkoministeri Timo Soini tyrmäsi taksiliikenteen vapauttamisen heti tuoreeltaan jo keväällä. Taksiliikenne on perussuomalaisille tapa profiloitua niin sanotuissa asiakysymyksissä. Soini näyttää suhtautuvan taksiliikenteen vapauttamiseen jyrkemmin kuin esimerkiksi Taksiliitto. Liikennekaari sutii nyt paikallaan. Bernerin tavoitteena oli antaa asiasta hallituksen esitys eduskunnalle kesäkuussa. Ei ole näkynyt, ei kuulunut. Asiasta hierottaneen lehmänkauppoja hallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä. Profiloitumisen lisäksi taksit toimivat perussuomalaisille vahvana kankena poliittisessa väännössä. Helsingin Sanomien mukaan (26.8.) perussuomalaisille saattaa kelvata esitys, jossa pääkaupunkiseudun taksilupia höllennettäisiin, mutta maaseudulla lupa säilyisi. Esitys on hölmö. Kilpailun avautuminen todennäköisesti laskisi hintoja. Miten esimerkiksi Vihdissä asuvalle perusteltaisiin se, että Espoon Iivisniemessä asuva henkilö saa halvemman taksikyydin kuin naapurikunnassa taksiin hyppäävä asiakas? Erikoiselta vaikuttaa sekin yhtälö, että taksilupia ja Guggenheimia oltaisiin koplaamassa yhteen, vaikka Guggenheimiin yksityistä rahaa junaileva pankkiiriliikkeen toimitusjohtaja Ari Lahti ja Anne Berner esiintyivätkin takavuosina yhdessä Leijonan luola -ohjelmassa. Taksiliikenteen vapauttaminen on tärkeää liikenteen digitaalisten palveluiden kehittämisen kannalta. Muutoin käy niin, että Suomessa ei päästä kehittämään digitaalisia liikennealustoja. Tässä menetettäisiin ehdoin tahdoin uusia markkinamahdollisuuksia. Ja Bernerin suureellisesti markkinoima liikennekaari päätyisi samaan syvänteeseen kuin takavuosien keskustalainen työreformi. Taksimarkkinan avautuminen voisi toimia porttina myös taksien hoitamien Kela-kuljetusten vapauttamisessa, vaikka esitys ei kuulu liikennekaareen. Tämä kuvaa ministeriöiden siiloutumista. Kuljetusten Kela-korvaukset ovat STM:n alaisuudessa. Taksikyydeistä maksetaan Kela-korvauksia 150 miljoonaa euroa vuodessa. Kuljetuksia hoitavat taksit, jotka ovat Kelan kilpailuttaminen taksivälityskeskuksen asiakaita. Hinnat määrittää valtioneuvosto. Esimerkiksi Linja-autoliiton jäsenet toisivat mieluusti tälle saralle kilpailua, onhan se suurempi markkina kuin esimerkiksi pitkien matkojen pikavuoroliikenne

6 Maakuntahallinto Nykyiset joukkoliikenteen ELY-L-tehtävät siirtyvät maakuntahallinnolle Poliittisesti on ratkaisematta se, millaiseksi kuntien, maakuntien ja valtion tehtäväjako muodostuu joukkoliikenneasioissa

7 ELY-keskusten L-vastuualueen tehtävien järjestäminen maakuntauudistuksessa (lähde: ) Nykyiset ELY-keskusten L-vastuualueen tehtävät liittyvät olennaisesti perustettaville uusille maakunnille tuleviin aluekehittämisen sekä alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun ja ohjauksen tehtäviin. Erityisen tärkeitä aluekehityksen kannalta ovat teiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvä tehtävät. Näin ollen on perusteltua, että ELY-keskusten L- vastuualueen maantienpitoon liittyviä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy maakuntauudistusta koskevassa lainsäädännössä pääosin maakuntien palvelukseen. Liikennekaari -hankkeen ensimmäisen vaiheen mukaan uudistettavia lupa- ja valvontatehtäviä vastaava henkilöstö siirtyy siten kuin liikennekaaren valmistelun yhteydessä hallitus päättää. Maakuntalain ja maakuntauudistuksen valmistelussa nyt tehtävät ratkaisut eivät vaikuta liikenneverkkoyhtiötä (LIVE) koskevan hankkeen jatkovalmistelun vaihtoehtoihin. Liikenneverkkoyhtiötä koskeva selvitys- ja valmistelutyö jatkuu sitä koskevien päätösten mukaisesti. Liikennekaaren ja liikenneverkkoyhtiö Liveä koskevassa jatkovalmistelussa arvioidaan ja hallitus myöhemmin päättää väyläverkkoja koskevista ratkaisuista. Näitä ratkaisuja tehtäessä tarkistetaan myös maakuntauudistukseen liittyviä lainsäädäntö- ja henkilöstöratkaisuja tarvittavilta osin. Kaikissa tulevaisuuden ratkaisuissa huolehditaan siitä, että liikenneverkon yhtenäisyys säilyy Liikennekaaren ja liikenneverkkoja koskevassa jatkovalmistelussa huomioidaan maakunnan rooli laajalti alueellisten palveluiden järjestämisessä, elinkeinojen edistämisessä ja alueellisessa kehittämisessä sekä maankäytön alueellisessa suunnittelussa ja ohjauksessa samoin kuin liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Liikenneverkkoyhtiötä ja liikenneverkkojen kehittämistä koskevassa jatkovalmistelussa arvioidaan tarkemmin maakunnan roolia väylänpitoon liittyvissä asioissa ja mahdollista omistajuutta liikenneverkkoyhtiössä. Maakunta- ja liikennekaarihankkeiden jatkovalmistelussa jatketaan tiivistä yhteensovitusta niin, että maakunnat tulevat osaksi digitaalisen alustatalouden periaatteille rakentuvaa palveluekosysteemiä

8 Waltti ja Matkahuolto Matkahuolto on tehnyt Euroopan komissiolle valtiontukikantelun TVV Lippu- ja maksujärjestelmäyhtiölle maksetusta julkisesta tuesta Matkahuolto on myös tehnyt tutkintapyynnön Kilpailuja kuluttajavirastolle eräiden ELY-keskusten toiminnasta Waltin käyttöönottoon liittyen Jos Waltin osalta aloitetaan viranomaistutkinta, on jo sillä tosiasiallista vaikutusta Waltin laajentumisen edellytyksiin. Varsinaiset tutkinnat kestänevät pitkään

9 LVM:n kirje Markkinaehtoisen liikenteen ja viranomaisen hankkiman liikenteen yhteensovittaminen Kirjeen sisältö: Markkinaehtoisessa liikenteessä voi lisämaksuja periä tuettuja lippuja käyttäviltä asiakkailta. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lisäksi, että toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää toimivalta-alueensa markkinaehtoista liikennettä alueen liikennepalvelukokonaisuudessa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat esimerkiksi hankkia asiakkailleen matkustusoikeuksia olemassa olevasta markkinaehtoisesta liikennepalvelusta. LAL on pyytänyt LVM:n ohjauskirjeen perusteella (1.9) Liikennevirastolta tietoja miten Liikennevirasto on ohjeistanut viranomaisia kirjeessä tarkoitettujen hankintojen toteuttamisessa? miten paljon kirjeen perusteella on tullut tiedusteluja Liikennevirastoon ja miten niihin on vastattu? onko kirjeellä vaikutuksia valtion joukkoliikennemäärärahan myöntämisedellytyksiin ja onko viranomaisia tältä osin ohjeistettu?

10 Trafin määräysluonnos - lausunnolla ALKOLUKON TEKNINEN TOIMINTA Yleiset vaatimukset - koskee myös mm. koulu- ja päivähoitokuljetuksia Alkolukon on lukkiuduttava liiallisen alkoholipitoisuuden vuoksi hylätyn puhalluksen jälkeen. Ensimmäisellä kerralla alkolukon on lukkiuduttava 5 minuutiksi ja toisesta puhalluksesta lähtien 15 minuutiksi kerrallaan, kunnes hyväksytty puhallus annetaan. Alkolukon on estettävä auton käynnistyminen, jos alkolukon kalibrointia ei suoriteta 7 päivän kuluessa kalibrointivälin päättymisestä lukien. Alkolukko koulu- ja päivähoitokuljetuksissa Alkolukko on säädettävä siten, että hyväksytyn puhalluksen jälkeen on enintään 45 minuuttia aikaa käynnistää ajoneuvo. Moottorin sammuttamisen jälkeen ajoneuvo on voitava käynnistää uudelleen enintään 45 minuutin ajan ilman, että alkolukko vaatii uutta puhallusta

11 Koulutusta Bussiyritysten riskien hallintaan kehitetyllä verkkopohjaisella työkalulla (ASKI) on tavoitteena tukea bussiyrityksen toimintaa uhkien tunnistamisessa, niiden aiheuttamien riskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. ASKIn tietokanta on avattu syyskuussa ja julkaistu Linja-autoliiton verkkosivuilla ASKIin perehdytys-ja käyttökoulutus osastojen kokouksissa syyskaudella Joukkoliikenteen yhteistyöpäivät Jyväskylässä. Ohjelma

12 Muut ajankohtaiset asiat Paikallisliikenneliiton uusi toimitusjohtaja Minna Soininen aloittanut 16.8 LVM:n lausuntopyyntö VR:n velvoite- ja ostoliikenteestä ( ) Kuulemistilaisuus 29.8 LVM:n lausuntopyyntö lähetetty jäsenyrityksille viikolla 34 lausunnot