VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN
|
|
- Noora Pakarinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: Espoo Kuva: Espoo Etelä-Pohjanmaan Kaste seminaari : VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Riitta Viitala
2 HYVINVOINTI Hyvinvointiin tarvitaan uudenlainen, positiivinen lähestymistapa. Ei riitä, että vähennetään pahoinvointia, pitää myös tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa. (Anthony Giddens) Perinteinen tulkinta hyvinvointipolitiikasta on rajannut sen sosiaali- ja terveyssektorin sisään, ja nimenomaan hallitsemaan kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tämä näkemys on kuitenkin käynyt ahtaaksi. (Vappu Taipale; Suomalaisten hyvinvointi 2008, Stakes) Hyvinvointi rakentuu paitsi aineellisten elinolojen ja taloudellisen toimeentulon kautta myös terveydentilan, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden kokemusten myötä. (Moisio ym. 2008; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL) Hyvinvoinnista puhuttaessa tarkoitetaan hyvää ja positiivista tai ainakin huonon ja negatiivisen puuttumista. (Konu 2002; Opiskelijahyvinvointihanke ) Ymmärrys hyvinvoinnista on tavallaan rakentunut vastakohtansa kautta. (Marjatta Bardy; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL)
3 Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yht eispist eet Mat eriaalinen hyvinvoint i Terveys ja t urvallisuus Koulut us Perheja yst äväsuht eet Riskikäyt t äyt ym i- nen 1. SWE SWE SWE Bel it a SWE nl 2. nl NOR nl Can nl nl aut 3. FIN FIN FIN FIN swi ire ire 4. DEN DEN DEN SWE Bel DEN swi 5. swi swi it a nl ire FIN SWE 6. NOR Can FRa ire DEN it a NOR 7. ire Bel NOR DEN NOR GeR GeR 8. it a aut swi GeR FRa swi it a 9. Bel FRa GeR NOR GeR NOR FIN 10. GeR nl UK Usa SWE FRa DEN 11. Can GeR Can swi aut aut Can 12. FRa it a Bel UK FIN Can Bel 13. aut Usa ire FRa Can Bel FRa 14. Usa UK aut aut Usa Usa UK 15. UK ire Usa it a UK UK Subjekt iviinen hyvinvoint i
4 Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVA raportteja, 2005
5 Syrjäytymistä määrittelevät etupäässä erilaiset yhteiskunnan institutionaaliset toimijat, kuten poliitikot, virkamiehet, ammatilliset työntekijät ja tutkijat. Nämä toimijat määrittelevät mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan. Samalla he määrittelevät tietynlaiset ihmistyypit syrjäytyneiksi. Tätä voidaan pitää sosiaalityönnäkökulmasta kyseenalaisena siksi, että ihmisten oma käsitys syrjäytymisestä jää helposti toissijaiseksi, mutta myös siksi, että samalla ihmiset leimataan kielteisesti. Syrjäytymisestä puhuttaessa on ilmeisen vaikea välttää ihmisten kielteistä leimaamista. Sama koskee muitakin sosiaalisiksi ongelmiksi määriteltyjä ilmiöitä. Sosiaalityön näkökulmasta on aiheellista muistuttaa, että ongelmien vastapainoksi tulee aina nähdä ihmisillä olevat voimavarat ja vahvuudet. Voimavaroja ei tarvita vain ihmisten integroitumiseksi, vaan myös ja ennen kaikkea arkisen hyvinvoinnin ja selviytymisen mahdollistamiseksi. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)
6 Syrjäytymistä on alettu luvulla käyttää yleisnimikkeenä lasten psykososiaalisiin pulmiin, sosiaalistumiseen ja mielenterveyteen liittyville huolille. Syrjäytymisestä puhuminen ilmentää huolta lapsen normaalin psykososiaalisen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)
7 OSALLISUUS olemisen mielekkyys Osallisuus voidaan ymmärtää vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa; osattomien saamisesta osallisiksi. (Kuunnelkaa meitä. Lasten osallisuushanke ) Osallisuus on voimaantumisen ja valtautumisen (empowerment) tunne. Tärkeää kokemus ja kyky asettaa itsensä toimijan asemaan. (Tutkija Anu Gretchel/Nuorten osallisuuus) Nepalissa eli syrjäinen omavarainen yhteisö, joka alkoi nähdä itsensä köyhänä kun ulkopuoliset kuvasivat heitä niin. Sen jälkeen he menettivät omanarvon tuntonsa ja heistä tuli aiempaa avuttomampia. (Laura Lagerin esimerkki/kuvaja, 2004) Voimavaraistamisen sijasta voiman varastamista, kun aktivointi ja kannustus ihmisten oman toiminnan ulkopuolelta tulevaa. (Sakari Hänninen/Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Stakes 2005). Osallistuminen, aktiivinen kansalainen, vaikuttaminen, nuorten kuuleminen. (Nuorisolaki 2006)
8 KUULEMINEN KUUNTELEMINEN KOHTAAMINEN - VUOROVAIKUTUS Tavallisesti on niin kiire asiasta toiseen, ettei ole aikaa pysähtyä tutkimaan omia kokemuksia, tarkastelemaan niitä, oikeastaan ei ole aikaa piitata kokemuksista lainkaan, puhumattakaan siitä, että huolehtisimme, hoivaisimme ja kasvattaisimme niistä jotakin erityistä (Sederholm 2007, 147). Tähän sietää pysähtyä. Kuinka muutoin voisimme päästä perille omista arvoistamme ja siitä, mitä pidämme tärkeänä? Voivatko lapset oppia siihen, jolleivät aikuiset pysähdy tarkastelemaan kokemuksiaan? (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi THL.) Suomalaisten lasten emotionaalinen aliravitsemus on suurin ongelma. (Mirjam Kalland tuoreena MLL:n pääsihteerinä puhuessaan lasten syrjäytymisestä.)
9 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyydellä on kolme perusedellytystä. Ensimmäinen on se, että ihmiset ovat läsnä ja heillä on aikaa toisilleen. Yhteisön toinen perusedellytys ihmisten ajan lisäksi on paikka. Kun ihmiset tulevat yhteen, se vaatii jonkinlaisen fyysisen tilan. Kolmas yhteisöllisyyden peruspilari on pysyvyys, muuttumattomuus tai rutiinimaisuus. Yhteisöjä ei ole ilman luottamusta. Luottamus syntyy vain siitä, että tuntee toiset ja heidän tapansa. (Professori Leena Eräsaari; HS, Vieraskynä, ) Sosiaalisella, inhimillisellä ja emotionaalisella pääomalla on viime vuosina selitetty hyvinvointia. Nämä pääomat karttuvat hyvin toimivissa yhteisyyssuhteissa, joissa maailmassa olemisen asentoa luonnehtii luottamus. (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi THL.)
10 Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän tulee olla ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin uhkia poistava ja tehokkaasti ongelmiin tarttuva. Toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät kaikille väestönosille kohdentuvia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavien palvelujen tuottamista Hallituksen strategia-asiakirja 2007 (2.2. Lapsiperheiden hyvinvointi).
11 KASTE ohjelma : Lapsuus ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Sen vuoksi ohjelmakauden osatavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. TUKEVA ,9 MILJ. KASPERI ,3 MILJ. LAPSET JA PERHEET ,4 MILJ. REMONTTI ,1 MILJ. LAPSEN ÄÄNI ,3 MILJ
12 Perhekeskustyön eteneminen - toteutuu osana kasteohjelmaa - perhekeskusten/perhepalveluverkostojen kehittäminen mukana kaikissa lapsikastehankkeissa PERHE -hanke perhekeskuksen kehittämisprosessina Tavoite Rakenteiden ja toimintojen Rakenteiden ja toimintojen vahv is taminen, joilla vahv is taminen, joilla vaikutetaan vaikutetaan vanhemmuuden ja vanhemmuuden ja perheen arjen perheen arjen tukemiseen tukemis een (perhekeskukset/ (perhekeskukset/ perhepalveluv erkostot) perhepalveluv erkostot) Asiakaslähtöisyyden Asiakaslähtöisyyden kehittäminen kehittäminen Ongelmien Ongelmien ehkäiseminen ehkäiseminen Muokattu O.Oosin/PwC kuviosta Toimenpiteet Perhekeskuksen Perhekeskuksen toimintakonseptin kehittäminen toimintakonseptin kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla eri paikallisella tasolla eri hallinnonalojen, järjestö- ja srk - hallinnonalojen, järjestö- ja srktoimijoiden yhteistyönä. toimijoiden yhteistyönä. Valtakunnallisen seminaart Valtakunnalliset Valtakunnallisen seminaarit seminaart muiden Valtakunnalliset kehittämishankkeiden seminaarit muiden kehittämishankkeiden hankkeiden kanssa muiden hankkeiden kans sa kanssa kans sa Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Kootaan yhteen paikalliset Kootaan yhteen paikalliset lapsiperheiden palvelut ja otetaan lapsiperheiden palvelut ja otetaan käyttöön yhteiset voimavarat. käyttöön yhteiset voimavarat. Os aamisen Os aamisen vahv is taminen vahvistaminen Resurssien käytön Resurssien käytön ohjaaminen ohjaaminen Vis io Visio perhekeskuksesta perhekeskuksesta Järjestökirje Järjestökirje Seminaarit, Seminaarit, verkostot, verkostot, työkokoukset työkokoukset Kuntahankkeet 2005, Kuntahankkeet 2005, 2006,ja 2007; 2006,ja 2007; kuntia n. 100 kuntia n. 100 Tulokset Yhtenäisempi Yhtenäisempi näkemys näkemys perhekeskustoiminnasta sekä siihen perhekeskustoiminnasta sekä siihen liittyvistä työ- ja liittyvistä työ- ja toimintamalleista toimintamalleista Sosiaaliportti Perhekeskus mallit Perhekeskus mallit Perhevalmennus Perhevalmennus Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola Ennalta ehkäisevä Ennalta ehkäisevä parisuhdetyö parisuhdetyö Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Isätoiminta Isätoiminta Peruspalvelujen Peruspalvelujen perhety ö perhety ö Perhekahvila ym. Perhekahvila ym. Odotetut vaikutukset Lapsi- ja perhepalvelujen Lapsi- ja perhepalvelujen toimintakulttuurin ja toimintakulttuurin ja toimintatapojen toimintatapojen uudistuminen uudistuminen Eri hallinnonalojen, Eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien ja järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden muiden toimijoiden kumppanuuden kumppanuuden syntyminen syntyminen Perheiden oikea-aikainen Perheiden oikea-aikainen tukeminen, osallisuuden, tukeminen, os allisuuden, vertaistoiminnan ja vertaistoiminnan ja paikallis en paikallisen yhteisöllisyyden yhteisöllisyyden syntyminen syntyminen Työntekijöiden osaamisen Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen ja vahvistuminen ja konsultointi kons ultointi
13 Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)
14 Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta. (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12) Eiks se tärkein asia oo ikään kuin sen osaamisen yhdistäminen kaikkien toimijoiden kesken ja sieltä saadaan hirveen paljon uutta. Se on enemmän kuin jokaisen yksin osaaminen silloin kun sitä tehdään yhdessä. (Päivähoidon työntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)
15 Pääministeri Vanhasen II. hallituksen ohjelma Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi palvelurakenteen uudistaminen ja nykyaikaistaminen erityispalvelut peruspalvelujen tueksi yhteisöllisyyden tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsiperheiden arki keskiöön toimiva, tasapainoinen vanhemmuus matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen vahvistaminen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Universaali preventio promotiivinen työote ja varhainen tuki
16 PERHEKESKUKSET JA VANHEMMUUTTA TUKEVAT TYÖKÄYTÄNNÖT Hallituksen tavoitteena on perhekeskustoiminnan laajentaminen ennalta ehkäisevän lapsiperhetyön mallina (valtioneuvoston politiikkariihi /Vanhasen II hallitus). Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa perheiden välistä vertaistukea ja kehittää perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa (valtioneuvoston periaatepäätös /Vanhasen I hallitus.) Taustalla oletukset, että tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää hyvää lapsuutta vahvistamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä ja varhaista tukea tavallisissa peruspalveluissa, voidaan parhaiten ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin tarttua niihin riittävän varhain kokoamalla voimavarat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) yhteen saadaan toimivia palvelukokonaisuuksia
17 Mikä on perhekeskus? Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palveluja. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, kunnan, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskukseen kuuluvia palveluja tarjoavat äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö/perhetyö, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien perhepalvelut. Perhekeskus on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Sen toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perheiden kannalta on tärkeää, että asuinalueelta löytyy myös konkreettinen tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. (Stakes, Perhe- hanke)
18 VISIO PERHEKESKUKSESTA Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Ke rh o t Ap / I p to im. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta.. PERHE hanke
19 Perhekeskuksen toimintamallit Toiminnot saman katon alla keskeiset lapsiperhepalvelut sijaitsevat samassa toimitilassa Verkostomalli moniammatillinen yhteistyörakenne ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Seudullinen toimintamalli useamman kunnan yhteinen lapsiperhepalvelujen toimintarakenne
20 HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
21 HELSINGIN LAPASET alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli Päivähoidon JOHTORYHMÄ Lapsiperheiden vastuualueen JOHTORYHMÄ TERVEYSASEMAT OSASTON JOHTORYHMÄ johtoryhmä kokoontuu 2 krt vuodessa koordinoi yhteistyötä arvioi toimintaa esimiesfoorumit kokoontuvat 2-4 krt vuodessa koordinoivat ja suunnittelevat toimintaa arvioivat toteutunutta arviointi ja kehittäminen LINJAORGANISAATION PAIKALLINEN JOHTAMISRAKENNE: - Perhekeskus, terveysasemat, pene, ph ALUEELLISEN YHTEISTYÖN JOHTORYHMÄ: Jäsenet: Peke-esimiehet Ph-aluepäälliköt, Ylihoitajat, -lääkärit Perheneuvola ALUEELLISET ESIMIESFOORUMIT esim. osastonhoitajat, johtava leikkipuisto-ohjaaja, kotipalveluohjaaja, päivähoidon päällikkö,päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja toimijat toteuttavat monitomijaisesti perustyötä ja hankkeita esim. varhaisen tuen hankkeet (ja Lapaset) esim. 3 ja 5 - vuotis tarkastukset (nla ja ph) Monitoimijainen perhevalmennus
22 Perhekeskukset Kainuuseen
23 Toiminta: Perhevalmennus ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT TAVOITTAVAT KAIKKI LAPSIPERHEET VARHAISESSA VAIHEESSA uudistettu perhevalmennusohjelma synnytysvalmennuksen lisäksi teemoja äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, parisuhteesta, palveluista jne. valmennus vanhempainryhmissä ryhmät tapaavat sekä ennen että lapsen syntymän jälkeen isien omat ryhmät isätyöntekijän vetäminä moniammatillinen toteuttamistapa YHTEYDENPITO LAPSEN SIIRTYMÄ- VAIHEESSA VANHEMPAINKOULUT
24 Perhekeskuksen perhevalmennus Espoossa: tutustuminen synnytyssairalaan E1 E2 E3 E4 E5 J1 J2 J3 J4 J5 Fysioterapiaryhmät Isät E+J yhdessä Parisuhde ohjelma Vertaisja teemaryhmät
25 Tampere Hyvinvointia neuvolasta
26
27
28 Toiminta: Ennaltaehkäisevä perhetyö Esim. perheet joilla ei ole omia verkostoja, nuoret esikoista odottavat perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus on häiriintynyt, lapsen käyttäytymishäiriöt, univaikeudet, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa perhetyöntekijän kotikäynti lyhyt aikainen, tilapäinen tuki verkostotyö perheryhmät perustyöntekijöiden konsultointi kotipalvelu palveluohjaus erityispalveluihin...
29 te LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli monikkoperheet vammaisten lasten perheet pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi) EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/ synnytyksen jälkeinen äidin masennus varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äitivauva) ongelmat imetyksessä, lapsen LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/ lastensuojelun asiakasperheet: puutteet vanhemmuudessa vuorovaikutusongel mat päihde- ja mielenterveysongelm at TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US lastensuojelulain 14 :n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet
30 Toiminta: Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö Perhevalmennus Parisuhdekurssit Perhetyö ei terapiaa, vaan vuorovaikutteista keskustelua tavallisista ongelmista jokaisessa perheessä Peruspalvelujen henkilöstön koulutusohjelmat osaamisvalmiudet kouluttajakoulutusohjelmat Erosuhdetaidot PARISUHTEEN PALIKAT Kirkkohallitus, Kataja ry Väestöliitto
31 Toiminta: Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat perhekeskuksen sydän perheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten kohtaamispaikka paikka monenlaisiin ryhmätoimintoihin ja käyttäjien omiin aktiviteetteihin toimii vanhempien kasvatuskumppaneina matalan kynnyksen tuki, apu ja tiedonvälitys ILPU
32 Isien kohtaaminen palveluissa Isä-lapsi ryhmät vertaistukea miehille vahvistaa isän ja lapsen suhdetta yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!) yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle äidille omaa aikaa Mies-miehelle keskusteluille tarvetta miehen rooli perheessä mitä on olla isä, aviomies... Uusi toimintakulttuuri, asenne ja taidot tarpeen isien kohtaaminen palveluissa tasavertainen vanhemmuus äitien kanssa
33 Vertaisryhmien ja perheiden kohtaamispaikkojen merkitys Osallisuus perheiden keskinäinen vertaistuki ammattilaisten tuki; dialogi perheiden oma ääni kuulluksi (lapset, äidit, isät) - suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi omatoimisuus, aktiivisuus Yhteisöllisyys ystävyyssuhteet arjen tukiverkostot sosiaalinen pääoma sukupolvien välinen kanssakäyminen Kokemuksellisuus vahvistaa vanhemmuutta ja tukee perheiden arkea monin tavoin hyväksytyksi sellaisena kuin on mielen hyvinvointi
34 SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT NEUVOLA LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT PERUSPALVELUT VARHAIS- KASVATUS PALVELUT KOULU SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Lähipalveluperiaate Yhteisöllisyys näkökulma LAPSET, PERHEETJA LÄHIYHTEISÖ KANSALAISYHTEISKUNTA
35 PERHEKESKUS/AVOIN VARHAISKASVATUS Vanhemmuuden tukena Kasvatuskumppanuus Pedagoginen tieto Emotionaalinen tuki Tietoa palveluista Perhepalveluverkostona - toimijoiden kohtaamispaikkana Leikki-/perhepuistot/ Asukaspuistot/ Avoimet päiväkodit Kyläyhdistykset, perhetuvat Järjestöt, MLL:n perhekahvilat Seurakunnan kerhot Perheiden kohtaamispaikkana Päiväkoti, perhephoito Erityispäivähoito Kolmas sektori, srk Kulttuuripalvelut Perhetyö Neuvola, perhenla Sosiaalipalvelut Vertaistoiminta Leikki Toiminta Lapsen kasvuyhteisönä Kasvattajalapsi-suhde Vanhempien kasvatuskumppanuus Vapaaehtoistoiminta PERHE hanke/kekkonen, Viitala
36 Varhaista tukea lapsiperheille. Vauvaperheiden perhekeskusopas. MLL/Varsinais-Suomen piiri (2009).
37 Järjestötoiminta tulisi nähdä laajemmassa kentässä kuin vain kunnan palvelujen täydentäjänä. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön pohdinnassa sosiaalinen pääoma on hyvä käsite. Sakari Möttönen & Jorma Niemelä (2005) : Kunta ja kolmas sektori. Kumppanuus organisaatioiden välisenä yhteistoiminnan mallina.yrjö Engeström (2004), Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Hgin yliopisto.
38 Kumppanuuden tunnuspiirteitä (mm. Yrjö Engeström) pitkäaikainen yhteistoimintamalli yhteinen strateginen visio ja välietapit, joilla saavutuksia seurataan muodostuu yhdenvertaisista osapuolista joilla toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja kohdistuu yhteiseen strategiseen haasteeseen haasteen jatkuva yhteinen erittely, kuvaaminen ja täsmentäminen oleellista kumppanuustyöskentelyssä edellyttää rajojen ylittämistä verkostoituminen vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille toiminnan jatkuva parantaminen, oppiminen, uudistuminen vaatii yhteisiä tiedonhallinnan ja neuvottelun välineitä ja yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia rakenteet, sopimukset, vastuut, menettelytavat
39
40 Youth and Family Centre in Amsterdam
41 Föräldrarstöd en vinst för alla Nationell strategi SOU2008:131 Övergripande mål Alla föräldrar ska erbjudas föräldrastöd under barnets uppväxt 0-17 år. Delmål 1 Ökad samverkan kring föräldrastöd mellan aktörer vars verksamhet riktar sig till föräldrar. Delmål 2 Ökat antal hälsofrämjande arenor och mötesplatser för föräldrar. Delmål 3 Ökat antal föräldrastödsaktörer med utbildning i hälsofrämjande metoder och universella evidensbaserade föräldrastödsprogram. Lähtökohtana positiivinen vanhemmuus Toimintaohjelma Vanhemmuuden tukeminen Lapsinäkökulma Valtakunnallisesti kattava Rakenteet Olemassa olevan yhteensovittaminen Kansallinen ohjaus ja tuki Paikalliset strategiat Kansallinen neuvosto ohjaamaan kehittämistyötä Kuntien kehittämistyöhön 140 milj SEK/
42 POHJOISMAISSA KEHITETTYJÄ, TUTKIMUKSESSA VAIKUTTAVAKSI TODETTUJA VANHEMPIEN KURSSEJA JA OHJELMIA (Taustalla: oppimis- ja kehitysteoriat; riski- ja suojaavat tekijät): 1. International Child Development Program (ICDP) Vägledande samspel 2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO. Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä. Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista: kohdasta Muu materiaali/preventiivinen perhetyö -vanhempainkurssit
43 PERHEKESKUSTYÖN PÄÄTAVOITTEET PERHEKESKUS ON YHTEISTYÖN AREENA edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta luoda lasten ja vanhempien osallisuutta ja vertaistukea vahvistavia toimintatapoja tarjota kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja asuinalueella luoda toimivat poikkihallinnolliset moniasiantuntijuuden rakenteet lapsiperheiden palveluihin toimia yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtois- ja muiden toimijoiden kanssa painopisteenä ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki lähtökohtana paikalliset olosuhteet
44 KIITOS!
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS?
Kuva: Espoo LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS? Riitta Viitala Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008
PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,
LisätiedotLIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM
LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotVäli-Suomen hankevalmistelun kokous KASTE -OHJELMA JA PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Riitta Viitala, STM
Väli-Suomen hankevalmistelun kokous 6.2.2009 KASTE -OHJELMA JA PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Riitta Viitala, STM Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras-
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotVarhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa
Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotMirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus
Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotHYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö
LisätiedotTeemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotLasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet.
Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet. Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Jyväskylän kaupunki Perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä Heinolan
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotJärjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke
Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotKELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa
KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari 7.9.2013 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotNäin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi
Näin me teimme sen Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä 2006-2009 Teija Karvonen terveydenhoitaja Rovaniemi 1 Esityksen rakenne Taustaa Perheiden palvelujen rakenne ja sisältö Kehittämisen haasteet
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä
Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä 4.4.2019 Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotKainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012
Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotPERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa
PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen
LisätiedotTuusulan perhekeskusmalli. ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari
Tuusulan perhekeskusmalli ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari 3.12.08 PERHE-hanke Tavoitteet ja toteutus Tuulas on osa STM:n rahoittamasta PERHEhankeverkostosta: 2005
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotPALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016
PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin
LisätiedotToimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä
Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Vahvistetaan kunnissa varhaiskasvatusta lasten hyvinvoinnin tukena ja huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle
Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle Yhdyshenkilöiden tapaaminen 22.11.2017. Työpaja 23.11.2017 Arja Hastrup, THL, Marjaana Pelkonen, STM Taustaa käsitteen
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotPerhekeskustoimintamalli Etelä-Savo
Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Missä mennään? 21.8.2018 Perhekeskustoiminnan lähtökohdat perustuu YK:n lasten oikeuksien noudattamiseen ja lapsija perheystävälliseen toimintakulttuuriin hyvinvoiva
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotEtelä-Savon Perhekeskustoimintamalli
Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 3.10.2018 Hyvinvointifoorumi, Kangasniemi Perhekeskustoiminnan lähtökohdat 2 Perustuu YK:n lapsen oikeuksiin. Tavoitteena lapsi- ja perheystävällinen
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotMikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist
Mikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi
LisätiedotHyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki
Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen
LisätiedotPerhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi
Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen
LisätiedotNeuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta
Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta Valtakunnalliset neuvolapäivät 7.11.2017 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta
LisätiedotLAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025
Lasten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen yhdenvertaisuuden asialla LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025 Maria Kaisa Aula 22042018 Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 24.4.2018
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU Perhekeskukset Suomessa raportti Nina Halme,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotLapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012
Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU Perhekeskuksen palvelukonsepti Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lasten
LisätiedotKATSAUS KASTE OHJELMAN ETENEMISEEN
KATSAUS KASTE OHJELMAN ETENEMISEEN Riitta Viitala Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
LisätiedotPerhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa
Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotPerhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö
Perhekeskus työpajan tuotokset 20.9.2016 työskentelystä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista tulee tuottaa lähipalveluina
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli 16.11.201 TYÖPAJOJEN TEEMAT 1) Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka 2) Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille 3) Kuka muu muka? Minusta
LisätiedotSTM rahoittama Kehittyvä Napero hanke
STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke
Lisätiedot