Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma- toimenpiteiden toteutuminen

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma- toimenpiteiden toteutuminen Liite 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskusteluilta klo Lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelman toteutumisen tarkasteluksi järjestettiin Keskustelu ilta Nurmijärven kunnan virastolla klo Illan aikana käytiin ryhmittäin keskustelua lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteiden etenemisestä. Kehittämiskohteiden etenemistä ryhmissä oli pohtimassa lapsia, nuoria, huoltajia, kehittämiskohteiden parissa toimivia työntekijöitä. Ryhmissä olivat keskustelussa myös mukana lasten ja nuorten ohjausryhmän jäsenet sekä kunnan luottamushenkilöitä. Keskustelua ryhmissä johdattelivat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmän jäsenet Illan kulku Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Hirvonen avasi tilaisuuden valtuustosalissa ja kertoi taustaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ja kuinka oli päädytty järjestämään yhteinen keskusteluilta, johon kutsutaan laaja alaisesti keskustelijoita. Tämän jälkeen toimiala-asiantuntija Olli Laiho kertoi osallistujille illan kulusta ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteista. Puheenvuoron jälkeen jakauduttiin ryhmiin keskustelemaan kehittämiskohteista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Kehittämiskohteet ja keskustelijat: 1. Lasten ja nuorten harrastaminen

2 Keskustelussa esiin nousi hyviä käytäntöjä, kehitettäviä teemoja sekä toiveita tukevaan. Hyviä käytäntöjä Kehitettäviä teemoja: Toiveet: Liikuntavälitunnit Välituntivälineet Seurojen pitämät kerhot 30 min välitunnit Kirjaston Harry Potter lukupiirit Ilmaisukerho Liikunnan, fyysisen aktiivisuuden lisääminen opetuksessa/oppimisessa kerhomäärärahojen hyödyntäminen Lähiliikuntapaikat Koulumatkojen hyödyntäminen Kevyenliikenteen väylien rakentaminen Säännölliset liikuntakerhot yhteistyönä Kerhotoiminnan sovittaminen koulupäivien sisälle ja koulukyytien huomioiminen kerhotoimintaa osallistumiseksi Päättäjien, vanhempien ja henkilöstön yhteiset pyrkimykset - vastuu millaisen mallin ja arjen luomme Koulumatkojen hyödyntäminen asenne kuljetuskulttuurin muutos Kerhomäärärahojen hyödyntäminen - kohdentaminen Opettajien kokonaistyöaika(tulevaisuudessa) käyttämätön resurssu iltapäivisin Uimahalli Klaukkalaan Koulujen piha-alueiden kehittäminen Liikunta-alueiden hyödyntäminen/ höntsä klo Seurojen roolin vahvistaminen liikuntakerhojen toteuttamisessa Lähiliikuntapaikkoja lisää Muutos koulun toimintakulttuuriin - pois kielloista esim. lumisota, salin - ja välineiden käyttö Välituntiaktiviteettien tarjoaminen Lajiesittelyj/ - päiviä kylkoulujen pihoille

3 2. Kouluruokailun kehittäminen Seuraavia seikkoja nousi esiin käydyissä keskusteluissa Ruokaan liittyen esiin nousivat perunat kuorineen ja kumimaisuuksineen. Perunoiden sijaan tarjolla on usein riisiä, ohraa tai pastaa. Salaatin ainekset toivottiin tarjottavan erikseen, ei sekoitettuna salaatiksi jotkut esim. porkkanaraasteen syömättä, jos siihen on sekoitettu jotain muuta. Ruokaan liittyen esiin nousivat perunat kuorineen ja kumimaisuuksineen. Perunoiden sijaan tarjolla on usein riisiä, ohraa tai pastaa. Salaatin ainekset toivottiin tarjottavan erikseen, ei sekoitettuna salaatiksi jotkut esim. porkkanaraasteen syömättä, jos siihen on sekoitettu jotain muuta. Kouluruoka on usein syötävää ja kouluruuan menekkiä seurataan. Ruuat joita ei syödä poistuvat listalta ja näin pyritään pienentämään. Ruuan riittävyys(jääkö nälkä?) puhutti myös, etenkin silloin kun on ns. suosikkiruokia. Kasvisvaihtoehtoja toivottiin myös muualle kuin tietyille kouluille. Toiveruokapäivät koettiin hyviksi ja niitä toivottiin kehitettävän koulukohtaisiksi. Koulukohtaisia toiveruokapäiviä on järjestetty mm. lasten oikeuksien päivänä. Ruokailutilanteiden järjestelyihin liittyen ryhmässä puhututtivat ruokailun ajankohdat esim. alakoululla toivomuksena, että ruokailu olisi joskus hyvä alkaa välitunnin jälkeen. Alakouluilla ruokailuvuorot ja nuoremmat menevät yleensä ensin kun taas yläkoululla kaikkien ruokailu alkaa samaan aikaan jolloin syntyy herkästi jonoja ja meteliä. joissakin kouluissa melutasoa seurataan liikennevaloin. Terveellisiä

4 ruokailutottumuksia pyritään joissakin kouluissa pitämällä lautasmallia esillä. Ota se, mitä syöt -muistutus on käytössä hävikin pienentämiseksi. kehittämisideoiksi tilaisuudesta kirjattiin seuraavia asioita: enemmän ruokaan, ruokailuun liittyviä koulun tai koko kunnan yhteisiä teemoja esim: luomuruokapäivä etninen ruoka meidän koulun oma toiveruoka, ruokaan liittyvä eettisyys, kuluttajuus mahdollisuus valinnaisuuteen - isommilla koululaisilla mahdollisesti maksullinen vaihtoehto-> sitoutuminen paremmin lämpimän aterian syömiseen ruokailutiloihin mahdollisuus kirjallisen palautteen antamiseen - palaute/ideavihkoset 3. Ennaltaehkäisevien - ja varhaisentuen palvelujen kehittäminen

5 Koulukahvilatoiminnasta, pop up nuorisoasemasta ja Maestro-ryhmätoiminnasta keskustelusta kirjattiin seuraavia seikkoja: Koulukahvila Popup-nuorisoasema Maestro-ryhmätoiminta on hyvä matalan kynnyksen paikka tavata aikuinen, kiva jutella nuoriso-ohjaajan kanssa koulukahvilassa usein samat ohjaajat, toisaalta olisi kiva jos ohjaajat vaihtelisivat hyvä että on vaan kerran viikossa, jos olisi useammin, tulisi tavaksi, nyt sitä odotetaan koulukahvilaan ei tarvita ohjelmaa, on hyvä että saa vaan olla vaikka koulukahvila on opettajavapaa paikka, voisi kuraattori olla siellä joskus tavattavissa alunperin suunniteltiin ihan fyysistä nuorisoasemaa, mutta syntyi virtuaalinen nuorisoasema nuoren näkökulmasta tämä parempi, koska olisiko noloa, jos joku näkisi sun menevän nuorisoasemalle useamman ammattilaisen kalenterivaraus kerran kuussa mahdollistaa pikaisenkin tapaamisen laajemmallakin kokoonpanolla suht. pian hyvää myös se että, tapaaminen voidaan järjestää siellä missä tarvitaan, silloin kun tarvitaan yläkouluilla ja lukioissa, stressin hallintataitoja ja masennuksen estoa taidoista hallita stressiä on aina hyötyä kiitettävästi pyörivät ryhmät kaikilla kouluilla on sovittu että tarjotaan joka vuosi paljon henkilökuntaa koulutettu vetämään ryhmiä haasteena se että aina ei löydy tarpeeksi halukkaita jotta ryhmä alkaisi (10 hlön ryhmä) haasteena: koulukahvila puutuu popupin avulla nuorta asiakasta

6 Isoniitun ja Mäntysalon kouluilta, riittävätkö henkilökuntaresurssit ja löytyykö tilat? ei enää pompotella paikasta toiseen ja työntekijältä toiselle usean ammattilaisen näkökulma haasteena mm. hankkeen uutuus, alkanut vasta marraskuussa -15, kokoajan kehitetään, haetaan parhaita tiedotusväyliä, kotisivut tekeillä tällä hetkellä on Facebookissa, mutta ovatko nuoret siellä? Ohjausryhmän jäsenen sanat loppuun: moni asia toimii hyvin popup on vielä niin uusi toiminta muoto että on vaikea arvioida sote saattaa muuttaa monia asioita tarvitaanko tulevaisuudessa aina ammattilaista joka asiaan? Esim. koululla oleva aikuinen kuraattori, nuoriso-ohjaaja, joku muu... Lautakunnan jäsenten sanat loppun: kun lasten ja nuorten palveluja kehitetään, on tärkeää että lapset ja nuoret ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa 4. Kannustavat kohtaamiset

7 Kirjaukset ryhmässä käydystä keskustelusta: Koulun näkökulma: Lapsilla on kokemus, että kouluun on mukava mennä, kaverit eivät kiusaa. Ilmapiiri on mukava Opettajat ovat aktiivisesti koulussa työstäneet seuraavia asioita, joilla nähdään vaikutusta hyvään ilmapiiriin: Kiva-koulu-ohjelma: toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi Yhteispelihanke: edistää lasten vuorovaikutustaitoja edistää lasten tunne-elämäntaitoja ottaa huomioon ryhmäyttävät vanhempainillat, joissa vanhempia kuullaan Varhaiskasvatuksen näkökulma: Varhaiskasvatuksessa paljon puhuttu vuorovaikutuksen merkityksestä ja henkilökunta on koulutettu Ihmeelliset vuodet menetelmän sisältöön.( Menetelmä perustuu myönteisten kasvatusmenetelmien käyttämiseen ja auttaa henkilöstöä käsittelemään lasten käyttäytymiseen liittyviä haasteita.) Henkilöstöllä on paljon osaamista, mutta ajoittain tulee vastaan tilanteita, jotka vaativat pysähtymistä asian äärelle. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on käytössä Miniverso-työtapa (verso = vertaissovittelu), jossa lapset itse opettelevat sopimaan riitoja aikuisen ohjauksella.

8 Neuvola ja kouluterveydenhuolto: Mahdollisuudet asian edistämiseen ovat hyvät, kun lapset ovat vielä pieniä ja kunnassa hyviä rakenteita, joihin voi ohjata perheitä (perhetyön tuki, ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä). Neuvolassa käytössä arjen voimavarat - lomake, joka toimii puheeksiottamisen välineenä. Terveydenhoitajan resurssi/aika on pieni yhden perheen kohtaamiseen. Kouluterveyshuollossa nähdään kannustava kohtaaminen mahdollisuuksien tarjoamisena lapselle ja nuorelle. Heidän tarpeisiin tulee tarttua ja järjestää aika kuulemiselle. Terveystarkastus on yksi hyvä kohta tähän. Kouluterveydenhuollossa on tärkeää olla avoimet ovet lapselle ja nuorelle. Ihmeelliset - vuodet vanhempainryhmä (kahden äidin kokemukset) Ryhmä koettiin hyvänä, omaa kasvatustyötä tukevana Vertaisryhmä tuki omaa toimintaa (helpotti, että oli muitakin, jotka pohtivat samanlaisia asioita ) Tärkeää, että on matalan kynnyksen palveluja, joihin on helppo mennä Nuorisotoimen näkökulma Omin jaloin toiminta koetaan hyvänä, jossa todentuu kannustavan kohtaamisen periaate. Rakenne antaa mahdollisuuden nuoren kuunteluun ja tukee nuoren vastuunottoa oman elämän valinnoista. Tapaamisia on useita ja kokonaisuus suunnitellaan nuoren tarpeista käsin. Omin jaloin toiminta (nuoren näkökulma) kokemus omin jaloin- toimintatavasta oli hyvä. Siinä on mahdollisuus kertoa omista ajatuksista ja selkeyttää päätä. Nuori koki saavansa tukea tilanteeseen Keskustelun aikana nousseita huomioita: on tärkeää, että perhettä kuullaan, perhe on keskiössä. Palvelun saatavuus ei aina kohtaa tarvetta tai tuki ei ole oikea-aikainen. Olemassa olevat haasteet: Asioista/palveluista tiedottaminen kuntalaisille ontuu

9 Tärkeiden asioiden viestittäminen kasvokkain on tärkeää (varhaiskasvatuksessa vielä pääsääntöisesti toteutuu, mutta koulumaailmassa viestit kulkevat liikaa Helmen välityksellä.) Helmi= kodin ja koulun sähköinen viestijärjestelmä. Helmen käytöstä on ristiriitaisia kokemuksia. Helmi voisi olla kannustavan palautteen työväline, mutta tässä ryhmässä huoltajilla ja oppilailla oli kokemuksia myös päinvastaisesta. Kokemus tuli siitä, että helmestä tuli aina lapsen tilanteeseen liittyvää negatiivista palautetta, ei ollenkaan positiivista. Myös positiivinen palaute koettiin tärkeänä ja mahdollisuus kasvokkain keskusteluun. Tarvitaan edelleen matalan kynnyksen lähestymisiä ennen ongelmia. Nuorten keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista on olemassa ja tarvitaan keinoja siihen puuttumiseen (nuoren näkemys) 5. Eroauttaminen Kirjaukset ryhmässä käydystä keskustelusta: Eroauttaminen Vertaisryhmiin liittyvää keskustelua Vetskari-ryhmään osallistunut nuori kertoi, että oli kokenut ryhmän hyödyllisenä. Ryhmässä sai kokemuksen siitä, että ei ole ainoa joka on kokenut vanhempien eron ja siihen liittyvät vaikeudet. Ryhmän toiminnasta mieleen oli jäänyt keskustelut ja kirjoitustehtävät. Nuori kertoi, että olisi toivonut heti erokriisin alettua päästä puhumaan jonkun kanssa. Onneksi hänellä oli ollut läheisiä, joiden kanssa oli saanut asiaa purkaa. Nuori totesi, että ryhmään osallistumisesta on hänelle hyötyä tänäkin päivänä. Hän jaksaa opiskella ja käydä töissä eikä eroon liittyviä ikäviä asioita tarvitse koko aikaa pyöritellä mielessä. Välit molempiin

10 vanhempiin ovat nyt hyvät, kun suhde isään ennen ryhmään osallistumista oli ollut lähes kokonaan poikki. Nuoren toive oli, että ryhmä olisi kestänyt pidempään. Taikuri-ryhmään osallistuneen lapsen äiti kertoi, että myös hänen mielestään vertaisten tuki oli ryhmässä ensiarvoisen tärkeää. Lapsen on hyvä päästä vaihtamaan kokemuksia toisten vanhempien eron kokeneiden lasten kanssa. Ryhmässä mahdollistui avoimuus ja puolueettomuus siten, että siellä oltiin puolueettomalla maalla ja asioista keskusteltiin ilman syyllisten etsimistä. Äiti koki, että ryhmän myötä taakka lapsen harteilla lähti pois ja tuli tunne, että elämä jatkuu eronkin jälkeen. Ryhmiä kaivattaisiin joka taajamaan, sillä liikkuminen taajamien välillä voi olla työlästä. Perheasioiden sovitteluun liittyvää keskustelua Perheneuvolassa on alettu systemaattisesti tarjota perheasioiden sovittelua. Sovittelua tarjotaan viivytyksettä. Sovittelussa haetaan ratkaisua, eikä syytellä. Sovitteluun olisi hyvä hakeutua melko pian eron jälkeen, mutta myös vuosikausia eron jälkeen riidelleet hyötyvät sovittelusta. On tärkeää, että keskiössä olisi vanhempien kasvatuksen tukeminen. Perheasioiden sovitteluun satsaaminen on tuottanut tulosta ja vaikeimmat eroriidat, joita käsitellään täytäntöönpanosovitteluina, ovat vähentyneet. Perheneuvolan lisäksi eroauttamista tarjoaa kirkon perheasianneuvottelukeskus. Vanhempia on nyt hyvin ohjautunut perheneuvolan sovitteluun mm. lapsiperheiden palvelutarpeen arviointitiimin kautta. Kehittämisideoita Kulkemista eri taajamien välillä tulisi kehittää, jotta vertaisryhmiin osallistuminen helpottuisi. Nyt bussiyhteyksiä taajamien välillä on vain harvakseltaan. Toinen mahdollisuus olisi tarjota ryhmätoimintaa joka taajamassa. Sen hyöty on siinä, että ryhmiin osallistuneet lapset voivat olla myös ryhmätoiminnan jälkeen luontevasti tekemisissä toistensa kanssa. Tuen antaminen ryhmämuotoisesti on erittäin hyvää resurssien käyttöä. Samalla kertaa pystytään auttamaan useampaa ihmistä. Tulisi satsata yhteistyöväylien/kumppanuuden etsimiseen järjestöpuolen kanssa, koska kunnan resurssit ovat rajalliset. Mietittiin yhdessä mitkä ovat keinot tavoittaa ryhmän tuesta hyötyviä lapsia ja nuoria. Hyviksi väyliksi todettiin Helmi-viestit, kuraattorit, kouluterveydenhuolto, ilmoitustaulut ja paikallislehti. Keskustelussa nousi esiin myös, että työnantajapuoli voisi tukea työssäkäyviä vanhempia, kun vaikea erotilanne koittaa. Erotilanteet ovat kuormittavia vanhemmille, joten on myös työnantajan etu, että vanhemmat ja heidän lapsensa toipuvat erokriisistään. keskustelussa esiin nostettiin perheen ja työelämän yhteensovittamisprojekti; Perheystävällisesti töissä. Voisiko tästä projektista tai muusta tämänkaltaisesta toiminnasta olla hyötyä myös nurmijärveläisille perheille? 5. Ryhmään kuuluminen yhteisön merkitys

11 6. Ryhmään kuluminen yhteisön merkitys -ryhmässä on helpoin toimia erilaisten ihmisten kanssa, kun tuntee paremmin. Siksi on tärkeää, että tehdään kaikkien kanssa erilaisia asioita ->vaikuttaa yhteishenkeen. Yksittäinen opettaja voi vaikuttaa ja toisaalta koko koulun tasolla ryhmäytyspäivät, retket, juhlat, yms. ovat merkityksellisiä -kokemuksia tukioppilastoiminnasta, kummioppilaista, - kokemuksia oppilaskuntatyöskentelystä (teemaviikkojen suunnittelua, välituntien aktivointia, koulun arviointikäytänteisiin oppilasnäkökulman tuomista, kuulumiset koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään) -yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä on tehty oppilaille kyselyjä hyvinvoinnin edistämiseksi, ohr-henkilöstö on jalkautunut paremmin oppilaiden ryhmiin -> tullut tutummaksi -vertaissovittelu-kokemuksia kouluilta

12 -varhaiskasvatuksessa miniverso-toiminta on opettanut lapsia ajattelemaan toisen näkökulmaa, empatian taitoja -> rakenne varmistaa kaikkien osapuolten näkökulman kuulluksi tulemista, herättelee lasta -varhaiskasvatuksen kiinteät pienryhmät -> olisiko hyvä toimintamalli myös kouluille? Keskusteluilta, koosteet puheenjohtajien loppukiteytyksistä 1. Liikunta ja harrastaminen -pieniä askeleita menty eteenpäin jotta saataisiin lisättyä liikkumista, arjen aktivointi. -koulun toimintakulttuurin muutos, pidemmät välkät, pihojen hyödyntäminen, sadesään tilat -lähiliikuntapaikkoja asuinympäristöön ja koulujen yhteyteen -seurayhteistyö koulujen kerhotoimintaan -koulumatkojen hyödyntäminen -liikkakerhoja toivotaan lisää -liikkavälitunti ruokiksella, paljon kävijöitä, tykätty, sisävälitunti, jumppapallot tuolien sijaan, seisten työskentely pulpetin ääressä -päästy hyvää alkuun 2. Kouluruokailu: -ei tarvii jonottaa -Aleksia: -kouluille palautevihkot ruokasaleihin, jatkuva palaute -esille laittaminen, erikseen salaatin ainekset -valinnaisuus, aina kasvisvaihtoehto jollain kouluilla, pieni korvaus vaihtoehtoisesta ruuasta? -teemat, voisi itse toivoa ruokaa (koulun oma kehittäminen) -etnistä ruokaa, luomuruokaa -Kyassa 25 prosenttia on syönyt aiemmin vain koululounaan, nyt puututtu koulun alueelta poistumiseen, lisännyt lounastamista

13 -jotkut lounasvaihtoehdot huonoja (rakuunapossu) -kuluttajuus-teema 3. Koulukahvilat, Mestro, pop up Koulukahvilat: hyvää toimintaa, kuraattoria kaivataan paikalle, vaihtuvat nuorisotyöntekijät, ei joka päivä, melkein joka koulussa toimii Maestro: tarjotaan säännöllisesti Pop up-nuorisoasema: facebook-sivustot -moni asiat toimii hyvin, monenlaista kehitteillä, kasvokkain puhuminen nuorten toive -koulukahvila hyvä nuorisotyön muoto (nuoren näkökulma), helpompaa kuin varata kuraattorilta aika, aikuisia lisää kahvilaan keskusteluihin (matala kynnys) 4. Eroauttaminen: -alakoululaisen vertaisryhmä v. ryhmä -tulossa alle kouluikäisten ryhmä -perheasiain sovittelua tarjolla kunnassa -vertaistuki tavattoman tärkeää -julkisen liikenteen puuttuminen hankaloittaa (ryhmät kk), kla ei pääse ryhmään -kuinka tieto kaikista eri ryhmistä tulisi lapsille ja nuorille? -ryhmämuotoinen toiminta järkevää resurssien käyttöä -täytäntöönpanosovitteluja vähän nykyään (panostus näkyy ->sovittelu) -miten työnantaja voi tukea työntekijää erokriisissä? -tärkeää työntekijälle kuulla kokemusasiantuntijaa (muutenkin arjessa, miten rakenteisiin?)

14 5. Kannustavat kohtaamiset: -laajaa näkemystä eri tahoilta -kehitetty hyviä toimintatapoja -lapsien mielestä koulu on kiva paikka -koulu on ottanut vakavasti tämän teeman, Kiva-koulu, yhteispeli-hanke (vuorovaikutus ja tunne-elämän taidot) -vanhemmat osallistettiin vahvemmin kuin aiemmin -vanhempainillat toiminnallisempia ja kasvatuskeskusteluissa enemmän huoltajien ääntä -varhasikasvatuksessa myös asia esillä, mini-verso (vertaissovittelutaitoja) -kannustava kohtaaminen on kohtaamisten mahdollisuuksien tarjoamista -Ihmeelliset vuodet ja omin jaloin-ryhmän kokemuksia, vertaisryhmä tärkeä, mahdollisimman varhain matalalla kynnyksellä -haasteet; yläkoulussa ei aina vain kannustavia kokemuksia, Helmi mahdollistaisi enemmän kannustavien kokemusten tarjoamista -tieto ryhmistä kulkee huonosti 6. Ryhmään kuluminen yhteisön merkitys -ryhmässä on helpoin toimia erilaisten ihmisten kanssa, kun tuntee paremmin. Siksi on tärkeää, että tehdään kaikkien kanssa erilaisia asioita ->vaikuttaa yhteishenkeen. Yksittäinen opettaja voi vaikuttaa ja toisaalta koko koulun tasolla ryhmäytyspäivät, retket, juhlat, yms. ovat merkityksellisiä -kokemuksia tukioppilastoiminnasta, kummioppilaista,

15 - kokemuksia oppilaskuntatyöskentelystä (teemaviikkojen suunnittelua, välituntien aktivointia, koulun arviointikäytänteisiin oppilasnäkökulman tuomista, kuulumiset koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään) -yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä on tehty oppilaille kyselyjä hyvinvoinnin edistämiseksi, ohr-henkilöstö on jalkautunut paremmin oppilaiden ryhmiin -> tullut tutummaksi -vertaissovittelu-kokemuksia kouluilta -varhaiskasvatuksessa miniverso-toiminta on opettanut lapsia ajattelemaan toisen näkökulmaa, empatian taitoja -> rakenne varmistaa kaikkien osapuolten näkökulman kuulluksi tulemista, herättelee lasta -varhaiskasvatuksen kiinteät pienryhmät -> olisiko hyvä toimintamalli myös kouluille? Lopuksi: Ajatuksia suunnitelman kehittämisen kannalta: -illassa on kuulunut lasten ja nuorten ääni hyvin -arkisia, yksinkertaisia asioita suunnitelmassa, joihin voidaan vaikuttaa, yhteistyö tuntunut hyvältä, ollaan saavutettu sitä mitä on ajateltu -kokemusasiantuntijuus tärkeää, vuoropuhelua eri toimijoiden kesken -mihin suuntaan lähdetään viemään, apua, jotta osataan tehdä oikeita ratkaisuja tulevaisuuden suhteen