Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

2 Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat Kunnat mukaan Kunnat ja seurat rakentavat valtio tukee Sotavuodet Sotavuosista elpyminen Hyvinvointivaltion tasa-arvopolitiikka Seurat, kunnat, valtio ja markkinat Tuottajien merkitys eri aikoina

3 Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Kolmas Sektori Seurat Julkinen Sektori Kunnat Valtio Yksityinen Sektori Yritykset

4 Yksityiset yritykset ja seurat Puistot, yksityisten yritysten ja kuntien omistamia - Luistinradat, yksityisten ja seurojen järjestämiä - Uimahuoneet, yksityisten ja kuntien omistamia - Kentät, kuntien omistamia - Raviradat, yksityisten omistamia

5 Kunnat mukaan Uimalaitokset; kunnat omistavat ja seurat hoitavat - Urheilukentät; kuntien ja seurojen omistamia - Luistin- ja raviradat; yksityisten yritysten, kuntien ja seurojen omistamia - Kelkka- ja hyppyrimäet; kuntien rakentamia - Koulujen voimistelusalit; kuntien omistamia

6 Alkuvaiheen taustalla Suomeen rakentui vahva kansalaisyhteiskunta Voimistelu ja urheilu liittyi muuhun järjestötoimintaan Kunnat tukivat voimistelua ja urheilua sosiaalisin perustein filantropian lähtökohdista Työväestö ja muut vähävaraiset tuen kohteena Tuella haluttiin edistää raittiutta ja vähentää sosiaalisia ongelmia Olympiaurheilun menestys valjastettiin palvelemaan kansakunnan nationalistisia tavoitteita

7 Suomi itsenäistyy 1917 Kevättalvella 1918 Suomessa käydään sisällissota Kansakunta jakautui voittajiin, eli porvariston Valkoiseen Suomeen ja tappion kärsineeseen työväestön Punaiseen Suomeen Myös urheilu jakautui porvaris- ja työläisurheiluun Jako säilyi aina 1990-luvun alkuun Itsenäinen valtio loi oman hallintojärjestelmänsä Ensimmäinen kunnallinen urheilulautakunta Helsinkiin 1919 Valtion urheilulautakunta opetusministeriöön1920

8 Kuntien ja valtion urheiluhallinnon synnyn taustalla Suomalaisen yhteiskunnan muutos: - kaupungistuminen - vapaa-ajan lisääntyminen - yhteiskunnan vaurastuminen - valtion poliittiset tavoitteet Urheilukulttuurin muutos: - olympiaurheilun läpimurto - keskusjärjestöt vaativat valtiolta tukea - seurat vaativat kunnilta suorituspaikkoja - kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuoropuhelu

9 Kunnat ja seurat rakentavat valtio tukee Urheilukenttiä ympäri maata, kuntien ja seurojen hankkeina Suuret kohteet, kuten Yrjönkadun uimahalli 1928 ja Olympiastadion 1938, yhteishankkeita, joissa kaupunki suurimmassa vastuussa Painopiste siirtyy urheilurakentamiseen Tuki kohdennetaan urheiluun Urheilun katsotaan edistävän valtion ja kuntien kannalta oikeanlaista lasten ja nuorten kasvatusta

10 Sotavuosista elpyminen Osa veikkausvoittovaroista rahoituslähteeksi Kaupunki ja maaseutu eriarvoistuvat Kaupunkien laitosrakentaminen Maaseudun pienrakentaminen Kuntoliikunta uutena harrastuksena Kuntoilijoille omat suorituspaikat, kuntoradat ja kevyen liikenteen väylät Syntyy työnjako, jossa kunnat vastaavat liikuntapaikoista ja seurat huolehtivat toiminnasta

11 Hyvinvointivaltion tasa-arvopolitiikka Valtio suuntaa rahoitusta kunnille Valtion liikuntapolitiikan tavoitteeksi tasata alueellisia eroja Liikuntarakentamista ei perustella enää pelkästään urheilun lähtökohdista Kunto- ja terveys- ja erityisliikunta tulevat mukaan perusteluihin Liikuntalaki astuu voimaan Tavoitteena alueellisesti tasa-arvoinen palvelutarjonta Kaupunkien ja maaseudun tarjonnan erot kaventuvat

12 Seurat, kunnat, valtio ja markkinat Uusliberalismi muuttaa tilanteen Valtion ja kuntien palvelurakennetta puretaan Vuoden 1980 liikuntalain lähtökohdat murenevat Valtio ei jaa enää liikunnalle korvamerkittyä tukea Kunnallinen liikuntahallinto osaksi laajempia hallintokokonaisuuksia Yksityiset palvelujen tuottajat lisääntyvät Kasvukeskusten tarjonnan loistoa Maaseudun vaatimattomia liikuntapaikkoja

13 Tuottajien merkitys eri aikoina Muotoutumisvaiheessa kolmas ja yksityinen sektori merkittävimpiä liikuntapalvelujen tuottajia!920- ja 1930-luvuilla kunnat tulivat mukaan palvelujen tuotantoon Toisen maailmansodan jälkeen syntyi työnjako, jossa kunnat vastasivat edellytyksistä ja seurat toiminnasta 1990-luvulla uusliberalismi muutti asetelmaa Markkinaperusteinen palvelutuotanto laajeni Kuntien osuus liikuntapaikoista 75 % ja yritysten 25 % Kolmas sektori eli seurat ovat edelleen merkittävin toiminnan järjestäjä