KIPUPOTILAAN MONIAMMATILLINEN, LAITOSMUOTOINEN KUNTOUTUS
|
|
- Albert Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIPUPOTILAAN MONIAMMATILLINEN, LAITOSMUOTOINEN KUNTOUTUS Psykologi Kirsi Hirvonen (PsM, kivun psykologian erikoistumiskoulutus) Kaprakan kuntoutuspalvelukeskus KIVUN MONIMUOTOISUUS Kivun hoidolle ja kuntoutukselle on kysyntää ja tarvetta Jokaisella meistä on kokemusta kivusta, varsinkin akuutista, ohimenevästä kivusta. Pitkäaikaisesta, kroonisesta kivusta kärsii myös yhä useampi ihminen. Pitkäaikaiset tukija liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisin kipua ja työstä poissaoloa aiheuttava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Lähes jokainen joutuu jossakin elämänvaiheessaan tekemisiin tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa. Mini-Suomi tutkimuksen mukaan yli 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii jostakin reumaattisesta kivusta, yli miljoonalla on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus ja yli :lle se aiheuttaa toiminnallista haittaa. Kipu on monimuotoinen ilmiö Kivun määritteleminen ja selittäminen ei ole yksinkertaista. Ihmisellä voi olla vakavia elimellisiä vauriota ilman kipuja, mutta kipua voi esiintyä myös ilman elimellistä syytä. Selkäkipupotilaista saattaa yli puolet jäädä ilman lääketieteellistä diagnoosia. Kipu voi jatkua myös sietämättömänä kudosvaurion parannuttua. Kivun voimakkuus ei myöskään aina selitä ihmisen vajaakuntoisuuden astetta ja hänen kokemaansa haittaa. Se, miten ihminen kokee kipunsa ja miten laajasti se vaikuttaa hänen elämäntilanteeseensa ja toimintakykyynsä riippuu monista tekijöistä. Kivun monimuotoisuus näyttäytyy kivunhallintakurssilla, missä on mukana kipukuntoutujia, joista joku opiskelee vaikeitten kipujensa kanssa ja toinen on lähes kyvytön suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin kuntouttajan mielestä huomattavasti vähäisempien kipuoireiden kanssa. Kipukokemukseen vaikuttaa taustalla oleva sairaus ja vamma, elämäntilanne kokonaisuutena, ihmisen persoonallisuus ja elämänhistoria ym. yksilölliset tekijät. Kipu ja sairaus horjuttaa jonkun ihmisen elämänhallinnan perusteita enemmän kuin toisen. LAITOSMUOTOISET KIVUNHALLINTAKURSSIT Moniammatillinen lähestymistapa Kivun monimuotoisuuden vuoksi myös kipupotilaan kuntoutuksen on oltava moniammatillista, jossa kipu ymmärretään ensisijaisesti toimintakykyongelmana, ei sairautena tai vammana. Pelkkä lääketieteellinen tai psykologinen asiantuntemus ei riitä, vaan tarvitaan eri alojen asiantuntemuksen yhdistämistä. Moniammatillisesti toteutetuilla laitosmuotoisilla kivunhallintakursseilla työryhmän muodostavat tavallisesti lääkäri, 1
2 psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa ainakin kuntoutuslaitoksessa on mahdollisuus konsultoida ammatillista kuntoutusohjaajaa ja erikoissairaanhoitajaa. Moniammatillisten kivunhallintakurssien tavoitteena on auttaa kuntoutujaa löytämään kipuun liittyen selviytymis- ja ongelmanratkaisukeinoja, jotka voivat olla lääkehoitoa, liikehoitoa ja psykologista hoitoa pelkojen, ahdistuksen ja masennuksen tunteisiin ja muun psyykkisen rasittuneisuuden helpottamiseen vahvistaen samalla kuntoutujan itseluottamusta ja kokemusta omasta pystyvyydestä. Tavoitteena kivunhallinta ei kivuttomuus Kivusta kokonaan eroon pääseminen on kroonisilla kipupotilailla usein mahdoton tavoite, joten siihen ei kuntoutusjaksojen aikana pyritäkään, vaan tavoitteena on kuntoutujan mahdollisimman hyvä elämä hallinnassa olevien kipujen kanssa selviytyen. Se seikka, että kivuttomuus ei ole ensisijainen kuntoutuksen tavoite, on syytä käydä kuntoutujien kanssa läpi, jotta pettymyksiltä vältytään. Kivunhallintakursseilla painottuu kuntoutujan motivoiminen oman vastuun ottamiseen kuntoutuksestaan. Vertaistuki tärkein voimaannuttaja Vertaistuella on hyvin suuri merkitys kuntoutumiselle ryhmämuotoisilla kivunhallintakursseilla. Kuntoutujien antamassa palautteessa kuntoutuksen päättyessä vertaistuki ja siihen liittyen kokemusten vaihto toisten kipuilevien kanssa nousee vähintään yhtä tärkeälle sijalle asiantuntijoiden antaman avun rinnalla. Jotkut kokevat sen jopa parhaimmaksi voimaannuttajaksi. Laitosmuotoisilla kivunhallintakursseilla kuntoutujat asuvat laitoksessa ja näin ollen viettävät myös vapaa-aikansa yhdessä, mikä lisää mahdollisuutta kokemusten vaihtoon. Laitosmuotoinen kuntoutus Laitosmuotoiselle kivunhallintakurssille osallistuu yleensä kahdeksan kipukuntoutujaa, joista lähes kaikkien kipu on jo ehtinyt kroonistua. Kuntoutujat ovat pääasiassa tuki- ja liikuntaelin sairauksia sairastavia. Kurssi jaksotetaan Kaprakassa kolmeen osaan sisältäen pidemmän perusjakson ja kaksi lyhyempää seurantajaksoa. Jaksot toteutetaan pääsääntöisesti vuoden sisällä. Kuntoutuksen sisältö Sisältö muodostuu yksilöllisistä osioista esim. haastatteluista ja lääkärin ja fysioterapeutin tutkimuksista ja ryhmätilanteista. Ohjelmaan sisältyy eri ammattilaisten kipuun liittyviä tietopuolisia osuuksia, opetuskeskusteluja ja ryhmäkeskusteluja. Lääkärin tietopuolinen osuus voi muodostua kivun fysiologiasta ja ihmisen anatomiasta esim. tuki- ja liikuntaelimistön osalta sekä tiedon antamisesta kivun lääkehoidosta ja kivun akuuttien vaiheiden hoidosta sekä tähän liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta. Fysioterapeutin osuus muodostuu tiedollisesta osuudesta ja yksilöllisten harjoitusohjelmien laatimisesta. Myös ryhmäliikuntatilanteet ovat osa ohjelmaa. Tavoitteena on lisätä kuntoutujien ymmärrystä liikkumattomuuden haitoista ja fyysisen harjoittelun tärkeydestä kipujen hallinnassa ja oppia soveltamaan näitä arkielämään. Sosiaalityöntekijä toimii kuntoutusjaksolla aktiivisesti mukana psykologin työparina. Usein kuntoutujat jaetaan niin, että osa on sosiaalityöntekijän ja osa psykologin ns. omia asiakkaita. Kipupotilailla 2
3 on usein taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, joihin sosiaalityöntekijä voi antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ryhmätilanteissa sosiaalityöntekijän rooli voi olla esim. työkykyyn, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen, kuntoutusjärjestelmään ja sosiaalietuuksiin liittyvistä asioista kertominen. Painotukset riippuvat asianomaisen työntekijän tiedollisista vahvuuksista ja koulutuksesta. Psykologin osuus painottuu kivun monimuotoisuuden käsittelyyn biologisena, psyykkisenä ja sosiaalisena ilmiönä ja miten näiden tekijöiden vuorovaikutus vaikuttaa kivun kokemiseen, ilmaisemiseen ja kivun seurauksiin ja mikä on käyttäytymisen, ajatusten ja tunteiden ja niiden vuorovaikutuksen merkitys kivun kokemiselle ja pitkittymiselle. Krooniseen kipuun liittyy aina psykologinen, kokemuksellinen aspekti ja täten ihmisen tunnemaailmaan vaikuttamalla voidaan hoitaa myös kipua. Tieto psyykkisen ja somaattisen yhteydestä ja niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta helpottaa usein kuntoutujia. Pitkäaikaiseen kipuun liittyy usein myös ahdistuneisuutta, masennusta ja toivottomuutta tulevaisuuden suhteen, joten mahdollisuutta myös yksilölliseen keskusteluun, ohjaukseen ja neuvontaa psyykkisen rasittuneisuuteen liittyen on järjestettävä riittävästi kurssin aikana. Kuntoutujaa voi näissä ongelmissa auttaa myös lääkäri ja sosiaalityöntekijä psykologin ohella. Kivunhallintakurssien pääasiallinen toimintamuoto on kuitenkin ryhmätasolla tapahtuva kuntoutus. Kivunhallintakurssien ohjelma ja käytännön järjestelyt ovat usein psykologin vastuulla. Palautekeskusteluissa sovitaan kuntoutuksen tavoitteista ja tehtävistä Olennainen osa moniammatillista kivunhallintakurssia on kuntoutujan ja työryhmän yhteiset palautekeskustelut, joiden perusteella laaditaan ja sovitaan kuntoutussuunnitelma ja kuntoutusjaksojen väliajan yksilölliset tehtävät ja tavoitteet. Kuntoutussuunnitelmiin kirjataan kuntoutujan omat tavoitteet ja hänen hyväksymät asiantuntijoiden ehdottamat tavoitteet. Kuntoutujan osallistuminen suunnitelmien laatimiseen ja tavoitteista sopimiseen on välttämätöntä, jotta ne siirtyisivät myös arkielämään kuntoutusjakson päätyttyä. Palautekeskusteluissa sovitaan myös tarvittavista yhteydenotoista esim. kuntoutujan hoitotahoon ja kuntoutukseen lähettäjään. Kuntoutujan saamaan palautteeseen sisältyy yksilöllisiin tutkimuksiin sisältyvät esim. lääkärin, fysioterapeutin tutkimusten ja suorituskyky- ja kuntotestien tulokset. Psykologin kliiniset tutkimukset (testit) eivät yleensä sisälly kivunhallintakurssiin, vaan asioita selvitellään haastattelun ja joidenkin kyselylomakkeiden avulla. Psykologi antaa kuntoutujalle palautetta hänen psyykkisistä voimavaroistaan ja kipuun liittyvistä kuormitustekijöistä. Myös arvio kuntoutujan terapian tarpeesta ja muusta tuen tarpeesta käydään läpi. Kuntoutuja saa palautetta myös ryhmätilanteisiin osallistumisestaan ja aktiivisuudestaan niissä. KUNTOUTUKSEN TULOKSELLISUUS Moniammatillisen kipukuntoutuksen vaikuttavuudesta on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä ja eri maissa on saatu varsin yhtäpitäviä tuloksia. Moniammatillisen kuntoutuksen on todettu esim. työkyvyn säilymisen kannalta olevan tehokkaampaa kuin yhden asiantuntijan antama kuntoutus. Myös terveyspalvelujen käytön on todettu vähenevän niillä kipupotilailla, jotka ovat osallistuneet moniammatilliseen kuntoutukseen. Lisätutkimusta tältä saralta vielä kuitenkin tarvitaan. Keskeisiä kysymyksiä on mm. se, miten kuntoutuja ohjautuu oikeaan hoitoon ja miten eri potilasryhmät hyötyvät kipukuntoutuksesta. Aina ei kuntoutujan oma panos, aktiivinen 3
4 itsehoidon toteuttaminen ja ammattiauttajien intensiivinen apu estä kipujen pahenemista ja toivottomuuden tunteen syntymistä. Tässä vaiheessa lienee tärkeintä, että kuntoutujalla on tiedossa taho, joka tukee häntä vaikean vaiheen läpi. Toisaalta myös se, että kuntoutuksen tavoitteet on sovittu sellaiseksi, että ne ovat saavutettavissa ja kiinni kuntoutujan arjessa. KIVUN ITSEHOITO, KUNTOUTUJAN OMA PANOS Kukaan lääkäri, psykologi tai fysioterapeutti ei pysty auttamaan kipupotilasta ilman kuntoutujan omia ponnistuksia ja motivaatiota itsensä hoitamiseen. Kipupotilaan on jossakin vaiheessa pysähdyttävä pohtimaan kysymystä omasta osuudestaan kivun- ja elämänhallinnan oppimisessa. Itsehoitoon motivoituminen edellyttää, että ammattiauttajat ovat antaneet kuntoutujalle riittävästi tietoa kivusta, sen vaikutuksesta kuntoutujan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hoito- ja kuntoutusvaihtoehdoista. Myös kivunhallintakeinojen esim. rentoutumisen tekniikka ja oikeanlaiset fyysiset harjoitteet on opetettava kuntoutujalle ja myös motivoiminen näiden käyttöön arkielämässä on tärkeä seikka. Kuntoutumisen vastuu on kuntoutujalla itsellään Tämän jälkeen paljon vastuuta jää kuntoutujalle itselleen. Riittävien perustietojen pohjalta hän voi ymmärtää, miksi kuntoutuminen vaatii myös itseltä aikaa ja vaivannäköä. Jonkinlainen ennuste kivun lievittymisestä on myös välttämätöntä, jotta hän jaksaa kuntoutua. Moniammatilliset kivunhallintakurssit esim. kuntoutuslaitoksissa voivat hyvin onnistuessaan toimia hyvänä alkuna kipupotilaan itsehoidon käynnistymiselle. Seurantajaksot toimivat myös motivaation ylläpitäjänä ja kurssin päättyessä on tärkeää sopia, kuka tai mikä taho seuraa kuntoutujan edistymistä jatkossa. Kroonisen kivun kanssa elävältä ei voi edellyttää, että hän selviytyy täysin yksin kuntoutustavoitteidensa toteuttamisesta, vaikka kuntoutujan oma panos onkin merkittävä. Olisi vain vähän kipeä makaisi vuoteessa yöpöydällä puolukkamehua saisi lukea jännittävää kirjaa eikä piittaisi mistään muusta, torkahtelisin tämän tästä, tämän tästä, kuuntelisi hajamielisenä putoavan lumen ääntä, hidasta, ulkoa. Bo Carpelan (suom. Kaarina Helakisa) 4
5 LÄHTEET Estlander A-M.( 2003) Kivun psykologia. WSOY:Juva Heikkonen S: (2003) Kipupotilaan motivoiminen hoitoon ja kuntoutukseen. Teoksessa Estlander A-M. Kivun psykologia WSOY:Juva Heikkonen S: (2003). Moniammatillinen hoito ja kuntoutus. Teoksessa Estlander A-M. Kivun 1. psykologia.wsoy:juva Kalso E ja Vainio A.(2002) Kipu: Duodecim.Helsinki. Kuusinen P: (2004): Pitkäaikainen kipu tuki- ja liikuntaelinsairauksissa: potilaiden ryhmittely kipuongelman psykososiaalisten tekijöiden avulla. Psykologia
Työuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotKiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo
Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotMielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotMikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotAutismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotPitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti
Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Missä kipu tuntuu ja koetaan? Kivun säätelysysteemi Neuroplastisiteetti sekä perifeerisesti
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotKoulutus on tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka ovat aloittamassa tai ovat aloittaneet fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Ohjelma 1 (5) YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Kuntoutus 30.11.2018 TULE-POTILAS FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTOLLA Koulutuskokonaisuus Aika 13.3. 29.11.2019 Kohderyhmä Järjestäjä
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotNÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen
LisätiedotTaustaa. PURA - toiminnasta työkyky
PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa
LisätiedotNÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SELKÄRANKAREUMAA, NIVELREUMAA JA LÄHEISESTI NIIDEN KALTAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-
Lisätiedotkohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995
kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 Osa Honkalammen tarinaa Pykälää parempi maailma Honkalampi on ollut olemassa jo vuodesta 1991 lähtien pitämässä huolta, että jokaisella on mahdollisuus antaa parhaansa.
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
Lisätiedot2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI FIBROMYALGIAA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Fibromyalgiaa sairastavien
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotMitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat
LisätiedotKIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotAvomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017
Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotPalvelulinjakohtaiset standardit
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotMielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI IHON SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA -
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotPalauta täytetty kysely Kelan tutkijalle kotikäynnin yhteydessä.
1 Hankkeeseen osallistuvan kuntoutujan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): Vastauspäivämäärä: / 2012 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuun 2010 toukokuun 2012 aikana toteutuneen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotIhmisen stressinhallintakyky ja käytös mm. hoitotilanteessa peilautuvat hänen elämänhistoriaansa.
Mielen kautta Reuma-lehti 4/2013 Ihminen voi ajatuksillaan vaikuttaa aivotoimintaansa ja kivun aistimukseensa. Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kannattaa hakea apua kipuunsa ja psyykkisiin ongelmiinsa, sanoo
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
Lisätiedot