Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki

Transkriptio

1 Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun toimeenpanon seurannassa ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämisessä nuorisotakuun 1. toimeenpanovuonna Väliraportti

2 Tutkimustiimiin kuuluvat 1) stä: koulutuspäällikkö YTL Matti Tuusa toimii vastuu- ja yhteyshenkilönä asiakkaan suuntaan. projektipäällikkö YTM Sari Pitkänen erikoistutkija VTT, FM Riikka Shemeikka tutkija VTM Johanna Korkeamäki arviointipäällikkö YTM Henna Harju 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksesta: tutkija-kehittäjä TtM (terveystaloustiede) Marjo Pulliainen tutkija VTT Aija Kettunen tutkija-yliopettaja YTT Keijo Piirainen

3 Tutkimuksellisen tuen tavoitteet Tutkimuksellisen tuen avulla 1) analysoidaan nuorisotakuun ja siihen sisältyvien eri toimenpidekokonaisuuksien lähtötilanne 2) määritellään keskeiset toimintaa kuvaavat ja seurannan välineinä käytettävät tunnusluvut. Tutkimuksen tavoitteena on toimeksiannon mukaan selvittää 1. Miten nuorisotakuun toteuttamiseen käytettäviä resursseja ja kustannuksia tulisi mitata? 2. Miten nuorisotakuun vaikuttavuutta tulisi mitata? 3. Millainen on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä tapa seurata ja arvioida nuorisotakuun toimintamallia, joka mahdollistaa käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden välisen suhteen arvioinnin? 4. Miten käytössä olevien resurssien määrä vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen ja palvelujen vaikuttavuuteen? Tutkimus kohdentuu seuraaville osa-alueille: 1. Koulutustakuun toteutuminen 2. Työllistymisen edistäminen 3. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy 4. Pajatoiminnan nykytilanteen analyysi 5. Muiden nuorille suunnattujen palvelujen toimivuus 6. Toimintatapojen muutoksen analysointi a) nuorten näkökulmasta, b) työnantajien ja yrittäjien näkökulmasta 7. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö 8. Nuorten palveluiden vaikuttavuuden mittaus suhteessa käytettyihin resursseihin

4 Tutkimuksellisen tuen toteuttaminen Tutkimusaineistot: 1. Kirjallinen materiaali (valtakunnallinen ja alueellinen aineisto) 2. Kysely TE-toimiston ja oppilaitosten johtajille (kevät 2013, kevät 2014) 3. Kysely nuorille ja nuorten haastattelut (syksy 2013), -> 4. Kysely TE-toimistojen, oppilaitosten, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön henkilöstölle (syksy 2013) 5. Työpajatyöskentely (syksy 2013, kevät 2014) 6. Tapaustutkimukset, joka sisältää työpajatyöskentelyä ja haastatteluita (syksy 2013, kevät 2014)

5 2.Väliraportin rakenne 1. Havaintoja keväällä 2013 toteutetun kyselyn avovastauksista 2. Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä työpajoista 3. Johtopäätöksiä kyselyvastausten ja kehittämistyöpajojen pohjalta 4. Nuorten kysely ja haastattelut 5. Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen 6. Indikaattorit käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointiin Alaviite

6 1. Havaintoja keväällä 2013 toteutetun kyselyn avovastauksista

7 Kysely TE-toimiston ja oppilaitosten johtajille keväällä Alaviite

8 Nuorisotakuun tarpeellisuus nuorille Enemmistö vastaajista korostaa nuorisotakuun toteuttamisessa varhaista puuttumista ja ratkaisujen löytymistä siten, ettei nuoren työttömyys pitkittyisi. Suunnitelmat: TE-toimistoissa tehdään työllistymissuunnitelma viimeistään kahden viikon sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen löytyminen kolmen kuukauden kuluessa. Heikentynyt työmarkkinatilanne on vaikuttanut etenkin TE-toimistoissa nuorisotakuun toteuttamista, sillä henkilöstöään vähentäneet tai lomauttaneet yritykset eivät voi rekrytoida nuoria Sanssi-kortilla tai ottaa palkkatuella oppisopimuskoulutukseen. Koska toiveiden mukaiseen koulutukseen tai työhön voi olla vaikea päästä, hyödynnetään nuorten palveluprosesseissa muita TE-palveluja. Pitkään työttömänä olevilla nuorilla on myös usein kuntoutustarvetta. Koulutus: Hakuohjeiden muutoksista hyötyvät peruskoulun päättävät. Oppilaitosten näkökulmasta nuorisotakuun väliinputoajiksi jäävät ammatillisen koulutuksen suorittaneet nuorten aikuiset, jotka haluavat vaihtaa ammattia. Täysin ilman koulutusta oleville on riittävästi koulutuspaikkoja Maahanmuuttajataustaisten nuorten, ja etenkin maahanmuuttajanaisten kohdalla ohjaaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ensisijaista Alaviite

9 Nuorisotakuun toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä (1/3) Oppilaitosten vastauksissa koulutuspaikkojen vähentyminen, yleinen heikko työmarkkinatilanne sekä nuorten tarvitseman tuen huono saatavuus korostuvat nuorisotakuun esteinä Lukiopaikkoja tuntuu olevan riittävästi, mutta ammatillisen koulutuksen paikoista on pulaa. Ammatillisen koulutuksen supistukset ovat nuorisotakuun haasteena, minkä pelätään vaikuttavan koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrän kasvuun. Koulutuspaikkoja on tarjolla, mutta tarjonta ja hakutoiveet eivät aina kohtaa toisiaan. Opiskelupaikkojen alueellisesti epätasainen jakauma vaikuttaa tilanteeseen. Mm. Etelä-Suomen ja Oulun seudulla todetaan, että koulutuspaikkoja on kysyntään nähden riittämättömästi. Jatkossa nuorisotakuun toteuttamista vaikeuttaa se, että lukiossa välivuotta pitäneet tai väärän koulutusalan valinneet jäävät vaille uutta mahdollisuutta, kun uusi opiskelijaksi ottamisen asetus tulee voimaan. Oppilaitosvastaajien mielestä nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa riittämättömät ohjaustyön resurssit, oppilaitosten puutteellinen keskinäinen koordinointi sekä puutteellinen eri toimijoiden välinen yhteistyö

10 Nuorisotakuun toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä (2/3) Koulutustakuun toteuttamisen kannalta haasteellisia ryhmiä ovat a) heikosti peruskoulussa menestyneet opiskelijat, joilla on vaikeuksista selvitä opinnoista. b) ylioppilastutkinnon jälkeen ammatilliseen koulutukseen suuntaavat nuoret, joille ei ole riittävästi koulutuspaikkoja c) toisen asteen koulutukseen pyrkivät maahanmuuttajanuoret Ammatillisissa oppilaitoksissa koetaan TE-hallinnon organisaatiomuutos yhtenä nuorisotakuun toteuttamista vaikeuttavana tekijänä. Nuorten ongelmiin puuttumiseksi ole riittävästi henkilöstöresursseja eikä nuoria ohjata ajoissa työpajatoimintaan tai kuntoutukseen. TE-toimistojen vastauksissa nostetaan muita tahoja useammin seudullisten toimijoiden yhteistyön sujuvuus sekä kuntien roolin ja resurssien merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa. Koetaan, että nuorisotakuuseen liittyvät velvoitteet ovat jääneet kunnille epäselviksi ja kuntien säästötoimet ovat vaikeuttaneet nuorten henkilökohtaisen tuen saamista mm. sosiaalityössä

11 Nuorisotakuun toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä (3/3) Vastauksissa korostetaan eri sektoreiden välisen yhteistyön ja yritysyhteistyön tärkeyttä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus. Lisää vaikeutta tuottaa lähinnä sijaitsevan oppilaitoksen tarjonta. Tuntuu siltä, että iso osa peruskoulunsa päättävistä, ammatilliselle puolelle siirtyvistä oppilaista valitsevat ensin oppilaitoksen ja vasta sitten alansa. Tämä saattaa aiheuttaa vääriä valintoja ja keskeyttämisiä opinnoistaan. Meillä on hyvin toimiva ja organisoitu pajatoiminta, mutta resurssit siinäkin ovat rajalliset. Yritysmaailman mukaan saaminen on ehdottoman tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri kunnissa nuorisotakuuseen suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Asia koetaan tärkeäksi, mutta toimenpiteet eri kunnissa ovat erilaisia ja eritasoisia. Yhteistyö eri kuntien kanssa vaatii alueellisesti toimivilta oppilaitoksilta paljon ylimääräisiä voimavaroja kun toimintamallit ja menettelytavat ovat erilaisia. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö, TE-toimistojen ja koulutuksen yhteistyö, etsivän nuorisotyön tehokkuus, nuorten ohjaustoimintojen tehokkuus ja monipuolisuus (sekä ammatilliseen koulutukseen, että koulutukseen valmistavaan toimintaan tai työpajoihin ohjaava toiminta), oltava riittävä määrä oltava suhteessa alueen tarpeeseen. Mahdollisuus yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen nuoren elämäntilanne huomioon ottaen. Ratkaisevinta on yritysten asenne ja sitoutuminen. Haasteena on erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, joissa ei ole ohjaamiseen koulutettua henkilökuntaa eikä resursseja. Siksi olisikin tärkeää, että tukitoimet saadaan riittävän hyviksi koulutuksen järjestäjän taholta

12 Nuorisotakuun toteutumiseen vaikuttavat tekijät oman organisaation toiminta-alueella (1/2) Nuorisotakuun toteuttamiseen omalla toiminta-alueella myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat eri tahojen välinen hyvä yhteistyö, toimivat ohjauspalvelut sekä monipuolinen koulutustarjonta. Hyviä kuntatason yhteistyökäytäntöjä nuorisotakuun toteuttamisessa on luotu mm. Järvenpäässä ja Vaasassa kokoamalla nuorten palveluja yhteen pisteeseen ja luomalla toimivaa yhteistyötä ammatillisen ja lukiokoulutuksen välille. Erilaiset koulutuksesta toiseen tai työhön saattaen vaihtamisen menetelmät, poissaoloihin puuttuminen, nivelvaiheen yhteistyön mallit, etsivä nuorisotyö, ammattistartti sekä työelämäyhteistyön mallit ovat esimerkkejä palveluista, jotka vaikuttavat myönteisesti nuorisotakuun toteuttamiseen. Aikuisten ammatillisen koulutuksen lisäksi myös aikuisten yleissivistävän koulutuksen eli aikuislukion avulla voidaan tukea nuorisotakuun toteuttamista. Erityisoppilaitokset, vaikeavammaisille tarkoitettua koulutusta sekä räätälöityä koulutusta maahanmuuttajille tarjoavat oppilaitokset ovat keskeisiä nuorisotakuun kannalta, sillä niissä on tarjolla vaikeimmassa asemassa oleville tuettua ammatillista ja valmentavaa koulutusta. TE-toimistojen lisäresurssit ja sitoutuminen nuorisotakuuseen ovat vaikuttaneet myönteisesti sen toteuttamiseen. TE-toimistoissa on tehty yhteistyötä oppilaitosten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhteistyössä auttaa mm. Vantaalla nuorten palvelun verkostotyöhön nimetty kehittämispäällikkö. Yritysyhteistyötä on tehty tiivisti mm. Tampereella, jossa kaksi työntekijää etsii työkokeilupaikkoja, työpaikkoja ja oppisopimuspaikkoja nuorille

13 Nuorisotakuun toteutumiseen vaikuttavat tekijät oman organisaation toiminta-alueella (2/2) Nuorisotakuun toteuttamista heikentäneet omalla toiminta-alueella: muiden toimijoiden palvelujen huono tunteminen puutteellinen rahoitus nuorten aikuisten osaamisohjelman rajaaminen ammatilliseen lisäkoulutukseen ammatillisen koulutuksen paikkojen vähentyminen oppilaitoksissa toteutetut organisaatiouudistukset kuten oppilaitosten yhdistäminen TE-toimistojen psykologipula Nuorisotakuun toteutusta on edistetty: etsivän nuorisotyön avulla erilaisten yhteistyöryhmien avulla laadukkaan oppilashuoltotyön ja oppilaitosyhteistyön avulla nuorten aikuisten osaamisohjelmaan räätälöidyn koulutustarjonnan avulla Kaupungissa on monialainen työryhmä joka pohtii näitä asioita. Oppilaitostasolla olemme taas vastaavasti tehty paljon käytännön työtä tämän asian ympärillä. Konkreettinen esimerkki on nopea ja monipuolinen puuttuminen poissaoloihin. Teemme "kaikkemme" että opiskelijat pysyisivät koulussa eivätkä keskeyttäisivät. Seutukunnan alueelle on luotu aiempien projektien avulla järjestelmä, jota kautta nuoret voivat edetä kuntouttavien toimenpiteiden kautta työpajalle ja sieltä edelleen ammattistarttiin ja normaaliin ammatilliseen opiskeluun. Koulutuspaikkojen leikkauksen myötä on vaikea jatkossa enää löytää kaikille halukkaille ammatillista koulutuspaikkaa. Peruskoulusta tulevien etuoikeus koulutukseen takaa kyllä heille koulutuspaikan, mutta nimenomaan nämä nuoret, jotka ovat tulleet kuntouttavien toimenpiteiden/työpajan kautta tulevat nyt jäämään ulkopuolelle

14 Nuorisotakuun toteuttamisen vastuuhenkilöt Useissa TE-toimistoissa on nimetty osaamisen kehittämisen linjalle nuorten ohjauspalveluiden asiantuntijat/nuorten palveluiden vastuuhenkilöt, ja palvelulinjan johtaja toimii nuorisotakuun toteuttamisesta vastaavana henkilönä, joka toimii sekä verkostoissa että vetää toimiston sisällä nuorisotakuun toteuttamista tukevaa työryhmää. Myös ohjauspalveluiden esimies vastaa nuorten palveluiden järjestämisestä hänen kanssaan. Satakunnassa on määritelty osaamisen kehittämisen palvelulinjalla vastuuvirkailijat kaikille nuorille. Etelä-Pohjanmaalla toimii yli palvelulinjojen nuorisotakuuta koordinoiva henkilö, joka selvittää eri kuntien panostusta nuorisotakuun tukemiseksi sekä häntä tukevat osaamisen kehittämisen palvelulinjalle nimetyt vastuuvirkailijat, jotka hoitavat alle 30-vuotiaiden nuorten asioita. Uudenmaan TE-toimistossa on nimetty kehittämispäällikkö, joka koordinoi toimintaa sekä osallistuu eri kuntien alueellisiin nuorten palveluiden ryhmiin. Oppilaitosten tasolla vastuuhenkilöitä ovat rehtorit ja kehitysjohtajat sekä henkilöstötasolla oppilaanohjaajat. Monissa oppilaitoksissa koulutuksia koordinoivat nuorten aikuisten osaamisohjelman yhteyshenkilöt toimivat nuorisotakuun vastuuhenkilöinä. Opiskelijahuoltotyön lisäksi mm. koulutusohjaajat ja kerhotoiminta on ollut tärkeä nuorisotakuusta vastaava toteuttajataho. Oppilaitoksissa on työparimalleja, joissa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan nimetty koordinaattori tekee yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen hankkeen suunnittelijan kanssa. Kunnissa nuorisotakuun vastuuttaminen vaihtelee. Joissakin kaupungeissa on johtotason vastuuhenkilö, apulaiskaupunginjohtaja, määritetty nuorisotakuun vastuutahoksi, jonka tukena toimii nuorten aikuisten osaamisohjelman alueellinen yhteistyöryhmä. Salossa on nimetty nuorisotoimen johtaja koordinaattoriksi. Etsivä nuorisotyö on avainasemassa ja tekee yhteistyötä mm. lukioiden kanssa koulupudokkaiden ohjaamiseksi. Nuorisotakuun vastuuhenkilöitä toimii oppisopimustoimistossa, jonka ympärillä oppilaitosten edustajat toimivat työryhmänä

15 Nuorisotakuun toteuttamista edistävät työryhmät Kuopiossa ja Oulussa on nuorisotakuun toimeenpanon koordinaattorina monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston ns. rukkasryhmä, joka valmistelee asioita laajemmalle ryhmälle. Yhteistyöryhmiä on käynnistetty oppilaitosten ja TE-toimistojen kesken. Yhteistyöryhmissä on maakunnallisia sivistystoimen ja nuorisotoimen johtajien sekä ammatillisten ja perusopetuksen rehtoreiden edustajia. Joillakin paikkakunnilla on myös eri asiantuntijoita kokoavia seudullisia oppilaitoskohtaisia ryhmiä. Erityisopiskelijoiden tueksi on perustettu koulutuksen koordinaatiokeskus, jolla tuetaan sijoittumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Joissakin kunnissa on mm. kerran kuukaudessa kokoontuvia kasvatuksen vastuuryhmiä, joissa käsitellään nuorten ongelmia koulutusta laajemmasta näkökulmasta. TE-toimistoissa on nuorisotakuun toteuttamisen tueksi on perustettu sisäisiä yhteistyöryhmiä, joissa vastuuhenkilönä osaamisen kehittämisen palvelulinjan johtaja, lisäksi sisäisten ryhmien rinnalla sidosryhmien välinen nuorisotakuuryhmä. Vastuuhenkilö raportoi nuorisotakuun toteutumisesta säännöllisesti johtoryhmälle (Pohjois-Pohjanmaa). Nuorisotakuun vastuuhenkilöinä toimivat myös erilaisten hankkeiden vetäjät. Esimerkiksi Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi - hankkeet, joiden tukena toimivat AIVO-pisteet eli tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä maakunnalliset ELO-ryhmät Alaviite

16 Nuorten työllistymistä tukevien palveluiden saatavuuden ja toimivuuden arviointia Kysely toteutettiin keväällä 2013, jolloin TE-toimistojen laki- ja palvelu-uudistus oli juuri käynnistynyt. Tilannetta vaikeuttivat myös verkko- ja puhelinpalveluiden häiriöt sekä palvelujen hankinnan viivästykset Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten vastauksissa välittyi kriittisiä arvioita TE-toimiston palveluiden tunnettavuudesta, saatavuudesta ja resursoinnista sekä yhteistyön vähäisyydestä. TE-toimistojen palvelujen saatavuus koettiin heikentyneen pienillä paikkakunnilla toimistoverkon supistumisen vuoksi. Hajaasutusalueilla asuvien nuorten palvelu koetaan haasteelliseksi mm. puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Vastauksissa viestitään mm. sopivien työkokeilupaikkojen, maahanmuuttajien kielikoulutuksen puutteista. Myöskään työpajatoimintaa ei ole tarjolla kattavasti joka kunnassa. Työhönvalmennuspalveluja pitäisi lisätä. Sanssi-korttiin ja starttirahaan tuntuu olevan riittävästi määrärahoja. Joillakin seuduilla myös henkilöstövuokrausyritykset ovat toimineet aktiivisesti nuorten työllistämisessä. Joillakin paikkakunnilla on suunnitteilla työllisyydenhoidon monipalvelupiste, joka vähentäisi palveluverkon sekavuutta

17 Nuorten koulutuspalveluiden saatavuuden ja toimivuuden arviointia Joillakin seuduilla on liian vähän ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Jotkut vastaajista puolestaan viestivät liiallisesta koulutustoimijoiden määrästä, joka aiheuttaa kilpailua ja resurssien hukkaamista. Joillakin seuduilla koulutuspaikkoja on vain kasvukeskuksissa ja reuna-alueiden oppilaitosten toimintaa on vähennetty. Oppisopimuskoulutusta pidetään toimivana mallina nuorten ammatillisessa koulutuksessa, mutta nykyisellään työnantajille liian byrokraattisena. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ole riittävästi ja etenkin kunnissa käytetään oppisopimusta liian vähän. Yrityksille tulisi lisätä tietoa oppisopimuskoulutusta ja osatutkintojen mahdollisuudesta. Koulutuspaikkojen ohella myös oppilas- ja opiskelijahuollon palveluissa on alueellisia eroja. Osa vastaajista arvioi opiskelijahuollon toimivan hyvin ja tasokkaasti, kun taas toisissa oppilaitoksissa ei ole riittävästi opinto-ohjausta, oppilashuoltopalveluja eikä kouluterveydenhuoltoa. Kuntien panostus koulutuspalveluiden resursointiin vaihtelee jo yhden ammatillisen oppilaitoksenkin alueella. Alueilla, joissa on yksi ainoa oppilaitos, on haasteena yhteistyöverkostojen laajuus. Erityisoppilaitoksilla on puolestaan haasteena kontaktien valtakunnallisuus. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa pidetään vaativana ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittamattomalle ja ilman työkokemusta olevalle nuorelle. Joillakin seuduilla koulutuksen saatavuus on hyvä, mutta sen toimivuus arvioidaan huonoksi. Koulutuksen läpäisyaste on heikko ja negatiivisesti keskeyttäneitä on runsaasti. Koulutuksesta toiseen vaihtamisen helpottamista pitäisi kehittää esim. rahoitusjärjestelmää yhdenmukaistamalla Koulutustakuuta hyvin tukevia malleja ovat starttipaja, hyvin toimivat oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut sekä perusasteen ja toisen asteen välisestä nivelvaiheessa huolehtiminen

18 Nuorisotyön palveluiden saatavuuden ja toimivuuden arviointia Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta koetaan hyvin tarpeellisiksi ja toimiviksi palveluiksi sekä oppilaitosten että TE-toimiston näkökulmasta. Joillakin seuduilla nuorisotyön palveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä vaikeuttaa resurssipula ja etsivän nuorisotyön ongelmana henkilöstön vaihtuvuus. Työpajatoiminnan epätasainen tarjonta koetaan myös ongelmaksi. Opinnollistaminen sekä matalan kynnyksen starttivalmennustoiminta koetaan hyvinä työpajatoiminnan malleina. Hyviä kokemuksia on saatu myös alueen ammatillisten oppilaitosten yhteisistä TNO-palveluista (tieto- neuvonta- ja ohjaustoiminta) palvelupiste AIVO:sta. Nuorten peruskoulun jälkeisiä TNO-palveluita ole kuitenkaan kattavasti saatavilla kunnissa Alaviite

19 Nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja toimivuuden arviointia Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja toimivuutta vaikeuttaa se, että pienemmillä paikkakunnilla nuoret joutuvat hakemaan monia palveluja lähikaupungista. Päihde- ja mielenterveyspalveluja on monilla paikkakunnilla huonosti saatavilla eikä palvelutarjonta täytä lakisääteisiä vaatimuksia. Mielenterveyspalveluissa ei ole riittävästi matalan kynnyksen palveluja ja jonotusajat palveluihin ovat pitkät. Päihdepalveluiden toimivuutta vaikeutta se, ettei monissa kunnissa ole alle 18-vuotiaiden päihdepalvelujen suunnitelmaa. Sosiaalityön osalta viestitään henkilöstön epäpätevyydestä ja henkilökohtaisen palvelun puutteesta. Myös nuorten kuntouttavan työtoiminnan laatua pitäisi kehittää. Nuorten työttömien terveystarkastus-palveluja ei ole saatavilla kaikissa kunnissa. Maahanmuuttajien palveluiden saatavuus ja toimivuus on epätasaista kunnissa. Kotoutumislain mukaan kuntien on tehtävä alkukartoitukset, mutta monilla paikkakunnilla palvelu ei toimi lain edellyttämällä tavalla, vaan maahanmuuttajia ohjataan suoraan TEtoimistoon. Esimerkkinä maahanmuuttajatyön hyvistä malleista mainitaan ammatillisten oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollon ja opintoohjauksen hyvä panostus maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukeen sekä erityisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaaminen. Myös kuntiin on palkattu maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä koordinaattoreita

20 Nuorten osallisuus palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Nuorten osallisuutta on pyritty lisäämään nuorten edustuksella erilaisissa työryhmissä ja päätöksenteossa sekä kartoittamalla mielipiteitä ja toiveita palautteiden, kyselyiden ja tapaamisten avulla. Nuorten kuulemiseksi on järjestetty oppilaitoksissa ideapäiviä, joissa nuoret ovat voineet pohtia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan. Nuorten vaikutuskanavia heitä koskevissa asioissa ovat esimerkiksi nuorten edustus oppilaitosten johtoryhmässä sekä kuntien nuorisovaltuustot ja nuorisoparlamentit. Lukioissa on valittu nuorten vaikuttajien ryhmiä, jotka ovat laatineet aloitteita organisaatioille sekä järjestäneet keskustelutilaisuuksia palveluiden kehittämisestä. TE-toimistossa nuoria on kutsuttu erilaisiin työryhmiin, kuten asiakasraatitoimintaan. Nuoria on palkattu TE-toimistoon palkkatuella ja hyödynnetty heidän näkemyksiään palveluita kehitettäessä. Osallistumista on lisätty oppilaitoksissa oppilaskuntatyön kautta. Myös erilaisten hankkeiden avulla on lisätty nuorten osallisuutta. Nuoria on otettu mukaan kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutettu nuorten kanssa yhteisiä kulttuuriprojekteja kuten gaala- ja videoprojekteja

21 Nuorisotakuuseen liittyvän yhteistyön toimivuus Nuorisotakuuseen liittyvän yhteistyö on monissa kunnissa vasta käynnistymässä, kun eri toimijat ovat järjestäytymässä. Yhteistyö vaatii organisaatioilta aikaa ja panostusta etenkin heikoimmassa asemassa olevien kuntoutusta tarvitsevien nuorten palveluiden järjestämiseen. Yhteistyö sujuu asiakastyön tasolla, mutta syvällisemmälle palveluiden tuntemukselle ja yhteistyön organisoimiselle on kehittämistarvetta. Oppilaitosten ja TE-toimistojen toiminta-alueilla on haasteena kuntien erilaisuus. Jokaisella kunnalla on oma tapansa toimia. Hyvien käytäntöjen levittäminen koetaan haasteelliseksi. Myös aikapula, henkilöstön niukkuus ja joissakin tapauksissa salassapitosäädökset vaikeuttavat yhteistyötä. Ammatillisten oppilaitosten suunnalta viestitään tarpeesta kehittää nuorten palvelujen alueellisen toimintamalli ja verkostostrategia. Siihen voisi sisältyä esim. alueellinen palvelukartta ja palveluohjausmalli. Kuntien päättäjät pitäisi saada paremmin mukaan yhteistyöhön. Toivotaan myös vahvempaa valtakunnallista koordinaatiota, jossa ovat kaikki toimijat mukana. Joillakin alueilla, mm. Kainuussa koetaan, että olemassa olevat yhteistyöverkostot toimivat riittävän hyvin, eikä nuorisotakuuta varten ole rakennettu uutta yhteistyöverkostoa

22 Monialaisen yhteistyön kehittäminen Oman organisaation sisällä tarvitaan nuorisotakuuseen liittyen tiedottamista ja käytännön yhteistyötä. Palveluiden tuottaminen suunnitelmallisesti ja samanaikaisesti eri organisaatioiden kesken edellyttää hyvää tiedottamista, toimivaa työnjakoa ja uudenlaisten toimintamallien luomista. Esimerkiksi erilaiset alueelliset palvelukartat ovat lisänneet palvelujen keskinäistä tunnettavuutta. Poikkihallinnollinen yhteistyö edellyttää alueellisen tilanteen ja toimintaympäristön kartoitusta sekä sen pohjalta tehtävää yhteistä suunnitelmaa. Yhteistyön kehittäminen edellyttää konkreettisia yhteisiä tavoitteita, yhteistyötä haittaavien turhien rajojen purkamista. Moniammatillista yhteistyötä voidaan edistää yhteisen koulutuksen ja verkostostrategian luomisen avulla. Yhtenä mallina voisi olla organisaatiorajat ylittävä koordinaattori Elinkeinoelämän edustajia voidaan saada mukaan ottamalla yritysvaikuttajia ns. lipunkantajiksi. Yhteistyömallien hyviä käytäntöjä. Mm. TE-toimistojen sisäiset ja ulkoiset nuorisotakuuseen liittyvät yhteistyöryhmät, oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyömallit sekä erilaiset työnantajayhteistyön mallit. Tällaista on tehty mm. nuorten työllistämistä tukevan kampanjan avulla (Pirkanmaan Yrittäjien ja TE-toimiston Kaikille nuorille työtä kampanja). Nuorten tukipalveluihin liittyviä yhteistyömalleja Esimerkkeinä näistä ovat oppilaitosten ja kuntien yhteiset tukipalvelut, erilaiset yli organisaatiorajojen ulottuvat koulutuspalvelut, nivelvaiheen palvelut, työpajatoiminnan opinnollistaminen, työhönvalmennuspalveluiden yhdistäminen palvelukokonaisuuksiin sekä tuettu oppisopimuskoulutus sekä matalan kynnyksen oppilashuollon palvelut, joiden avulla on voitu tukea erityisen tarpeessa olevia opiskelijoita

23 Hyviä Nuorisotakuun toteutuksen käytäntöjä Hyvät koulutustakuun käytännöt liittyvät erityisesti etsivään nuorisotyöhön, opiskelijahuoltotoimintaan, opintoohjaukseen ja työpajatoimintaan. Esimerkkinä Kempeleen kunnan ja Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön Pirilän Porras -hanke. Hankkeessa tehdään hallintorajat ylittävää yhteistyötä ammattiopiston TE toimiston ja etsivän nuorisotyön kesken. Ammatillisessa oppilaitoksessa on mm. 1) toteutettu opiskelun aikaisia tukitoimia opiskelun keskeyttämisen ehkäisemiseksi tarjoamalla opiskelijahuollon lisäksi koulutukseen integroituja käytäntöjä kuten laajennettua työssäoppimista, 2) osallistuttu opintonsa keskeyttämistä ja sen syitä kartoittavaan valtakunnalliseen läpäisyn tehostamisen hankeverkostoon, 3) seurattu oppilaitoksesta valmistuneiden sijoittumista seurataan systemaattisesti vuosittain sekä 4) tarjottu opintonsa päättäville tai opintojen jälkeen työttömäksi jääneille tukea ensimmäisen työpaikan löytämisessä. (Hyria). TE-toimistoissa on otettu käyttöön kantaaottava työote, jossa on panostettu nuorten ryhmässä tietyn toimialan nuoriin ja kohdistettu heille tilanteen mukaisia useampia palvelutuotteita, kuten esimerkiksi yleisinfoa, koulutus/työkokeilua, ammattitaitokartoitusta, psykologipalveluja urasuunnittelun tueksi, työhönvalmennusta ja täydennyskoulutusta. (Pohjanmaa)

24 Nuorisotakuun vaikutuksia oman organisaation toimintatapoihin Koulutustarjonnan kehittäminen vastaamaan paremmin nuorten tarpeita Oppilaitoksiin on pyritty ottamaan kaikki, joilla on opiskelumotivaatiota. Tuetun oppisopimuskoulutuksen käynnistäminen Opettajille järjestetty valmentavan työotteen koulutusta Oppilaitosten koulutustarjonnan mainostamisen tehostaminen Opetussuunnitelmien kehittäminen, jotta koulutuksesta saadaan vetovoimaisempaa Oppilashuollon vahvistaminen, henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen lisääminen ja oppilashuollon verkoston laajentaminen Nuorisotakuun vastuuhenkilö oppilaitokseen Opiskelijavalinnoissa suositaan alle 25-vuotiaita ja suoraan peruskoulusta tulleita Oppilaitosten lisääntynyt yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa

25 Nuorisotakuun vaikutuksia oman organisaation toimintatapoihin TE-toimistoissa on muutettu asiakasvastuita, jolloin kaikille nuorille on määritelty oma vastuuvirkailija. Palvelulinjasta ja henkilöstön määrästä riippuen on määritelty nuorten asioiden vastuuhenkilöitä. TE-toimistoissa on lisätty yhteistyötä yritysten kanssa TE-toimistossa toteutetaan eri tahojen kanssa hankkeita, joissa kehitetään palveluita erilaisille nuorten ryhmille. TE-toimistoissa on järjestetty räätälöityjä ryhmäpalveluita kuten ilman opiskelupaikkaa jääneille suunnattua uravalmennusta, jonka kautta haetaan erilaisia vaihtoehtoja. Pidetään nuorten asiat säännöllisesti esillä, seurataan sekä pohditaan tulevaa palvelutarjontaa ja arvioidaan jo hankittujen palvelukokonaisuuksien toimivuutta Viranomaisten välisen yhteistyön nuorisotakuuseen liittyen arvioidaan lisääntyneen, mutta asiakastyön tasolla muutokset ovat olleet vielä hitaita. Huomion kiinnittäminen nuoriin nähdään tärkeänä asiana; tietoisuus yhteisestä tavoitteesta on lisääntynyt ja on järjestetty erilaisia yhteisiä tilaisuuksia sekä suunniteltu ja käynnistetty yhteisiä toimia Mielestäni tärkeintä on, että nuoret on nostettu tärkeimmäksi kohderyhmäksi ja sen eteen tehdään yhdessä kaikki parhaamme mukaan Alaviite

26 Miten edistää nuorisotakuun toimeenpanoa omassa organisaatiossa? Sekä oppilaitoksissa että TE-toimistoissa nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Oppilaitoksissa tarvitaan uusia toimintamalleja: poissaolojen vähentäminen, henkilökohtaiseen tukeen panostaminen; henkilökohtaisia opinto-ohjelmia, aikatauluja, tukitoimia ja työssä oppimista. Nuorisotakuun toteuttamiseksi tarvitaan myös perheiden tukemista ennalta ehkäisevästi ja esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden jaksamisen tukemista kunnissa kotiavun perhetyön avulla. TE-toimistoissa voidaan kehittää prosesseja, perehdyttää uutta henkilöstöä ja lisätä nykyisen osaamista, tiedottaa sekä kehittää yhteistyötä oman organisaation sisällä ja muiden tahojen kanssa. TE-toimistoilla on mahdollisuus hoitaa asioita yhdistämällä henkilöiden asiantuntijapalveluiden ja työnantajapalveluiden osaamista. Olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen uudella tavalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Alaviite

27 2.Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä työpajoista

28 Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä kehittämistyöpajoista Uudenmaan kehittämistyöpaja järjestettiin Malminkartanossa Mukana oli lähes 30 henkeä, jotka edustivat monipuolisesti eri kuntia ja toimijatahoja Keski-Suomen alueen kehittämistyöpaja järjestettiin Jyväskylässä. Mukana oli lähes 25 henkeä, jotka edustivat monipuolisesti eri kuntia ja toimijatahoja Kehittämistyöpajoissa esiteltiin sekä valtakunnallista että maakuntatason tietoa, lukuja ja kokemuksia nuorisotakuun toteutuksesta sekä käytiin vilkasta keskustelua tähänastisista kokemuksista ja nostettiin kehittämisehdotuksia Nuorisotakuun toimeenpanosta, sitä edistävistä ja haittaavista tekijöistä kertyneet kokemukset ovat varsin samansuuntaisia kuin edellä eritellyissä kyselyvastauksissa Kuntien välillä on isoja eroja nuorisotakuun toteutuksessa johtuen kuntien kokoeroista; yhteistyöverkoston toimivuudella on iso merkitys nuorisotakuun toimeenpanolle Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa toimijat ovat isoja ja hajallaan ja yhteistyön rakentaminen vie aikaa Joissakin kaupungeissa on rakennettu rohkeasti uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintamalleja, esimerkkeinä Järvenpää ja Porvoo Alaviite

29 Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä kehittämistyöpajoista Keski-Suomessa nuorisotakuun kohderyhmä keskittyy vahvasti Jyväskylän seudulle, Äänekoskelle ja Jämsään Nuorten työttömyys on Keski-Suomessa valtakunnan tasoa korkeammalla. Ongelmana on sopivien työpaikkojen puute. Myös kuntien tilanne heikentynyt, kun esimerkiksi Jyväskylä ja Jämsä eivät voi yt-neuvottelujen vuoksi tarjota nuorille työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja Nuorten aikuisten osaamisohjelman toimeenpanossa on suurta vaihtelua. Tähän mennessä suurin osa nao-opiskeluun hakeutuneista on ollut työssä käyviä nuoria. Uudellamaalla nao-paikkoja on paljon vapaana kohderyhmän tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin koetaan haasteelliseksi. Keski-Suomessa toiminta on puolestaan käynnistynyt hyvin. Avaimena tässä nähdään yhteistyöverkoston hyvä toimivuus ja Noste-ohjelmassa luotu toimintatapa, joka on nyt valjastettu nao-työhön Nao-kohderyhmää haluttaisiin laajentaa nykyisestä. Ylioppilastutkinnon huonoin arvosanoin suorittaneille nuorille (ns. abba-nuorille) on vaikea tehdä jatkosuunnitelmia, toisena ongelmaryhmänä nostettiin esiin toistuvasti opintonsa keskeyttäneet nuoret Alaviite

30 Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä kehittämistyöpajoista Nuorten työpajatoiminta on sisällöllisesti ja laadullisesti kirjavaa. Kehittämistyötä mm. opinnollistamisen osalta tehdään paljon eri puolella maata. Etsivä nuorisotyö on kunnissa toimivaa, mutta kaikille nuorille sopivia palveluja ei löydy riittävästi Hyvien käytäntöjen levittämiseen panostettava Työpajatoiminnalle tarvitaan valtakunnalliset laatukriteerit, valtakunnallinen työryhmä työstää asiaa TE-toimistojen toimistoverkon, palvelulinjojen sekä palvelujen uudistus; tuottavuusohjelman vaikutukset ja samanaikaisesti kasvanut nuorten työttömyys on ollut iso haaste TE-toimistoissa on määrärahoja nuorten palveluihin, mutta ei riittävästi tekeviä käsiä; kesästä 2013 alkaen palveluihin ohjautumista on kuitenkin saatu tehostettua Alaviite

31 Havaintoja lokakuussa 2013 järjestetyistä kehittämistyöpajoista Kuntien rooli ja aktiivisuus nuorisotakuun toimeenpanossa vaihtelee suuresti. Jotkut kunnat ovat vahvasti yhteistyön keskiössä ja joissakin on rakennettu ennakkoluulottomasti hallinto- ja sektorirajoja ylittäviä toimintamalleja (esim. Porvoo ja Järvenpää) Yhteistyöverkoston toimivuus vaikuttaa ratkaisevasti nuorisotakuun toteutuksen onnistumiseen kunnissa Kuntien sisäisiä eri hallinnonalojen välisiä raja-aitoja pitäisi madaltaa, samoin kuin kuntien ja muiden eri toimijoiden välisiä, mikä mahdollistaisi tavoitteellisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen Tietojen vaihto niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii Nuorten palvelupolut järjestelmän sisällä paremmin näkyviksi esimerkkitapausten avulla seurantaa Alaviite

32 3.Johtopäätöksiä kyselyvastausten ja kehittämistyöpajojen pohjalta

33 Johtopäätöksiä kyselyvastausten ja kehittämistyöpajojen pohjalta Nuorisotakuun toteutus on käynnistynyt ennakoitua hitaammin kunnissa ja varsin epätasaisesti koko maan tasolla, tässä taustalla: TE-hallinnon muutokset Nuorten työttömyyden kasvu Kuntien erilainen valmius nuorisotakuun toimeenpanossa Paikallisten ja seudullisten yhteistyöverkostojen toimivuus, mm. ohjaus- ja palveluverkostojen rakentuminen Eri toimijoilla on ollut kuitenkin hyvä valmius nuorisotakuun toimeenpanoon parhaiten tämä näkyy oppilaitoksissa, etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa Nuorten palvelujen kehittämistyö on aktiivista kyselyssä ja työpajoissa on noussut esiin monia sellaisia hyviä käytäntöjä yksittäisiä toimintamalleja, palvelujen organisointimalleja, joita voisi tehdä tunnetuksi valtakunnallisesti ja joita voisi ottaa kunnissa käyttöön tähän tarvitaan toimiva kanava Alaviite

34 Johtopäätöksiä kyselyvastausten ja kehittämistyöpajojen pohjalta Nuorisotakuu on aiheuttanut monenlaisia muutoksia toimeenpanossa mukana olevien organisaatioiden omiin toimintatapoihin sekä lisännyt ja tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä muutos ei ole juurikaan vaikuttanut asiakastyön käytäntöihin Kunnissa tavoitellaan kokonaiskuvan saamista nuorten tilanteesta ja sen pohjalta eri toimijoiden välisen tehtäväjaon määrittelyä ja tarvittavien palvelujen suunnittelua ja koordinointia Jatkossa on panostettava Henkilökohtaisen kontaktin palveluihin, esim. TE-toimistojen palvelulinjoille tarvitaan nuorten palveluvastaavat Palvelukokonaisuuksiin ja palveluohjaukseen Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen sosiaalija terveyspalveluja ja kuntoutuspalveluja osallistamalla Nuorisotakuun kohderyhmän ja palvelujen laventaminen: nuorten aikuisten osaamisohjelmaan myös perustutkinto-opiskelu, palveluja myös huonoin arvosanoin valmistuneille ylioppilaille ja koulutuksen toistuvasti keskeyttäneille Alaviite

35 4. Nuorten kysely ja haastattelut Alaviite

36 Nuorten kysely ja haastattelut Nuorille suunnattu kysely on avoinna marraskuun loppuun saakka Kyselyn tuloksia täydennetään nuorten yksilö- ja ryhmähaastatteluilla (n=15 20) Tavoitteena on haastattelujen avulla tavoittaa nuorisotakuun kannalta keskeisiä kohderyhmiä, jotka eivät välttämättä vastaa kyselyyn (erityistä tukea tarvitsevat nuoret, maahanmuuttajat) Haastattelujen kohdentamisessa hyödynnetään myös viranomaiskyselyjen ja työpajojen tuloksia Haastattelujen hyödyntäminen myös indikaattorityössä Alaviite

37 Nuorille suunnattu kysely Kyselyn välittäminen sivuston kautta sekä mainostamalla kyselyä mm. Allianssin ja työpajayhdistyksen kautta Kysely avoimeksi , vastaustilanne Mihin nuorisotakuun kohderyhmään kuuluu? Alle 25-vuotias, jolla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta vuotias, jolla ei ole ammatillista koulutusta vuotias vastavalmistunut, joilla valmistumisesta on alle 12 kuukautta. 50 % % % 11 Yhteensä 100 %

38 Neuvonnan ja ohjauksen saaminen Tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytyminen 1,9 Koulutusta koskeva tieto (opinto-ohjaus, koulutuksen valintaan liittyvä neuvonta) 2,1 Työelämää koskeva tieto (mm. tutkinnon jälkeiset mahdollisuudet työllistyä) 2,3 Sosiaali- ja terveyspalveluihin pääseminen (mm. kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelu) 1,6 Muu neuvonta, tuki ja kannustus 1,9 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Asteikko 1=ei ole tarvinnut 4=on saanut riittävästi / esitetään loppuraportissa prosenttilukuina Vastaajat ovat yleisimmin vuotiaita Uudellamaalla asuvia naisia (noin 80 %), 45 % ylioppilastutkinto ja 29 % amk- tai yliopistotutkinto, enemmistö parhaillaan korkeakoulutuksessa tai opintojen ohella työssä

39 Kuinka hyvin tunnet nuorisotakuun? 23% 29% 48% En tiennyt siitä aiemmin Olen tiennyt, että se on olemassa, mutten tiennyt tarkemmin sen sisällöstä Olen tiennyt sen olemassa olosta ja sisällöstä

40 Mistä olet saanut tietoa nuorisotakuusta? Netti 2,5 Kaverit ja ystävät 1,6 Vanhemmat, perhe ja sukulaiset 1,4 TE-toimisto (työ- ja elinkeinotoimisto) 1,6 Oppilaitokset 1,6 Työpajat 1,1 Työnantajat 1,1 Tiedotusvälineet: lehdet, tv ja radio 2,7 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kaikki Asteikko 1=ei lainkaan 5=erittäin paljon / esitetään loppuraportissa prosenttilukuina

41 Kokemuksesi kouluttautumisesi tukemisesta ennen vuotta 2013 ja sen aikana % lkm Kokemuksesi työllistymisesi tukemisesta ennen vuotta 2013 ja sen aikana % lkm En ole hakenut koulutukseen ennen vuotta % 11 En ole ollut työttömänä ennen vuotta % 17 Tilanne on nyt parempi, sain paremmin tukea kouluttautumiseeni vuonna 2013 kuin aiemmin 12% 5 Tilanne on nyt parempi, sain paremmin tukea työllistymiseeni vuonna 2013 kuin aiemmin 16% 7 Tilanne ei ole muuttunut, sain samalla tavoin tukea kouluttautumiseeni ennen vuotta % 23 Tilanne ei ole muuttunut, sain samalla tavoin tukea työllistymiseen ennen vuotta % 14 Tilanne on nyt huonompi, sain vuonna 2013 huonommin tukea kouluttautumiseeni kuin aiemmin 5% 2 Tilanne on nyt huonompi, sain vuonna 2013 huonommin tukea työllistymiseeni kuin aiemmin 12% 5 Yhteensä 100% 41 Yhteensä 100%

42 Mielipide nuorisotakuun vaikutuksesta omaan ja yleisesti nuorten tilanteeseen Vaikutus vastaajanuoren elämään Vaikutus yleisesti nuorten elämään Tulevaisuudensuunnitelm iesi selkiytyminen ja motivoitumisesi suunnitelmien toteuttamiseksi 1,5 Yleisesti nuorten tulevaisuudensuunnitelmien selkiytymiseen ja motivoitumiseen suunnitelmien toteuttamiseksi 2,9 Koulutukseen ja työhön hakeutumiseesi ja pääsemiseesi 1,6 Yleisesti nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumiseen ja pääsemiseen 3,1 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Asteikko 1=ei lainkaan 5=erittäin paljon / esitetään loppuraportissa prosenttilukuina

43 Haastatteluteemat(1/2) Nuorisotakuu Millaisia ajatuksia nuorisotakuu herättää? Ovatko nuoret kuulleet siitä? Millaisia kokemuksia? Hyviä vai huonoja? Onko jokin muuttunut? Palvelut ja ohjaus Millaisia palveluita ja tukea nuoret tarvitsevat? Saako apua nopeasti ja helposti? Millaisia esteitä voi olla? palvelut hyvin? Millaiset palvelut ovat hyviä, millaiset huonoja? Saako eri vaihtoehdoista riittävästi tietoa? Miten yhteistyö eri paikkojen välillä toimii? Hyviä ja huonoja kokemuksia Löytyvätkö

44 Haastatteluteemat(2/2) Työllistyminen Millaista tukea tarvitaan työllistymiseen? Miksi työllistyminen voi olla vaikeaa? Hyviä ja huonoja kokemuksia Koulutus Millaisia kokemuksia koulutuksesta? Koulutuksen esteet? Tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja tukimuodoista? Hyviä ja huonoja kokemuksia Osallisuus Kuullaanko nuoria? Missä asioissa pitäisi kuulla enemmän? Mitä terveisiä lähetätte päättäjille, opettajille tai muille ammattilaisille? Onko jotain, mitä haluaisitte vielä sanoa?

45 Pilottihaastattelun tuloksia (1/2) Ensimmäinen pilottihaastattelu on tehty ryhmähaastatteluna viidelle koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle. Nuorisotakuu koettiin sekä painostavana että mahdollisuuksia tuovana. Ajatuksena hyvä, jos nuorella ei ole ongelmia. Kaikki eivät olleet siitä kuulleet kaikki eivät seuraa tiedotusvälineitä, tällöin kaverit ja palvelut tärkein tietolähde. Tukimahdollisuuksien toivottiin olevan enemmän näkyvillä. Opiskelu koettiin haastavaksi etenkin terveydentilan ja taloudellisen tilanteen kannalta Erityisesti perheelliset kokivat opiskelun käytännössä ja taloudellisesti hankalaksi, vaikka opiskelu muutoin motivoisi. Kokemukset koulutuksesta olivat kielteisiä etenkin siksi, että nuoret kokivat, että kouluissa ei välitetä Alaviite

46 Pilottihaastattelun tuloksia (2/2) Koettiin, että nuorille ei ole tarpeeksi aikaa, joutuu selittämään saman asian monta kertaa, viranomaisilta saa erilaista tietoa (esim. voiko hakea pajalle, vaikka on jo tutkinto) Terveydentilan selvittämisessä koettiin hankaluuksia lääkäriaikoja joutuu odottamaan, terveydentilan vaikutuksia työ- ja opiskelukykyyn ei arvioida ja suunnitella tukitoimia sen mukaan. Nuoret kuvasivat myös pelkoa siitä, huolitaanko heitä vielä työmarkkinoille tai jos he eivät jaksa töissä terveydellisten rajoitteiden takia Nuoret kuvasivat itsensä vastuullisina toimijoina he joutuivat näkemään paljon vaivaa tukien saamisen eteen, he jättivät hakematta koulutuspaikkoja, etteivät veisi niitä nuoremmilta, eivät halunneet kääntyä sossun puoleen, eivät halunneet tuottaa pettymystä työnantajalle Nuoria kuullaan, mutta toivottiin myös tekoja tehtäisiin ongelmille jotain Muistutettiin, että nuoret ovat erilaisia kaikki alle 25-vuotiaat eivät mene samalle polulle Alaviite

47 5. Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen

48 Esityksen rakenne Indikaattorityön tavoite Kehitettävien indikaattoreiden yhteydet lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreihin Indikaattoreiden valinta Tärkeimmät tietolähteet Indikaattorityypit Vaikutusindikaattorit Keinoindikaattorit Työn eteneminen

49 Indikaattorityön tavoite on luoda indikaattorikokonaisuus, jolla voidaan 1. Tukea nuorisotakuun yleisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa 2. Kertoa edistymisestä nuorten yhteiskuntatakuun eri osa-alueilla ja osoittaa, mitkä osa-alueet tarvitsevat lisäpanostusta 3. Tukea alueellisen tasa-arvon toteutumista osoittamalla alueelliset erot nuorisotakuun tavoitteiden toteutumisessa

50 Kehitettävien indikaattoreiden yhteydet lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreihin Ehdotetuilla indikaattoreilla on yhteneväisyyttä Nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) nuorten hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden kanssa, jotka hyväksyttiin vuonna Indikaattoreiden painopisteet ovat kuitenkin nuorisotakuun tavoitteiden mukaisia. Laajemmin nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita on hyvä tarkastella Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden rinnalla. Nuoran indikaattorityön yhteydessä selvitettiin nuorten omia näkemyksiä hyvinvoinnin keskeisimmistä osa-alueista. Näissä näkemyksissä korostuivat koulutukseen, työllisyyteen, terveyteen ja arjenhallintaan liittyvät indikaattorit, joihin myös nuorisotakuun indikaattorit painottuvat. Indikaattoreilla on yhteneväisyyttä on myös EU:n nuorisoindikaattoreiden sekä lasten hyvinvointi-indikaattoreiden kanssa

51 Indikaattoreiden valinta Indikaattoreiden tulee olla Mahdollisimman yksinkertaisia, informatiivisia, helposti ymmärrettäviä Helposti saatavilla olevia ja säännöllisesti kerättäviä Mahdollisimman ajantasaisia, osassa on hyväksyttävä tilastoinnista johtuva viive Nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteitä kuvaavia Muuta Valitaan keskeisimmät indikaattorit: paljon julkaistua tietoa on jo olemassa, tässä tavoitteena on tiivistys ja valikointi Tarkastelut tehdään jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän (15-19, 20-24, 25-29), asuinalueen ja esimerkiksi koulutustaustan mukaan, riippuen kustakin indikaattorista sekä käytettävissä olevista tiedoista Tarkastelun pääasialliset kohderyhmät ovat alle 25-vuotiaat, vuotiaat vastavalmistuneet sekä vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat, mutta käytettävissä olevat tiedot vaikuttavat tarkasteluun Huomiota kiinnitetään erityisessä syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin (maahanmuuttajat, vammaiset jne.), jos tietoa on saatavilla Aluetasona maakunnat tai ELY-alueet Lopputuloksessa pyritään visualisointiin ja selkeyteen

52 Tärkeimmät tietolähteet Tilastokeskus: työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto, väestötilasto, koulutustilasto TEM: mm. työnvälitystilasto Kela: Kelasto-tietokanta, Kelan kuntoutuksen vuositilastot Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus: KOULUTA-tietokanta, Vipunentietokanta THL: SOTKAnet, Kouluterveyskysely, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, TEAviisaari Indikaattorisuunnittelun lisäksi toteutetaan tilastotietojen perusteella laajempi kuvaus nuorisotakuun lähtötilanteesta ja tilanteesta ensimmäisen vuoden jälkeen. Tässä hyödynnetään myös aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja erillistutkimuksia eli ei-säännöllisin väliajoin kerättäviä tietoja

53 Indikaattorityypit: Kahden tasoisia indikaattoreita 1 Vaikutusindikaattorit Nuorisotakuun tavoitteiden toteutuminen eri osa-alueilla Nuorten työllistymisen edistäminen Koulutustakuun toteutuminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja kuntoutus Nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä 2 Keinoindikaattorit Indikaattoreita, joilla tarkastellaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttöä maakunnittain Indikaattorit toimivat kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tukena

54 Vaikutusindikaattorit (1) Nuorten työllistymisen edistäminen Indikaattori Jaottelut Lähde Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (~Nuora) ( = indikaattori on lähes samanlainen kuin Nuoran indikaattori) vuotiaat työttömät koulutustaustan mukaan Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 6 kuukauden työttömyyteen Työttömät alle 25-vuotiaat nuoret ja vuotiaat vastavalmistuneet, joilla 3 kk työttömyysjakso ei ylity toiminnan mukaan Pitkäaikaistyöttömien osuus alle 30-vuotiaista ikäryhmittäin Työttömiä alle 30-vuotiaita työllistynyt avoimille työmarkkinoille Sukupuoli, (ELY-keskus) Sukupuoli, ikäryhmä koulutus, ELY-keskus Sukupuoli, ikäryhmä Koulutus, ELY-keskus Sukupuoli, koulutus ELY-keskus Sukupuoli, ELY-keskus Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus Tilastokeskus, Työvoimatutkimus TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto Tilastokeskus, väestötil. TEM, Työnvälitystilasto Työttömiä alle 30-vuotiaita työllistynyt palkkatuella (~Nuora) Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus TEM, Työnvälitystilasto Aktivointiaste Sukupuoli, ikäryhmä, ELYkeskus TEM, Työnvälitystilasto

55 Vaikutusindikaattorit (2) Koulutustakuun toteutuminen Indikaattori Jaottelu Lähde Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan, osuus kaikista perusopetuksen päättäneistä Sukupuoli, maakunta Kouluta-tietokanta Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin ja muihin toimenpiteisiin (esim. ammattistartti, perusopetuksen lisäopetus, työpajat) (Nuora) Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneiden osuus koulutussektoreittain (Nuora) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Sukupuoli, maakunta, koulutussektori Sukupuoli, maakunta, koulutussektori Sukupuoli, maakunta Tilastokeskus, koulutustilastot Tilastokeskus, koulutustilastot SOTKAnet Vain perusasteen suorittaneet vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan (%) Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin (%) Sukupuoli, ikäryhmä, maakunta Opiskelupaikan koulutussektori, eijatkaneet Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Tilastokeskus, koulutustilastot

56 Vaikutusindikaattorit (3) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, kuntoutus ym. Indikaattori Jaottelu Lähde Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) Työttömien osuus (%) tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen koulutusasteen mukaan Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus nuorista sairausryhmän mukaan (~Nuora) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus (~Nuora) Kelan ammatilliseen kuntoutukseen myönteisen päätöksen saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluja saavien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) Vaikean psykoosin tai muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella vuotiaille myönnetyt lääkekorvaukset, osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) 56 Sukupuoli, ikäryhmä, Syntyperäiset suomalaiset ulkomailla syntyneet, vain perusasteen suorittaneet Sukupuoli, koulutusaste, maakunta Sukupuoli, ikäryhmä, maakunta Sukupuoli, maakunta Sukupuoli, ikäryhmä, maakunta Sukupuoli, maakunta Sukupuoli, maakunta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto (Myrskylä) Tilastokeskus, koulutustilasto Kelasto ja Tilastokeskus, väestötilasto SOTKAnet Kelasto ja Tilastokeskus, väestötilasto Kelasto ja Tilastokeskus väestötil. Kelasto ja Tilastokeskus, väestötilasto

57 Vaikutusindikaattorit (4) Nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä Indikaattori Jaottelu Lähde Koettu terveydentila keskinkertainen tai huono (%) Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet vuotiaat, osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) Alle 25-vuotiaat asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat 10 suurimmassa kaupungissa (~Nuora) Sukupuoli, oppilaitostyyppi (peruskoulun 8-9 luokka, lukion ja ammattikoulun 1-2 vuoden oppilaat), maakunta Sukupuoli, maakunta Asunnottomat, pitkäaikaisasunnottomat THL, kouluterveyskysely SOTKAnet ARA selvitykset Alle 29-vuotiaiden rikollisuus (varkaudet, vahingonteot ja väkivalta) rikoslajeittain (~Nuora) Vanhemmuuden puutetta (vanhemmat eivät tunne opiskelijan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, opiskelija ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, opiskelija ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin) (%) Ikä, sukupuoli, rikos Sukupuoli, oppilaitostyyppi (peruskoulun 8-9 luokka, lukion ja ammattikoulun 1-2 vuoden oppilaat), maakunta Tilastokeskus, poliisin tietoon tullut rikollisuus THL, kouluterveyskysely Ei yhtään läheistä ystävää (%) (~Nuora) Sukupuoli, oppilaitostyyppi, maakunta THL, kouluterveyskysely