Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja

Transkriptio

1 Nuorisotakuun ensimmäinen vuosi ja jatkokehittäminen

2 Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja Nuorisotakuu on ensimmäisen vuoden aikana: lisännyt huomiota nuorten tilanteeseen, palvelutarpeisiin ja palvelujen kehittämiseen noussut useilla paikkakunnilla keskeiseksi painopisteeksi lisännyt ja tiivistänyt yhteistyötä: o yli puolet nuorten palveluja tuottavista organisaatioista ilmoittanut muuttaneensa toimintatapoja o muutokset näkyvät sekä resurssien lisäyksinä että palvelun, toimintamallien ja verkostotyön muutoksina enemmistö nuorten parissa toimivista henkilöistä pitää nuorisotakuun nykyisiä toteuttamismahdollisuuksia vähintään kohtalaisina (mm. TEtoimistojen johtajat, oppilaitosten rehtorit), osa hyvinä Nuorisotakuulla on nyt yhteinen tahtotila ja hyvin rakennettu perusta! 2

3 Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja Nuorten kokemukset: Nuorisotakuun vaikutukset näyttävät kohdistuvan hyvin pääkohderyhmiin: koulutusta ja työtä vailla olevien alle 25-vuotiaiden mielestä nuorisotakuu: on auttanut selkiyttämään tulevaisuuden suunnitelmia on lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön myös ennen vuotta 2013 opiskelemaan ja työhön hakeutuneet nuoret kokevat saaneensa aiempaa enemmän tukea nuorisotakuun voimaantulon jälkeen Silti: nuoret kaipaavat enemmän nuorisotakuun sisällöstä kertovaa käytännönläheistä tietoa nuorten mielestä palveluista ja erilaisista tukimuodoista on vaikea löytää tietoa Myös työnantajat toivovat lisää tietoa nuorisotakuun mahdollisuuksista. 3

4 Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus arvioidaan selvästi heikommaksi kuin muiden nuorten palvelujen lääkärille ja sosiaalityöntekijälle pitäisi päästä nopeammin ja helpommin suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys nuorille voi olla haastavaa löytää oikeita palveluja 4

5 TE-palvelut nuoren työllistymisen tukena nuorten työttömyyden kasvusta huolimatta työttömyysjaksot pysyneet lyhyinä: vuonna 2013 alkoi noin alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksoa, näistä ¾ päättyi ennen kolmea kuukautta vuonna 2013 nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (kaikkien ikäryhmien keskimääräinen kesto oli noin 45 viikkoa) vuonna 2013 työttömistä nuorista 92,6 %:lle oli tehty kolmen kuukauden sisällä työllistymissuunnitelma TE-toimistot: panostavat nuoren palvelutarpeen arviointiin nuoren kanssa tehtävän työllistymissuunnitelman laatimiseen nopeasti käynnistettävään palveluprosessiin hyödyntämällä olemassa olevaa palveluvalikoimaa Nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana 5

6 Alle 25v. nuorten yhtäjaksoiset työttömyysjaksot keston mukaan 6

7 Miten monelle on löytynyt työ, koulutus tai palvelu 3 kk:ssa? 76,5 % Alle 25-vuotiaat 62,6 % vuotiaat vastavalmistuneet 7

8 Jaetut Sanssi-kortit vuonna 2013, nuoret alle 30-vuotiaat 2/2014 tilanne 9238 kpl ELY-keskus Palkkatuella työllistyneet Heistä Sanssi-kortin saaneita Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

9 Nuorisotakuun jatkotoimia vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESR-kaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii 9

10 Nuorisotakuun jatkotoimia kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta tutkimuksessa luodut indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää -sivustoa 10

11 Avainindikaattorit Avainindikaattorit Indikaattori Lähde Vuosi Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus TEM, Työnvälitystilasto 2013 ikäryhmästä 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei Kouluta-tietokanta 2013 hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 ikäluokasta Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien vuotiaiden osuus Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 vastaavan ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden nuorten osuus SOTKAnet 2012 vastaavanikäisestä väestöstä 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus vuotiaista Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely 2013 Alaviite

12 Ajankohtaista koulutustakuusta keväällä 2014 yhteishaussa hakijaa ( vähemmän kuin viime vuonna) syksyllä 2014 alkavassa koulutuksessa tarjolla kaikkiaan noin opiskelijapaikkaa opiskelijapaikoista paikkaa on ammatillisessa koulutuksessa peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen hakee lukion käyneille ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikoista on varattu 6700 paikkaa lukion käyneitä hakijoita ammatilliseen koulutukseen on 7900 (viime keväänä ). lukiopaikkoja tarjolla koko maassa ja lukioon pyrkii

13 Ajankohtaista koulutustakuusta ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten ja perusopetuksen lisäopetuksen sähköiset hakupalvelut otetaan käyttöön kesäkuussa uusi opiskeluhuoltolaki tulee voimaan oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen; kriittisen nivelvaiheen jälkeen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen. HE eduskunnalle syksyllä 2014 ja uudet koulutukset käyttöön toisen asteen koulutuksen uudet järjestämisluvat

14 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus toimenpideohjelma vuosille on osa nuorisotakuuta kohderyhmä alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat tavoitteena lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus korotettu koulutuskorvaus otettu käyttöön (muut toimenpiteet käynnistyneet v toiminta vakiinnutetaan 2017 alusta) korotettu koulutuskorvaus työnantajille (perusopetuksen tai 10. lk päättäneille) ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen työpaikkaohjaajien/kouluttajien koulutus tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen 14

15 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ohjelman tavoitteena on: kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina : hallitus varannut toteutukseen yhteensä 183 miljoonaa euroa, joista 27 miljoonaa vuonna 2013 ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen (valtionosuuksina) myös perustutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2014 alusta perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettu kohderyhmälle valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen 15

16 Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdentuminen Miesten osuus: 48,7% opiskelijoista, noin 60% kohderyhmästä Vieraskielisten osuus: 16,5% opiskelijoista, 24,8% kohderyhmästä Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, OPH:n seurantatietoihin ja kahteen toteuttajille tehtyyn kyselyyn 16

17 Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Monialainen viranomaisverkosto eli nuorten ohjaus- ja palveluverkosto perustettu 282 kunnassa valmisteilla 11 kunnassa Etsivä nuorisotyö etsivää nuorisotyötä 283 kunnassa etsivän nuorisotyöntekijät olleet yhteydessä nuoreen, joista nuorta sai pidempiaikaista tukea Nuorten työpajatoiminta (alustava tieto v. 2013) nuorten työpajatoimintaa on 263 kunnassa (86,51% kunnista) nuorten työpajatoiminnassa mukana alle 29-vuotiasta nuorta 17

18 18

19 Nuorten kuntoutuspalvelut Monipuolista kuntoutusta tarpeen ja tarjolla Osatyökykyiset työssä -ohjelma työkykykoordinaattori Elämänhallintaa tukevat hankkeet esimerkiksi RAY:n rahoittamana Paikka auki -ohjelma sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja RAY yhteistyössä erityisesti vaikeasti työllistyviä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tuetaan Euroopan sosiaalirahasto, ESR uudenlaisia yhteistyö- ja toimintamalleja kehitetään kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saadaan osallisiksi yhteiskuntaan 19

20 Nuorten kuntoutuspalvelut Kansaneläkelaitos keskeinen toimija Nuorisotakuussa Ammatillinen kuntoutus lakimuutos voimaan vuoden 2014 alussa lievennyksiä myöntämisperusteisiin arvioidaan nuoren koko elämäntilanne hakemusten hylkäysprosentti laskenut Dynaaminen hoitomalli syrjäytymisuhan alla olevat nuoret seulotaan Kelan asiakkuuksista henkilökohtainen Kela-neuvoja Kelan kuntoutuskurssijärjestelmän uudistus nuorille ja nuorille aikuisille omat palvelulinjansa 20

21 Sosiaalinen kuntoutus Hallinnon raja-aidat ja palvelujen päällekkäisyydet purettava Osa nuorista tarvitsee kevyttä ohjausta, osa pitkäaikaista tukea ja monia palveluja Painopiste nuoria kokonaisvaltaisesti tukevien yhteispalvelujen kehittämiseen Satunnaisesti annettu tuki ei riitä kaikille Nuorelle räätälöity palvelu lähituki ja sosiaalinen kuntoutus 21

22 Sosiaalinen kuntoutus Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus Kelaan vuoden 2017 alussa tehostetaan toimintaa tehdään tilaa vaikuttavalle sosiaalityölle vähennetään kuntakohtaisia eroja parannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta Uusi sosiaalihuoltolaki asiakaslähtöisyys, oikea-aikainen tuki ja apu asiakkuuden alussa tuen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti omatyöntekijä, luottoaikuinen sosiaalinen kuntoutus 22

23 Onnistumisia kunnissa Onnistumisia ja hyviä esimerkkejä: Hämeenlinna: Kaikki nuorille suunnatut palvelut koottu saman katon alle Pohjois-Savon alue: Maakunnan palveluntarjoajat ja yritykset vahvasti mukana alle 25-vuotiaista työttömistä 90 prosenttia töihin Hartola: Laaja-alainen työpajatoiminta, johon osallistuvat kunnat, yritykset ja yhdistykset Nuorisotyöttömyysaste laski vuoden aikana 23,8:sta 7,4:ään Vantaa: Menolippu-hanke, joka mahdollistaa vuotiaille keskeneräisten peruskouluopintojen suorittamisen päätökseen sekä päättötodistuksen saamisen 23

24 Kehittämisehdotukset kunnista Yhtä viisastenkiveä ei nuorisotakuun toteuttamiseksi tehokkaammin kunnissa ole, mutta muutamia ajatuksia: monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa todella tärkeää tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin nuorten on helppo mennä kaikki samaan paikkaan tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella yrittäjien ja kolmannen sektorin mukaan saaminen antaa lisää mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamiseen kunnissakin TE-toimistojen roolia pitäisi nuorisotakuun toteuttamisessa vahvistaa 24

25 Nuorisotakuu kuntakokeiluissa Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Niitä toteutetaan 6 eri toimintamallin kautta: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli koulutuspalvelukokeilut palveluasumisen toimintamalli valvonnan toimintamalli kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu Kunnilta tuli nuorisotakuukokeiluihin eniten hakemuksia: nuorisotakuuta koskien kokeilujen jatkoneuvotteluissa on mukana 11 kuntaa tai kuntaryhmää Kunnilla oli hakemuksissaan kehitteillä monipuolisia asiakkaan asiointia ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja. Useissa kunnissa kehitetään monialaista matalan kynnyksen palvelua nuorille. 25

26 Nuorisotakuu mukana kuntakokeiluissa Kokeilujen tarkoituksena edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille Kokeiluissa sovitaan muun muassa: yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista 26

27 Kiitos! Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta! Nuorisotakuu verkkosivut: