oppiminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä suomen kielen oppiminen Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto
|
|
- Annikki Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kielen oppiminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto
2 Sisällys Suomen kielen oppiminen sosiaalija terveydenhuollon työssä 3 Kun kieli haastaa 4 Vieraan kielen oppiminen on prosessi 5 Selkeän kielen käyttäminen työpaikalla 7 Miten omaa kielenkäyttöä voi selkeyttää? 8 Lisätietoa ja lähteitä 9 Apua selkeään kieleen 9 Esite on tuotettu hankkeessa Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) 1. Esitteen on kirjoittanut Pirjo Raunio yhteistyössä MULTI- TRAIN-tutkimusryhmän kanssa. Esitesarjaan kuuluvat lisäksi: Monimuotoisuuden johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä; Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisessa työyhteisössä; Perehdytys monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä ja Kulttuurien välinen vuorovaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. 1 MULTI-TRAIN on Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen toiminta tutkimus, jonka tavoitteena on auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä kehittämään toimivia käytäntöjä monikulttuurisen työn arkeen. Tutkimus toteutetaan vuosina Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa (ks. lisää
3 tavoitteena sujuva arki Suomen kielen oppiminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Tämä aineisto sisältää tietoa siitä, miten monikielisessä sosiaali- ja terveysalan työyhteisössä on hyvä viestiä. Tavoitteena on edistää viestintää niin että tulee ymmärretyksi. Samalla esitteen aineisto tukee suomea vieraana kielenä puhuvan työtoverin tai alaisen suomen kielen oppimista. Esite on suunnattu erityisesti suomea äidinkielenään puhuville. rin työssä puutteellinen kielitaito ei saa johtaa potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Useiden tutkimusten mukaan kielitaito onkin suurin haaste monikulttuuristen työyhteisöjen arjessa. Pelko heikosta kielitaidosta ja kulttuurierojen synnyttämistä ongelmista työturvallisuudelle ja potilasturvallisuudelle voi herättää epäilyksiä ulkomaalaistaustaista työtoveria kohtaan. Kielitaidon puutteisiin vetoaminen on myös yksi tavallisimmista perusteluista, kun halutaan torjua ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöä. Myös MULTI-TRAIN-hankkeen tulokset tukevat näitä näkemyksiä. Kielitaitoa voidaan arvioida neljällä eri osa-alueella: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kielikoulutuksissa käytetään yleisesti eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoarviointia (A1 C2), joka mittaa kielitaitoa ja sen kehittymistä yleensä. Toimiva yleiskielen taito on saavutettu, kun todistuksessa on arvio B1.1. Kielitaitoarvio ei kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea ammatillisen kielen osaamisesta. Ammattisanasto ja työelämässä tarvittava kieli opitaankin pääsääntöisesti työpaikalla ja alan työtehtävissä. On myös koulutuksen järjestäjiä, jotka ottavat huomioon suomen kielen opetuksessa ammatillisen kielitaidon haasteet ja pyrkivät eriyttämään opiskelijoita tulevia työelämätilanteita ajatellen. Jokaista kielitaidon neljää osa-aluetta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Vuorovaikutus asiakkaiden, potilaiden ja työtoverien kanssa edellyttää kohtuullisen sujuvaa puhekieltä. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää myös sitä, Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä kielitaidolla on keskeinen merkitys. Työskentely edellyttää sujuvaa suullista ja kirjallista viestintää sekä potilaiden/asiakkaiden että työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esimerkiksi hoitajan tai lääkä- 3
4 tavoitteena sujuva arki että ymmärtää toista. MULTI-TRAIN-hankkeessa esille nousivat haasteellisina puhelinkeskustelutilanteet ja viestintä omaisten kanssa. Osa ulkomaalaistaustaisista hoitajista kokee yövuorot hankaliksi, koska yövuoron aikana he joutuvat usein selviytymään kielitaitoa vaativista työtehtävistä yksin ilman kollegan apua. Kirjoittamisen haasteet nousevat hoitoalan työyhteisöissä yleensä esiin kirjaamisen ongelmina. MULTI-TRAIN-hankkeessa kirjaamisen vaikeuksia toivat esiin sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaiset työntekijät. Kun kieli haastaa Suomi on tunnetusti yksi maailman vaikeimmista kielistä. Suomen kieltä on kuitenkin mahdollista oppia, mutta siihen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja ympäristön tukea. Myös motivaatio on tärkeä tekijä vieraan kielen oppimisessa. Vierasta kieltä opitaan ainoastaan sitä käyttämällä. Ulkomaista syntyperää olevia työtovereita ja alaisia tulisikin rohkaista käyttämään suomen kieltä, vaikka kielitaito ei olisikaan täydellistä. Suomalaisten yleinen virhe työpaikoilla on kielen vaihtaminen englantiin; koetaan helpommaksi puhua muualta tulleen työtoverin kanssa englannin kielellä. Työyhteisön yhteisenä kielenä on kuitenkin syytä pitää alusta asti suomen kieltä ja sen käyttöä harjoitella päivittäisissä työtilanteissa. Kieltä ei kannata vaihtaa liian helposti englanniksi. Työtoverien apu kielen oppimisessa on merkittävä, sillä ammattikielen voi oppia vain työpaikalla, jossa kieltä käytetään aidoissa tilanteissa. Kaikessa viestinnässä tärkeintä on viestin perille saaminen, eikä kielitaidon suinkaan tarvitse olla täydellistä. Kielen oppijan ja myös sen joka kuuntelee vierasta kieltä puhuvaa, on hyväksyttävä se, että kaikkeen puheeseen kuuluvat väärät aloitukset ja sanavalinnat, epäröinti sekä ajatuksen keskeytyminen. Puheeseen erilaiset virheet ja epätäydellisyydet hyväksytäänkin paremmin kuin kirjoitettuun kieleen. On puolin ja toisin hyvä tiedostaa, että kaikissa kielissä kielioppisäännöt ovat jossain määrin vaikeita vieraan kielen puhujalle. Syntyperäinen kielenpuhuja puolestaan ei yleensä tunne sääntöjä, 4
5 tavoitteena sujuva arki koska hänen ei ole tarvinnut niitä milloinkaan opiskella. Myös suomea toisena tai vieraana kielenä oppinut oppii kielen eri tavalla kuin syntyperäinen kielenpuhuja. Vieraan kielen puhujan on osattava rakentaa muotoja oppimiensa sääntöjen perusteella, kun taas syntyperäinen puhuja osaa taivuttaa sanoja automaattisesti joutumatta miettimään, mikä sääntö missäkin muodossa vaikuttaa. Niinpä esimerkiksi moni ulkomaalainen kokee outona sen, että suomalainen ei osaakaan vastata kysymyksiin verbityypeistä tai sanojen vartaloiden heikoista ja vahvoista asteista. Vieraan kielen oppiminen on prosessi Kielitaito ei ole joko-tai-ilmiö vaan muutosprosessi. Kielen oppiminen ei myöskään etene lineaarisesti vaan siinä voi tapahtua isoja harppauksia, ja toisinaan osaaminen voi myös pysähtyä ja jopa taantua. Kaiken kielen oppimisen perustana on oman äidinkielen osaaminen. Jos oman kielen osaamisessa on vaikeuksia, ei myöskään vieraan kielen oppiminen ole helppoa. Eri kielialueilta tulleilla on myös erilaisia haasteita suomen kielen oppimisessa. Jos käsitteet ja ilmiöt ovat vieraita omassa kielessä, niitä on haasteellista opetella vieraalla kielellä. Oman äidinkielen vaikutus kuuluu erityisesti ääntämisessä, tiettyjen äänteiden oppimisessa ja lauserakenteissa. Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla saattaa olla erilainen pohjakoulutus toisesta maasta. Jos henkilö on tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomana ja vasta aikuisena opetellut sekä lukemaan että kirjoittamaan vieraalla kielellä, kielellinen osaaminen ei ole voinut kehittyä samalle tasolle kuin sellaisilla henkilöillä, jotka osaavat sujuvasti myös omaa äidinkieltään. Työyhteisön tuki on avainasemassa ammatillisen kielen oppimisessa. Kuten on todettu, työpaikalla on syytä käyttää suomen kieltä. Suomalaista syntyperää olevien työtoverien on myös hyvä tarkkailla omaa kielenkäyttöään. Mikäli työyhteisössä on suomea vieraana kielenä puhuvia, suomalaisten tulee kiinnittää huomiota selkeän suomen kie- len käyttämiseen. Murteita, puhekieltä, kuvakieltä, sanontoja ja kiertoilmaisuita tulee välttää tai ne on syytä selittää. Ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa ainakin alussa kiinnittää huomiota. Ei riitä pelkästään se, että kysyy Ymmärsitkö? Toinen voi esimerkiksi kasvojen menettämisen pelossa tai kiireessä vastata Ymmärsin, mutta asia saattaa silti jäädä epäselväksi. Suomea äidinkielenään puhuvien on hyvä muistaa seuraavat asiat: Vieraan kielen oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä Tehokas oppiminen vaatii vahvaa motivaatiota Vierasta kieltä oppii vain kieltä käyttämällä Työyhteisön tuki on tärkeää suomea vieraana kielenä puhuvalle Tavoitteena ei ole virheetön puhe vaan puheen ymmärrettävyys 5
6 tavoitteena sujuva arki min kirjaamat asiat voivat olla niin puutteellisella suomen kielellä kirjoitettuja, että niitä on vaikea ymmärtää tai kirjaamisessa käytettävä kieli itsessään voi olla outoa ja sanasto haastavaa. Kaikkiin näihin ongelmiin löytyy ratkaisu, mutta ensin pitää selvittää, mitkä tekijät kunkin henkilön kohdalla ovat keskeisiä kompastuskiviä. Myös suomalaista syntyperää olevien on syytä kiinnittää huomiota omaan kirjaamistapaansa. Kirjaamiset tehdään usein ns. sähkösanomatyylillä huonoa suomen kieltä käyttäen, jopa virheellisellä kielellä. Raportteja myöhemmin lukevia ajatellen olisi hyvä pyrkiä kiireestä huolimatta mahdollisimman hyvään ja tarkkaan ilmaisuun. Selkeä kieli myös kirjaamisessa on kaikkien etu. Työyhteisössä on hyvä antaa ulkomaalaistaustaiselle työtoverille mahdollisuus harjoitella keskustelutilanteita, olla tukena ja auttaa, ilman että hänen kielitaitoaan nostetaan julkisesti arvostelun kohteeksi. Mikäli mahdollista, saatavilla voisi olla erilaisia mallilauseita tai jopa mallikeskusteluja erilaisiin tilanteisiin. Tai vaikkapa kahvi- tai ruokatunnilla voisi työtoverin kanssa harjoitella jonkin tietyn asian kertomista potilaan omaiselle, ennen kuin tekee sen tositilanteessa. Kirjaaminen koetaan vaikeaksi. Syitä voi olla useita: ohjelma saattaa olla tietoteknisesti haastava (käyttäjän tietotekniset taidot eivät riitä); ehkä ohjelma itsessään on vaikea ja sieltä on hankala löytää hakemaansa; ohjelman käyttämä sanasto voi olla liian vaikeaa; suomalaissyntyisten aiem- 6
7 tavoitteena sujuva arki Selkeän kielen käyttäminen työpaikalla Tärkeintä on muistaa, että kieli ei ole muuri, ellei siitä sellaista tehdä. Kun työyhteisössä on monesta eri maasta ja eri kielialueilta tulleita henkilöitä, selkeän puhumisen ja kirjoittamisen merkitys korostuu. Seuraavassa on listattu asioita, jotka on hyvä huomioida kommunikoitaessa ulkomaista syntyperää olevien kollegoiden/alaisten kanssa: Älä kiirehdi. Rauhoita oma puherytmisi ja pyydä keskustelukumppaniasikin rauhoittumaan. Keskity tilanteeseen, jossa kohtaat suomea vieraana kielenä puhuvan: anna toiselle aikaa sisäistää kuultu ja muotoilla vastaus. Pidä taukoja. Monesti heikomman kielitaidon omaava henkilö pyrkii peittämään epävarmuutensa puhumalla nopeasti selkeyden kustannuksella. Puhu selvästi myös silloin, kun paikalla on useita suomalaisia. Monet jo kohtuullisen hyvääkin suomea puhuvat henkilöt ovat kertoneet kaikkein haasteellisimmiksi tilanteet, joissa suomalaiset keskustelevat keskenään isossa joukossa. Tällöin puhe puuroutuu, nopeutuu ja sitä on vaikea seurata. Osoita puheesi suomea vieraana kielenä puhuvalle mainitsemalla hänen nimensä. Näin henkilö huomaa paremmin, että puhut juuri hänelle. Toista asia eri sanoin. Muista kuitenkin, ettei toistaminen välttämättä auta, jos käytät vaikeita ilmaisuja. Älä huuda! Vastapuoli ei ymmärrä yhtään sen paremmin, vaikka huutaisit kuinka lujaa. 7
8 tavoitteena sujuva arki Miten omaa kielenkäyttöä voi selkeyttää? Kun kysyt, käytä kysymystä. Älä oleta, että toinen ymmärtää asian kysymykseksi vain intonaation perusteella, mikä ei suomen kielessä edes ole kovin vahva. Anna selvät käskyt, älä vihjaile. Älä esimerkiksi sano Roskakori on täynnä jos haluat sanoa Voitko tyhjentää roskakorin. Lausu sanat loppuun asti huolellisesti. Älä nielaise päätteitä. Vältä murteellisia muotoja silloin, kun haluat puhua selkeää suomea. Puhu ja kirjoita lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Kerro selvästi, kuka tekee ja mitä tekee. Vältä passiivia ja vaikeita lause- ja verbirakenteita. Vältä kielikuvia ja sanontoja, sellaisia kuten Älä puhu kuin papupata. Muista katsekontakti. Huulten liikkeiden seuraaminen auttaa myös vieraan kielen kuuntelijaa. 8
9 tavoitteena sujuva arki Lisätietoa ja lähteitä Forsander, Annika Maahanmuuttajien sijoittuminen työelämään. Teoksessa T. Martikainen, P. Saukkonen, M. Säävälä (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, Kyhä, Henna Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Pakaslahti, Antti & Huttunen, Matti (toim.) Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duodecim. Pitkänen, Pirkko (toim.) Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino. Raunio, Pirjo Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusprosesseista. Tampere: Tampere University Press. Seppälä, Tea (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen, hlostojohtamiseen-palmenian-julkaisu-2010.pdf Simola, Anna Tervetullut työvoimaksi. Työperäinen maahanmuutto mediassa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, sarja A 109. Tampereen yliopisto. Apua selkeään kieleen Kela, M., Korpela E., Lehtinen P. (2011) Sairaan hyvää suomea. Edita Mikäli linkki ei avaudu, kopioi osoite suoraan selaimeesi avataksesi nettisivut.
10 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.
Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto 10.11.2017 Esityksen rakenne Helpon suomen alkeet: miten
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö
Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 1 MULTI-TRAIN - Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali-
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen
Opiskelijan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotMonikulttuuriset yritykset
Monikulttuuriset yritykset 23.11.2017 Projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari markku.lahtinen@chamber.fi Twitter: @Fondeo COME www.come2.fi Kauppakamari Perustettu 1917 Keskuskauppakamari
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotMonikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi
Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotTuuleta Osaamistasi Euroopassa
www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotOSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)
OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi
LisätiedotSuomen kielen itseopiskelumateriaali
Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp
AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotMONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi
MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MULTI-TRAIN Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Viisi työyhteisöä eri puolilla
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotEri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI Kielen ja kulttuuritaustan vaikutus työpaikan viestintätilanteissa Aluksi selvitä Mitä taustatietoja
LisätiedotMaahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotTYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen
Työssä oppivan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotElinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä.
ELÄMÄNHALLINTA, 2 ov 1. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten käsitteleminen ja elämään liittyvistä asioista selviytyminen 2. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka - Kestävä kehitys Arvioinnin
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotMiten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti
Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotLAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin
LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
LisätiedotFINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle
FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Maahanmuuttajien ruotsin kielen kunnallinen aikuiskoulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Ammattilaiseksi kansainvälisesti tutkinnon osa tarjoaa opiskelijalle yksilöllisen mahdollisuuden lisätä
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
LisätiedotEurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena
Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko
LisätiedotSUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op
SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotFiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä
Fiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä 17.9.2018 Eve Kyntäjä Tausta ja lähtökohdat Lähivuosina maahanmuuttajien määrä Suomessa tulee lisääntymään kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saavien
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotOPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen
LisätiedotCV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä
CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotHyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen
LisätiedotMaahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti
Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
Lisätiedot