Uusia ideoita asiakastyöhön?

Transkriptio

1 Uusia ideoita asiakastyöhön? STM:n ajankohtaiskatsaus Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

2 Valtakunnallinen KUNK tänään Kotipesä STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla (HTO) Pj. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Sihteeristö:» Ylitarkastaja Hanna Nyfors, lääkinnällinen kuntoutus (STO)» Neuvotteleva virkamies Elina Palola, sosiaalinen kuntoutus (HTO)» Hallitussihteeri Milja Tiainen, Kelan kuntoutus (VAO)» Vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen Posti, ammatillinen kuntoutus (TTL)

3 Kuntoutusasiat STM:ssä Kuntoutusta koskeva ohjaus ja säädösvalmistelu kolmella osastolla; Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla (HTO), sosiaali- ja terveyspalveluosastolla (STO) ja vakuutusosastolla (VAO) Lainsäädäntö ja sen toimeenpano Valvonta; yleinen ohjaus ja valvonta STM, STM:n hallinnonalan laitoksissa: Aluehallintovirasto ja Valvira myös Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) ja Oikeuskansleri Hanna Nyfors

4 Tahtoa ja velvoitetta Tahtoa ja lakeja on, vastaavatko tätä päivää? Edustuksellisuus; 18 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet Hanke- ja ohjelmatyöhön mukaan ajoissa Hallitusohjelman kirjauksissa lähtökohta 1. Monialaisen kuntoutuksen selvitystehtävä Kokonaisvaltainen vammaisten apuvälineselvitys 3. Vuodelle 2013 STM:n erillismääräraha selvitystyön valmisteluun ja toteutuksen suunnittelua varten

5 KUNKin työskentelyn mahdollisuuksia Asettamispäätöksen tavoitteet ja tehtävät ovat selkeät ja hyvät, niiden täytäntöönpano ei vain ole onnistunut voisi ottaa topakamman paikan valtakunnallisena yhteistyöelimenä, elävämpää vuorovaikutusta! Työkokoukset Jaostot Sihteeristö ja riittävät valmisteluresurssit Eri sektoreiden asiantuntijoiden alustukset Alueelliset yhteistyötapaamiset yksittäisen jäsenen vastuunotto toiminnan kehittämisessä, on jäsentenkin tehtävä nostaa KUNKin profiilia ja nähdä toiminnassa saatava yhteiskunnallinen hyöty poteroasemakeskustelusta rajojen ylittämiseen ja kuntoutujien mukaan ottamista kehittämisprosesseihin

6 KUNKin strategia toimikaudella (1/2) Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain (497/2003) mukaan nk:n tehtävänä ohjata, kehittää ja yhteen sovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä ja alueellisten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa edistetään ja tuetaan työ- ja toimintakyvyn parantamista ja näin edistetään työelämän osallisuutta ja työurien pidentymistä osatyökykyisten työssäkäymisen tukeminen (toimintaohjelma sekä toimintakonsepti osatyökykyiset työssä STM raportteja 2013:29 ohjelmajohtaja Päivi Mattila-Wiro, projektipäällikkö Leila Partanen-Salosto / VAO palvelujen järjestäminen; rakenteet ja rahoituskysymykset; palvelujen järjestämisen rajapinnat, mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus; sote- järjestämislaki osastopäällikkö Kirsi Varhila /STO terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö, ml. kunta, Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liik vak Hanna Nyfors

7 KUNKin strategia toimikaudella (2/2) Kuntoutuksen asiakaslähtöiset toimintatavat ja -mallit, mm. toiminta- ja työkyvyn selvittäminen vanhukset ja vanhuspalvelulain valmistelu sekä toimeenpano nuoret - yhteiskuntatakuu vammaiset - vammaispoliittinen ohjelma ja lainsäädännön uudistaminen maksupolitiikka - miten se tukee kuntoutusta Kaste II -ohjelma ja siihen liittyen kuntarakenne-, alue- ja paikalliset asiakasyhteistyöryhmät ja käytännön yhteistyö Kuntoutuksen yhteistyöhön ja järjestämiseen liittyvät asiat tietoteknologia, eri toimijoiden välisiin tietojen vaihtoon liittyvät asiat Kuntoutuksen yhteistyö alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyötoimikuntien ja paikallisten yhteistyöryhmien työn tukeminen tilaisuudet, työkokoukset ja seminaarit Kuntoutuksen tutkimus ja vaikuttavuus tutkimustarpeet ja tutkimusyhteistyö kuntoutuksen vaikuttavuus Lausunnot ja kannanotot esim. vuosittainen lausunto Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytöstä Hanna Nyfors

8 Strategi - päätöksiin vaikuttaja Eri tahojen osallistaja Valmistelija ja suunnittelija Kokonaisuuden koordinoija tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta, tehokkuutta, rajojen ylittämistä, jaostotyöskentelyä sekä laajempaa kuntoutuksen edistämisen roolia Kuntoutus tietoisuuden edistäjä Hanna Nyfors

9 Hallitusohjelman tavoitteet Kehittää kuntoutuksen palvelurakenne- ja prosessimalleja, jotka perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja toimijuuteen Kehittää toimia, jotka tähtäävät palvelujen oikeaaikaisuuteen ja palvelujen saatavuuteen ja, jotka tukevat mm. pidempiä työuria ja kuntoutujan kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä Selkeyttää järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä vahvistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä

10 MIKÄ MÄTTÄÄ? ihmiset eivät ohjaudu kuntoutukseen eri kuntoutuspalvelujen koordinaatio ei toimi eivätkä asiakastiedot siirry kuntoutumisen jälkeen ei ole jatkumoa, joka tukisi kuntoutujan ja kuntoutumisen jälkeistä elämää Hanna Nyfors

11 Monialaisen kuntoutuksen selvitys Kuntoutuksen käsite; mitä tarkoittaa monialainen kuntoutus tarvitaanko kuntoutus käsitettä? Kuntoutuksen asiantuntijuus? Kuntoutuspolitiikka Kun on tiedossa, mihin kuntoutuksella pyritään, on mietittävä valtakunnallisia strategioita kuntoutuksen vahvistamiseksi ja kohderyhmän tunnistamiseksi Kuntoutuksen asiakkuus ja osallistuminen Asiakkuuden synty ja jatkuvuus oli vastuutaho kulloinkin mikä tahansa Myös kuntoutuksen asiakasyhteistyön rakenteet ja toimintamallit Rahoitus ja vastuukysymykset Toimiva roolijako kuntoutusta järjestävien tahojen välille osana sote palvelurakenteita Hallituksen rakennepoliittinen uudistusohjelma - monikanavarahoitus?

12 Monialainen kuntoutusselvitys Kuntoutumista koskeva tieto ja tutkimus Min Risikon toimeksianto Nuorisotakuu ja kuntoutus Osaaikaisten työllistymisen tukeminen Työssäkäyvät Lainsäädännön uudistustarpeet Mitä kuntoutuksen pitäisi olla? Mitkä ovat haasteet nyt? Miten kuntoutusta ohjataan? Kuka rahoittaa? TYÖ- ja TOIMINTAKYKY Veteraanikuntoutus Käynnistymässä syksyllä 2013 Vaikeavammaiset ml apuvälineet Mitä on kuntoutus? Kuntoutumiseen ohjautuminen Iäkkäät Sata -komitean päivitys 2013 Iäkkäiden varhaiskuntoutus hanke 2013 Rajapinnat ja asiakasyhteistyö Kuntoutuksen käsite 2013 K u n t o u t u m i s p r o s e s s i Kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutussuunnitelma Kuntoutustoimenpiteitä koskevat päätökset esim. Kela/eläkelaitokset Ammatillinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus Työhön liittyvät toimenpiteet, työllistyminen Seuranta ja arviointi

13 Selvityksen valmistelu 2013 Erillismääräraha (STM) vuodelle 2013 Kuntoutuksen käsite toimeksiantosopimus prof. Aila Järvikoski Toimeksiantosopimus THL:n kanssa hankesuunnitelman laatimista varten : työ koostuu selvityskysymysten määrittelyä varten tarvittavan tiedon kokoamisesta, analysoinnista ja sen pohjalta laadittavien toimeksiantosopimusten ja erillishankkeiden valmistelusta - ml. Vammaisten apuvälinepalvelujen kokonaissuunnitelma ja seuraavien selvitysten käynnistäminen» Selvitys avustajakoirista» Selvitys autoilun apuvälineistä ja auton hankintajärjestelmästä Erillismäärärahan (STM) vuosille Iäkkäiden varhaiskuntoutusmalli (THL, Turun kaupungin kotihoito)

14 MONIALAINEN KUNTOUTUS: KÄSITTEELLISTÄ TARKASTELUA 1. Kuntoutus ja rehabilitaatio: merkityksiä ja sivumerkityksiä 2. Kuntoutuksen määrittelyjä: osin pysyvää ja osin muuttuvaa: sisältää mm. työhönpaluusta mahdollisimman hyvään toimintakykyyn; sosiaalinen käänne; kohti kuntoutujan autonomiaa ja osallistumista 3. Vaikeasti osiin jaettava kokonaisuus: lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen sekä monialainen ja - ammatillinen kuntoutus 4. Asiakkuuden muodostumisen rajapyykit: vaikeasti vammaisten henkilöiden oikeus kuntoutukseen; kuntoutus ilman työkyvyttömyysriskiä? Kuntoutus ilman lääkärin toteamaa vammaa tai sairautta? 5. Rajanvetoja: varhaiskuntoutus - tyky-toiminta - tyhy-toiminta; Ammatillinen kuntoutus - tuettu työllistyminen - välityömarkkinat; Asiakkaan asema ja monialainen yhteistyö Hanna Nyfors

15 Työsuunnitelma selvitykselle 2013 Monialaisen kuntoutuksen selvitykselle työsuunnitelma 1.Tausta, tehdyt kotimaiset selvitykset ja hankkeet niiden ehdotukset ja muutostarpeet 2. Kuntoutuspalveluprosessien kuvaukset Palvelu näkyväksi; palveluohjaus, palvelumuotoilu joillekin ryhmille (esim. iäkkäät, monien palvelujen käyttäjät) 3. Kuntoutuspalvelujen järjestäminen (Sote-järj.laki) Sote-alueet; kuntoutuksen alueelliset osaamiskeskukset, kuntoutustutkimusyksiköiden rooli? Perusterveydenhuollon yksiköt? 4. Suunnittelun koordinointi STM/VAO, HTO, STO ja muut sidosryhmät 5. Ohjausryhmän asettaminen selvitystyölle

16 Mitä kuntoutuksen alueella ja yhteistyössä tapahtunut Säädösmuutokset - Terveydenhuoltolaki ja asetus apuvälineiden luovutuksesta - Kelan kuntoutuslaki (psykoterapia, amm. kunt kriteeri) - Vanhuspalvelulaki - Asetukseen hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä jne. valmisteilla muutoksia Strategiset ja ohjelmalliset Vammaispoliittinen ohjelma Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma Resurssiohjaus Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (Kaste) Informaatio-ohjaus Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM julkaisuja 2013:11 Kuntouttavan työtoiminnan suositus Hanna Nyfors

17 Keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet ja muutostarpeet Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus Voimaan Itsemääräämisoikeuslaki lausunnolla HE annetaan kevätkaudella 2014 voimaantulo loppuvuonna 2014 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilainsäädäntö käytävä läpi järjestämisrakenteiden osalta Mielenterveyslain kokonaisuudistus Nuorisotakuu ja kuntoutus

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet (järjestämislaki) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

20 Järjestämisvastuu - Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta perustason kuntia edustaa perustason yhteisen toimielimen valitsema edustaja

21 Järjestämisvastuu - perustaso Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille

22 Järjestämisvastuu - perustaso Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunnan ja sotealueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja.

23 Alle asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen Kunta rahoittaa sote-palvelut

24 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta B: as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Kunta G: as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A - C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D - G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D - F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille. => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A - C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö

26 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sotealueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio Viranomaistehtävät

27 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen jatkotyön aikataulu Kuntien palautteet Väliraportista mennessä Valmisteluryhmän määräaika päättyy , loppuraportti lausunnoille HE muodossa vuoden 2014 alussa HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan Siirtymäkausi asti.

28 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän jatkotyö Valmisteluryhmä Kirjoittava sihteeristö Jaostot: Metropolijaosto Perustuslailliset erityiskysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Hankinnat, kilpailutus, valtiontuet

29 Sote -järjestämislain sisältö Yleiset säännökset Järjestämisvastuu, sote-alueet, perustason alueet, ervan tehtävät ja hallintomalli Metropolialueesta oma pykäkä/pykälät Hallinto Kehittäminen ja suunnittelu Ohjaus ja valvonta Muutoksenhaku Erinäiset säännökset 29

30 Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus voimaantulo Sosiaalinen kuntoutus Lakiesitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on ollut lausuntokierroksella ja sisältö vielä muokkautumassa huolehdittava toimintakykyyn, sosiaaliseen syrjäytymisen torjumiseen, lähisuhde ym. väkivaltaan kriisitilanteisiin liittyvän tuen tarpeesta Tukea toimintamahdollisuuksien edistämiseen ja omien voimavarojen hyödyntämiseen sosiaalityön, monialaisen asiantuntija-avun sekä muiden sosiaalihuollon ohjaus-, neuvonta ja tukitoimien avulla Tukea yhteisössä toimimiseen ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin päivä-, ryhmä-, tukihenkilö- tai tukiperhetoim tms vahvistavan toiminnan avulla - Tietojen antaminen muista kuntoutumismahdollisuuksista ja niihin ohjaaminen sekä yhteistyövelvoite Hanna Nyfors

31 Onko näin? Leimallista sosiaalisessa kuntoutuksessa on pirstaleisuus, toimijoiden suuri määrä vaikka vaikeus päästä palveluihin, jotka ovat toimenpidekohtaisia - punainen juoni on kadoksissa, työntekijät vaihtuvat, eikä parempaa ole näkyvissä. Kuntoutujalta edellytetään merkittävää oma-aloitteisuutta ja kyvykkyyttä - masentuneenakin, toisaalta kuntoutuksen alkupolun löytäminen puuttuu. Auttaminen koostuu yksittäisistä kokeiluista ja matalan kynnyksen palveluja vain vähän saatavilla. Ei ole palveluohjaajaa, joka voisi varmistaa avun saatavuuden

32 31 Sosiaalinen kuntoutus lausunnoista esim. merkittävä uudistus, auttaa selkiyttämään eri toimijoiden roolia Kunnat: kriittisyys käsitteen lisäämiselle lakiin; nykyinen monialaisen kuntoutuksen nelijako vaikuttaa nyky-yhteiskunnassa keinotekoiselta Koko käsitemaailma tulisi jäsentää uudelleen, eri käsitteiden päällekkäisyys ja lomittaisuus vaikeuttaa/ hämärtää lain tulkintaa Voisiko olla kattokäsite suoriutumista ja osallistumista sekä työelämäosallisuutta tukeville palveluille? Jatkotyössä pitää selkeästi määritellä, miten sosiaalinen kuntoutus eroaa (28 ) hoivaan liittyvästä kuntoutuksen käsitteestä, (30 ) työelämäosallisuutta käsittelevään toimintaan Tutkimus-, kehitys- ja koulutustaho: kuntoutus lakisääteiseksi ja sosiaaliselle kuntoutukselle selkeä määritelmä ja sisältökuvaus Vammais- ja potilasjärjestöt: riski uudesta raja-aidasta; löydytävä taho, joka ottaa asiakkaan vastaan, mikäli palvelujen määrään, sisältöön ja vaikuttavuuteen ei panosteta, yleislakina toteutuvasta toiminnasta tulee uusi, toimimaton kokonaisuus siihen joudutaan, ei hakeuduta Riskinä lisääntyvä epätasa-arvo, stigmatisointi ja syrjintä

33 Itsemääräämisoikeuslaki lausunnolla ja HE annetaan kevätkaudella 2014 voimaantulo loppuvuonna 2014 Tavoitteena asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden edistäminen edistämisvelvollisuus suunnittelu toimintakyvyn arviointi 3. luku: Toimintakyvyn arviointi ja yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma 8: toimintakyvyn arviointi 9 toimintakyvyn arvioinnin toteuttaminen ja sisältö mm. on arvioitu luotettavia sosiaali- ja terveydenhuollon arviointivälineitä ja -menetelmiä käyttäen, voidaan ottaa huomioon mahdollisesti aiemmin henkilön sosiaalihuollon tai hoidon tarvetta taikka toimintakykyä arvioitaessa tehdyt selvitykset rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset ja päätöksen tai muun ratkaisun tekeminen, rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset, jälkiselvittely, kirjaaminen, tilastointi ja valvonta Meri Paavola

34 Taustaa NUORISOTAKUUN toteutus on hallituksen ja TEM:n kärkihanke Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä - kiinnitetään huomiota, etteivät nuoret ajaudu liian pitkään jaksoon ilman aktiivista toimintaa jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 v. vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viim. 3 kk kuluessa työttömäksi joutumisesta

35 Taustaa.. TEM:n linjaukset toimeenpanosta lähetetty ELY-keskuksille ja TE-toimistoille OKM vastaa koulutustakuusta, koskee perusopetuksen suorittaneita ja alkaa syksyllä 2013 yhteishaun uudistuessa sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmasta - uudet aloituspaikat Lisäksi vastaa etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta yhteishaun valintakriteerejä ja oppisopimuskoulutuksen käytäntöjä uudistetaan, lisää kohdennettuja aloituspaikkoja OKM & STM valmistelevat uutta lakia oppilas- ja opiskelijahuollosta, mm. psykologi- ja kuraattoripalvelut toisen asteen opiskelijoille ja painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään toimintaan nykyistä enemmän

36 Entä kuntoutus? TEM:n täydennys linjauksiin : STM vastaavat yhdessä kunnan terveydenhuollon kanssa kuntoutuksesta, nuorten terveystarkastuksista sekä nuorisotakuuta tukevista nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntouttavasta työtoiminnasta Etunimi Sukunimi

37 varhaisen tuen ja matalan kynnyksen oheis peruspalvelut neuvolat varhaiskasvatus terveyskeskus kotipalvelu kasvatusja perheneuvola koulu oppilas- ja opiskelijahuolto työterveyshuolto syntymä ja vauvaikä varhaislapsuus peruskoulu II aste työelämä kunta KELA TEhallinto SYRJÄYTYMINEN Kuka ottaa kopin, kantaa huolta ja kuntouttaa??

38 järjestöt - kumppanuus kunta KELA TEhallinto perusopetus sote nuoriso amm. opetus - saattaen vaihdot - kokonaiselämä - vanhempien kanssa yhteistyö - opetuksen tukirakenteet - varhainen tuki - oikea aikaisuus - toimiva perus- ja erityispalvelu - päihde- ja mielenterveys - matalan kynnyksen sisääntulo - mietitty tehtävänjako - varhainen tuki - oikea aikaisuus - monialainen kumppanuus, jossa järjestöillä keskeinen rooli - nuorten ohjausja palveluverkosto - etsivä nuorisotyö - nuorten työpajat - varhainen tuki -oikea aikaisuus -monialainen kumppanuus, jossa järjestöillä keskeinen rooli riittävä tarjonta - erityisammattiopetus - tiivis kytkentä työelämään - amm.oppimisen vaihtoehdot

39 kunta KELA TEhallinto työn tarjonta kuntoutus - selvittää terveyden- ja sosiaalihuollosta ohjautuneiden osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen tarve - polku kohti työllistymistä - ammatillinen kuntoutus (kurssi, koulutus, työkokeilu) - lääkinnällinen kuntoutus (sopeutumisvalmennus, kuntoutus psykoterapia, apuvälineet) työllistymisen tuki - työkokeilu - uravalmennus - ammatinvalinta- ja uraohjaus - työnhakuvalmennus - työhönvalmennus - työvoimakoulutus - koulutuskokeilu - starttiraha (yritystä perustavalle) - palkkatuettu työ (Sanssi-kortti)

40 kunta palvelut TEhallinto KOPPARI - kuntoutuksen ja työllistämisen tukimalli työvoimapalvelut kunta KELA KOULUTUS KUNTOUTUS TYÖELÄMÄ

41 Terveydenhuoltolaki - kuntoutuksen yhteistyö Kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, jossa sovitaan mm. lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa Sairaanhoitopiiri koordinoi lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisen ohjauksen ja laadunvalvonnan Kunta huolehtii, että tarpeen mukaan henkilö ohjataan muiden tahojen järjestämän kuntoutuksen piiriin (shp, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomainen, Kela) Yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa

42 Terveydenhuoltolaki - kuntoutuksen asiakaslähtöisyys Kuntoutus muodostaa hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Kunta nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kunnan on järjestettävä kuntoutus, jos järjestämisvastuu on epäselvä. Jos tarvittava kuntoutus ei ole kunnan järjestämisvastuulla, kunnan tulee antaa tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattava hänet niihin tarpeen mukaan

43 Ministeriökohtainen toimintaohjelma kuntien velvoitteiden vähentämiseksi VM asettanut 2011 Kuntien tehtävien arviointi-työryhmän kartoituksen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää; tehtävien hoitamiseksi on lain tai asetustasoisesti säädetty yli 950 velvoitetta kehysriihessä päätetty jatkaa normitalkoita ja toteuttaa toimintaohjelma, jolla vähennetään em. velvoitteita tavoitteena saavuttaa miljardin euron kokonaisvähennys kuntien toimintamenoihin ministeriöt valmistelevat lokakuun loppuun mennessä ohjelmat, virkamiesalatyöryhmä kokoaa ehdotukset lokakuun loppuun mennessä terveydenhuoltolaissa itsessään 170 velvoitetta arviointityö kriteereihin perustuen käynnissä - tarvitaanko kuntoutuksen asiakasyhteistyölakia? Etunimi Sukunimi

44 Hyvää alkavaa syyskautta! Hanna Nyfors