Sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Pentti Arajärvi Sosiaalityön tutkimuksen päivät Rovaniemi

Transkriptio

1 Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Pentti Arajärvi Sosiaalityön tutkimuksen päivät Rovaniemi

2 Yhteiskunnan muutossuunnat Talous erityisesti kilpailukykynä ja julkisen vallan rahoitusaseman heikkoutena Poliittiset voimasuhteet Ideologia ajan henki Globaalistuminen Euroopan unioni New public management 2

3 Tuloerojen kasvu eräissä OECDmaissa 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun lopulle Lähde: Divided We Stand, OECD 2012

4 Tulosuhteiden muutos eri tulokymmenysten välillä Ylin/Alin 4 3 Ylin/Viides X/I V/I X/V 2 1 Viides/Alin 0 Käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden, tulodesiilien keskiarvot Lähde: Tilastokeskus

5 Tuloerojen pysyvyydestä Liikkuvuus tuloluokasta toiseen näyttää hidastuneen Miten käy sosiaalisen liikkuvuuden yli sukupolven? - tuloerojen kasvu on huono merkki

6 Miksi tuloerojen kasvulla on väliä? Talouskasvun hedelmien oikeudenmukainen jako on yhteiskuntapolitiikan ytimessä Tuloerojen kasvu ja pysyvyys on ennakkovaroitus sosiaalisen liikkuvuuden heikkenemisestä huono kehitys myös talouskasvun kannalta

7 Sosiaalilainsäädännön muutostrendit Talouden merkityksen kasvu Tehokkuus, tuottavuus, vaikuttavuus, entä inhimillisyys, kohtuullisuus, selviytyminen Investointi vai meno Laskettavuus v. ehkäisevä toiminta Etwas ein Wert ist, etwas einen Wert hat (Alexy) 7

8 Muutostrendit jatkuu Finaalistuminen ja informaalistuminen Määritellään tavoite, mikä antaa mahdollisuuden aineellisen oikeudenmukaisuuden korostamiseen Tasa-paino normi- ja informaatio-ohjauksen kesken Hallinnon harkintavalta kasvaa Hävittää oikeuksien näkyvyyden tarpeiden tai tavoitteiden alle Palvelun käyttäjää ja viranomaista ei ohjata vaan neuvotaan Antaa paikallista vastuuta ja mahdollisuuksia joustavaan toimeenpanoon Luo mahdollisuudet sosiaaliturvalle vieraiden tavoitteiden tavoittelemiselle Vaatii tiukkaa muutoksenhaun säätelyä silloin, kun sääntely on yleisluonteista 8

9 Yksilöllistyminen Muutostrendit jatkuu Toteuttaa perusoikeuksia Luo valinnanvapautta Rajoitusten sääntelyn tarkentaminen: tasapaino itsemääräämisen ja suojelun tarpeen välillä keskeisin seikka (heikot ryhmät, kuten lapset, muistisairaat, mielenterveyspotilaat, vaikeavammaiset Miten pitkälle pitää mennä, kysymys yhdenvertaisuudesta, taloudellisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta jne. Pirstoo oikeusjärjestystä Yksilökohtaiset suunnitelmat Velvoittavat yksilöä mutta eivät viranomaista Luonne tosiasiallisena hallintona 9

10 Muutostrendit jatkuu Sosiaaliturvan rakenne Ulkoistaminen Traditionaalisesti järjestöt Uutena ilmiönä yritykset Yksityistäminen Traditionaalisesti sairausvakuutuksen korvaukset Uutena ilmiönä palvelusetelit Palvelujen muunto rahaksi Läheisyys, kotona asuminen, säästöt 10

11 Muutostrendit rakenne jatkuu Kilpailuttaminen Kuluttajasuoja 11

12

13 Kestämmekö kohdata? Tuloerot kasvaneet Asumiskulut kohonneet Lasten osuus köyhyysrajan alittavista lisääntynyt Tulonsiirrot kaventuneet Sosiaaliturvariippuvuus kasvanut Oireiden nousutrendi jatkuu Sosiaalinen kierto on pysähtynyt Neljäsosa lapsista ei voi hyvin 13

14 Sosiaaliturvan kilpailutuksen ongelmat Tuotteistamisen ongelmat laatutekijöiden huomioon ottaminen inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen palveluketjujen katkominen tehokkuuden mittaamisen ongelmat oikeusvaltioideologian vaarantuminen (muutoksenhaku, kieli, virkavastuu, markkinoistuminen) Kilpailutuksen kustannukset hankintamenettelyn kustannukset valvontakustannukset yrittäjävoitto Kilpailua ei synny 14

15 15

16 Sosiaalihuollon käyttäjä kuluttajana 1) Tausta-ajatuksena on heikomman osapuolen suoja, mutta Yleisperiaate 1: antamalla informaatiota vastuu siirtyy kuluttajalle Yleisperiaate 2: arviointiperustana valistunut keskivertokuluttaja - ääripäät loittonevat vauhdilla toisistaan 2) Erityisasema heikoimmilla vain, jos erikseen säädetty koskee käytännössä lähinnä välttämättömyyspalveluiden maksuja (vesi, sähkö, posti, tietoliikenne), jotka voidaan keskeyttää edellyttää reagointia, osittain palvelut eivät ole suojan piirissä 3) Hämärtyvä julkisen ja yksityisen raja luo oikeusasemaltaan kahdenlaisia asiakkaita palveluun voi sisältyä sekä julkisoikeudellinen että yksityisoikeudellinen osuus (palveluseteli) 4) Palvelujen monimutkaistumisen vuoksi myös vakiosopimukset ja vakioehdot monimutkaistuvat 5) Erityisesti heikoimpia suojanneet julkiset yhtenäiskulttuurit murtuvat 6) Kuluttajansuojasääntelyn edellyttämä aktiivisuus soveltuu huonosti avuttomien asiakkaiden suojaksi 16

17 Hyvinvoinnin arvoperusta Vapaus johonkin jostakin vastuu Tasa-arvo lähtökohtien resurssien jaon lopputuloksen Solidaarisuus korkea laatu rahoitus Oikeudenmukaisuus yhdenvertainen kohtelu positiivinen erityiskohtelu (syrjintä) kohtuus

18 Jokaisella on vastuu(ta) itsestään ja on ensisijainen itsensä ja perheensä elättäjä Kukaan ei ole aina avuton ja jokainen on joskus avuton Toimintakyvyltään rajoittuneen henkilön oikeuksia ei tule sitoa hänen omaan toimintaansa 18

19 Yleisiä näkökohtia Viranomaisen on tunnettava laki Viranomaisen on noudatettava lakia Hyvä hallinto, viranomaisvastuu tarvitaan koulutusta ja perehdyttämistä Väestörakenteen muutos lisää tietyntyyppisten tietojen ja taitojen kysyntää Neuvontaa, edunvalvontaa ja sosiaalisten suhteiden vahvistamista tarvitaan Asiointikieleen huomiota (sekä palvelujen käyttäjien että työntekijöiden kieleen)

20 Oikeudenmukaisuus on normatiivinen käsite: miten asioiden pitäisi olla Oikeudenmukaisuus hyvinvointi voimavarojen tasainen jako ja utilitarismi Oikeudenmukaisuus reiluus Rawls, vapaus ja hyväksyttävät erot, jos heikoimpien asema paranee Oikeudenmukaisuus valinnoista riippuva, olosuhteista riippumaton resurssien jako kohtelee kaikkia samoin, tehokkuus Oikeudenmukaisuus toimintakykyjen jako tosiasiallisten mahdollisuuksien korostaminen Oikeudenmukaisuus velka toisillemme millaisesta ihmiset olisivat voineet sopia

21 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus (muodollisena) menettelynä Oikeudenmukaisuus sisällöllisenä kysymyksenä Vastaavan jako muodolliseen ja sisällölliseen yhdenvertaisuuteen Muodollinen yhdenvertaisuus Sisällöllinen yhdenvertaisuus - lähtökohtien, - voimavarojen jaon - lopputuloksen yhdenvertaisuus 21

22 PERUSTUSLAKI 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. 22

23 PERUSTUSLAKI 2 Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 23

24 Oikeudenmukaisen lain edellytykset Se on säädettävä muodollisesti oikealla menettelyllä Perustana on oltava demokraattinen järjestelmä Lain on vastattava yleistä oikeuskäsitystä 24

25 laki moraali molemmat oikeuden palveluksessa laki säädännäinen, järjestäytyneen demokraattisen yhteiskunnan luomus oikeusvaltio -> oikeusvarmuus yleisesti sitova oikeudet ja velvollisuudet sidottu lakiin (PL 80 ) parlamentti säätää, tuomioistuimet soveltavat, hallinto tulkitsee, perustellut päätökset yhdenvertainen kohtelu moraali syntyvät yhteisöissä (yksilöllinen, ammatillinen) henkilökohtainen sitoutuminen perustana pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, mutta voi sisältää muitakin tavoitteita 25

26 laki yksi järjestelmä, Suomen laki oikeuksia tai velvollisuuksia taikka yhteiskunnan organisointia rikkomisen seuraukset sanktioita (rangaistus) tai hyvityksiä (vahingonkorvaus) moraali vaihtoehtoisia järjestelmiä käsitykset hyvästä ja pahasta rikkomisen seuraukset moraalisia (omatunto, luottamuksen menetys) 26

27 Lain ja moraalin yhteyksistä erillisiä järjestelmiä; mutta moraali muotoilee lain sisältöä/sisällön, (vrt. rikoslaki, perheoikeudellinen ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö) ja laki muotoilee moraalin sisältöä, lain kasvattava merkitys onko laki riippuvainen moraalista, onko oikeus jumalan tahto vai säädetty laki; on erillisiä moraalikoodistoja, joita ei ole syytä pitää eikä pidä pitää lakeina (tutkimuseettiset säännöt, hyvä journalistinen käytäntö, terveydenhuollon eettiset ohjeet) 27

28 Lain ja moraalin yhteyksistä voiko lakia arvioida moraalin kautta; syytä pitää voimassa välittävä kanta oikeuden ja kohtuuden suhteesta lakiin (lain kieltäminen moraalisin perustein, lain perustaminen vain moraaliin) Voiko moraalia toteuttaa lailla; onko perusteltua rangaista epämoraalisesta käyttäytymisestä, joka ei vahingoita muita (terveytensä laiminlyöminen /pedofilia) Järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa, mutta periaatteellisesti erillisiä 28

29 Oikeudellisia velvollisuuksia, yhteyksiä moraaliin Julkisen vallan velvollisuuksia koskevia näkökohtia sosiaalihuollon ja terveydenhuollon oikeusperiaatteisiin kuuluu itsemääräämisen ja integriteetin kunnioittamisen periaate subjektiiviset oikeudet Yksilön velvollisuuksia elatusvelvollisuus (vanhemmat lapset, puolisot) yleinen hengenvaarassa olevan auttamisvelvollisuus työsuojelunormit ja pyöräilykypärän käyttö lastensuojelulain 40 (ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus), tieliikennelain (yleinen ja onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus, ilmoitusvelvollisuus esteestä varoittaminen, tiellä oleva este), pelastuslain 28 (jokaisen toimimisvelvollisuus) rikoslain 21:14 (heitteillepano) ja 21:15 (pelastustoimen laiminlyönti) 29

30 Harkinnan ulottuvuuksia Perustuslainsäätäjä: Periaatteellisia ratkaisuja, kuten jokainen, välttämätön toimeentulo, perustoimeentulo, riittävät palvelut Lainsäätäjä: Sidottu perustuslainsäätäjän ratkaisuihin Määrittää etuuksien ja palvelujen saamisedellytykset Määrittää etuuksien tason (ja laadun) Määrittää esim. etuuden tai palvelun toimeenpanijan, oikeuden tai velvollisuuden vahvuuden (subjektiivinen oikeus, määrärahasidonnainen palvelu) 30

31 Perusoikeuksien oikeusvaikutukset kunnioittamisvelvollisuus suojaamisvelvollisuus toteuttamisvelvollisuus 31

32 Yleinen sääntö aina yksinkertaistaa. Se soveltuu standardina usein toistuviin tapauksiin. Kohtuus edellyttää otettavaksi huomioon yksittäistapauksen erityiset tekijät, jotka olisi otettu (voitu ottaa) huomioon, jos yksittäistapauksen poikkeukselliset piirteet olisi otettu huomioon yleistä sääntöä laadittaessa. 32

33 Oikeus ja kohtuus sanakirjassa oikeus Etuutena tai valtana Oikeudenmukaisuus, se mikä on oikein Tuomioistuin Olla edukseen (esitys ei tehnyt oikeutta näytelmälle) kohtuus Sopivuus Asianmukaisuus Oikeudenmukaisuus Laatuunkäypyys Kunnollisuus 33

34 Kohtuus Yleistä oikeudenmukaisuutta korjaava tekijä silloin, kun yleinen (oikeudenmukainen) sääntö ei sovellu yksittäistapaukseen tai tuota oikeudenmukaista tulosta siinä 34

35 Tuomarinohjeet Olaus Petri laati 1500-luvulla tuomarinohjeet, joissa kohtuudella on keskeinen sija niin arvioitaessa lakien merkitystä ja tuomarin toimintaa kuin, aikakauden arvojen mukaisesti, Jumalan tarkoitusta Ohjeissa korostetaan lakien kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Jos laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä. 35

36 Mistä säädetään kun säädetään kohtuudesta Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä Laki koskee muun muassa kohtuullista vaihteluväliä tehoreservinä toimivien yksiköiden valintaperusteiden valinnassa Laki kotoutumisen edistämisestä Laki koskee muun muassa tilanteista, joissa kustannusten korvaamatta jättäminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon kansainvälistä suojelua saavan henkilön tai hänen perheenjäsenensä vaikea vamma, vakava sairaus tai muu näihin rinnastettava poikkeuksellisen painava syy 36

37 Kohtuus nykylainsäädännössä Kohtuutta tai kohtuuttomuutta säännellään tyypillisesti esimerkiksi sopimusoikeudessa - kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan kohtuullistaa tai jopa mitätöidä - työ-, kuluttajansuoja- ja vuokralainsäädännössä kohtuus toteutuu heikomman suojan periaatteen avulla. Sosiaalioikeudessa kohtuullisuus liittyy lähinnä menettelyihin - yksilöltä vaadittaviin selvitysten laatuun ja laajuuteen, taikka kustannusten, maksujen tai palkkioiden määrittelyyn - perusteettomien sosiaalietuuksien palauttamisesta luopuminen - hakemusten tekemisessä myöhästyminen 37

38 Armahdus (armo) fiat justitia et pereat mundus Oikeus tulee aina sovellettavaksi, jos ehdot täyttyvät. Tämän näkökohdan haastavat poliittiset, taloudelliset ja moraaliset näkökohdat. Lieventämismuoto on armahdus (armon käyminen oikeudesta), jossa kohtuudella on merkittävä sija. Armo ei kuitenkaan tarvitse perusteluja mutta kysymyksenalaista on, voidaanko kuitenkaan tinkiä perustavanlaatuisesta oikeudenmukaisuudesta. 38

39 Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden oikeudenmukaisuus muodollinen/asiallinen tosiasiallinen/koettu ulottuvuuksia [1] yleisesti ja moraalikysymyksenä yhdenvertaisuus ja sallitut (tavoitellut) erot erojen tasoittaminen legitimiteetti, perusteltavuus, oikeusperiaatteet avuttomat, heikomman suoja rahoitus ja sen suhde palvelunsaajiin perus- ja ihmisoikeudet, kehittäminen ja heikennyskiellot 39

40 Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia [2] etuudet ja palvelut saamisperusteet saamisedellytykset kattavuus (yksilöt / riskit) saatavuus (alueellinen, ajallinen, laadullinen, määrällinen) määrä, laatu, taso ja sen arviointi (suhde palkkoihin, toimeentuloon, xxx) alentamisen ja korottamisen perusteet) priorisointi muutoksenhaku ja muutoksenhakukiellot olosuhteet (lapset, vammaisuus, kalleus)

41 Rahoituksen periaatteet Ansioetuudet palkkasidonnaisilla maksuilla Poikkeuksia: maatalousyrittäjien eläkkeet, yrittäjien eläkkeet, merimieseläkkeet, valtion eläkkeet Vähimmäisetuudet verovaroin Kustannusten korvaukset vaihtelevasti Palvelut verovaroin ja maksuilla (maksuttomat, tasamaksuiset ja ansioon sidotuilla maksuilla tuotetut palvelut) 41

42 Sosiaaliturvan eettinen periaate Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet tai sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut

43 Heikot lapset vaikeavammaiset mielenterveysongelmaiset muistisairaat maahanmuuttajat (syrjäytyneet = useita samanaikaisia ongelmia) asemasta johtuva epäsymmetria kuluttaja asiantuntijan kanssa asioiva alistettu/resurssiton

44 Yksityisen tai julkisen järjestelmän käyttäminen ei saa vaarantaa palvelun käyttäjän asemaa. Oikeuksien ja aseman tulee olla sama Väestörakenteen muutos lisää tietyntyyppisten tietojen ja taitojen kysyntää Neuvontaa, edunvalvontaa ja sosiaalisten suhteiden vahvistamista tarvitaan Asiointikieleen huomiota (sekä palvelujen käyttäjien että työntekijöiden kieleen) 44

45 Yksityisoikeudellinen sopimus Toisin sopiminen Kuluttajaoikeudelliset menettelyt Kuluttajaneuvonta Kuluttajariitalautakunta Ryhmäkanne (kuluttaja-asiamies) Yleinen tuomioistuin 45

46 Tärkeää on: Johtopäätöksiä Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoituksenmukaisuus; EU:n luomat mahdollisuudet; heikot ja avuttomat yksilöt on otettava huomioon; on käytettävä lainsäädäntöä ja määrärahaohjausta, harkiten myös subjektiivisia oikeuksia; hyvä hallinto; painoa ulkoistettuihin ja yksityistettyihin palveluihin, mutta myös viranomaisten taitoihin ja kykyihin; tehtävät ja toimivalta on annettava aina sille viranomaiselle, jolla on tarvittava taito ja kyky, riittävän laaja näkemys sekä asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot; talous ja tehtävät on saatettava keskinäiseen sopusointuun; yksilön aseman on oltava jo oikeusturvasyistä ymmärrettävä kokonaisuus; valvonnan on oltava riittävää ja tehokasta. 46

47 Tehokkuus on vain tärkeää, oikeudenmukaisuus on välttämätöntä

48 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla 48