Lukuvuosi Kuudesluokkalaisen opas. Helsingin kaupungin opetusvirasto

Transkriptio

1 Lukuvuosi Kuudesluokkalaisen opas Helsingin kaupungin opetusvirasto

2 Tervetuloa seitsemännelle luokalle! Helsingissä peruskoululaisille tarjotaan omalla alueella yhtenäinen koulupolku ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen. Koulut ovat tehneet alueittain paljon yhteistyötä tämän toteutumiseksi. Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle voi kuitenkin tuntua monelle isolta muutokselta. Enää ei ole omaa pysyvää luokkaa eikä luokanopettajaa. Opettajia on useita ja eri oppiaineita opiskellaan omissa luokissaan. Koulutyössä vastaan tulee paljon uutta, uusia oppiaineita ja uusia tapoja opiskella. Seitsemäsluokkalaisilta edellytetään suurempaa itsenäisyyttä, toisaalta yhdessä tekeminen on entistä tärkeämpää. Moni saa myös uusia harrastuksia ja uusia kavereita siirtyessään seitsemännelle luokalle. Koulutyö on nykyään tiivistä vuorovaikutusta koulun, oppilaan ja kodin välillä. Kun tieto kulkee ja kaikki tietävät, missä mennään, sujuu koulutyön arki. Kodin tuki koulutyölle on entistä tärkeämpää, kun oppilas on peruskoulun viimeisillä luokilla. Eri kouluilla voi olla erilaisia kanavia kodin ja koulun välisen yhteydenpidon hoitamiseen. Yhteydenpidon kodin ja koulun välillä tulee olla säännöllistä. Vanhempainillat, vanhempainvartit ja Wilma-käyttöliittymä ovat kaikki hyviä tapoja yhteydenpitoon. Mukaan kannattaa mennä rohkeasti. Wilman kautta vanhemmat voivat seurata lapsensa opiskelun edistymistä, ja palautetta voidaan antaa puolin ja toisin. Oppimisen ilosta puhutaan paljon. Koulutyö saa, ja sen pitääkin olla innostavaa, oppilaiden omalle ajattelulle ja oivalluksille pitää jäädä tilaa. Oppilaat kaipaavat myös vanhempiensa kannustusta ja kiinnostusta koulunkäynnilleen koko peruskoulun ajan. Tehdään yhdessä oppimisesta iloista! Outi Salo, linjanjohtaja Helsingin kaupungin opetusvirasto, perusopetuslinja 2

3 Siirtyminen seitsemännelle luokalle Helsingin kouluverkko on suunniteltu siten, että lähes kaikki oppilaat voivat opiskella koko peruskouluaikansa omalla asuinalueellaan lähikoulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on yhtenäinen koulupolku riippumatta siitä, aloittaako hän koulun yhtenäisessä peruskoulussa, jossa on luokat, tai ala-asteen koulussa, josta sitten siirtyy oman alueensa yläasteelle. Lähikoulu on useimmiten kävelymatkan päässä. Kuudennen ja seitsemännen luokan vaihe on peruskoulussa nivelvaihe. Kuudesluokkalaiset saavat vuoden 2011 alussa oppilastietokortin, johon on merkitty oma lähikoulu. Oppilaalla on oikeus päästä omaan lähikouluun. Tällöin puhutaan ensi- sijaisesta oppilaaksiotosta. Yhtenäisen peruskoulun oppilaiden ei tarvitse täyttää oppilastietokorttia, kun he jatkavat opiskelua omassa koulussaan. Toissijaisessa oppilaaksiotossa oppilas hakee muuhun kuin lähikouluun tai soveltuvuuskokeella painotetun opetuksen luokille. Tällöin hän täyttää oppilastietokortin yhdessä vanhempiensa kanssa. Soveltuvuuskokeeseen ilmoittautujat täyttävät myös ilmoittautumisen soveltuvuuskokeeseen. Luokanopettaja auttaa tarvittaessa. Tarkempaa tietoa oppilaaksiotosta Helsingissä löytyy opetusviraston kotisivuilta osoitteesta > Perusopetus. 3

4 Soveltuvuuskokeella hakeminen Kaikki saman oppiaineen soveltuvuuskokeet pidetään samana päivänä samaan aikaan. Oppilas osallistuu vain yhteen sen saman oppiaineen soveltuvuuskokeeseen, jota opiskelemaan hän ensisijaisesti pyrkii. Soveltuvuuskokeeseen ilmoittaudutaan lomakkeilla, jotka löytyvät opetusviraston kotisivuilta osoitteesta > Palvelut > Lomakkeet. Lomakkeita saa myös kouluista ja koulujen kotisivuilta. Oppilas voi ilmoittautua korkeintaan kahden eri oppiaineen soveltuvuuskokeeseen ja täyttää korkeintaan kaksi eri ilmoittautumislomaketta. Halutessaan oppilas voi merkitä lomakkeeseen myös muita samaa painotusta järjestäviä kouluja toivomassaan järjestyksessä. Koulun kotisivuilta saa tarkemmin tietoa siitä, mitä varusteita ja välineitä oppilaalla tulee olla mukanaan kokeessa. Erityisluokalla jatkaminen ja erityisluokalle siirtyminen Erityisluokilla jatkavien ja sinne hakeutuvien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa neuvotellaan nykyisessä koulussa erityisen tuen järjestelyistä. Jos päädytään erityisluokkamuotoiseen opetukseen, koulussa täytetään tarvittavat asiakirjat yhdessä luokanopettajan kanssa. Päätökset erityisluokkasiirroista tehdään Helsingin opetusvirastossa. Seitsemännelle luokalle siirtyvän tärkeät määräajat Oppilastietokortti palautetaan omalle luokanopettajalle viimeistään Painotettuun opetukseen soveltuvuuskokeella hakeva oppilas palauttaa soveltuvuuskoelomakkeen viimeistään mennessä siihen kouluun, johon hän hakee. Erityisluokalla jatkavien tai erityisluokalle siirtyvien oppilaiden asiakirjat palautetaan kouluun viimeistään mennessä. Huoltajalle lähetetään tieto lapsensa uudesta koulusta viimeistään tiistaina Koulut julkaisevat oppilaaksiottopäätökset , jonka jälkeen tiedot postitetaan koteihin. Seitsemännen luokan oppilaaksiotto päättyy Oppilaspaikan valinta on tämän jälkeen sitova. 4

5 5

6 6

7 Työskentely koulussa Kun oppilas siirtyy 7. luokalle, niin perusasiat eivät koulutyössä muutu. Koulun tavoitteena on opettaa ja kasvattaa ottaen huomioon oppilaan eri ikäkaudet. Peruskoulun yläasteella oppilailta odotetaan kehittyneitä opiskeluvalmiuksia sekä tiedonhankintataitoja. Peruskoulun 7. luokasta alkaen opettajina ovat aineopettajat, ei enää oma luokanopettaja. Jokaiselle luokalle on nimetty oma luokanvalvoja tai ryhmänohjaaja. Rehtori vastaa opetusryhmien muodostamisesta ja oppilaiden työjärjestyksistä. Syyslukukauden alussa koulussa järjestetään oppilaille toimintaa, joka tukee uusien ryhmien muodostumista. Lukuvuosi luokilla on usein jaettu 4 6 yhtä pitkään jaksoon. Oppitunteja on enemmän kuin alemmilla luokilla, 30 tuntia viikossa. Koulupäivä voi olla maksimissaan 7 tuntia pitkä. Hyppytunteja eli tyhjiä tunteja opetustuntien välissä ei koulupäivän aikana saa olla. Oppilaita kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja koulun koko oppimisympäristön kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan kehittämiseen oppilaskuntatoiminnassa. Kaikki Helsingin peruskoulut ovat mukana Hesan Nuorten Ääni -osallisuusohjelmassa, jossa oppilaat suunnittelevat opiskeluun liittyviä asioita yhdessä opettajien kanssa. Kaikissa kouluissa on käytössä jokin vuorovaikutusohjelma. Osassa kouluista on käytössä vertaissovittelujärjestelmä oppilaiden välisiin ristiriitatilanteisiin. Koulujen hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että jokainen oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi, jossa hän saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua pulmatilanteissa. Kouluilla on omat toimintamallinsa kriisien ja kiusaamisen varalle. Useat helsinkiläiset koulut ovat mukana valtakunnallisessa kiusaamisen vastaisessa Kiva koulu -toimintaohjelmassa. Koulumatkat Jos luokkalaisen oppilaan koulumatka kodista lähikouluun, eli oman oppilaaksiottoalueen kouluun, on vähintään 3 kilometriä, niin hän saa matkakortin. Etuuden saa myös oppilas, joka pääsee soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen muuhun kuin omaan lähikouluun. Koulumatkaedun voi saada myös oman äidinkielen opetukseen osallistuva oppilas, jos matka on yli 3 kilometriä. Kaupungin koulujen koulumatkaedut koskevat myös niitä yksityisiä kouluja, joiden kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen perusopetuspalveluista. Näissä kouluissa matkaedusta päättää koulun rehtori. Muissa yksityisissä kouluissa ja valtion kouluissa koulumatkaetuuksista päättää kukin koulu omien ohjeidensa mukaisesti. Helsingin kaupunki on vakuuttanut kaikki peruskoululaiset tapaturmien varalta. Vakuutukset eivät koske oppilaiden henkilökohtaista omaisuutta. 7

8 Koulun työ- ja loma-ajat Peruskoulun oppilas on oppivelvollinen koko lukuvuoden ajan. Lukuvuosi kaupungin peruskouluissa alkaa ja loppuu samaan aikaan, ja suurin osa lomaajoista on yhteisen linjauksen mukaisia. Koulujen syysloma-ajat voivat vaihdella jonkin verran. Tarkempaa tietoa työ- ja loma-ajoista saa koulusta. Koulu on oppilaan työtä ja poissaolo koulusta vähentää oppilaan saaman opetuksen määrää. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun loma-aikoihin. Vanhemmat voivat anoa erityisestä syystä lapselle vapautusta koulutyöstä, mutta oppilas on vapautuksen aikanakin oppivelvollinen. Jottei poissaolosta aiheudu haittaa oppilaalle ja luokan työskentelylle, on vanhempien huolehdittava siitä, että lapsi opiskelee poissaoloajan asiat. 8

9 Tukea opiskeluun Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy eri tavalla. Myös oppiminen on yksilöllistä. Koulussa lapsi saattaa tarvita tukea, jotta hän voi kehittää omia taitojaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin. Osa oppilaista on seitsemännelle luokalle siirtyessään jo selkeästi murrosikäisiä, osalla murrosikä alkaa yläasteella. Siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen ja lopulta aikuisuuteen asettaa haasteita niin lapselle kuin vanhemmillekin. Helsingin peruskouluissa oppilailla on mahdollisuus saada monenlaista tukea koulutyöhön. Oppimista tukevat yleisesti mm. monipuoliset ja vaihtelevat koulutehtävät, opiskelu joustavissa opetusryhmissä, tukiopetus, kerhotoiminta, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut. Jos yhdessä huoltajien kanssa todetaan, että oppimiseen tarvitaan enemmän tukea, voidaan oppilaalle esimerkiksi laatia oma oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppimisen tavoitteet ja keinot. Kodin rooli lapsen oppimisen ja kasvun tukemisessa on tärkeää. Lapsen oppimista arvioidaan ja huoltajien kanssa keskustellaan siitä, onko annettu tuki ollut riittävää. Jos oppilas tarvitsee lisää tukea, voidaan harkita erityisen tuen päätöstä, joka voi olla erityisopetusta omassa luokassa, pienryhmässä tai erityiskoulussa. Oppilaiden hyvinvoinnin rakentaminen on osa koulun oppilashuoltoa. Oppilaan perustarpeista huolehtiminen ja kasvatus kuuluvat kodeille. Koulu tukee kotia kasvatustehtävässä. Opettaja on oppilaiden tukena kaikkina koulupäivinä. 9

10 Oppilashuolto Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat yleensä rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä seuraa ja tukee tarvittaessa oppilaiden koulutyötä ja hyvinvointia yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulukuraattorilta saa apua, jos nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kavereiden kanssa tai jos hänen elämässään on ollut suuria muutoksia. Koulupsykologia voidaan tarvita ratkomaan oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä toimimiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa. Kuraattorin ja psykologin kanssa voi keskustella myös kotitilanteeseen ja kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Jokaisella koululla on nimetty kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuolto kutsuu kaikki 8.-luokkalaiset laajaan terveystarkastukseen. Oppilaan ohjaus Oppilas tarvitsee ohjausta peruskoulun eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä etenkin huoltajien kanssa. Peruskoulun luokilla valintojen ohjaus näyttäytyy oppilaalle valinnaisaineiden ja työelämäharjoitteluiden muodossa. Ohjauksesta vastaavat pääasiassa opinto-ohjaajat yhdessä luokanvalvojien tai ryhmänohjaajien ja aineopettajien kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeää erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. 10

11 Mitä ja miten opiskellaan? Opetussuunnitelma luo peruskoulussa pohjan opetukselle. Siinä määritellään koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Opetussuunnitelmaan on kirjattu, mitä aineita koulussa opiskellaan, miten koulussa työskennellään ja miten opiskelua voidaan tukea. Helsingissä koulujen opetussuunnitelmien pohjana ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet ja kaupungin opetussuunnitelma. Helsingin peruskouluissa oppilaita kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja itsenäiseen opiskeluun. Opetus pyritään nivomaan oppilaiden arkeen. Opetuksessa hyödynnetään uusia opetusvälineitä ja -menetelmiä. Helsingin kouluissa on käytössä verkko-oppimisalusta. Opetussuunnitelma kannustaa oppilaita osallisuuteen. Se on toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja, osallistuvat päätöksentekoon ja oppivat kantamaan vastuun tekemisistään. Esimerkiksi vertaissovittelu, ympäristöstä huolehtiminen ja oppilaskuntatoiminta ovat keinoja osallisuuden lisäämiseksi. Mikä ihmeen oppimisympäristö? Oppiminen peruskoulussa ei ole sidottu luokkatilaan. Hyvä oppimisympäristö saa lapsen uteliaaksi ja innostuneeksi uusiin asioihin yhdessä toisten kanssa. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan koulun rakennuksia ja tiloja sekä opetusvälineitä ja oppimateriaaleja. Lapsi voi oppia erilaisia asioita eri tilanteissa ja paikoissa. Psyykkisellä ja sosiaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppilaan omia taitoja ja tunteita sekä oppijan ja opettajan vuorovaikutusta. Pedagoginen oppimisympäristö tarkoittaa oppimisessa ja opetuksessa käytettyjä pedagogisia menetelmiä ja käytäntöjä. 11

12 Peruskoulun oppiaineet ja tuntimäärät luokkien aikana Kouluvuosi Äidinkieli ja kirjallisuus luokalta alkava A-kieli luokalta alkava vapaaehtoinen A-kieli 6 B-kieli, 7. tai 8. luokalta alkava kieli 6 Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto 4 5 Biologia ja maantieto (luokilla 5 6) 3 7 Fysiikka ja kemia (luokilla 5 6) 2 7 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 Taide- ja taitoaineet: Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Valinnaisaineet 1 12 Kotitalous 3 Terveystieto 3 Oppilaanohjaus 2 Yhteensä vähintään h/viikko

13 Oppiaineet Seitsemännellä luokalla tulee paljon uutta opittavaa, mutta myös paljon tuttua on jäljellä. Uusia oppiaineita ovat ensimmäinen B-kieli, kotitalous, terveystieto ja oppilaanohjaus. Yhteisiä aineita on yhteensä vähintään 78 vuosiviikkotuntia luokkien aikana. Opinto-ohjelmaa voi painottaa valinnaisaineilla. Valinnaisaineita on vähintään 12 vuosiviikkotuntia. Useimmissa kouluissa valinnaisaineita opiskellaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Vapaaehtoinen 4. luokalta alkanut A-kieli muuttuu 7. luokalla valinnaiseksi A-kieleksi. Yksi vuosiviikkotunti on 38 oppituntia. Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei yllä äidinkielen tasolle, järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta. Opetus soveltuu tarpeen mukaan myös paluumuuttajaperheiden lapsille ja adoptoiduille lapsille. Oppilaan kielitaidon taso arvioidaan koulussa, ja koulu päättää, tarvitseeko lapsi tällaista opetusta. Lapsi opiskelee suomi toisena kielenä -opetuksessa niin kauan, kunnes hänen suomen kielen taitonsa saavuttaa oman äidinkielen tason kaikilla kielitaidon osa-alueilla (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kielen rakenne ja sanasto). Opetus ei ole tuki- tai erityisopetusta. 13

14 Kielivalinnat Oppilaalla voi olla seitsemännelle luokalle tullessaan kaksi A-kieltä, A-kieli ja vapaaehtoinen A-kieli. Kuudennen luokan loppuun mennessä molemmissa kielissä on saavutettu sama taso. Vapaaehtoinen A-kieli muuttuu 7. luokalla valinnaiseksi A-kieleksi ja tunnit otetaan luokilla yleensä valinnaisaineista, mutta ne voivat olla myös ylimääräisiä tunteja. Peruskoulun luokilla opiskellaan vähintään kahta kieltä. Jos oppilas ei ole aikaisemmin aloittanut ruotsin kielen opiskelua, hän aloittaa sen 7. luokalla (B-kieli). Oppilas voi aloittaa valinnaisaineena myös uuden kielen. Tämän B2-kielen opiskelu alkaa yleensä 8. luokalla. Latinan kielen opiskelu alkaa aina 7. luokalta. Opetukseen pyritään soveltuvuuskokeella. Uusi kieliryhmä aloitetaan, kun vähintään oppilasta on valinnut opiskeltavan kielen luokilla opiskeltavat kielet Uskonnot ja elämänkatsomustieto Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat peruskoulussa pakollisia oppiaineita. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Lasten uskonnollinen kasvatus on kotien tehtävä. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisesta ilmoitetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Koulu tiedottaa lukuvuoden alussa oppilaiden huoltajille koulussa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden sisällöstä. Painotettu opetus Osassa Helsingin kouluista järjestetään luokilla painotettua opetusta. Painotetun aineen viikkotuntimäärä on yleensä yksi tai kaksi tuntia enemmän kuin opiskeltavan aineen valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä. Painotettuun opetukseen hakevat osallistuvat soveltuvuuskokeeseen. Kokeella arvioidaan oppilaan soveltuvuutta painotetun oppiaineen opiskeluun. Samaa oppiainepainotusta järjestävät koulut käyttävät samaa soveltuvuuskoetta. A-kieli on 3. luokalta alkanut yhteinen kieli. Valinnainen A-kieli on 4. luokalta alkanut vapaaehtoinen kieli. B-kieli on 7. luokalla alkava yhteinen kieli. B2-kieli on 7. tai 8. alkava valinnainen kieli. 14

15 15

16 Kodin ja koulun yhteistyö Lapsi kokee koulun turvalliseksi ja käy mielellään koulua, kun vanhemmat osoittavat kiinnostusta hänen koulunkäyntiinsä ja tekevät yhteistyötä opettajan kanssa. Onnistunut yhteistyö vaatii molemminpuolista sitoutumista ja luottamusta. Peruskoulun luokkalainen tarvitsee edelleen vanhempiaan, mutta suhde hakee uutta muotoa. Ristiriitoja ei voi kokonaan välttää. Kehitykseen kuuluu itsenäistyminen ja vähittäinen irrottautuminen vanhemmista. Suurimmat erimielisyydet vanhempien ja nuorten välillä syntyvät yleensä nuorten arkisista elämäntilanteista ja nuorten tavoista. Nuorelle on tärkeää kehittää itselleen vanhemmista riippumaton elämäntapa ja puolustaa sitä. Koulu tiedottaa oppilaan ja koulun asioista kotiin. Vastaavasti odotetaan, että vanhemmat kertovat koululle lapsensa asioista, esimerkiksi poissaoloista. Kodin ja koulun yhteistyö on opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun toimintaa, jonka käytännöt koulut sopivat vanhempien kanssa. Koulussa oppilaan ja kodin yhteydenpidosta huolehtii luokanohjaaja. Kodin ja koulun yhteistyötä varten on luotu Wilma-järjestelmä, joka toimii vanhempien ja koulujen välisenä tiedotuskanavana. Wilmasta vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä. Myös sähköinen kouluun ilmoittautuminen hoidetaan Wilman kautta Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa koulun järjestämissä tilaisuuksissa tai vanhempien perustaman luokkatoimikunnan tapahtumissa. Useissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa. Jokaisessa koulussa toimii johtokunta, johon kuuluvat vanhempien keskuudestaan ehdottamat edustajat. Helsingin opetuslautakunta valitsee jäsenet neljäksi vuodeksi. Johtokunta päättää koulun toimintasuunnitelmasta, valitsee vakituiset opettajat, hyväksyy talousarvion ja esittää koulun opetussuunnitelman opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Miten voin tukea lastani koulutyössä? Lapsesi vahvaa puolta tukemalla kasvatat hänen itsetuntoaan ja teet hänestä vahvan yksilön kaverijoukossa. Osoita kaikin tavoin, että hyväksyt lapsesi ihmisenä, vaikka et aina voisikaan hyväksyä kaikkia hänen tekojaan. Perheen yhteistoiminta on tärkeää me-hengen säilymiseksi ja nuoren tunteiden ja omatoimisuuden kehittämiseksi. Varaa aikaa perheen yhteiselle tekemiselle. Varmista, että lapsesi syö päivän aikana monipuolisesti ja terveellisesti. Myös riittävä lepo ja liikunta ovat tärkeitä asioita. Anna lapsellesi myös tilaa omaan elämään. Ole rohkeasti aikuinen ja vanhempi! 16

17 17

18 Mistä lisää tietoa? Opetusviraston kotisivuilta osoitteesta > Peruskoulut löytyy lisää tietoa mm. seuraavista asioista: Opiskelu peruskoulun luokilla Kielten opiskelu Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetus Oppilashuolto Kodin ja koulun yhteistyö Koulumatkat Opinto-ohjaus Tämän esitteen liitteenä olevasta Helsingin peruskoulut -esitteestä näkee mm. peruskoulun kielipolun ja painotetun opetuksen kaupungin eri suurpiirialueilla. Tietoa koulujen opetustarjonnasta löytyy myös Helsingin kaupungin palvelukartalta osoitteesta > Koulutus ja opiskelu. Hyödyllistä tietoa löytyy myös näiden linkkien alta: Helsingin vanhempainyhdistysten yhdistys HELVARY ry Suomen Vanhempainliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kiva Koulu -hanke Kesäleiritoiminta Maahanmuuttajien tietopankki TET-tori työelämäharjoittelun tueksi Hesan Nuorten Ääni, nuorten osallistumisareena Wellsinki, helsinkiläisten lasten ja nuorten ja lapsiperheiden sivusto Nuorisoasiainkeskus, HAPPI 18

19 Jokaisella koululla on oma kotisivu, josta löytyy koulukohtaista tietoa. Koulujen kotisivut löydät osoitteesta > Hae kouluja. Helsingin kaupungin opetusvirasto käyntiosoite Hämeentie 11 A puh. (09) , faksi (09) PL 3000, Helsingin kaupunki Opetusviraston neuvonta- ja palvelupiste puh. (09) , faksi (09) neuvonta.opetusvirasto@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto Kaikki oppaat ja esitteet ja oppaat Kaikki lomakkeet Taitto Luovaamo Valokuvat Pertti Nisonen, Joska Pyykkö (s. 10) Painopaikka Newprint Oy

20 6. Kuudesluokkalaisen opas 20 Lukuvuosi