PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA / TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 (10) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA / TOIMEENPANOSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveystoimi / Perhe- ja sosiaalipalvelut / Aikuisten sosiaalipalvelut Terveyspalvelut / Mielenterveys- ja päihdepalvelut

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA SOSIAALISEN VUOKRA-ASUNTOKANNAN KÄYTTÖ ASUNNOTTOMIEN ASUTTAMISESSA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE KOHDENNETTUJEN ASUMISRATKAISUJEN JA TUEN TARVE Väinöläkoti Minttupuisto Holmanpuisto Hirvisuontie Hajasijoitettu tukiasuminen ASUNNOTTOMUUTTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Asumisneuvonnan tavoitteet ja kehittämisen kohteet Voimapesä-hanke Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy-hanke PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA NIISSÄ TOTEUTETTAVAT RAKENTEELLISET MUUTOKSET... 10

3 3 1. TAUSTA Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelma on jatkoa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma :lle, ja se perustuu valtioneuvoston päätökseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille Valtioneuvoston päätöksessä on asetettu kolme tavoitetta ohjelmakaudelle: - poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä - vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi ja - tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kuntien on laadittava toimeenpanosuunnitelmat, johon sisältyvät sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttö asunnottomien asuttamisessa, pitkäaikaisasunnottomille kohdennettujen asumisratkaisujen ja tuen tarve, ennaltaehkäisevät toimet ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen ja niissä toteutettavat rakenteelliset muutokset. Espoossa on toiminut pitkään Asunnottomuustyöryhmä, joka on muodostunut sosiaali- ja terveystoimen, asuntotoimen ja yhteistyökumppanien edustajista. Asunnottomuustyöryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja. Keväällä -13 on päätetty, että asunnottomuuden vähentämistyön ohjauksen rakenteita uudistetaan ja että jatkossa kokoontuu sekä sosiaali- ja terveystoimen sisäinen asunnottomuusryhmä että laaja ohjausryhmä, jossa on kattavasti yhteistyökumppanit edustettuina. Laaja ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran syksyllä Espoossa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyviä asumispalveluja järjestetään perheja sosiaalipalveluiden (aikuisten sosiaalipalvelut) ja terveyspalveluiden (mielenterveys- ja päihdepalvelut) tulosyksiköissä. Asumispalvelujen asiakassegmentit on esitetty kuviossa 1. Kuviossa on esitetty vihreällä mielenterveysja päihdepalveluiden asiakasryhmät ja sinisellä perhe- ja sosiaalipalveluiden asiakasryhmiä. Yhteiset asiakkuudet painottuvat päihteitä käyttäviin asiakkaisiin. Tälle ryhmälle on valmistunut uusia asumispalveluja Kuninkaankallion asumispalveluyksikköön ja Olarinluoman laajennusosaan vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa.

4 4 KUVIO 1: Asumispalvelujen asiakassegmetitit Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä on päätetty selvittää nyt hajallaan olevien asiakasryhmien asumispalveluiden yhdistämistä yhteen yksikköön osaksi aikuisten sosiaalipalveluita. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteisen valvontasuunnitelman, joka koskee yksityisiä ja kunnan itsensä tuottamia sosiaalipalveluja eli päihdeasiakkaiden laitoshoitoa sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluja. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa säätelee Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Valvonnan kannalta on kyse ilmoituksenvaraisista, ei-ympärivuorokautisista tai luvanvaraisista, ympärivuorokautisista sosiaalipalveluista. Palvelujen valvonta kuuluu asianosaiselle aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Valvontasuunnitelma perustuu Valviran valtakunnallisiin ohjeistuksiin ja malleihin.

5 5 Asunnottomuuden määrällisestä kehityksestä Espoossa Kun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2007, oli Espoossa asunnottomia Heistä 269 arvioitiin olevan pitkäaikaisasunnottomia. Vähentämisohjelman aikana asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomien määrä ovat jonkin verran kasvaneet. KUVIO 2: Yksinäisten asunnottomien määrä ja asunnon saaneet asunnottomat Asunnottomien määrä Asunnon saaneet Marraskuussa 2012 Espoossa oli asunnottomia 554. Asunnottomuus väheni 70 henkilöllä edellisestä syksystä. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni ja heitä tilastoitiin 247, kun heitä oli tilastoitu vuotta aikaisemmin 338. Naisten, nuorten ja erityisten maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrät kasvoivat. Asunnottomista oli naisia 130, nuoria (alle 25-vuotiaita) 125 ja maahanmuuttajia 210. Espoolaisista ns. yksinäisistä asunnottomista oli maahanmuuttajia lähes 40 % syksyllä Lisäksi asunnottomia maahanmuuttajaperheitä tilastoitiin 23. Asunnottomien maahanmuuttajien osuus kaikista asunnottomista on kasvanut noin 15 % vuonna 2005 lähes 40 % vuonna Asunnottomuustiedot kootaan vuosittain osana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asuntomarkkinaselvitystä. Tiedot ovat poikkileikkaustietoja. Tiedot perustuvat asuntotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmien tietoihin. Tiedot on koottu Espoossa samalla tavalla 2000-luvun puolivälistä alkaen.

6 6 2. SOSIAALISEN VUOKRA-ASUNTOKANNAN KÄYTTÖ ASUNNOTTOMIEN ASUTTAMISESSA Sosiaalisella vuokra-asuntokannalla tarkoitetaan tässä valtion tukemaa aravalainsäädännössä tarkoitettua vuokra-asuntokantaa. Kaupungin suorassa omistuksessa olevien asuntojen asukasvalinnat tehdään asuntotoimessa sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden esityksestä ja välivuokrattujen asuntojen asukasvalinnat tehdään sosiaalija terveystoimessa. Espoon Asuntojen (ent. Espoonkruunun) asukasvalinnat siirtyivät keväällä 2011 asuntotoimelta Espoon Asuntoihin. Sosiaali- ja terveystoimen ja Espoon Asuntojen yhteistyötä asukasvalinnoissa on kehitetty ns. puoltokokouksissa. Ns. asuntopuoltojen teossa otettiin käyttöön lisäselvityslomake syksyllä -12 ja parhaillaan ollaan siirtymässä puoltolistoihin. Vähentämisohjelman jatkotarpeita kartoitettaessa arvioitiin asunnottomien asutettavuutta. Asunnottomia on asutettu vuosina keskimäärin vuodessa 224 Espoon Asuntojen ja kaupungin suorassa omistuksessa oleviin tai välivuokrattuihin asuntoihin. Uusia asunnottomia on puolestaan tilastoitu keskimäärin 262 vuodessa vuosina , joten arvioidaan, että kokonaisasuttamistarve on noin 400 henkilöä vuosittain ohjelmakaudella , mikä jakaantuu eri tasoiseen asumiseen. Tavoitteena on, että vuosina Espoon Asuntojen asuntoihin asutetaan vuosittain 150 asunnotonta ja kaupungin suorassa omistuksessa oleviin (Olarinluoman palvelu- ja tukiasunnot ja Sepänkylän tukiasuntola) tai välivuokrattuihin asuntoihin (Auroranportin palveluasunnot ja Y-Säätiön asunnot) 75 asunnotonta eli yhteensä 225 henkilöä vuositasolla. Lisäksi ostopalveluna järjestettävään tuki- ja palveluasumiseen arvioidaan asutettavan tällä hetkellä vuosittain noin 115 henkilöä. Sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita asutetaan lisäselvitysten perusteella Espoon Asuntojen asuntoihin. Espoon Asuntojen arvion mukaan joka viides lisäselvitys johtaa asunnon saantiin. Tukiasuntojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön näkökulmasta on tärkeää, että erityisesti tukiasunnoissa asuvat saavat tavallisia vuokra-asuntoja, kun heidän tuen tarpeensa päättyy. Tukiasunnoissa asuvien asunnon saantia pyritään tehostamaan sillä, että sosiaali- ja terveystoimi nimeää lisäselvitykseen toimintayksikön (esim. Sepänkylän tukiasuntola tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden tukiasumisen tiimi ), joka tukee asiakasta muuttovaiheessa ja johon Espoon Asunnot voi olla yhteydessä, mikäli myöhemmin ilmenee, että asiakas tarvitsee tukea asumiseensa tai muihin palveluihin kiinnittymisessä. Sosiaali- ja terveystoimi käynnistää yhteistyötä yleishyödyllisten vuokranantajien kanssa vuoden 2013 aikana. SATO:lla on 1058 ARA-asuntoa, VVO:lla 1348 ARA-asuntoa ja S-Asunnoilla 135 Espoossa. Sosiaali- ja terveystoimi kutsuu yleishyödylliset vuokranantajat yhteistyökokoukseen syksyllä Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita sijoittuisi jatkossa myös yleishyödyllisten vuokranantajien asuntoihin. 3. PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE KOHDENNETTUJEN ASUMISRATKAISUJEN JA TUEN TAR- VE Ohjelman määrällisenä tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomille osoitetaan uutta asuntoa pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä. Tästä Espoon osuus on 125 asuntoa.

7 7 Lähtökohtana pitkäaikaisasunnottomien hankkeissa on ns. asunto ensin -periaate, jossa asunto nähdään edellytyksenä sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistymiselle ja onnistumiselle. Asunto ensin - periaatteeseen perustuvat asumisyksiköt ovat vaihtoehto päihdehuollon perinteisille porrasteisille palveluille, joissa asiakkaan pitää tavallaan ansaita oikeus omaan kotiin. Päättyneellä ohjelmakaudella Espooseen valmistui 230 asuntoa, joista 60 oli ns. vahvan tuen palveluasuntoja päihdeasiakkaille, joissa henkilöstömitoitus on vähintään 0,5. Tällä ohjelmakaudella painopiste on ns. kevyemmän tuen hankkeissa ja ns. kotiin vietävissä palveluissa. Uudet hankkeet on koottu liitteeseen 1 ja asumispalvelujen nykytilanne liitteeseen Väinöläkoti Väinöläkodin uudisrakennuksen rakennuttaa Y-Säätiö. Väinöläkoti tarjoaa tuettua asumista 35 espoolaiselle pitkäaikaisasunnottomalle, jotka tarvitsevat elämänhallinnallista tukea ja ympärivuorokautista turvaa asumiseensa. Väinöläkodin toimintakonseptiin sisältyy kiinteästi työtoiminta. Espoon kaupunki on kilpailuttanut Väinöläkodin palveluntuottajan ja hankintapäätös Palveluntuottajaksi on valittu Pelastusarmeija. Väinöläkodin rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa 2013 ja kohde valmistuu vuoden 2013 loppupuolella. Toiminta asumisyksikössä käynnistyy tammi-helmikuussa Minttupuisto Hanketta on suunniteltu kaupunginvaltuuston myöntämällä suunnittelumäärärahalla v Hankkeeseen on tulossa asuntoa, joista 20-30% kohdennetaan erityisryhmiin kuuluville ( asunnottomat ja nuoret) Hanke oli alun perin tarkoituksena toteuttaa Niipperin alueella, mutta ko. alueen kaavoituksen pitkittymisen takia hankkeelle ollaan varaamassa uutta tonttia Kilon alueelta osoitteesta Friisinmäenaukio 7. Rakennushankkeen toteuttaja on tämän hetkisten suunnitelmien mukaisesti Y-Säätiö. 3.3 Holmanpuisto Holmanpuiston alueen kaava on vahvistumassa v Holmanpuiston kohderyhmäksi on määritelty mielenterveyskuntoutujat. Hankkeelle ollaan varaamassa tonttia, joka mahdollistaa korkeintaan 45 asunnon rakentamisen (2000 kem2 ja yhteistilat 500 kem2). Tämän hetkisen tiedon mukaan hankkeeseen tulisi 45 asuntoa, joihin tuki räätälöitäisiin kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan. 3.4 Hirvisuontie Hankkeen kohderyhmänä ovat päihdekuntoutujat. Hankkeen tontiksi on Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa koskevassa aiesopimuksessa suunniteltu ns. Hirvisuontien tontteja. Alue on omakotialuetta ja julkiset kulkuyhteydet alueelta ovat huonot, joten sijainti päihdeasiakkaiden tukiasumisyksikölle on epätarkoituksenmukainen. Hankkeelle ollaan etsimässä uutta tonttia huomioiden se, että lähtökohtana asunnottomuushankkeiden suunnittelussa on niiden sijoittuminen tasapuolisesti Espoon eri suuralueille. Lisäksi kevään ja kesän 2013 aikana selvitetään yhden lisähankkeen tarvetta. Hankkeen kohderyhmänä olisivat asiakkaat, joille nykyiset palvelut eivät sovellu ja joilla on runsas tai laaja-alainen palvelutarve. Kohteeseen tulisi noin 50 asuntoa.

8 8 3.5 Hajasijoitettu tukiasuminen Y-Säätiön omistamia asuntoja on kaupungin asuntoimen välivuokrauksessa tällä hetkellä 265 asunnottomille, 8 jälkihuoltonuorille ja 92 pakolaisille Hajasijoitettua tukiasumista on järjestetty kaupungin omana toimintana vuodesta 1987 alkaen. Tuen järjestämisestä asunnottomille vastaavat neljä ohjaajaa. Tuen piirissä oli 88 asiakasta Tuen tarpeen taustalla olevat ongelmat johtuivat päihdeongelmista 59 asiakkaan kohdalla ja mielenterveysongelmista 13 asiakkaan kohdalla. 16 asiakkaalla oli sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Yhden asiakkaan taustalla oli vain asunnottomuus. Espoon Diakoniasäätiön tukiasuntotyö käynnistyi virallisesti 1991, jolloin säätiöön palkattiin ensimmäinen tukiasuntotyöntekijä. Espoon Diakoniasäätiöllä on tällä hetkellä 56 omaa asuntoa, joihin sosiaali- ja terveystoimi ostaa tuen. Lisäksi välivuokrauksessa on 31 asuntoa (seurakuntayhtymä ja Y-säätiö). Työntekijöitä on kolme: asumispalvelupäällikkö ja kaksi tukiasuntotyöntekijää. Espoon Diakoniasäätiön arvion mukaan tukiasuntojen asukkaista 40 % on mielenterveysongelmataustaisia ja 40 % päihdeongelmataustaisia. 20 %:lla asukkailla arvioidaan olevan tukiasumisen tarpeen taustalla sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi ostaa tukiasumista Sininauhasäätiöltä, Kriminaalihuollon Tukiasuntosäätiöltä ja muutamalta pienemmältä toimijalta. Pienasuntojen hankinta Y-Säätiö on hankkimassa 30 asuntoa, Sininauhasäätiö 20 asuntoa ja Kriminaalihuollon Tukiasuntosäätiö 6-7 asuntoa Espoosta vuosina ASUNNOTTOMUUTTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET 4.1 Asumisneuvonnan tavoitteet ja kehittämisen kohteet Sosiaali- ja terveystoimen ja Espoon asuntojen yhteistyön yleisenä tavoitteena on turvata espoolaisten asumista, ehkäistä häätöjä ja parantaa asumisviihtyvyyttä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Kehittämisen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret alle 30-vuotiaat kuntalaiset. Asumisneuvontatoiminta käynnistyi Espoon Asunnoissa vuonna Toiminta oli aluksi ostopalvelua Espoon Diakoniasäätiöltä, mutta siirtyi Espoon Asuntojen omaksi toiminnaksi vuonna Espoon Asunnoilla työskentelee 1 johtava asumisneuvoja ja 4 asumisneuvojaa. Asumisneuvonnan resursseja vahvistettiin tammikuussa 2013 palkkaamalla viides asumisneuvoja. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu asumisneuvonnan kustannuksiin. Asumisneuvontatoiminnan piiriin tulevat ne asiakkaat, jotka ovat vaarassa menettää kotinsa vuokranmaksuvaikeuksien tai häiriöiden vuoksi. Asumisneuvontatoiminta ehkäisee turhia häätöjä, häädöistä eri osapuolille aiheutuvia kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asumisneuvontatoiminta säästää mm. sosiaalitoimen toimeentulotukimenoja ja tilapäisen asumisen kustannuksia.

9 9 Asumisneuvonnan kehittämiseen on saatu ARAlta avustusta. Tavoitteena on lisätä häätöjen ehkäisyyn liittyvää osaamista palveluverkostossa. Asumisneuvonnan osaamista vahvistetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asumisen tukemisessa. Asumisneuvontatoimintaa kehitetään yhdessä Espoon sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Asumisneuvonnan kehittämisen tavoitteet on koottu alle: A. Kotikäyntien lisääminen ja ennaltaehkäisevä työ Asumisneuvonta on yhteistyötä Espoon Asuntojen isännöitsijöiden ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Asukkaiden mielenterveys- ja päihdeongelmat, syrjäytyminen ja asumisen taitojen puuttuminen lisäävät tarvetta tiivistää yhteistyötä ja kehittää työmalleja. Tavoitteena on yhteistyön mallintaminen. Asumisneuvojien kotikäynnit isännöitsijöiden työparina muidenkin kuin vuokravelkaisten kohdalla on koettu hyödyllisiksi ja niitä on syytä lisätä. Asukkaan ongelmatilanteen kartoitus, palveluohjaus ja tarvittaessa saattaen palveluun ohjaus ovat isännöitsijän ja asumisneuvonnan yhteistyötä.tarvittaessa asumisneuvoja ottaa tapaamiseen mukaan lisää yhteistyökumppaneita esim. sosiaali- tai terveystoimesta tai kolmannelta sektorilta. Tavoitteena on jatkossa, että asumisneuvoja olisi mukana myös niissä tilanteissa, kun asukkaalle annetaan suullinen tai kirjallinen varoitus. Näin asukkaan asumisongelmista saadaan tieto asumisneuvontaan ja asukkaan kanssa päästään työskentelemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällainen käytäntö on tarpeen erityisesti lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla. B. Nuorten jatkoasuttaminen Nuorten jatkoasuttamisessa on kyse asumisen turvaamisesta silloin, kun asukas siirtyy tuetun asumisen yksiköstä itsenäiseen vuokra-asuntoon Espoon Asunnoille. Nuorten jatkoasumisen turvaamista Espoon Asunnoilla asumisneuvonnan keinoin on suunniteltu kokeiluna Saunalahden Itäviitta-yhteisön tukiasunnoissa asuville nuorille. Jatkoasuttamisessa on tärkeää toimiva palveluohjaus, joka kannattelee nuorta siirtymävaiheen yli. Nuoret asukkaat ovat asumisneuvonnan seurannassa siirtymävaiheen ajan, jolloin asumisneuvonnalla mahdollistetaan asumisen onnistuminen muutostilanteessa. Asumisneuvonnalla turvataan verkostoyhteistyön jatkuminen, autetaan nuorta löytämään toiminnan mahdollisuuksia asuinalueellaan ja edistetään näin kotiutumista omalle asuinalueelle. C. Ryhmätoiminnan kehittäminen asumisessa tukea tarvitseville Espoon Asunnoilla on opetusasuntokäyttöön tarkoitettu 4h+k-kokoinen asuinhuoneisto. Opetusasuntoa on käytetty pienimuotoisesti asumisen opetustilana. Opetustila mahdollistaa asumisvalmennuksen yksilöja ryhmäohjauksessa. Opetusasunnon käyttöä ryhmätoiminnoissa kehitetään ja laajennetaan yhdessä sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ryhmätoiminnan tärkeinä kohderyhminä tulee jatkossa olemaan asumisneuvonnan asiakkaat, nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset asukkaat. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita asuu Espoon Asunnoissa noin 7000.

10 Voimapesä-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä-hanke II:n tavoitteena on espoolaisten lapsiperheiden asumisen turvaamisen mallin kehittäminen sekä sen mallintaminen että juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa hanketta ja lisäksi hankkeella on kumppanuussopimus aikuisten sosiaalipalveluiden kanssa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Espoon Asuntojen asumisneuvonnan kanssa. Tämän yhteistyön yleisiä tavoitteita ovat häätöjen ennaltaehkäisy, asumisneuvonnan kehittäminen sekä kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. 4.3 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy-hanke Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) pyrkii nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Hankkeeseen osallistuu kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa ja Espoo on siinä yhtenä kumppanina mukana. Hanketta hallinnoi Ympäristöministeriö, sitä koordinoi Nuorisoasuntoliitto ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta nuorille, ennaltaehkäistä häätöjä, vahvistaa nuorten arjen taitoja, lisätä monialaista verkosto- ja yhteistyötä nuorten palveluverkostossa ja tiedottaa. 5. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA NIIS- SÄ TOTEUTETTAVAT RAKENTEELLISET MUUTOKSET Espoossa mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitojärjestelmää on kehitetty avohoitopainotteisemmaksi 2000-luvun puolivälistä alkaen. Päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet lähes vrk:sta vuonna vrk:een vuonna Vähennys on kohdistunut sekä ostettaviin palveluihin että omaan toimintaan. Kolmirannan hoitokoti suljettiin keväällä 2010 ja toiminta muuttui ns. avokuntoutukseksi. Avokuntoutus toimii Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun 2. kerroksessa. Avokuntoutuksen palvelut muodostuvat avovastaanotosta, ajanvarausvastaanotosta, kuntoutuskursseista ja erilaisesta ryhmätoiminnasta. Neppersin huoltokodin käyttöaste on ollut matala vuonna 2012 ja sen toiminnan jatkosta tehdään päätös loppusyksyllä Neppers on perustettu eläkkeellä olevien päihdeongelmaisten huoltokodiksi vuonna Eläkeikäisten päihdeasiakkaiden palvelutarpeet ovat muuttuneet ja tämän päivän ikääntyneillä päihdeasiakkailla on somaattisia sairauksia ja niistä johtuvaa hoivan tarvetta sekä liikuntarajoitteita. Neppersin tilat ja toimintakonsepti eivät vastaa enää em. asiakasryhmän tarpeisiin. Neppersin toimintaa on kehitetty kuntouttavammaksi ja asiakkaiden asumispalvelujaksot ovat lyhentyneet. Neppersissä pilotoidaan pienimuotoisesti asunnottomien päihteetöntä tilapäisasumista syksyllä Kotiin vietävien päihdehoitopalvelujen tarvetta arvioidaan ja kohderyhmää sekä toteuttamismallia selvitetään parhaillaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Esitys kotiin vietävien päihdehoitopalvelujen järjestämistavasta valmistuu kevään - 13 aikana. HUS- psykiatrian hoitovuorokaudet ovat vähentyneet lähes hoitovuorokaudesta vuonna hoitovuorokauteen vuonna Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen toisen oman psykiatrisen osaston, ns. Viisikon toiminta loppui vuoden 2012 alkupuolella. Samaan aikaan HUS psykiatrian avohoidon käynnit ovat lisääntyneet ja Espoon ostamat asumispalveluvuorokaudet ovat kasvaneet.