Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito Valtakunnallinen valvontaohjelma VALVONTAOHJELMIA 5:2012

2 Dnro 8679/ /2011 Päiväys ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito, Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä Dnro Dnro 8679/ /2011 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (eli Kaste -ohjelman linjausten mukaan aluehallintoviranomaisten (AVIt) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) valvonta kohdistetaan erityisesti ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asukkaiden ja potilaiden perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. Tavoitteena on, että mm. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Valvontaohjelma on aikuisille mielenterveys- ja päihdeongelmaisille ympärivuorokautisia sosiaalihuollon palveluja tuottavien julkisten ja yksityisten palvelujen valvonnan ja lupahallinnon perusasiakirja. Sitä sovelletaan sekä julkisiin (kunnallisiin) että yksityisiin (yritykset, kolmas sektori) mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluyksiköiden sekä päihdehuoltolaitosten valvontaan/palveluihin yhdenmukaisesti. Ohjelmassa esitetään, mihin asioihin valvonta kohdistuu, ja miten toiminnan asianmukaisuutta arvioidaan. Siinä on myös avattu toiminnan keskeisten osa-alueiden tavoitteita ja sisältöjä tavalla, jonka toivotaan tukevan palveluntuottajia oman toiminnan ja omavalvonnan kehittämisessä. Valvira ja AVIt toimivat ratkaisuissaan valvontaohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Tämä takaa palveluntuottajien ja asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun koko maassa. Lisäksi valvontaohjelmalla pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja ohjaamaan palveluntuottajia omavalvontaan. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Avainsanat (asiasanat): Mielenterveyskuntoutuja, päihdekuntoutuja, ympärivuorokautinen asumispalvelu, ryhmämuotoinen asuminen, palvelutarve, asiakkaan asema, sosiaalihuollon valvonta ISSN-L ISSN ISBN (Verkkojulkaisu) (pdf) 3

4 Sisällys Valvontaohjelman saatteeksi...6 Sisältöosa 1 Johdanto Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautiset asumispalvelut ja päihdehuollon laitoshoito Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten palvelujen valvonnan painopisteet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Asiakkaiden sijoittamisprosessi Toiminnan johtaminen Laadunhallinta ja omavalvonta Yhteistyö ja verkostot Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi Toimitilat Yhteiset tilat Henkilökohtaiset asunnot Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Kameravalvonta Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Asiakasmaksut Pakotteet, rajoitukset ja eristäminen Asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehoito Terveydensuojelu ja hygienia Asiakirjahallinto ja dokumentointi...29 Toimeenpano-osa 1 Valvontaohjelma substanssialueen käsikirjana Informaatio-ohjaus Lupahallinto Toimintakertomukset Reaktiivinen valvonta

5 1.5 Muu valvonta ja ohjaus Kohdennettu erityisvalvonta Valvonnan tietoperusta Tiedotus ja raportointi Lähteet Liitteet Liite 1 Tarkastuskertomuslomake

6 Valvontaohjelman saatteeksi Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä. Mielenterveyspotilas pyrkii usein helpottamaan oloaan päihteillä ja pitkään jatkunut päihteiden käyttö tuo mukanaan myös mielenterveysongelmia. Yhä useammalla asiakkaalla on kaksoisdiagnoosi. Mielenterveys- ja päihdepalveluja säätelevät kuitenkin omat erillislait, jotka asettavat toiminnalle toisistaan poikkeavia edellytyksiä ja vaatimuksia. Asumispalvelut järjestetään kuitenkin yleensä ensisijaisesti yhteisen sosiaalihuoltolain nojalla. Siksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvonnan periaatteet on sisällytetty yhteiseen valvontaohjelmaan. Valmistunut Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma on ensimmäinen laatuaan. Se on laadittu Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyönä. Ohjelman lähtökohtana on varmistaa, että mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluja saavat ja päihdehuollon laitoshoidossa olevat asiakkaat saavat ne palvelut, jotka heille lakien, asetusten, ohjeiden ja suositusten mukaan kuuluvat. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa päihdehuollon ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin liittyvät valvonnan menettelytavat ja ratkaisut aluehallintovirastoissa. Valviran yhtenä strategisena linjauksena on huolehtia niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät itse pysty niistä huolehtimaan. Päihdepalvelujen saajissa ja mielenterveyskuntoutujissa on paljon tällaisia ihmisiä. Kokemus osoittaa, että taloudellisen tilanteen kiristyessä on vaara, että kunnissa tingitään juuri päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten palveluista, niin määrässä kuin laadussakin. Olen iloinen, että tämä valvontaohjelma on valmistunut juuri nyt, kun mielenterveys- ja päihdepalvelujen kenttäkin on muuttumassa. Ohjelma osoittaa kunnille ja muille palvelujen tuottajille, mitä valvontaviranomaiset edellyttävät palveluilta. Se auttaa palvelujen tuottajia valmistelemaan omavalvontasuunnitelmiaan sellaisiksi, että tärkein elementti, eli palvelujen tuottajien omavalvonta, toteutuu mahdollisimman hyvin. Valvontaohjelmien on oltava julkisesti asiakkaiden ja heidän omaistensa nähtävillä. Näin myös asiakkaat voivat seurata, vastaako toiminta omavalvontasuunnitelmassa määriteltyjä kriteereitä, ja tarvittaessa puuttua toimintaan. Helsingissä tammikuun 26. päivänä 2012 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

7 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman linjausten mukaan aluehallintoviranomaisten (AVIt) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) valvonta kohdistetaan erityisesti ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asukkaiden ja potilaiden perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. Tavoitteena on, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Keskeisinä strategisina linjauksina ovat hyvinvoinnin mahdollisuus kaikille sekä terveyttä ja turvallisuutta tukeva elinympäristö (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2010.) Valvira painottaa erityisesti niistä ihmisistä huolehtimista, joiden edellytykset itse valvoa omia etujaan ovat heikot. Kasteohjelman linjausten mukaan aluehallintoviranomaisten ja Valviran valvonta tukee kehittämisohjelman toteuttamista painottamalla valvontatoimenpiteet mm. ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Tämä valvontaohjelma toimii aikuisille mielenterveys- ja päihdeongelmaisille ympärivuorokautisia sosiaalihuollon palveluja tuottavien julkisten ja yksityisten palvelujen valvonnan perusasiakirjana. Ympärivuorokautisiksi katsotaan toiminnot, joissa asiakkailla on säännöllisesti runsasta hoidon tarvetta kaikkina vuorokauden aikoina ja henkilökuntaa saavutettavissa sen mukaisesti. Valvontaohjelmaa ei sovelleta alaikäisille tarkoitettujen erityisyksiköiden (esimerkiksi huumevieroitusyksiköt) toimintaan. Ohjelmassa esitetään, mihin asioihin valvonta kohdistuu, ja miten toiminnan asianmukaisuutta arvioidaan. Ohjelmassa on myös kuvattu toiminnan keskeisten osaalueiden tavoitteita ja sisältöjä tavalla, jonka toivotaan tukevan palveluntuottajia oman toiminnan ja omavalvonnan kehittämisessä. Monet ohjelman periaatteet soveltuvat myös tukiasumiseen, joka kuitenkaan ei ole ympärivuorokautista palvelua, eikä siis valvontaohjelman kohteena. Valvonnan yleiset perusteet on kuvattu Valviran ja AVIen kaikkien valvontaohjelmien yhteisessä yleisessä osassa. Tähän asiakirjaan on sisällytetty pelkästään mielenterveys- ja päihdeongelmaisille järjestettäviä ympärivuorokautisia palveluja koskeva valvonnan ohjeistus. Valvonnan kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää tutustumista myös yleiseen osaan. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskevaa valvontaohjelma on laadittu Valviran ja AVIen yhteistyönä. Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä olivat mukana Marjatta Kihniä, aluehallintoylilääkäri, Lapin aluehallintovirasto Marita Beijar, lääninsosiaalitarkastaja/raila Flemming, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Marja Kaasalainen, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, Etelä- Suomen aluehallintovirasto 7

8 Timo K. Mäkelä, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Carita Tuohimäki, aluehallintolääkäri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Juha Mieskolainen, ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sirkka Koponen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ritva Nissinen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Markus Henriksson, ylilääkäri, lääkintöneuvos, Valvira Tuulikki Forssén, ylitarkastaja, Valvira /Hanna Ahonen, sosiaalineuvos, Valvira (kokoonkutsujat) Ohjelmaa on työryhmän ehdotusten pohjalta käsitelty Valviran ja AVIen yhteisessä sosiaalihuollon yhteistyöryhmässä , Valviran johtoryhmässä ja Valviran ja AVIen yhteisessä koordinaatioryhmässä Valvira ja AVIt toimivat ratkaisuissaan valvontaohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Tämä takaa palveluntuottajien yhdenmukaisen kohtelun koko maassa. Lisäksi valvontaohjelmalla pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja ohjaamaan palveluntuottajia omavalvontaan. Palveluntuottaja on ensisijaisesti itse vastuussa siitä, että toiminta on jatkuvasti asianmukaista ja täyttää sille asetetut kriteerit. Ensisijainen valvonnan muoto onkin siksi palveluntuottajan omavalvonta. Palveluntuottajalla on oltava sellaiset järjestelmät, joilla mahdolliset puutteet havaitaan ja korjataan välittömästi ja joilla toiminnan riskit tiedostetaan ja luodaan menettelytavat niiden torjumiseksi. Omavalvonta on keskeinen osa yksikön toiminnan kehittämistä ja laadunhallintaa. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Ohjelma toimii siis samanaikaisesti sekä ennakoivan valvonnan (palveluntuottajien ohjaaminen omavalvontaan, ohjaus ja neuvonta, yksityisen palveluntuottajan lupahakemukset) että jälkikäteisvalvonnan (esim. kantelujen käsittely) ja niiden yhdenmukaistamisen välineenä. Valvontaohjelmaa käytetään pohjana kun valvova viranomainen tekee valvomaansa kohteeseen ohjaus-, neuvonta- tai tarkastuskäyntejä. Käyntien dokumentointia varten on laadittu yhteinen, ohjelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake. Lomake soveltuu käytettäväksi myös asiakirjapohjaisessa valvonnassa (tietoja kerätään valvonnan kohteelta kirjallisesti käymättä toimintayksikössä) taikka vireillä olevan valvonta-asian kuulemismenettelyssä (valvonnan kohteelta pyydetään lomakkeella selvitys asiasta). Päihde- ja mielenterveyspalvelujärjestelmä on hyvin pirstaloitunut. Palveluntuottajia on monenlaisia erilaisine ideologioineen. Päihteiden käyttäjien ongelmien vakavuus vaihtelee, ja käytettyjen päihteiden kirjo on laaja. Erilaisia palvelunimikkeitä käytetään kirjavasti. Käytetty nimike ei aina kuvaa yhdenmukaisesti toiminnan sisältöä. Mielenterveysongelmien laatu ja vakavuus vaihtelevat. Miehillä ja naisilla voi olla erilaiset tarpeet, samoin eriikäisillä asiakkailla. Monikulttuurisuus tuo toimintaan oman ulottuvuutensa. Valvontaohjelmaan on kirjattu asioita, jotka ovat kaikille yhteisiä. 8

9 Ohjelmaa sovelletaan sekä julkisiin (kunnallisiin) että yksityisiin (yritykset, kolmas sektori) mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluyksiköiden sekä päihdehuoltolaitosten valvontaan/palveluihin yhdenmukaisesti. Ympärivuorokautisilla palveluilla tarkoitetaan palvelua, jossa henkilökuntaa on paikalla joka päivä kaikkina vuorokauden aikoina. Valvontaohjelmaan on kirjattu mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja päihdehuollon laitoshoidossa noudatettavat keskeiset säädökset ja suositukset. Valvonnan lähtökohtana on, että palveluntuottaja tuntee toimintaa koskevat säädökset ja noudattaa niitä. Valvontaviranomainen puuttuu säädöksistä poikkeamisiin välittömästi. Suositukset eivät ole lakien tai muiden säädösten tapaan oikeudellisesti sitovia. Valvontaviranomaiset voivat kuitenkin toiminnan lainmukaisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös palvelujen järjestämistä koskevat suositukset silloin, kun asiasta ei ole säädetty lainkaan tai säätely on yleisluontoista. Yksityisen palveluntuottajan lupaan voidaan myös liittää asiakasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja. (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/ , ks. myös KHO , taltio 3888.) Lupahallinnon ja valvonnan yhdenmukaisuus koko maassa edellyttää, että Valviralla ja aluehallintovirastoilla on yhteiset linjaukset asiakasturvallisuuden ja toiminnan lain- ja asianmukaisuuden edellytyksistä. Nämä on merkitty valvontaohjelmaan kursiivilla. Valvontaohjelma sisältää sisältöosan ja toimeenpano-osan. Sisältöosassa on kuvattu, mihin valvonta kohdentuu, millaiset ovat asianmukaisen toiminnan vähimmäisvaatimukset ja millaisia suosituksia annetaan toiminnan kehittämiseksi hyvään tai erinomaiseen tasoon. Sisältöosaan kirjatut vaatimukset ja suositukset ohjaavat viranomaisten ratkaisuja myös yksittäisissä valvontatapauksissa ja lupahallinnossa. Toimeenpano-osassa on kuvattu ne toimenpiteet, joilla valvontaohjelman sisältö jalkautetaan ja mahdollinen kattava yleisvalvonta toteutetaan. 9

10 2 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautiset asumispalvelut ja päihdehuollon laitoshoito 10 Sekä mielenterveys- että päihdekuntoutujien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain nojalla (mielenterveyslaki 1116/1990 5, päihdehuoltolaki 41/ ja 9, sosiaalihuoltolaki 710/ , sosiaalihuoltoasetus 607/ ). Asiakkaan asema ja oikeudet määräytyvät sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaan (Asiakaslaki). Palvelujen asianmukaisuutta ei voida arvioida toimintayksikön nimikkeen mukaan, vaan lähtökohtana on, miten tuotettu palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Lakien ja asetusten ohella keskeisiä palvelutoimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat Sosiaali- ja terveysministeriön päihdepalvelujen laatusuositukset (STM oppaita 2002:3), mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (Asumista ja kuntoutusta, STM oppaita 2007:13) sekä Aran suunnitteluopas Palvelu on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Asumispalveluja järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan palveluasumisena tai tukiasumisena. Päihdehuollon asumisjärjestelmään kuuluvat esimerkiksi ensisuojat ja vastaanottoyksiköt. Ensisuojassa pyritään tyydyttämään asiakkaiden välittömät perustarpeet (asunto, ravinto ja terveys), selvittämään huollon tarve ja ohjaamaan muuhun hoitoon. Vastaanottoyksikkö on ympärivuorokautinen palvelukeskus, jonka tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinoloja. Asuntola on majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukaan toimiva majoitusliike, jonka tarkoituksena on antaa yösija etupäässä joukkomajoituksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaiset eivät valvo asuntolatoimintaa. Palveluasumisessa asiakkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluita omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat palvelut. Yksikön käyttämä palvelunimike voi olla hoitokoti, palvelutalo, pienkoti, perhekoti, asuntola jne. Huolto- ja hoitokodit ovat osa päihdehuollon tavoitteellista kuntoutusjärjestelmää. Niiden tavoitteena on ehkäistä laitoshoidon tarvetta ja parantaa jatkohoidon onnistumismahdollisuuksia. Asuminen on yhteisöasumista. Hoitokodit tarjoavat kuntouttavia asumispalveluja aktiivi-ikäisille ja niiden tavoitteena on yhteiskuntaan integroituminen. Huoltokodit on tarkoitettu

11 pidempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten iäkkäille päihteiden käyttäjille, joiden tarpeita yhteisöasuminen vastaa yksin asumista paremmin. Päihdehuollon laitoskuntoutusta annetaan katkaisuhoitoasemilla sekä kuntoutuslaitoksissa. Katkaisuasemilla hoidetaan fyysiset vieroitusoireet ja pyritään pysäyttämään päihteiden käyttökierre ja luomaan edellytykset fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kuntoutukselle. Katkaisuhoitoasema voi toimia osana kuntoutusyksikköä. Katkaisuhoito on lyhytkestoista. Kuntoutuslaitokset tarjoavat sekä katkaisuhoitoa että pidempiaikaista kuntoutusta. Pitkäaikaiset lääkkeettömät yhteisöhoidot voivat kestää useita kuukausiakin. Keskeisiä työmuotoja ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut, terveyden kohentaminen, toiminnallinen kuntoutus sekä laitoshoidon jälkeisen jatkohoidon suunnittelu. Samanaikaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä voidaan hoitaa päihdeongelmaisille tarkoitetuissa laitoksissa, silloin kun hoito ei vaadi mielenterveyslain mukaisia tahdosta riippumattomia hoitopäätöksiä eikä potilaalla ole vakavaa psykiatrista tai somaattista häiriötä tai sairautta (Mieli 2009). Kunnalla on erityinen velvollisuus järjestää myös vaikeavammaisiksi katsottavien mielenterveyshäiriöitä potevien henkilöiden tarvitsema palveluasuminen (vammaispalvelulaki 8 ). Lakia sovelletaan, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaisten henkilöiden asumispalvelujen valvontaan on laadittu oma valvontaohjelma. Päihdehuoltolain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan (päihdehuoltolaki 3, 8 ). Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä (päihdehuoltolaki 9 ). Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntotoimen ja työvoimaviranomaisten yhteistyöhön. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisissa asumispalveluissa vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Kuntoutujaa avustetaan hänen päivittäisissä toiminnoissaan (esim. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, ruokailun järjestäminen, siivous ja pyykinpesu, lääkärin ohjeiden mukainen lääkehoito). Kuntoutujaa ohjataan harjoittelemaan itsenäistä päätöksentekoa, raha- ja muiden asioidensa hoitamista, mielekästä vapaa-ajanviettoa sekä ihmissuhteiden hoitamista. Henkilöstön on seurattava huolellisesti asiakkaiden terveydentilaa ja järjestettävä heille tarvittavat lääkärin- ja muun terveydenhuollon palvelut. Lisäksi varmistetaan asiakkaalle kuuluvien etuuksien saanti. Siksi asiakkaat tarvitsevat tuekseen myös sosiaalityön ammattihenkilöiden palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (STM:n asetus 33/2008). Kyse on hoidosta, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältä- 11

12 viä lääkevalmisteita. Tavoitteena on kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Opioidiriippuvaisten hoidon tarve arvioidaan ja hoito toteutetaan aina terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Vaativa hoito on arvioitava ja järjestettävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Päihdehuoltolain 10 :n mukaan henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta hoitoon, jos vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi henkilön hoidossa ja huollossa ja jos hän päihteiden käytön vuoksi vaarantaa väkivaltaisella tavalla vakavasti perheensä jäsenen tai muun henkilön turvallisuutta tai henkistä kehitystä. Aluehallintovirasto hyväksyy ne päihdehuollon toimintayksiköt, joissa tahdonvastainen hoito voidaan antaa. 12

13 3 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten palvelujen valvonnan painopisteet Yhdenvertainen ja laadukas sekä asiakkaan tarpeet huomioiva hoito ja palvelu edellyttävät, että kaikilta palveluntuottajilta vaaditaan yhdenmukaisia toimintaperiaatteita rahoitusjärjestelmästä tai toimintayksikön sijainnista riippumatta. Palvelu ja hoito on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Lisäksi asumisyksikössä on oltava riittävästi pätevää henkilökuntaa asiakasrakenteeseen nähden. 3.1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Valvonta kohdistuu näihin Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Asiakkaiden sijoittaminen SHL (710/1982) 40a Asiakaslaki (812/2000), 6 Vaadittava/Suositeltava taso Toimintayksiköllä on toimintaajatus ja suunnitelma, johon on kirjattu, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan Asiakkaan palvelun/hoidontarve määritellään ennen sijoitusta ja sijoituksen tarkoituksenmukaisuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan Johtaminen Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/ Vastuuhenkilön kelpoisuus: KelpoisuusL (272/2005) 10 4 mom. Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut) Laadunhallinta ja omavalvonta Yhteistyö ja verkostot Päihdehuoltolaki 41/ Mielenterveyslaki 1116/ Yksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö ja hänen tehtäväkuvansa sekä yksikön johtoja valtasuhteet on määritelty Yksiköllä on omavalvontasuunnitelma Palvelun tuottajan yhteistyö ostajien, asiakkaan, läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii 13

14 3.1.1 Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Yksikön toiminnan tarkoitus, sen toimintaperiaatteet ja toiminnan kohde määritellään yksikön toiminta-ajatuksessa ja strategiassa. Valvonnan tarkoituksena on turvata palvelun laatu ja asiakkaan oikeuksien toteutuminen. Tässä tehtävässä valvontaviranomainen tarvitsee tietoja toimintakokonaisuudesta, jossa palveluita annetaan ja tavoitteista, joihin pyritään. Mieli mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan kuntien on sisällytettävä mielenterveys- ja päihdetyön strategia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaan osana kuntastrategiaa. Kunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, ja sen on koordinoitava nykyistä tehokkaammin julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksikön toiminta-ajatuksessa ilmaistaan, mitkä ovat toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet. Toiminta-ajatukseen on kirjattava selvästi, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja minkälaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Tärkeätä on kirjata myös, miten pitkäaikaiseen hoitoon tai asumiseen yksikkö on tarkoitettu, ja mitkä ovat palvelun tavoitteet Asiakkaiden sijoittamisprosessi Asiakkaat ovat nykyään usein moniongelmaisia, ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaiset. Asiakas on sijoitettava sellaiseen paikkaan, josta hän saa tarvitsemansa palvelut. Päihdehuollon asiakkaan hoidon tarpeen arviointi ja palveluun ohjaaminen on pääsääntöisesti sosiaalihuollon alaista asiantuntijatoimintaa. Rajapinta terveydenhuoltoon on kuitenkin tiivis. Siksi sijoittamispäätökset suositellaan tehtäväksi moniammatillisessa työryhmässä, jossa varmistetaan asiakkaan palveluketjun toimivuus ja palvelun saaminen oikeaan aikaan. Palvelua järjestettäessä on syytä ottaa huomioon välimatkat, niin että asiakkaita ei sijoiteta vastoin tahtoaan asumaan kauas sosiaalisesta ympäristöstään. Laitoskuntoutuksessa taas välimatka voi joskus olla jopa eduksi. Erilaisia asiakasryhmiä ja hyvin eri-ikäisiä asukkaita ei pidä sijoittaa samaan yksikköön, sillä he tarvitsevat erilaisia palveluja. Asiakkaiden sijoittaminen ympärivuorokautisen palvelun yksiköihin edellyttää palveluja järjestävältä kunnalta selkeitä sijoittamisen kriteerejä ja suunnitelmallista, prosessinomaista toimintaa, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut tarkoituksenmukaisesti järjestettynä. Asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen arvioinnissa on hyvä käyttää sijoittamispäätöksentekoa yhdenmukaistavaa kriteeristöä (ks. esim. Kunnan on huolehdittava siitä, että sijoitettavalle asiakkaalle on ennen sijoitusta laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tarpeenmukaisesta päivittämisestä sijoituksen aikana on myös huolehdittava. Sosiaalihuollon järjestämisen on perustuttava viranomaisen tekemään päätökseen, tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen (Asiakaslaki 6 ). Asiaa on kuvattu tarkemmin valvontaohjelman yleisessä osassa. 14

15 3.1.3 Toiminnan johtaminen Yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava vastuuhenkilö (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Vastuuhenkilö nimetään toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Hän vastaa siitä, että laissa, sopimuksissa ja lupaehdoissa määritellyt vaatimukset täyttyvät käytännön toiminnassa. Vastuuhenkilön on tunnettava toimintayksikön toiminta hyvin, jotta hän pystyy huolehtimaan kaikista velvoitteistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hänen on työskenneltävä yksikössä. Hänellä on oltava valtuudet johtaa toimintaa ja hän vastaa siitä, että toimintayksiköllä on asiakkaiden lukumäärään ja palvelutarpeeseen nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat korkeatasoisten palvelujen antamisen. Lähtökohtana on, että vastuuhenkilö työskentelee toimintayksikössä päätoimisesti. Mikäli yksikkö on niin pieni, ettei sen johtaminen vaadi kokopäiväistä työtä, eikä johtaja osallistu yksikön muuhun työhön, yksikköä voidaan johtaa myös osa-aikaisesti. Mikäli useampi kuin yksi toimintayksikkö sijaitsee samassa kiinteistössä, samassa pihapiirissä tai vastaavalla lähietäisyydellä, voi sama henkilö johtaa useampaa kuin yhtä yksikköä. Pienessä yksikössä vastuuhenkilö voi osallistua myös hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Työaika on kuitenkin järjestettävä niin, että hänellä on riittävät edellytykset hoitaa tarvittava viranomais- ja muu yhteistyö sekä muut hallinnolliset tehtävät. Vastuuhenkilö ei siis pääsääntöisesti voi olla työvuorolistoilla yhtenä kolmivuorotyötä tekevistä työntekijöistä. (ks. HE 302/2011.) Kaste- ohjelmassa on mm. annettu ohjausta johtamiskäytäntöjen uudistamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitotyössä (esim. STM julkaisuja 2009:18, Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle - toimintaohjelma) Laadunhallinta ja omavalvonta Asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Asiakaslaki 4 ). Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Laatuun kuuluu myös kyky kohdentaa voimavarat ensisijaisesti eniten tarvitseville. Toimiva omavalvontajärjestelmä on välttämätön edellytys sille, että toiminnan riskit tunnistetaan ja ne pyritään poistamaan jo ennen kuin virhe tai vahinko ehtii tapahtua. Valvontaohjelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake sopii käytettäväksi myös omavalvonnan pohja-asiakirjana. Lomake antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota ja siinä on kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset. Omavalvonta voidaan myös liittää palveluntuottajan käytössä jo olevaan laatujärjestelmään. Omavalvontaa on myös käsitelty valvontaohjelman yleisessä osassa. Valvira antaa vuoden 2011 loppuun mennessä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain (922/2011) antaman valtuutuksen nojalla määräyksen yksityi- 15

16 sen sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelman laadinnasta, sisällöstä ja seurannasta Yhteistyö ja verkostot Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen asianmukainen järjestäminen edellyttää eri viranomaisten ja toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Yhteistyön tarkoituksena on taata, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja turvallisesti. (Päihdehuoltolaki 9, Mielenterveyslaki 5 ) 3.2 Henkilöstö Valvonta kohdistuu näihin Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Sosiaalihuollon päihdehuoltoyksiköiden henkilöstöä koskeva Valviran ohje ( ) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 53 STM julkaisuja: Täydennyskoulutusopas 2006:6 Vaadittava/Suositeltava taso Henkilöstöllä on kelpoisuuslain ja Valviran sosiaalihuollon päihdehuoltoyksiköiden henkilöstöä koskevan ohjeen ( ) mukainen kelpoisuus Henkilöstömitoitus ja rakenne Mitoitus on laatusuositusten mukainen: Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus STM:n julkaisuja Mielenterveyskuntoutujien palvelut: 2007:13 tarpeen mukaan vähintään 0,4-0,8 työntekijää/asiakas Päihdepalvelujen laatusuositukset STM:n julkaisuja 2002:3 Päihdekuntoutuslaitoksessa tään 0,5 työntekijää/asiakas vähin- Laitosmuotoisessa huoltosuhteisessa palveluasumisessa vähintään 0,3 työntekijää/asiakas Avustavaa henkilöstöä lisäksi 0,1-0,15 työntekijää/asiakas Kaikissa vuoroissa on koulutettuja työntekijöitä Täydennyskoulutus ja työnohjaus on järjestetty Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on määritelty kelpoisuuslaissa (272/2005). Oikeudesta toimia sairaanhoitajan ja muissa terveydenhuollon tehtävissä on säädetty terveydenhuollon ammat-

17 tihenkilöistä annetussa laissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Toimintayksikön vastuuhenkilöltä edellytetään kelpoisuuslain 10 4 momentin mukaisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. Riittävä johtamistaito edellyttää joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Valvontaviranomaiset katsovat, että riittävän johtamistaidon saavuttaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta. Ammatillisen asiakastyötä tekevän henkilöstön tehtävissä edellytyksenä on kelpoisuuslain 11 :n mukaisesti tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Erityisesti päihdekuntoutuksessa hyödynnetään vertaistukea ammatillisen koulutuksen saaneen henkilöstön ohella. Yksikön toiminnan on kuitenkin perustuttava sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen omaavan henkilöstön antamaan hoitoon ja kuntoutukseen. Kouluttamatonta henkilöstöä voidaan käyttää vapaaehtoistyöntekijöinä ja yksikön toiminnan tukena. Jo toiminnassa olevien yksiköiden on huolehdittava siitä, että ammatillisissa tehtävissä työskentelevä ammattiin kouluttamaton henkilöstö suorittaa vähintään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 631/1998 mukaisen päihdetyön ammattitutkinnon. (Valviran ohjauskirje sosiaalihuollon päihdehuollon yksiköiden henkilöstömitoituksesta). Mielenterveyspalveluista annetun kehittämissuosituksen mukaan palveluasumisyksikön vastuuhenkilöllä on oltava mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä on oltava lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto. (STM suositus 2007:13.) Tavoitteena on, että kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Perusteluna tälle on muun muassa lääkehoidon asianmukainen hoitaminen ja yksikön kokonaistilanteen hallinta. Lisäksi työvuoron aikana voi sattua yllättäviä tilanteita, jotka edellyttävät ammatillista vastuun ottamista. (STM suositus 2007:13.) Henkilökunnan on oltava riittävän kielitaitoista, jotta asiakkaat saavat palvelun omalla kielellään Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön määrä, osaaminen ja työhyvinvointi varmistavat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden. Tarvittavan henkilöstön määrän ja osaamisvaatimusten arvioinnin lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Akuutti, lyhytaikainen laitoskatkaisuhoito vaatii moniammatillista, ympärivuorokautista henkilökuntaa. Jos asiakkaiden ongelmiin liittyy aggressiivista käyttäytymistä, vaatii hoito enemmän koulutettua, ammattitaitoista henkilökuntaa kuin esimerkiksi pitkäaikainen yhteisöhoito, joka perustuu edellisiä enemmän yhteisön jäsenten osallistumiseen yhteisön toimintaan. Mielenterveyskuntoutujilla voi esiintyä myös päihteiden ongelmakäyttöä ja päihdekuntoutujilla mielenterveysongelmia. Heitä hoitavissa yksiköissä tarvitaan henkilökuntaa, jolla on riittävä ammattitaito molempien kohtaamiseen. Henkilöstömää- 17

18 18 rään vaikuttavat myös yksikön paikkaluku tai koko, tilat ja toimintaperiaatteet sekä asiakkaiden ikä, monipäihteisyys sekä muiden sosiaalisten tai terveydellisten ongelmien laajuus ja vakavuus. Myös yksikön sijainti ja ympäristön olosuhteet sekä mahdollisuudet tarvittaessa ulkopuoliseen apuun on otettava arvioinnissa huomioon. Henkilöstö on mitoitettava niin, että jokaisessa työvuorossa on riittävästi henkilökuntaa asiakkaiden tarpeiden mukaisen palvelun järjestämiseen. (STM suositus 2007:13.) Yksikön on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja muiden erityistyöntekijöiden antamat palvelut. Myös lääkehoidon on toimittava, ja työmenetelmien on tähdättävä asukkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntouttamiseen. Tärkeää on myös mahdollisuus saada tarvittaessa konsultaatiopalveluja. Esimerkiksi psykiatrin konsultaatiolla voidaan usein välttää psykiatriseen sairaalahoitoon joutuminen. Asiakkaiden käytettävissä pitää olla myös sosiaalityöntekijän palveluita. (Sosiaalihuoltolaki 39, asiakaslaki 4 ja 5.) Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vastuuhenkilöltä edellytetään mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaalitai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä pitää olla lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto. Henkilöstöstä 1/3 on oltava korkeakoulun- tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Henkilöstöä on oltava vähintään 0,40-0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti riippuen kuntoutujien avun tarpeesta. (STM suositus 2007:13.) Päihdeongelmaisten ympärivuorokautisessa katkaisu- tai vieroitushoidossa henkilöstön mitoitus edellyttää 0,8 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Joidenkin asiakasryhmien, kuten sekakäyttäjien, psyykkisistä ongelmista kärsivien tai päihtyneiden hoidossa ammattikoulutetun henkilöstön tarve saattaa olla 1,5 työntekijää asiakasta kohden tai sitäkin enemmän. (STM suositus 2002:3) Päihdekuntoutuslaitoksessa on oltava 0,5 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta asiakastyöhön osallistuvaa työntekijää kuntoutettavaa asukasta kohden. Heistä vähintään puolella pitää olla vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Laitosmuotoisessa huoltosuhteisessa palveluasumisessa (ikääntyneiden huoltokodit tms.) kohtuullisena henkilöstön vähimmäismitoituksena voidaan pitää 0,3 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Henkilöstötarve on kuitenkin tätä suurempi, mikäli asiakkailla on esim. muistihäiriöistä johtuvia erityisen tuen tarpeita. Polikliinisissa palveluissa sekä akuutissa laitoshoidossa työvuorot ja henkilöstömitoitus on järjestettävä siten, että toimintayksikössä on aina vähintään kaksi työntekijää. Samoin muissa yksiköissä, joissa toiminta ja turvallisuus sitä edellyttävät. Päihdekuntoutuslaitoksissa on oltava vähintään yksi kokopäiväinen psykiatrinen sairaanhoitaja. (STM suositus 2002:3) Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Lähiesimiehet lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka he tosiasiallisesti käyttävät hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. Henkilöstömitoitusta laskettaessa mukaan otetaan tosiasiallisesti läsnä oleva henkilökunta eli miehitetyt vakanssit. Mikäli yksikössä toimii ammatilli-

19 sesti kouluttamatonta henkilöstöä, esim. laitosapulaisia, jotka osallistuvat hoitotyöhön, heidän työpanoksensa lasketaan mukaan mitoitukseen tosiasiallisesti hoitoon käytetyn osuuden mukaisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus.(laskentatavasta ks. STM ja Kuntaliitto: ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, Valviran ja AVIen luparyhmän linjaus ) Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Linjausta voidaan analogisesti soveltaa myös sosiaalihuollon tehtäviin. Sen mukaan Opiskelijat voivat toimia alansa tehtävissä siinä vaiheessa, kun tutkinnosta on suoritettu vähintään 2/3. Heidän on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Näin ollen he eivät voi esim. toimia yksin vuorossa. Mikäli yksikön vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva kouluttamaton hoitotyöhön osallistuva työntekijä hankkii ammatillista kelpoisuutta oppisopimuskoulutuksella työpaikallaan, hänen opiskelun aikana tekemänsä hoitotyön osuus voidaan kuitenkin lukea mitoitukseen samalla osuudella kuin ennen koulutuksen aloittamistakin. Käytännön työelämäjaksoilla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen. Asiakastyön lisäksi yksikössä on oltava henkilökuntaa siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tukitehtäviin. Näihin tarvitaan noin 0,1-0,15 henkilön työpanos asukasta kohden. Epäkäytännölliset toimitilat tai muut vastaavat seikat taikka toisaalta uudet toimintojen järjestämistavat voivat kuitenkin vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Ostopalveluita käytettäessä sovelletaan mitoitusperusteita laskennallisesti Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi Kannustava ja motivoiva palkitseminen, mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja osaamista, mahdollisuus edetä uralla ja osallistua työnohjaukseen, samoin kuin terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä tukevat toiminnot parantavat työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työhyvinvointiin kuuluvat myös turvalliset työskentelyolosuhteet. Asiakkaiden ja työntekijöiden erilaiset kulttuuriset taustat tuovat myös toiminta- ja työyhteisöihin uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioitujen osaamistarpeiden mukaisesti. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 18 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Päihdepalvelujen asumispalveluissa joudutaan jatkossa korostamaan lääketieteellistä osaamista, sillä asukkaat ovat usein monisairaita ja monien päihteiden (esim. huumeet ja lääkkeet) käyttäjiä. Mukana on myös ikäänty- 19

20 neitä henkilöitä. Päihdeyksiköissä tarvitaan usein psykiatrista lisäosaamista ja mielenterveysyksiköissä päihdeosaamista. Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen henkilökunnan on osallistuttava säännöllisesti työnohjaukseen. On tarpeen järjestää myös debriefingtoimintaa erityistilanteissa. 3.3 Toimitilat Asiakkaiden osallisuuden ja tasavertaisuuden kannalta on oleellista, miten asumispalvelut on yhdyskunnassa sijoitettu. Valtioneuvosto on kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämiseen liittyen tehnyt periaatepäätöksen, jossa se suhtautuu kielteisesti kehitysvammaisten asumispalveluiden keskittymiin. Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Kuntaliitto antoivat vuonna 2010 periaatepäätöksen pohjalta kehitysvammaisten asumisen järjestämisestä yhteisen kuntakirjeen, jossa myös ilmaistaan kielteinen kanta asukaskeskittymiin. Myös Valvira ja aluehallintovirastot suhtautuvat kielteisesti asumiskeskittymiin. Yksittäisiä lupahakemuksia arvioitaessa kiinnitetään huomio myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. (Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen: ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Kuntakirje. Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö, Kuntaliitto; Valviran ja AVIen luparyhmän linjaus 03/2011.) Valvonta kohdistuu näihin Yhteiset tilat SHL 11 (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Vaadittava/Suositeltava taso Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan ja yksilöllisen kuntoutumisen Henkilökohtaiset asunnot STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 ARA suunnitteluopas Yhden hengen huoneen pinta-ala vähintään 20m 2 - Kahden hengen huoneita pinta-ala (vähintään 30 m 2 )/ lkm Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy STM:n Turvallisuussuunnitelmaopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille 2005:13 Kameravalvonta Perustuslaki 10, Rikoslaki 24 luvun 6, 11 Ryhmäkoti: yhteisten ruokailu-, oleskelu-, sauna ja kodinhoitotilojen pinta-ala asukasta kohden asukashuoneet mukaan lukien (vähintään 40 m 2 ) Riskit on arvioitu, tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti Vain perustellusta syystä; rekisteriseloste laadittu Mielenterveys- ja päihdehuollon laatusuosituksissa (STM 2002:3, STM 2007:13) ja Aran suunnitteluoppaassa on annettu tilamitoituksia koskevia ohjeita (ARA suunnitteluopas 2011). Valvira ja aluehallintovirastot ovat tehneet linjauksensa näiden pohjalta. 20

21 STM 2002 STM 2007 ARA 2011 Valvira+ AVIt 1 h 15 m 2 + erill. väh. 15 m 2, väh 25 m 2 20 m 2 asukashuone wc uudet 20 m 2 ; (sis wc 4-5 erilliset tai m 2 ) yhteiset saniteettitilat 2 h 20 m 2 30 m 2 40 m 2 asukashuone ryhmäasuminen m 2 /asukas m 2 / 40 m 2 m 2 /asukas asukas soluasunto 20 m 2 erillinen asunto m 2 yksikön koko erillinen tai erillinen tai rivitalo enint. 15 asuntoa kerrostalo: rivitalo enint. 15 asuntoa kerrostalo: asuntoa asuntoa Yhteiset tilat Oikeus turvalliseen asumiseen ja yksityisyyteen ovat perusoikeuksia. Laadukkaan asumisen kriteerit ovat erilaisilla asiakasryhmillä yhtäläiset. Tilaratkaisuissa on otettava huomioon myös se, että rajoittuneesta toimintakyvystään huolimatta asiakas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Laitoshuoltoa toteutettaessa pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää asiakkaan kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä (Sosiaalihuoltoasetus 607/ ). Tilasuunnittelu lähtee toimintayksikön toiminta-ajatuksesta. Jos tavoitteena on itsenäinen asuminen, suunnitellaan henkilökohtaiset asunnot siitä lähtökohdasta, että asiakas huolehtii kaikista arjen toimista omassa asunnossaan, ja yhteisten tilojen merkitys on vähäisempi. Jos taas toimintaajatuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, on kaikille yhteisillä tiloilla suurempi merkitys. Tilojen on silloin mahdollistettava yhteiset ruokailut ja muut kokoontumiset sekä ulkopuolisten vierailut. Kaikkien uusien ja peruskorjattavien tilojen on oltava esteettömiä. Esteettömyydellä mahdollistetaan tilojen joustava käyttö ja muunneltavuus. Pitkäaikaista hoitoa tarjoavissa yksiköissä on oltava mahdollisuus myös osallistua lähiyhteisön toimintaan ja kanssakäymiseen mahdollisimman esteettömästi. (ks. esim. ARA 2011.) Asumispalveluyksikön sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon kuntoutujien päivittäisten palvelujen, kuten terveydenhuolto-, kauppa-, kulttuurija liikennepalvelujen saatavuus. Asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle on syytä välttää. Valvira ja AVIt suhtautuvat kielteisesti eri erityisryhmille tarkoitettujen asumispalvelujen keskittämiseen samalle alueelle. Asuntokeskittymät synnyttävät eristäviä toimintakulttuureja, jotka heikentävät yksilön toimintakykyä ja syrjäyttävät tavallisesta elä- 21

22 mästä. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. Asuminen on järjestettävä mahdollisimman lähellä kuntoutujan lähipiiriä. Kotikunnan ulkopuolelle siirtyminen perustuu kuntoutujan omaan toiveeseen, ja tällöin määritellään selkeästi, miten asukkaan tarvitsemat sosiaalija terveyspalvelut järjestetään. Palvelujärjestelmän pitäisi kuitenkin tarjota erilaisia vaihtoehtoja, jotta ihmisten erilaiset tarpeet, toiveet ja valinnanvapaus asumisen suhteen voitaisiin ottaa huomioon. Palveluja kilpailutettaessa on otettava huomioon kuntoutujan lähipiiri ja asumisen jatkuvuus. (esim. STM suositus 2007:13.) Toimintayksikössä on oltava myös henkilökunnalle riittävät ja asianmukaiset sosiaalitilat. Toimitiloissa on otettava huomioon työsuojeluun ja - turvallisuuteen liittyvät tekijät. Ryhmäasumisessa henkilökunnan tilat on eriytettävä selvästi asukkaiden henkilökohtaisista asunnoista. (STM suositus 2007:13, ARA 2011.) Henkilökohtaiset asunnot Asumispalveluissa on noudatettava aina yleisiä asuinhuoneelle asetettuja vaatimuksia (ks. esim. ARAn suunnitteluopas 2011). Asumispalveluyksikköä suunniteltaessa ja rakennettaessa on huomioitava erityisesti asiakkaan oikeus yksityisyyteen. Asuminen perustuu huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen, ja kuntoutus- ja muista palveluista on laadittava erillinen sopimus. Jokaisella henkilöllä pitää olla oma huone. Asumispalveluyksiköiden on oltava kodinomaisia ja niiden on sovelluttava myös pitkäaikaiseen asumiseen. Annettaessa uusia lupia ympärivuorokautiseen asumiseen, kuntoutujan huoneen pitäisi wc- ja pesutilat sekä ruoanvalmistustila mukaan lukien olla vähintään 20 neliötä. Mielenterveyskuntoutuja asuu asumisyksikössä yleensä pitkään. Silloin asunto on asiakkaan koti, jossa hän elää omalla tavallaan. Ryhmäasumisessa yhteistä keittiö-, ruokailu-, oleskelu- ja sauna- sekä kodinhoitotilaa on oltava vähintään 40 neliötä asukasta kohden asukashuoneet mukaan lukien. Keittiötilat voivat olla yhteiset, mutta yksikössä pitää olla myös asuntoja, joissa on esim. minikeittiö, jotta asukas voi harjoitella itsenäistä selviytymistä. Asukkaalle on aina varmistettava myös riittävä yksityisyys. Uusissa ja peruskorjatuissa asumispalveluyksiköissä jokaisessa huoneessa on oltava oma wc, suihku ja keittomahdollisuus. (esim. STM suositus 2007:13.) Hyvä äänieristys lisää kuntoutujan yksityisyyttä ja viihtyvyyttä. Pariskunnille on varattava mahdollisuus asua yhdessä silloin, kun kumpikin sitä haluaa. Kahden hengen huoneen/asunnon on oltava vähintään 30 neliötä. (STM suositus 2007:13.) Pitkäaikaisessa palveluasumisessa asukas kalustaa huoneensa yleensä omilla kalusteilla. Lyhytaikaisessa asumisessa, tai jos asiakkaalla ei ole omia huonekaluja, huoneet kalustetaan valmiiksi asukkaan erityistarpeet 22

23 huomioon ottaen. Asukkaiden saatavilla tulee olla myös riittävästi jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Toimintayksiköllä pitää olla pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma sekä turvallisuusselvitys (Pelastuslaki 379/2011). Pelastussuunnitelman toimivuutta on tärkeää harjoitella yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. ( Lääkehoidon turvallisuus varmistetaan lääkehoitosuunnitelmaa noudattamalla (STM opas 32/2005). Toimintayksikön johdon on varmistettava, että henkilökunnan ensiapuvalmiudet ovat ajan tasalla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluja järjestettäessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota tapaturmien ehkäisyyn sekä tupakoinnista ja päihteiden käytöstä aiheutuviin riskeihin. Kalusteiden ja laitteiden sijoittelulla voidaan parantaa asumisturvallisuutta. Turvallisuusriskien arviointi on monialaista asiantuntijayhteistyötä muiden viranomaisten ja sidosryhmien, kuten pelastus-, poliisi-, terveydensuojelu-, työsuojelu-, tuotevalvonta- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Riskien arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon yksikön sisäiset ja ulkoiset uhat, joita ovat muun muassa tupakointi, päihteiden käyttö, lääkkeiden käyttö, aggressiivisesti ja väkivaltaisesti käyttäytyvät (tunkeutujat, vieraat tai asiakkaat), yksikön energiahuollon haavoittuvuus ja vesihuoltoon liittyvät ongelmat. Paloturvallisuus on tärkeää ottaa huomioon kalustuksen ja sisustuksen suunnittelussa ja materiaaleissa. Palon syttymisen riskiä voidaan myös vähentää erilaisin teknisin ratkaisuin. Tapaturmien ja vahinkojen tapahtumapaikat ja ajankohdat on kirjattava ja analysoitava yksityiskohtaisesti ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jos jollekin henkilölle sattuu usein tapaturmia, on syytä kiinnittää erityistä huomiota hänen kuntoutuksensa laatuun ja ottaa se huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten toimintakyky voi olla heikko, joten kodin turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Psyykkiset, kognitiiviset, sosiaaliset ja fyysiset toimintakyvyn puutokset altistavat tapaturmille ja onnettomuuksille. Turvallinen koti mahdollistaa aktiivisen elämäntavan ja tukee toimintakyvyn ylläpitämistä. Toimintakyvyn säilyminen vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia sekä turvaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Asumispalveluyksiköihin on tarvittaessa asennettava huoneistokohtainen automaattinen sammutusjärjestelmä Kameravalvonta Kameravalvonta on sallittua vain, jos se täyttää lainsäädännön vaatimukset. Rikoslaissa (531/2000) on säädetty rangaistavaksi muun muassa henkilön oikeudeton katselu tai kuvaaminen teknisellä laitteella (salakatselu) ja vastaavasti oikeudeton kuuntelu teknisellä laitteella (salakuuntelu) kotirauhan suojaamassa paikassa, kuten asunnoissa. Salakatselusäännöksen perusteella kiellettyä on myös henkilön teknisellä laitteella tapahtuva katse- 23

24 lu tai kuvaaminen esimerkiksi käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa. Jos kameravalvonta on tallentava, siihen on sovellettava henkilötietolain (523/1999) säännöksiä riippumatta siitä, kuinka kauan tietoja säilytetään. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että kameravalvonnan pitää olla rekisterinpitäjän toiminnan kannalta asiallisesti perusteltu. Mikä tahansa tarkoitus ja toteuttamistapa ei oikeuta kameravalvontaan yleisissäkään tiloissa, joissa oleskelevien katselun on tapahduttava yksityisyyttä loukkaamatta. Avoimuuden periaatteen noudattaminen on tärkeää arvioitaessa kameravalvonnan laillisuutta. Valvonnan piiriin tulevien ja etenkin sen piirissä pidempään tai toistuvasti olevien tulisi tietää kameravalvonnasta. (Suomen perustuslaki 8, Rikoslaki 24 luku 6-7, Henkilötietolaki, Tietosuojavaltuutetun toimiston opas Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely ). 3.4 Asiakkaan asema ja oikeudet Valvonta kohdistuu näihin Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen Asiakaslaki (812/2000) 7, 8 ja 9 SHL (710/1982) 40a Päihdehuoltoasetus (653/1986) 2 Vaadittava/Suositeltava taso Hoidon tarpeen arviointi perustuu toimintakyvyn arviointiin Asiakkailla on ajantasaiset kirjalliset palvelu-, kuntoutus- tai hoitosuunnitelmat Asiakasmaksut Asiakasmaksulaki (734/1992) ja asetus (912/1992) Maksuja kohtuullistetaan tarvittaessa Pakotteet, rajoitukset ja eristäminen Päihdehuoltolaki 26 ja 27 (1986/41) Rajoitteita käytetään vain tahdosta riippumattomassa hoidossa rajatusti poikkeustilanteissa. Niistä on asianmukaiset ohjeet sekä kirjaukset asiakastiedoissa. Asiakkaan asemaa koskevat perussäädökset on kuvattu sosiaalihuollon valvontaohjelmien yleisessä osassa Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perustana on hänen toimintakykynsä arviointi. Toimintakyvyn muutoksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Toimintakyvyn arviointi on moniammatillista, hoito- ja sosiaalityön, lääketieteen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyötä. Kun asiakasta hoitavat eri henkilöt ja hän saa palveluja monilta eri alojen ammattihenkilöiltä, on sovittava siitä, kenellä on pää- ja koordinaatiovastuu palvelutarpeen arvioinnista ja sen jälkeen tarvittavista toimenpiteistä kuten hoito- ja palvelu- 24

25 suunnitelman laatimisesta sekä sovitun suunnitelman toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimintakyvyn arvioinnin tukena on tarpeen hyödyntää käytettävissä olevia mittareita tai useamman mittarin sisältäviä arviointijärjestelmiä, jotka mittaavat toimintakyvyn ja palvelutarpeen eri ulottuvuuksia sekä ympäristöä erilaisin ja erisuuruisin painotuksin. Mittarit on valittava käyttötarkoitus huomioiden huolellisen perehtymisen perusteella. Valinnan tulisi perustua riittävään näyttöön välineiden validiteetista, luotettavuudesta sekä käytettävyydestä. Valintaan tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta. Työntekijät on perehdytettävä ja koulutettava käyttämään mittareita. (Ks. Asiakkaiden varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti asiakkaalle itselleen tai hänen omaisilleen. Jos yksikössä säilytetään asiakkaiden rahaa, jokaisen asiakkaan rahankäytöstä on pidettävä kirjanpitoa. Rahat ja niitä koskeva kirjanpito on säilytettävä lukitussa kaapissa. Henkilölle voidaan maistraatissa tai tuomioistuimessa määrätä edunvalvoja, jos edunvalvojan määräämisen edellytykset täyttyvät (Laki holhoustoimesta 442/1999) Asiakasmaksut Asiakasmaksuja on käsitelty sosiaalihuollon valvontaohjelmien yleisessä osassa. On muistettava, että asiakasmaksut on sovitettava yhteen ja kohtuullistettava niin, etteivät asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarannu (asiakasmaksulaki 11 ) Pakotteet, rajoitukset ja eristäminen Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa päihdehoidossa ja sielläkin rajatusti poikkeustilanteissa (päihdehuoltolaki 26 ja 27 ). Rajoitteiden käyttämisestä on oltava kirjalliset ohjeet, ja toimeenpannut rajoitteet pitää kirjata asiakastietoihin alkamis- ja päättymisaikoineen. Pakotteiden ja rajoitteiden käytön valvonnasta on oltava ohjeet yksikön omavalvontasuunnitelmassa. Jos jonkun asukkaan toimintaa joudutaan rajoittamaan usein, on mietittävä, onko hänen hoitonsa tai lääkityksensä oikea ja sopiiko asumisyksikkö hänelle. Päihde- ja mielenterveysyksiköissä voi olla käytäntöjä (säännöt ja sopimukset), jotka rajoittavat asukkaiden toimintavapautta, mutta eivät ole varsinaisia pakkoja perusoikeuksien rajoittamisen mielessä. Säännöillä ja sopimuksilla edistetään kuntoutumista ja ne ovat osa hoitoa. Niillä voidaan muun muassa kieltää päihteiden käyttöä, estää aggressiivista käytöstä ja sopia huumetestauksista. Sääntöjen on oltava asiallisia ja tarkoituksenmukaisia ja soveltamisen pitää perustua yksilölliseen tilanteen harkintaan. Huumeongelmaisten hoitoa koskevassa Käypä hoito -suosituksessa mainitaan mahdollisuus käyttää hoidon tukena hoitosopimusta, jonka tarkoituksena on parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja siten myös hoitotulosta. Lisäksi samanaikaisesti huumeongelman kanssa esiintyvän antisosiaalisen persoonallisuushäiriön hoidossa suositellaan noudatettavaksi selkeää ohjelmaa, josta tehdään hoidon alkaessa potilaan kanssa sopimus. Yhteistä sopimuksille on rajojen asettaminen hoidettavalle. Hoitosopimukseen kirja- 25

26 taan hoidon lääketieteelliset perusteet sekä se, miten hoitoa voidaan yksikössä turvallisesti toteuttaa. Hoitosopimuksella ei kuitenkaan ole juridista asemaa. 3.5 Asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus Valvonta kohdistuu näihin Vaadittava/Suositeltava taso Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta ja tukitoimia kuntoutussuunnitel- Asiakkaalle järjestetään palveluita STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 massa määritellyn mukaisesti Terveyden- ja sairaanhoito STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 Toimintakyvyn kehitystä seurataan mittareilla Lääkehuolto STM:n julkaisu2005:32: Turvallinen lääkehoito-opas Yksikön terveydenhuollon palvelut on järjestetty Asiakkaan terveydentilaa seurataan säännöllisesti Asiakkaat saavat tarvitsemansa sairaanhoidon. Yksiköllä on oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Asiakkaan saamat palvelut ja tuki määritellään henkilökohtaisessa kuntoutussuunnitelmassa (päihdehuoltoasetus 2 ) ja/tai hoito- ja palvelusuunnitelmassa (asiakaslaki 7 ). Se laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa, sijoittajan (kunnan) ja toimintayksikön edustajien yhteistyönä. Sosiaalihuollon toimintayksikön tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellyt palvelut ja tuen. Vastuu tästä on sekä palvelun tuottajalla että toimintayksikön vastaavalla johtajalla. Henkilökunnan on huolehdittava siitä, että jokapäiväisissä toiminnoissa jokaisen asiakkaan perustarpeet täytetään. Asiakkaan hoidossa ja kohtelussa on noudatettava ihmisarvoisen asiakkuuden eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Toimintayksikön on huolehdittava myös siitä, että hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä yksikön ja sijoittavan kunnan kanssa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutuksen pitää olla monimuotoista. Se on osa hoitoprosessia, joka alkaa akuuttivaiheen varhaiskuntoutuksessa ja jatkuu tarvittaessa yksilöllisesti räätälöitynä psykososiaalisena ja ammatillisena kuntoutuksena. Monimuotoiset kuntoutuspalvelut edistävät 26

27 kuntoutujan siirtymistä tehostetusta palveluasumisesta itsenäisempiin asumisen muotoihin. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja palvelujen kokonaisuutta koskevien suositusten tavoitteena on turvata pysyvä asuminen asiakkaan omassa kodissa. Paluu omaan kotiin varmistetaan myös kodin ulkopuolisten hoitojaksojen jälkeen. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä omassa asunnossa että asumispalveluyksikössä asuville. (STM suositukset 2002:3 ja 2007:17). Asumisesta ja kuntouttavista palveluista on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee kuntoutujan itsenäistä suoriutumista elämässä. Kuntoutustarve pitää ottaa huomioon toimintayksikön toimintasuunnitelmassa, henkilöstörakenteessa sekä asiakkaita koskevissa sopimuksissa ja suunnitelmissa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvan toiminnan pitää olla kuntoutuslähtöistä ja joustavaa. (STM suositus 2007:13.) Päihdekuntoutuksessa käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit. Päihdetestauksia voidaan tehdä vain asiakkaan suostumuksella ja vain hoidon tukena. Testin tulos on luottamuksellinen. Se hoitopaikka, jossa asiakkaan palvelu aloitetaan, vastaa asiakkaan hoidosta siihen asti, kun hän mahdollisesti siirtyy jatkohoitopaikkaan. Tarvittaessa asiakasta autetaan myös palveluun liittyvien maksujen järjestelyssä. (STM suositus 2002:3, STM selvitys 2009:3.) Terveyden- ja sairaanhoito Kunnalla on kokonaisvastuu asukkaittensa terveydenhuollosta. Sosiaalihuollon asumispalveluiden piirissä olevien kuntalaisten terveydenhuollosta vastaa kunnan terveyskeskus ja viime kädessä terveyskeskuksen vastaava lääkäri (terveydenhuoltolaki 13, 24, 25.) Asiakkailla on oikeus kunnan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja kotisairaanhoidon sekä erikoissairaanhoidon palveluihin. Palvelujen tarve kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaalle on järjestettävä tarvittavat palvelut ja hoito, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa. Hoitoon on järjestettävä tarvittavat kuljetukset. Yksityisen toimintayksikön lääkäripalvelut voidaan järjestää toimintayksikössä itse (esim. tekemällä sopimus yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisen ammatinharjoittajan kanssa) tai kunnallisten tai yksityisten terveyspalveluiden avulla. Asiakkaiden terveydentilaa on seurattava jatkuvasti, suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tiedot pitkäaikaissairauksista. Hoitoa tarvitsevalla on oltava mahdollisuus saada tarvittavat terveydenhuollon palvelut, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa. Hoidon toteuttamisesta on annettu Käypä hoito -suosituksia. Terveyskeskuksen kanssa on syytä sopia selkeästi toimintatavoista, joita noudatetaan esim. kiireellisissä tilanteissa sekä pitkäaikaissairauksien seurannassa asiakkaiden hoidon toteuttamiseksi. 27

28 Lääkäri vastaa lääkkeiden määräämisestä ja lääkemääräysten oikeellisuudesta. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) Mielenterveyskuntoutujilla on usein säännöllistä laboratoriokoeseurantaa vaativia lääkityksiä, joten on tärkeää varmistaa, miten laboratorioseurannat hoidetaan. Valvira ja Fimea ovat antaneet yhteisen ohjeen asiakkaiden omien lääkkeiden säilyttämisestä ja hävittämisestä (Valviran ohjekirje 3/2011). Opioidiriippuvaisten korvaushoidon arviointi ja toteutus tehdään terveydenhuollon yksiköissä. Yksiköillä tulee olla nimettynä yksikön palveluksessa oleva, hoidosta vastaava laillistettu lääkäri, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys tai vähintään kahden vuoden työkokemus päihdehuoltoalalta Suomessa. Työkokemuksen on sisällettävä myös opioidikorvaushoidon antamista. Yksikössä pitää olla mahdollisuudet korvaushoidossa käytettävien lääkkeiden asianmukaiseen säilyttämiseen sekä huumausainekirjanpitoon ja potilasasiakirjamerkintöihin. (STM:n asetus 33/2008.) Lääkehoito Yksikön lääkehoito on järjestettävä asukkaiden tarpeen mukaisesti. Kaikkien lääkehoitoa antavien toimintayksiköiden on laadittava STM:n oppaan 2005:32 Turvallinen lääkehoito -mukainen lääkehoitosuunnitelma. Valvontakäynnillä tarkistetaan, onko yksiköllä oma lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelmassa määritellään eri henkilöstöryhmien vastuut ja oikeudet lääkehoidon antamisessa. Lääkehoitosuunnitelman liitteenä pitää olla yksikön työntekijöille myönnetyt lääkkeenantoluvat. Lääkkeet on säilytettävä lukittavissa, vaikeasti murrettavissa kaapeissa ja tilassa, jonka ovi voidaan lukita. Myös lääkkeiden mahdollisesta kylmäsäilytyksestä on huolehdittava. Lääkekaapin avain annetaan lääkehuollosta henkilökohtaisesti vastaavalle ja avain on vain niillä, jotka saavat jakaa lääkkeitä. Toimintayksikössä on seurattava lääkkeiden kulutusta. Valvontakäynnillä tarkistettaviin asioihin kuuluu myös se, onko asiakkailla huoneissaan lääkkeitä. Lääkkeiden jakaminen tapahtuu joko ostopalveluna (apteekkien lääkejakelu) tai siitä huolehtivat asiaan perehdytetyt henkilöt, jotka ovat saaneet toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalta lääkäriltä luvan lääkkeiden annosteluun. Sairaanhoitajalla on jo peruskoulutuksensa perusteella tähän oikeus. Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri on vastuussa yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Hän määrittelee lääkehoidon vaatimustason sekä osaamisen ja koulutuksen tason ja antaa kirjalliset luvat. Lääkäri vastaa lääkkeiden määräämisestä ja lääkemääräyksen oikeellisuudesta (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Lääkehoitosuunnitelman liitteenä on oltava luvat lääkkeenanto-oikeuksista. 28 Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan opioidiriippuvaiselle voidaan tehdä apteekkisopimus. Sopimuksessa potilas sitoutuu noutamaan sopimuksen mukaiset lääkkeet vain yhdestä apteekista ja sitoutuu siihen, että apteekki voi välittää hoitoa koskevaa tietoa häntä hoitavalle lääkärille ja tiedon apteekkisopimuksesta muille apteekeille. (STM asetus 33/2008.) Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa käytettyjen lääkeaineiden käsittelyssä, hävittämisessä ja kirjanpidossa on noudatettava, mitä huumausaineita ja huumausaineen valmistuksessa käytettäviä aineita koskevasta kirjanpito-

29 ja tietojenantovelvollisuudesta sekä huumausaineiden käsittelystä ja hävittämisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 1708/1993 säädetään Terveydensuojelu ja hygienia Toimintayksikön tiloissa on tehtävä myös tilojen terveydensuojelulain mukainen arviointi, jonka suorittaa kunnan terveydensuojelusta vastaava viranomainen. Yksityisen palvelutoiminnan lupahakemukseen ja ilmoitukseen on liitettävä terveydensuojeluviranomaisen lausunto (SosTMA yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1268/2005). Valvira on laatinut soveltamisohjeet terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta koskien mm. sosiaalialan laitoksia. Ohjeet ovat tulostettavissa Valviran nettisivuilta. Terveydensuojelulain mukaisen ilmoituskäsittelyn yhteydessä otetaan huomioon toiminnan luonne ja asiakasmäärä hygienia- ja olosuhdevaatimuksissa (mm. hygieniatilat, siivous, sisäilmaan vaikuttavat tekijät). Sellaisilla henkilöillä, jotka työssään yksikössä käsittelevät pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Se vaaditaan, jos toimintaan liittyy ruoan valmistamista, johon kuuluu ruoan kuumentamista, jäähdyttämistä tai valmistetun ruoan säilyttämistä (Elintarvikelaki 27 ). Hygieniapassia ei edellytetä niiltä työntekijöiltä, jotka ainoastaan koostavat aamu-, väli- tai iltapaloja niin sanotuista valmiista elintarvikkeista tai jakavat taikka tarjoilevat ruokia. ( 3.6 Asiakirjahallinto ja dokumentointi Asiakirjahallinto on käsitelty sosiaalihuollon valvontaohjelmien yleisessä osassa. Valvonta kohdistuu näihin Asiakirjahallinto ja dokumentointi Henkilötietolaki (523/1999) Julkisuuslaki (621/1999) Vaadittava/Suositeltava taso Yksikössä tehdään asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakas/potilaskirjaukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on yksikössä ohjeistettu Arkistolaki (831/1994) Rekisterinpitäjä on määritelty ja yksiköllä on arkistointisuunnitelma 29

30 1 Valvontaohjelma substanssialueen käsikirjana 1.1 Informaatio-ohjaus Valvontaohjelmat julkaistaan Valviran ja AVIen verkkosivuilla. Niiden valmistumisesta laaditaan erilliset tiedotteet verkkosivuille, kunnille ja palveluntuottajayhteisöille. Erityisesti korostetaan, että kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu, ja ne voivat käyttää tässä tukena Valviran ja AVIen valvontaohjelmia. Valvira ja AVIt järjestävät valvontaohjelmasta erilliset jalkautustilaisuudet keväällä 2012 virastojen koulutusohjelmissa määriteltävällä tavalla. Valvontaohjelmaa esitellään TERVE SOS 2012-tapahtumassa, Kuntamarkkinoilla, sekä muissa koulutustapahtumissa ja työkokouksissa. Kaikessa valvottavien ohjauksessa otetaan huomioon valvontaohjelmaan kirjatut linjaukset. 1.2 Lupahallinto Yksityistä ympärivuorokautista palvelutoimintaa ohjaa laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta. Se edellyttää, että palveluntuottaja hakee toiminnalleen luvan aluehallintoviranomaiselta tai Valviralta. Lupaa myönnettäessä tarkistetaan, että toiminnan perusedellytykset kuten tilat, toimintavälineet ja koulutetun henkilöstön määrä ovat kunnossa. AVIt ja Valvira arvioivat toiminnan asianmukaisuutta valvontaohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Lupamenettely toimii näin etukäteisvalvontana ja lupaprosessilla ehkäistään mahdollisia ongelmia jo ennakolta. Mikäli lupa myönnetään ehdollisena tai mikäli lupaviranomaisella on syytä epäillä palveluntuottajan mahdollisuuksia täyttää jatkuvasti lupaehdot, kohteet otetaan AVIn valvontaan. Valvonta voidaan tilanteen mukaan tehdä asiakirjapohjaisena tai liittää siihen valvontakäynti, jolloin valvontaohjelman tarkastuskertomuslomaketta käytetään tarkastuskäynnin ohella. Kun kokonaan uusi sosiaalihuollon palveluntuottaja on saanut ensimmäisen lupansa, aluehallintovirasto tekee toimintayksikköön valvontakäynnin ensimmäisen toimintavuoden kuluttua ja tarkistaa, että toiminta on lupaehtojen mukaista. Samalla palveluntuottajalle voidaan antaa ohjausta palvelun järjestämisestä ja vastata hänen mahdollisiin kysymyksiinsä Toimintakertomukset Yksityiset palveluntuottajat toimittavat vuosittain toimintakertomuksen aluehallintovirastoille. Niitä tarkasteltaessa arvioidaan, onko toiminta ollut edelleen lupapäätöksen mukaista. Samalla varmistetaan, että yksikössä toteutuvat valvontaohjelmassa esitetyt muut toiminnalle asetetut edellytykset. Mikäli havaitaan poikkeavuuksia tai puutteita, palveluntuottajalta pyydetään

31 selvitys ja tarvittaessa käynnistetään valvonta. Valvonta voidaan tilanteen mukaan toteuttaa asiakirjapohjaisena tai liittämällä siihen valvontakäynti käyttäen siinä valvontaohjelman mukaista tarkastuskertomuslomaketta. 1.4 Reaktiivinen valvonta Aluehallintovirastot ja Valvira käyttävät kantelujen, ilmoitusten ja muiden aloitteiden perusteella käynnistyvässä valvonnassa selvitystä pyytäessään perusasiakirjana apuna valvontaohjelman tarkastuskertomuslomaketta. Sitä käytetään sekä tarkastuskäynneillä että asiakirjapohjaisessa valvonnassa oli niin julkisten kuin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnassa. Silloin, kun tarkastuskäynti tehdään ennalta ilmoitetusti, lomake lähetetään tarkastettavaan yksikköön täytettäväksi ja palautettavaksi ennen tarkastuskäyntiä. Näin yksikkö tietää jo etukäteen, mihin asioihin valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota. Yksikön täyttämästä lomakkeesta valvova viranomainen saa ennakkoon käsityksen yksikön tilanteesta ja osaa arvioida, mihin asioihin tarkastuksessa pitää mahdollisesti paneutua tarkemmin ja mitkä voidaan jättää vähemmälle käsittelylle. 1.5 Muu valvonta ja ohjaus Valvontaohjelma toimii käsikirjana kaikessa substanssialueen ohjauksessa ja valvonnassa. Tarkastuskertomuslomake sisällytetään valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien rekisteriin (Valveri), ja tarkoituksena on, että se voidaan aikanaan täyttää sähköisesti suoraan järjestelmään. Kunnat valvovat alueellaan toimivia yksityisiä sosiaalihuollon palveluyksiköitä ja toimittavat aluehallintovirastolle jäljennökset omista tarkastuskertomuksistaan. Aluehallintovirastot ohjeistavat kuntia valvonnan suorittamisessa ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä. 31

32 2 Kohdennettu erityisvalvonta Vuonna 2012 valvotaan erityisesti Itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä yksiköiden omavalvontaa. Valvonnasta laaditaan erilliset toimeenpanosuunnitelmat, joissa sovitaan valvonnan yksityiskohtainen toteutus sekä Valviran ja AVIen työnjako. Ohjelmakauden muista mahdollisista erityisvalvonnan kohteista sovitaan erikseen. 32

33 3 Valvonnan tietoperusta Valvonnan tueksi ei tällä hetkellä ole riittävää, luotettavaa ja ajantasaista tietopohjaa. Tämä vaikeuttaa merkittävästi suunnitelmallisen, oikein kohdentuvan valvonnan toteuttamista. Valvira ja AVIt jatkavat yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa sen tiedonkeruun kehittämisestä niin, että se voisi tuottaa tilannekuvia, rekistereitä ja selvityksiä myös valvonnan tarpeisiin. 33

34 4 Tiedotus ja raportointi Valvira laatii valvontaohjelman toteutumisesta ja valvonnan tuloksista seurantaraportin. Tulokset ja raportti ovat julkisia ja niistä tiedotetaan kattavasti. 34

35 Lähteet Lainsäädäntö Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. 912/1992. Hallintolaki (434/2003) Henkilötietolaki 523/1999 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Laki yksityisestä sosiaalihuollosta (922/2011) Mielenterveyslaki (1116/1990) Pelastuslaki (379/2011) Perustuslaki (731/1999) Päihdehuoltolaki (41/1986) Päihdehuoltoasetus (653/1986) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Muut lähteet Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara. Suunnitteluopas. Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnitteluun Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. STM. Helsinki Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:25. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3 Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Helsinki

36 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Päihdepalvelujen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita STM ja Suomen kuntaliitto. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE -ohjelma , Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallinen suositus. STM, Stakes ja Suomen kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriön asetus buprenorfiinia tai metadonia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämisestä opioidiriippuvaisten vieroituksessa ja korvaushoidossa 33/2008. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta ja yksityissektorilla. STM julkaisuja 2007:8. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. STM julkaisuja 2007:14 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus asianmukaisuus/ohjeita ja hyviä käytäntöjä. ( ) Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2001:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen: ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Kuntakirje. Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö, Kuntaliitto. Valviran ja Fimean ohjekirje lääkehuollosta kotihoidosta. Valviran ohje 4/

37 OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut Tarkastuksen ajankohta [pvm] Tarkastuksen peruste [Lupatarkastus; Muutoslupa; Valvontatarkastus; Muu, mikä?] Lisätiedot [Kirjoita mahdollinen lisäselvitys tähän] Tarkastusviranomainen [ ] Tarkastukseen osallistuneet [nimi, tehtävänimike, yksikkö] Valvontakohde [ ] Kaupunki/kunta [ ] Palveluntuottaja [Nimi] [Yhteystiedot] [Y-tunnus] Toimintayksikkö [Nimi] [Osoite] [Puhelin] [Faksi] [Sähköposti] Valvontakohteen palveluala [ ] Toimintayksikön vastuuhenkilö [Nimi] [Yhteystiedot] [Koulutus] Terveydenhuollon palveluista vastaava [Nimi] [Yhteystiedot] [Koulutus] Toimintayksikössä viimeksi suoritetun tarkastuksen ajankohta Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä palveluntuottajilla) [ ] * Pelastusviranomaisten tarkastus [ ] * Terveydensuojeluviranomaisten tarkastus [ ] * Lääninhallituksen/aluehallintoviraston viimeisin tarkastus [ ] * Työsuojelupiirin tarkastus [ ] * Liite 1 Asiakaspaikkojen lukumäärä [Lkm] Uuden lupatarkastuksen yhteydessä täytetään ainakin tähdellä (*) merkityt kohdat. Palvelujen tuottajan tulee antaa sanallinen kuvaus asiasta, ei ainoastaan kyllä tai ei vastauksia. * Tähdellä merkityissä kohdissa, voit lukea lisäohjeita tilariviltä eli asiakirjaikkunan alareunassa olevalta alueelta. 37

38 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi 1. TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOI- MINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE Toiminta-ajatus * Toimintayksiköllä on kirjallinen toimintaajatus ja toimintasuunnitelma (liite). Toiminta-ajatukseen on kirjattu mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Asiakkaiden sijoittaminen SHL (710/1982) 40 a Asiakaslaki (812/2000) 6 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 3 4 mon. Toiminnan johtaminen Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 5 Omavalvonta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 6 *Palvelun/hoidon tarve on määritelty ennen sijoitusta ja sijoituksen tarkoituksenmukaisuus harkitaan. Millä mittarilla? **Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös(julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset) Yksikölle on nimetty johtaja/vastaava johtaja (toiminnan vastuuhenkilö) ja hänen tehtäväkuvansa sekä yksikön johto- ja valtasuhteet on määritelty/ajankohta/pv. Henkilöstön perehdytys on järjestetty ja vastuut erityistilanteissa on määritelty. Henkilöstö tuntee hoitopaikan kirjalliset suunnitelmat ja ohjeet. Yksikössä on oltava omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma on laadittu. Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä. Missä? Omavalvonnan vastuuhenkilö on nimetty. 38

39 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi Yhteistyö ja verkostot Päihdehuoltolaki 41/ Mielenterveyslaki 1116/ Palvelujen tuottajan ja ostajien välinen yhteistyö on säännöllistä. Henkilöstömitoitus ja rakenne Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus STM:n julkaisuja 2007:13 Päihdepalvelujen laatusuositukset STM:n julkaisjuja 2002:3 Palvelujen ostaja valvoo toimintaa. Sijaintikunta valvoo toimintaa (yksityinen palveluyksikkö). 2. HENKILÖSTÖ Vastuuhenkilön kelpoisuus *Vastuuhenkilöllä on kelpoisuuslain 10 4 mom. kelpoisuus Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset *Henkilöstöllä on lain 272/2005 (sosiaalihuolto) ja/tai 559/1994 (terveydenhuolto) mukainen kelpoisuus. Liitteenä henkilöstö- luettelo. *1).Mielenterveyskuntoutujat Mt: Kuntoutujien tarpeen mukaan vähintään 0,4-0,8 työntekijää/asiakas *2).Päihdepalvelut: (STM:n julkaisuja 2002:3) *Päihdekuntoutuslaitoksessa vähintään 0,5 työntekijää/asiakas *Laitosmuotoisessa huoltosuhteisessa palveluasumisessa vähintään 0,3 työntekijää/asiakas *Avustavaa henkilöstöä lisäksi 0,1-0,15 työntekijää/asiakas *Henkilöstön sijoittaminen eri työvuoroihin on järjestetty siten, että kaikissa vuoroissa on koulutettuja työntekijöitä 39

40 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi *Yksikössä käytetään tarpeen mukaan erityisasiantuntemusta *Henkilöstörakenne vastaa asiakkaiden tarpeita (huomioon ottaen mm. asiakkaiden ongelmien laajuus ja vakavuusaste) Työnohjaus/tarvittavat on järjestetty konsultaatiopalvelut Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi SHL 53 STM:n julkaisuja: Täydennyskoulutusopas 2006:6 Henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite toteutuu. Yksiköllä on olemassa työntekijä/yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat: Henkilöstön hyvinvointi Työnohjaus on järjestetty. Työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti. Sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden määrä. Henkilöstön hyvinvointia seurataan, miten? 40

41 Henkilökohtaiset asunnot STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 ARA suunnitteluopas 2011 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi 3.TOIMITILAT Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys SHL 11 ja asetus (607/1983) *Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toimin- nan ja yksilöllisen kuntoutumisen. *Yhden hengen huoneita pinta-ala (vähint. 20m 2 ), lkm *Kahden hengen huoneita pinta-ala (vähint.40 m 2 )/ lkm *Ryhmäkoti: yhteisten ruokailu-, oleskelu-, sauna ja kodinhoitotilojen pinta-ala asukasta kohden asukashuoneet mukaan lukien (vähint. 40 m 2 ) Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Pelastuslaki (379/2011) Kameravalvonta Perustuslaki 10 Rikoslaki 24 luku 6, 11 *Pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvi- tys. Päivitys. Henkilöstö on perehdytetty suunnitelmiin. Pelastautumisharjoituksia järjestetään vuosittain. Kulunvalvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti. *Onko yksikössä kameravalvontaa, valvonnan peruste ja asiakkaiden informointi val- vonnasta *Kameravalvonnan käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste. 41

42 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi 4. ASIAKKAAN ASEMA Asiakkaalle laaditaan asiakaslain mukaisesti kirjallinen palvelu, kuntoutus tai hoitosuunnitelma Asiakaslaki (12/2007) 7,8 ja 9 :t asiakkaan ja hänen laillisen edusta- jansa tai asiakkaan ja hänen omaisensa tai SHL 40a muun läheisensä kanssa Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Päihdehuoltoasetus (653/1985) 2 - Asiakkaiden hoidon tarve arvioidaan, toimintakyvyn arvioinnissa käytetty mittari? *Palvelu tai hoitosuunnitelma arvioidaan säännöllisesti tai olosuhteiden muuttuessa *Asiakkailla on tiedossa sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot ja asiakasta neuvotaan muistutus- ja kantelumenettelystä *Jos yksikössä säilytetään asiakkaiden rahavaroja, rahavaroista pidetään kirjanpitoa Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) mukaisesti Asiakasmaksut Asiakasmaksulaki (734/1992) ja asetus (912/1922) Asiakkaiden edunvalvonta on järjestetty. Asiakkaan tahto siitä, kenelle häntä koskevia tietoja saa antaa, selvitetään ja kirjataan. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetuksen mukaisesti Asiakkaalle jää hänen elämisensä tarpeisiin riittävät käyttövarat. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Omaiset osallistuvat suunnitelman laadintaan ja sen tarkistusneuvotteluihin asiakkaan/potilaan suostumuksella. 42

43 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi Yhteistyö omaisten kanssa on säännöllistä Pakotteet ja rajoitukset Päihdehuoltolaki 26 ja 27 (1986/41) Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta [ ] riippumattomassa hoidossa ja silloinkin rajatusti poikkeustilanteissa. Tiedot rajoitteesta, päätöksentekijästä ja päätöksen voimassaolosta kirjataan asiakastietoihin [ ] 5.ASIAKKAIDEN HOITO, HUOLENPITO JA KUNTOUTUS Mikäli rajoitteita käytetään, niiden käytöstä on kirjalliset ohjeet ja käytön valvonta kuuluu myös yksikön omavalvontasuunnitelmaan Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 Asiakkaille järjestetään palveluita ja tukitoimia kuntoutussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Tuetaan asiakkaiden osallistumista ja sosiaalisia suhteita. Toimintakyvyn kehitystä seurataan mittareilla / millä? Hoitokäytännöissä otetaan huomioon käypä hoito -suositukset ja näyttöön perustuvat hoitomenetelmät 6.TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO STM suositukset 2002:3 ja 2007:13 *Yksiköllä on olemassa terveydenhuollon palveluja koskevat suunnitelmat ja sopimukset. Asiakkaan terveydentilan seuranta on jatkuvaa *Hoitoa tarvitsevalla on mahdollisuus saada tarvittavat terveydenhuollon palvelut sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa Henkilökunnalla on ensiapuvalmius. 43

44 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi Lääkehuolto Yksiköllä on lääkehoitosuunnitelma, joka on STM:n julkaisuja 2005:32 Turvallinen lääkehoito-opas laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti Toimintayksikössä on kirjalliset, allekirjoitetut ja päivitetyt lääkkeiden jako- ja antoluvat. Lääkehoidosta järjestetään koulutusta ja perehdytystä. Asiakkaan/potilaan lääkitys tarkistetaan määräajoin. Tartuntatautien ehkäisy Tartuntatautien ehkäisemiseksi yksikössä toteutetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Henkilöstölle järjestetään asiasta säännöllisesti ajankohtaisiin tilanteisiin valmentavaa Terveydensuojelu ja hygienia Elintarvikelaki 2006/ ASIAKIRJAHALLINTO JA TIE- TOSUOJA Henkilötietolaki (523/1999) Julkisuuslaki (621/1999) 5 2 mom. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) STM:n asetus potilasasiakirjoista (298/2009) koulutusta. Yksikössä henkilöillä, jotka käsittelevät pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia tuotteita, on hygieniapassit *Yksikössä on kirjalliset ohjeet asiakas- /potilasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Yksikössä tehdään asiakkaan/potilaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset kirjaukset asiakas/potilaskirjaukset. Asiakirjamerkinnät allekirjoitetaan. Tietojen käyttöoikeudesta on sovittu asiakkaan kanssa 44

45 Valvonnan kohteet Vaadittava taso Palveluntuottajan kuvaus AVIn arviointi Arkistointi Arkistolaki (831/1994) * Rekisterinpitäjä määritelty ja yksiköllä on arkistointisuunnitelma Tietosuoja *Tietosuojavastaava on nimetty. 45

46 Päiväys ja allekirjoitus [paikka ja pvm] [nimenselvennys] [virkanimike] [nimenselvennys] [virkanimike] Liitteet Toiminta-ajatus ja suunnitelma Henkilöstöluettelo, jossa ilmenee koulutus, palvelussuhteen laatu sekä koko-/osa-aikaisuus Aluehallintoviraston lausunto 1. Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne [Kirjoita tähän] 2. Henkilöstö [Kirjoita tähän] 3. Toimitilat [Kirjoita tähän] 4. Asiakkaan asema [Kirjoita tähän] 5. Asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus [Kirjoita tähän] 6. Terveyden- ja sairaanhoito [Kirjoita tähän] 7. Dokumentointi, asiakirjahallinto ja tietosuoja [Kirjoita tähän]

47 Lisätiedot [Kirjoita tähän] Päiväys ja allekirjoitus [paikka ja pvm] [nimenselvennys] [virkanimike] [nimenselvennys] [virkanimike] Jakelu [Kirjoita tähän] 47

48 PL Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti: kirjaamo(at)valvira.fi 48

Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa

Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa VALVONTAOHJELMIA 2:2012 Dnro 8247/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja x Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Kirkkopalvelut ry Palveluntuottajan Y-tunnus: 0215281-7

Lisätiedot

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...

Lisätiedot

Haluan hoitaa hyvin! SUPERIN SELVITYS HENKILÖSTÖMITOITUSTEN TOTEUTUMISESTA YMPÄRIVUOROKAUTISISSA VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA

Haluan hoitaa hyvin! SUPERIN SELVITYS HENKILÖSTÖMITOITUSTEN TOTEUTUMISESTA YMPÄRIVUOROKAUTISISSA VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA Haluan hoitaa hyvin! SUPERIN SELVITYS HENKILÖSTÖMITOITUSTEN TOTEUTUMISESTA YMPÄRIVUOROKAUTISISSA VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA Johdanto Vuosi 2013 jää vanhustyön historiaan merkittävänä vuotena. Heinäkuussa

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

sosiaalipalvelujen Concept Crystal malli sisältää13 keskeistä ydinkäsitettä, jotka nostavat esiin olennaisimmat toisiaan.

sosiaalipalvelujen Concept Crystal malli sisältää13 keskeistä ydinkäsitettä, jotka nostavat esiin olennaisimmat toisiaan. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut kuva: morquefile.com Sosiaalihuollon kontekstia. Käsitemalli käsitemalli kuvaa koostuu sosiaalipalvelujen kahdesta eri esitystavasta, kokonaisuutta jotka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 18.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1 (40) Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Ihmisen terveyden tähden 2 (40) Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia hyvän hoidon tukena... 5 2.1 Hyvä

Lisätiedot

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska 2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020

Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020 HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020 Kaupunginhallitus 28.6.2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 5 3 Väestömäärä ja ennusteet... 6 4 Porvoon

Lisätiedot

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen.

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esityksen

Lisätiedot

Hyvä kuntoutuskäytäntö

Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi Invalidiliitto ry Invalidiliiton julkaisuja, 1998 ISBN 952-9615-41-8

Lisätiedot

Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma

Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Eeva Päivärinta, Riitta Haverinen Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Oppaan valmistelu- ja kirjoittajaryhmä:

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI YLEINEN OSA Voimassa 1.1.2015 alkaen Päivitetty 31.10.2013 päivitykset ovat voimassa 1.1.2015 alkaen

Lisätiedot

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 Arki, arvot, elämä, etiikka Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 a a e e Arki, arvot, elämä,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

SOTE-ALAN YRITTÄJYYDESTÄ OLE HYVÄ! Tietoa sosiaali- ja terveyshuoltoalan yrittäjälle, asiakkaalle ja yritysneuvojalle. www.posintra.

SOTE-ALAN YRITTÄJYYDESTÄ OLE HYVÄ! Tietoa sosiaali- ja terveyshuoltoalan yrittäjälle, asiakkaalle ja yritysneuvojalle. www.posintra. SOTE-ALAN YRITTÄJYYDESTÄ OLE HYVÄ! Tietoa sosiaali- ja terveyshuoltoalan yrittäjälle, asiakkaalle ja yritysneuvojalle. www.posintra.fi Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää perustietoa yksityisistä sosiaali-

Lisätiedot

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työterveyslaitokselta keväällä 2009 työterveyshuolloille tarkoitetun suosituksen: Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö.

Lisätiedot

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Selkokielinen materiaali Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 1 SISÄLLYS Alkupuhe... 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON (LÄHIHOITAJA)

Lisätiedot

Palveluseteli tuetun työllistämisen palveluissa Esiselvitys perusturva- ja terveyslautakunnalle 28.8.2012

Palveluseteli tuetun työllistämisen palveluissa Esiselvitys perusturva- ja terveyslautakunnalle 28.8.2012 Palveluseteli tuetun työllistämisen palveluissa Esiselvitys perusturva- ja terveyslautakunnalle 28.8.2012 Tuetun työllistämisen palvelusetelihanke Erno Säisänen Yleistä... 1 Tarkasteltavat työllistymisen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE 33 KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE TEIJA NUUTINEN ViaDia Joensuu ry 1 Sisällys 1 Saatteeksi... 4 2 ViaDia = diakonian kautta...

Lisätiedot

INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA

INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA RAPORTTEJA 31 SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYSHANKKEELLE 30.4.2011 INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTARPEISIIN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKESUUNNITELMA KASTE II -OHJELMAAN KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti 30.9.2013 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 4 1.1 Keski-Suomessa tehty sosiaali-

Lisätiedot

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta Helsingissä 26.6.2012 VALTAA VANHUUS -kampanja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu

Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:15 Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille Helsinki 2011 Riskienhallinta ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma 2 (38) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 LAATU- JA POTILASTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ 5

Lisätiedot

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE Riikka Loikkanen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot