Nakkilan perusopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Nakkilan perusopetuksen opetussuunnitelma (päivitetty ) Toiminnallisuus, osallisuus, yhdessä tekeminen ja oppimisen ilo näkyvät koulun toiminnassa. Ihmettely ja asioiden oivaltaminen lisäävät ymmärrystä itsestä ja ympäröivästä maailmasta. 1

2 Sisällys 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Perusopetus yleissivistyksen perustana Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perusopetuksen arvoperusta Oppimiskäsitys Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet Perusopetuksen tehtävä Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Toimintakulttuurin merkitys Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöt Työtavat Paikalliset tavoitteet Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Yhteinen vastuu koulupäivästä Yhteistyö Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen järjestämistapoja

3 5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Yhdysluokkaopetus Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Joustava perusopetus 7.-9.lk Opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Kerhotoiminta Koulun kirjastotoiminta Kouluruokailu Välitunnit Päivänavaukset Muut tapahtumat: juhlat, retket, opintokäynnit, leirikoulut Koulumatkat ja koulukuljetukset Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointi Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Arvioinnin kohteet Oppimisen arviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden aikana Arviointi lukuvuoden päättyessä Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Arviointi nivelkohdissa Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

4 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Yleinen tuki Tehostettu tuki Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Erityinen tuki Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppimäärän yksilöllistämisen vaiheet Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet huolto Monialainen oppilashuollon yhteistyö Yhteistyötahot Nakkilan kunnan käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto huoltosuunnitelmat Nakkilan koulujen järjestyssäännöt Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Nakkilan kunnan koulujen poissaolojen seuraaminen

5 8.4.4 Tapaturmien ehkäiseminen ja ensiapu Nakkilan koulujen päihde- ja huumestrategia Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Saamelaiset ja saamenkieliset Romanit Viittomakieliset Muut monikieliset oppilaat Kaksikielinen opetus Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia Laajamittainen kaksikielinen opetus Suppeampi kaksikielinen opetus Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus Opetuksen järjestämisen periaatteet Valinnaisuus perusopetuksessa Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Valinnaiset aineet Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät Vuosiluokat Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1 2 tehtävä Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla Paikallisesti päätettävät asiat Oppiaineet vuosiluokilla ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI

6 VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖOPPI USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA OPPILAANOHJAUS Vuosiluokat Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3 6 tehtävä Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla Paikallisesti päätettävät asiat Oppiaineet vuosiluokilla ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖOPPI USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ

7 LIIKUNTA OPPILAANOHJAUS Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Svenska och litteratur Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärä Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärä Svenska som andraspråk och litteratur Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Toinen kotimainen kieli, ruotsi ja finska Ruotsin kieli, A-oppimäärä Finska, A-lärokurs Ruotsin kieli, äidinkielenomainen ruotsi, A-oppimäärä Finska, modersmålsinriktad, A-lärokurs Ruotsin kieli, B1-oppimäärä Finska, B1-lärokurs Vieraat kielet Englanti, A-oppimäärä Vieras kieli, A-oppimäärä Vieras kieli, B1-oppimäärä Vieras kieli, B2-oppimäärä Saamen kieli, A-oppimäärä Saamen kieli, B2-oppimäärä Latinan kieli, B2-oppimäärä Matematiikka

8 Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus LIITE 1. Perusopetusta täydentävä saamen kieli LIITE 2. Perusopetusta täydentävä romanikieli LIITE 3. Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli

9 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Yleistä Nakkilan opetussuunnitelma tehdään yhdessä osallistaen henkilöstö, huoltajat ja oppilaat. Tavoitteena on opetuksen laadun kehittäminen ja toiminnan yhtenäisyys Nakkilan kouluissa. Pääpaino on pedagogisella keskustelulla, jotta opetussuunnitelmaan kirjatut asiat toteutuisivat koulun toiminnassa. Opetussuunnitelmasta arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittämistyö edellyttää pedagogisen johtamisen vahvistamista. Aikataulu Vuosiluokilla 1 6 on siirrytty uusien perusteiden mukaiseen opetussuunnitelmaan Yläkoulun vuosiluokat siirtyvät siihen sen jälkeen lukuvuosittain vuosiluokka kerrallaan. Kuudennella vuosiluokalla on mahdollisuus siirtyä ympäristöoppiin vasta Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Kuntakohtainen opetussuunnitelma ja koulukohtaiset tarkennukset Sivistyslautakunta hyväksyy kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja siihen liittyvät koulukohtaiset tarkennukset. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään seuraavista asioista: Koulun toimintakulttuuri Oppimisympäristöt Työtavat Yhteinen vastuu koulupäivästä Yhteistyö Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen järjestämistapoja Lukuvuosisuunnitelma Sivistyslautakunta hyväksyy koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Lukuvuosisuunnitelma sisältää seuraavat asiat: Opetuksen yleinen järjestäminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Valinnaiset aineet Koulun itsearviointi Koulutuksen järjestäjän edellyttämä arviointi Paikallinen tuntijako: liite 1 9

10 Paikallinen kieliohjelma: liite 2 Opetussuunnitelmaa täydentävät muut paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Opetussuunnitelman arviointi Opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Arviointipalaute annetaan tiedoksi sivistyslautakunnalle. Se koostuu toiminnan arvioinnista määrätyillä arviointialueilla lukuvuoden painopisteiden mukaisesti (laatukriteerit). Tämän lisäksi koulut arvioivat toimintaansa lukuvuosittain myös itsearvioinneilla. Huoltaja- ja oppilaskyselyitä järjestetään ennalta sovituista asioista. Opetussuunnitelman kehittäminen Koulun rehtorit kommentoivat lukuvuoden kuluessa tarpeelliseksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista suoraan sähköiseen asiakirjaan (Pedanet). Sivistysjohtaja työstää kommenteista esitykset kesäkuun rehtorikokoukseen ja mahdolliset päivitykset hyväksytään sivistyslautakunnassa. 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut ja toimintatavat Paikallinen opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu. Siinä täydennetään ja painotetaan valtakunnallisissa perusteissa annettuja tavoitteita ja sisältöjä tavoitteena edistää opetuksen laatua ja yhtenäisyyttä Nakkilan kouluissa. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan koulujen yhteisenä. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulun omalle kotisivulle ja lukuvuosisuunnitelmaan. Opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomen kielellä annettavaa opetusta varten. Opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys on sama kuin valtakunnallisissa perusteissa. Valmis opetussuunnitelma julkaistaan sähköisesti peda.net- oppimisympäristössä Nakkilan kotisivulla otsikolla Nakkilan perusopetuksen opetussuunnitelma. Koulujen henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Koulujen henkilöstö osallistuu yhteisiin koulutustilaisuuksiin ja rehtorin järjestämiin pedagogisiin keskusteluihin annettujen aiheiden pohjalta. Huoltajille lähetetään opetussuunnitelmaan liittyvä kysely, jota voidaan käsitellä myös vanhempainilloissa. 10

11 kunnat osallistuvat opetussuunnitelman tekemiseen, arviointiin ja kehittämiseen ohjaavan opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaa on kaikkien edellä mainittujen tahojen mahdollisuus sähköisesti kommentoida ennen sen julkaisua ja myös sen jälkeen kehittämistyössä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa. Opetussuunnitelman laadintaan osallistuvat myös muiden hallintokuntien edustajat. huoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät osuudet laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Koulujen oppilashuoltoryhmät käsittelevät opetussuunnitelmaa ja osallistuvat sen toteuttamiseen ja arviointiin. Laatukriteeriarvioinnista saatu tieto hyödynnetään opetussuunnitelman valmistelu- ja kehittämistyössä. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: miten oppilaanohjaus järjestetään o ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus). 2. Perusopetus yleissivistyksen perustana Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta. 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilaalla on 11

12 oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. huollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu. Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoikeuksien merkittävyydestä. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan niin, että voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, maksuttomaan opetukseen ja maksuttomaan täysipainoiseen ateriaan. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. 2.2 Perusopetuksen arvoperusta 12

13 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys 2.3 Oppimiskäsitys Oppilaan myönteistä minäkuvaa ja käsitystään itsestään oppijana vahvistetaan kannustamalla ja onnistumisen kokemuksilla. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen tukee motivaatiota ja oppimista. Toiminnallisuus, osallisuus, yhdessä tekeminen ja oppimisen ilo näkyvät koulun toiminnassa. Ihmettely ja asioiden oivaltaminen lisäävät ymmärrystä itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Oppimaan oppiminen on yksi keskeisistä taidoista ja on perusta elinikäiselle oppimiselle. Oppiminen edellyttää myös pitkäjänteistä ja sinnikästä harjoittelua. 3. Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet 3.1 Perusopetuksen tehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään. Oppilaan tukeminen rakentavaksi yhteiskunnan muutosvoimaksi: oman mielipiteen sanomisen rohkeus, yksinäisyyden sietäminen, pettymysten sietokyky, sinnikkyys, yhteisön parhaaksi toimiminen silloinkin, kun siitä ei ole itselle hyötyä, vertaisryhmän etsiminen. 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 13

14 Tarpeelliset tiedot ja taidot Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Huoltajien näkemys tulevaisuuden taidoista ja osaamisesta vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suosituimmuusjärjestyksessä: 1. Sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot 2. Perustaidot: lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen 3. Hyvä käytös 4. Kielitaito ja kansainvälisyys 5. Käden taidot 6. TVT-taidot 7. Liikunta 8. Tiedon hankintataidot 9. Opiskelutaidot ja oppimaan oppiminen 10. Arjen hallinta mm. rahankäyttö 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Tulevaisuuden taidot Laaja-alaisessa osaamisessa painotus on tulevaisuuden taidoissa eli 21st century skills. Tapa ajatella: luovuus ja innovaatio, kriittinen ajattelu ja ongelmaratkaisu, oppimaan oppiminen Tapa työskennellä: kommunikaatio ja yhteistyö Työvälineiden hallinta: informaation lukutaito ja tietotekniikan käyttötaidot Kansalaisena maailmassa: globaali ja paikallinen kansalaisuus, elämä ja työura, kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu. Tulevaisuuden taitoja voidaan pitää uudenlaisena lähestymistapana verrattuna perinteisiin oppiaineisiin. Tulevaisuuden taidot liittyvät kaikkien oppiaineiden tavoitteisiin. Jokaisen opettajan on otettava omassa opetuksessaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet huomioon. 14

15 Tämän lisäksi opetussuunnitelmassa on määritelty myös monialaiset oppimiskokonaisuudet. Koulun pitää järjestää jokaiselle oppilaalle ainakin yksi tällainen opiskeltava kokonaisuus lukuvuotta kohti. Toteutuminen ja seuranta Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät laaja-alaista osaamista. Laaja-alaista osaamista arvioidaan koulun itsearvioinnissa lukuvuoden päätteeksi. 4. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri 4.1 Toimintakulttuurin merkitys Koulun toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteutumisessa ja se on keskeinen oppilaan kohtaamassa koulutyön laadussa. Toimintakulttuuri on yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muovautuva tapa toimia. Se on osittain tiedostamatonta. Koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on luoda kulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Koulun toimintakulttuuri rakentuu seuraavista osista: oppiva yhteisö hyvinvointi ja turvallinen arki vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus osallisuus ja demokraattinen toiminta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Jokainen koulu täsmentää koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, miten toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden toteutumista edistetään oman koulun toiminnassa. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan toimintaa ja tehdään tarvittavat päivitykset koulun opetussuunnitelmaan koulun omalle kotisivulle. Kotisivulla on kommentointimahdollisuus, jotta myös huoltajat, oppilaskunta ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen ja arviointiin. Hyvinvointi ja turvallinen arki 15

16 Liikkuva koulu Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Tavoitetta toteutetaan osana koulun toiminnallista ja oppilaita aktivoivaa toimintakulttuuria yhteistyössä kerhotoiminnan, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kolmannen sektorin kanssa. Edellisen lisäksi huomioidaan - toiminnallisuus eri oppiaineissa - istumisen vähentämisen suositukset - liikunnallisuutta tukeva oppimisympäristö - liikkumisen mahdollistava koulupäivän rakenne Koulut tarkentavat omassa opetussuunnitelmassaan tarkemmat toteuttamistavat. 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Niitä ovat myös opiskeluvälineet, -palvelut ja materiaalit. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Koulun oppimisympäristöt muodostuvat fyysisistä ja virtuaalisista ympäristöistä. Oppimisen ympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti niin, että ne motivoivat ja innostavat oppimiseen. Koulukohtainen osio Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja käytännön toteutuksen täsmennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan niiden toteutumista ja päivitetään suunnitelma. Paikallisia oppimisympäristöjä Kokemäenjokilaakso: ranta-, koski- ja lehtomaisemat, maisematiet, puurakentamisen kulttuuri Kokemäenjokeen voi tutustua myös virtuaalisesti osoitteessa: Pronssikauden asuinpaikka Rieskaronmäessä Anolasssa Anolan ja Villilän kartano Nakkilan kirkko Nakkilan kotiseutumuseo Juustomeijerimuseo Emil Cedercreutzin museo Harjavallassa Leineperin ruukkialue Kullaalla 16

17 4.3.2 Työtavat Työtapojen valinnan lähtökohtana tulee olla opetukselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnalliset työtavat lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Lisäksi tulee ottaa huomioon: oppimiskäsitys yhteisöllisen oppimisen tukeminen laaja-alaisen osaamisen edistäminen opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, työskentelyn rytmi, erilaiset tavat oppia motivaation vahvistaminen opetuksen eheyttäminen: monialaiset oppimiskokonaisuudet, ilmiölähtöisyys tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen Koulukohtainen osio Työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyö ja käytännön toteutuksen täsmennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan niiden toteutumista ja päivitetään suunnitelma Paikalliset tavoitteet lähtöinen pedagogiikka Opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa lähtöinen pedagogiikka lähtöisessä pedagogiikassa edistetään oppilaiden yhteistoiminnallisuutta ja osallisuutta. Tämä mahdollistaa tietovarantojen yhteisöllisen rakentamisen (tiedon tulkinta, analysointi, yhdistely ja arviointi) ja projektioppimisen. Vuorovaikutustaitojen edistäminen on keskeinen osa opetustapahtumaa. Oppilaalle annetaan yksilöllistä tukea ja ohjausta sekä monipuolista kannustavaa palautetta tavoitteena omien vahvuuksien löytyminen ja opiskelumotivaation säilyttäminen. Oppilaan itseohjautuvuutta tuetaan. Opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolista asiantuntijuutta ja koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ajatuksella "ulos oppimaan". Koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Opetuksen laajentamiseen kuuluu myös monikulttuurisuuden huomioiminen. Oppilaiden ongelmaratkaisutaitoja kehitetään etsimällä ratkaisuja todellisiin ympäristössä havaittaviin ilmiöihin. 17

18 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Noudatetaan voimassa olevaa TVT-strategiaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laitteiden ajanmukaisuutta ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Seuranta ja arviointi Rehtorit käyvät vuosittain henkilöstönsä kanssa kehityskeskustelut, joissa mm. edellä mainittujen asioiden toteutumista voidaan arvioida ja kehittää. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja arviointiin. Opettaja ohjaa oppilaita suunnittelemaan ja arvioimaan omia työskentelytapojaan. Huoltajien näkemys tulevaisuuden oppimisympäristöistä ja työtavoista vuonna Todelliset ja aidot oppimisympäristöt: leirikoulut, retket luontoon, kirjastoon, museoon, yrityksiin, asiantuntijavierailut, ulos oppimaan jne. 2. Toiminnalliset työtavat: tutkiva oppiminen, käytännönläheisyys, tekemällä oppiminen 3. Ryhmissä työskentely projektinomaisesti: laaja-alaiset kokonaisuudet 4. Monipuoliset ja vaihtelevat työtavat 5. Pienet ryhmäkoot 6. Kannustava, innostava ja positiivinen ilmapiiri 7. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen 8. Työrauha 9. Yksilöllisyyden huomioiminen 10. Viihtyisyys ja virikkeellisyys 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen Koulukohtaisesti täsmennetään opetuksen eheyttämisen toimintatavat ja ne kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. MOK - Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet eli lyhyesti MOK on opetuksen eheyttämisen ja oppiainerajat ylittävän yhteistyön työkalu. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan oppilaille tulee tarjota lukuvuoden aikana vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Kunnat voivat itse päättää, millaisia sisältöjä ja teemoja käsitellään. Opetussuunnitelma suosittelee kokonaisuuden käsittelylle yhtä vuosiviikkotuntimäärän aikaa. Tärkeää on, että oppilailla on aikaa tutustua 18

19 aiheeseen syvällisesti ja käydä keskustelua eri näkökulmista ja tehdä aiheesta oivalluksia. MOK teema mahdollistaa tilaisuuden laaja-alaiseen oppimiseen oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi. Kunnan MOK teema valitaan vuosittain koulujen yhteisenä painopistealueena ja toteutuksessa pyritään yhteiseen suunnitteluun. Tämän lisäksi kouluilla voi olla muita ilmiöperustaisia teemakokonaisuuksia. Oppimiskokonaisuudessa tutustutaan johonkin globaalisti merkittävään aihealueeseen oppiainerajat ylittävästi ja tehdään myös luokka-asterajat ylittävää yhteistyötä koulujen kesken. Kokonaisuutta voidaan toteuttaa myös elinkeinoelämä- tai järjestöyhteistyötä kumppaneiden kanssa. MOK voidaan toteuttaa tiiviisti teemaviikoin tai aihealueeseen voidaan tutustua pitkin lukuvuotta. Oppimisjaksolla ei välttämättä noudateta tavallista lukujärjestyksen mukaista ohjelmaa. Lukuvuonna aihe on ajankohtainen demokratiakasvatus, osallisuus ja suvaitsevaisuus, joka tukee ja toteuttaa voimaan astunutta Opetussuunnitelmauudistusta kiusaamisen ehkäisyssä ja erilaisuuden hyväksymisessä. Nakkilan kunta sai Suomen suurimman hankeavustuksen teeman edistämiseksi. Vuosittainen kunnan yhteinen MOK-aihe kirjataan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Tämän lisäksi koulut ilmoittavat muut eheyttävät teemansa koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Sisältöjen pitää ilmentää toimintakulttuurin periaatteita ja niissä olisi hyvä ottaa huomioon paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Suunnittelun lähtökohdat oppilaan näkökulmasta pyrkien rakentamaan oppilaan omien kokemusten, kysymysten ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta motivoivia opiskelukokonaisuuksia kasvu- ja oppimisympäristön päämäärien tai vision näkökulmasta pyrkien luomaan yhdessä oppimiseen kannustava työilmapiiri tiedonalalähtöisesti pyrkien rakentamaan useiden oppiaineiden yhteisiä todellisuuden tulkintaprosesseja Oppilaille tarjotaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa, jonka kesto on noin yksi viikkotunti lukuvuoden aikana. Oppilaat otetaan mukaan suunnitteluun. Kokonaisuus tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan vuosittain: tavoitteet, sisältö, toteuttaminen, seuranta ja arviointi. Oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineiden arvioinnissa. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana kokonaisuuksien toteuttamisessa. 19

20 5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. Nakkilan kunta 20

21 Keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi on kirjattu erilaisiin koulutyötä tukeviin suunnitelmiin, kuten turvallisuussuunnitelmaan, suunnitelmaan kiusaamisen ehkäisemiseksi, kriisisuunnitelmaan, pelastussuunnitelmaan, kasvatuskeskustelujen käymiseksi laadittuun suunnitelmaan sekä opetussuunnitelman lukuun, jossa käsitellään oppilashuoltoa. Koulut huolehtivat, että suunnitelmat ovat ajan tasalla ja ne käydään säännöllisesti läpi henkilökunnan ja tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. tulee mielellään kouluun, tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee oppimisen merkitykselliseksi. Tämän tavoitteen edistäminen kuuluu kaikille koulun aikuisille tehtävästä riippumatta. Yhteisen vastuun jakautuminen Henkilöstön tiivis ja joustava yhteistyö luo edellytyksiä kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumiselle. Kaikki koulun aikuiset pitävät kiinni samoista säännöistä. Huoltajien osallisuus ja sen kehittäminen on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kasvatuskumppanuus ja yhteisten kasvatustavoitteiden löytäminen sekä molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen edistää oppilaan hyvinvointia ja oppimista. saa kokemuksia osallisuudesta omassa luokassaan, koulussaan ja lähiympäristössään. Oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolisuus tukevat oppilaan hyvinvointia. Yhteistyö eri tahojen kanssa on suunnitelmallista ja sitäkin arvioidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta on avointa ja vastavuoroista. 5.2 Yhteistyö Yhteistyön tavoitteet, suunnittelu ja arviointi Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaiden osallisuus Jokaisella koululla toimii oppilaskunta. Oppilaat otetaan mukaan ikätaso huomioiden seuraavien asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ja arviointiin. oman koulutyö ja luokassa tapahtuvan toiminta koulun yhteinen toiminta monialaiset oppimiskokonaisuudet 21

22 oppimisympäristöt ja työtavat opetussuunnitelma ja siihen liittyvät suunnitelmat järjestyssäännöt arviointi: itsearviointi, vertaisarviointi yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyömuodot tarkennetaan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aloitteellisuutta, henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa ja monipuolista viestintää. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua mm. opetussuunnitelman, oppimisen tavoitteiden, oppimisympäristön, työtapojen, oppimisen tuen, oppilashuollon, arvioinnin, valintojen ja lukuvuoden erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulujen sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa tarkennetaan koulukohtaisesssa opetussuunnitelmassa. 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Kurinpidolliset keinot Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun toimilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa., joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia. Perusopetuslaki 35 a (1267/2013) sekä 36 (477/2003) ja 36 a (1267/2013) (163/2022) 22

23 Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään. Kurinpidollisia toimia ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36h :ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälkiistuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 :ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. ta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi. Perusopetuslaki 36 (477/2003) ja 36 a - 36 i (1267/2013) (163/2022) 23

24 Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti. Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla. Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä. Oppilaan ojentamisessa ja kurinpidossa noudatetaan perusopetuslakia ja asetusta. [POL 35 a? ( /1267), 36 ( /477), POA 18 ( /560)] Ojentamiskeinoina ovat ensisijaisesti enintään kahden tunnin mittainen kasvatuskeskustelu tai toissijaisesti enintään kahden tunnin mittainen jälki-istunto. [POL 35 a ], [POL 36.1 ], [POL 36.5 ], [POL 36.6 ], [POL 36 a 1 ], [POL 36 a 6 ], [POA 18 ] Kurinpitorangaistuksena oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai hänet voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. [POL 36.1 ], [POL 36 h ] Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. [POL 36.2 ], [POL 36 b ], [RL 4. luku 6 3 ja 7 ], [POL 36 h ], [POA 18 ] Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. [POL 36.3 ], [POL 36 h ] Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. [POL 36.4 ], [POA 18 ] Menettelytapaohje 1. Yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti. 2. Kuullaan. 24

25 3. Selvitetään tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset. 4. Pohditaan ja sovitaan keinot tilanteen korjaamiseksi. 5. Ilmoitetaan huoltajalle ja tarjotaan mahdollisuutta osallistua keskusteluun asiasta. 6. Seurataan, että tilanne korjaantuu. 7. Keskustelut ja kurinpidolliset keinot dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla. 8. Oppilaalle laadittava henkilökohtainen suunnitelma opetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta opetukseen osallistumisen epäämisen aikana ja turvallisen opetukseen palaamisen tukemiseksi: suunnitelman kirjaamisen, toteuttamisen ja seurannan vastuut. 9. Oppilaan ja hänen huoltajansa osallisuus em. suunnitelman laatimisessa 10. Oppilaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa opetuksesta epäämisen aikana 11. Oppilaalle järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen 12. Yhteistyö koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa Selvittämisvastuut, työnjako, kuulemis- ja kirjaamismenettelyt tarkennetaan koulukohtaisesti. Oppilaat ja huoltajat osallistuvat suunnitelman valmisteluun koulun päättämällä tavalla. Suunnitelman toteutumista ja sen toimivuutta arvioidaan lukuvuoden lopussa ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa kuullaan ennen suunnitelman hyväksymistä ja päivittämistä. Suunnitelma on nähtävissä jokaisen koulun kotisivulla osana koulukohtaista opetussuunnitelmaa. 5.4 Opetuksen järjestämistapoja Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opetukseen. Eri oppiaineiden opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta opintokokonaisuuksittain. Hallintopäätöksen yksittäisen oppilaan opiskelusta vuosiluokkiin sitomattomasti tekee koulun rehtori sivistysjohtaja. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä Yhdysluokkaopetus Pienissä kouluissa opetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena: 1 2, 3 4 ja 5 6. Seuraavia oppiaineita voidaan lukea vuorokurssiperiaatteella: äidinkieli, ympäristötieto, uskonto/elämänkatsomustieto, terveystieto ja historia. Vuorokursseittain opiskeltaessa 25

26 huolehditaan sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Yhdysluokan eri vuosiluokilla on jossain oppiaineissa eri viikkotuntimäärät, vuosiviikkotunnit voidaan jakaa osiin ja siten tasata opetustunnit. Yhdysluokkaopetus antaa hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja hyödyntää vertaisja mallioppimista Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet opetuksen järjestämisen käytännöt yhteiset toimintatavat eri toimijoiden vastuut Joustava perusopetus 7.-9.lk Järjestetään pienryhmäopetuksena 8 9.-luokille, siten että lähiopetusjaksot ja työpaikkajaksot vuorottelevat. valinnan perusteet vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista riittävän aktiivinen, pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn riittävän motivoitunut ja sitoutunut JOPO-toimintaan ja -ryhmään, perhe mukana taustalla koulumotivaation puutetta, alisuoriutumista Valintamenettely käytännössä Hakuprosessi: luokanvalvojat ehdottavat->ohr keskustelee->infotilaisuus oppilaille ja vanhemmille->haastattelut ja hakemus luokalle->hallintopäätös siirtymisestä Koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu: järjestelyt, ohjaus, seuranta ja arviointi Työpaikkajaksosta tehdään sopimus työnantajan kanssa. Työpaikalla on nimetty työpaikkaohjaaja, joka ohjaa työpaikkaan liittyviä tehtäviä. Jopo-luokan opettaja vastaa työpaikkajakson aikaisista tehtävistä ja raportoinnista. Työpaikkajakson tavoitteiden arviointi tehdään yhdessä oppilaan, työpaikkaohjaajan ja jopoopettajan kesken. Eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako 26