viesti Anne Pason patentti kantaa kauas Uusia tuulia Kalaherkut maitotilaneuvontaan kuuluvat joulupöytään
|
|
- Tuulikki Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2011 Uusia tuulia maitotilaneuvontaan Anne Pason patentti kantaa kauas Kalaherkut kuuluvat joulupöytään Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä. Sivu 20 4/2011 maaviesti 1
2 Säästäminen kannattaa aina! Tiesitkö, että pienikin summa kuukaudessa kartuttaa mukavan summan säästöön? Onpa tavoitteesi sitten suuri tai pieni, parhaiten varmistat unelmiesi toteutumisen aloittamalla säännöllisen säästämisen nyt. Jatkuva säästäminen kun on viisas tapa vaurastua! Ota yhteyttä omaan pankkiisi, niin kerromme lisää. Oulun OP, puhelinpalvelu Pohjolan Osuuspankki, puhelinpalvelu puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) w Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi 2 maaviesti 4/2011
3 ProAgria ruokintaneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja maitotilojen erilaisiin tarpeisiin. Ruokintaan on satsattu myös tyrnäväläisellä Lehtikankaan maitotilalla. Veto-lehmän tuotosta tarkkailemassa Ville Alaraappana. 10 Jouluhauki ja lipeäkala ovat joulupöydän perinneherkkuja. Graavilohi on tämän ajan suosikki. Maaviesti tarjoaa sille maukkaan sinappikastikkeen. Maisema muuttuu ja sen kulttuuriarvot ovat häviämässä. Hoidettu kylämaisema lisää asukkaiden hyvinvointia ja on myös matkailuvaltti. Tiina Karlström Minna Komulainen 24 ProKala ry 26 viesti Sisältö 4/ KANNESSA Anne Pason suunnittelemat designkortit ja -puut kestävät aikaa. 10 UUSI TAPA TOIMIA ProAgria Oulu ja Kainuu päivittävät maitotilojen palvelut. 10 TUOTTO VAI KASVU? Ruokinnan ohjauksessa ratkaisevat maitotilojen erilaiset tarpeet. 13 ÄLÄ RUOKI HUKKAA! Säilörehujen laatu vaihtelee, joten analysointi on arvossaan. 14 MALLIA MAAILMALTA CY Heifer Farm satsaa järjestelmällisyyteen ja olosuhteisiin. 17 MAIDOSTA METALLIKSI Valtasten navetta muuttui rehukairoja tuottavaksi metallipajaksi. 18 HEVOSALA ON ARVO Useimmat hevosalan yrittäjät ovat tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. 20 TILIPALVELUA ProAgria Keskukset ovat myös tilipalvelujen ja taloushallinnon osaajia. 22 APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkanut Apuva-hanke. 23 HYPYT HYVINVOINTIIN Hypyt-hanke edistää hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja verkostoja. 24 MAISEMAT RUOTUUN Lapin ja Kainuun asukkaita kannustetaan perinnemaisemien hoitoon. 26 JOULUKALAA Valmista jouluhauki ja muita kalaherkkuja jouluaaton juhlapöytään! 30 OMISTAJUUS KUNNIAAN Vesialueiden omistajuus korostuu, mutta merkitys ei avaudu. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2011 maaviesti 3
4 Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen TILAUSLAARI Näytteet kartalta paikantaen; > tulokset Näyte:1 sähköisillä VIPU-viljavuuskartoilla! Lohkorajat Prov:6 Teemakartat Näyte:2 Näytteet Happamuus Kalsium Fosfori Kalium Näyte:3 Näyte:5 Magnesium Rikki Boori Kupari Mangaani Näyte:4 Sinkki Kalkitussuositus UUDET TEEMA- KARTAT AVATTU TULOSLAARI VIPU-kartta VIPU-VILJAVUUSKARTAT Tilaa nyt kalkitus edullisella syyshinnalla, levitysaikaa huhtikuun 2012 loppuun! YaraMila 4 maaviesti 4/2011
5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 13.2., 10.4., 24.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kaikenkokoisia maitotiloja Maidontuotannosta luopuminen on viime tietojen mukaan jälleen kiihtymässä. Suunnanmuutos johtuu suurimmaksi osaksi viljelijöiden ikärakenteesta. He yksinkertaisesti jäävät ansaitulle eläkkeelle pitkän päivätyön jälkeen. Osin tästä syystä myös maidontuotanto on kääntynyt laskuun. Moni navettakin lähestyy eläkeikää. Investointeja tuotantorakennuksiin on toki tehty, mutta niiden määrä ei kuitenkaan riitä pitämään tuotantokapasiteettia ajanmukaisena ja turvaamaan maidontuotantoa tulevaisuudessa. Investointien kallistuminen, tukikelpoisen pellon saanti ja tällä hetkellä varsin epäselvät tulevaisuudennäkymät ovat siirtäneet useita uusinvestointeja odottamaan suotuisampaa ajankohtaa. YRITYSKOON nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole kaikille realistinen vaihtoehto, vaan muitakin keinoja kehittää yritystä tarvitaan. Usealla taholla pitkin Suomea on nyt havahduttu keskikokoisten maitotilojen väliinputoamiseen. Pääosa maidosta tulee edelleenkin keskikokoisilta tiloilta, mutta niiden kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia emme varmaankaan ole havainneet riittävän tarkasti. Tarvitsemme ehdottomasti kustannustehokkaita investointeja, joilla voidaan kohtuullisin kustannuksin ajanmukaistaa ja laajentaa tuotantorakennuksia. Uudellamaalla on jo aloitettu neuvontajärjestön ja meijereiden yhteisponnisteluna K-35-hankkeeksi nimettyjä kehittämistoimia. Ajatuksia herättävä K-35 tarkoittaa yksinkertaisesti investoinnilla tavoiteltavaa karjakokoa, 35 lypsylehmää. MERKITTÄVÄ osa kansallisvarallisuudestamme on rakennuksissa ja navetoissakin. Jos emme vähintään kohtuullisesti onnistu luomaan edellytyksiä jatkamiskelpoisille tiloille, uhkana on, että valtava määrä kansallisvarallisuuttamme vanhenee niille sijoilleen. Samalla siirtyy muistojen joukkoon valtaisa määrä työtä, joka tilojen kehittämiseen on uhrattu. Tätä ei varmasti kukaan meistä halua. Toivotan Maaviestin lukijoille hyvää alkutalvea! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Joulukuu Nyt on aika... Ella Karttimo tehdä muistiinpanoja siitä, miten viljely onnistui ja pohtia syitä opiksi seuraaville satokausille tehdä viimeistään välitilinpäätös ja samalla budjetoida tulevaa vuotta valmistautua tarkastuksiin - koota ja täydentää vaadittavat asiapaperit valmiiksi etenkin ympäristötuen osalta huolehtia omasta hyvinvoinnista - irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Apuva-hanke poimia parhaat palat oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten koulutustarjonnasta Kannen kuva: Ella Karttimo 4/2011 maaviesti 5
6 lyhyet Joulutorilla tunnelmaa, tekijöitä ja tuttuja Joulutorit esittelevät paikallista osaamista tänäkin vuonna Kajaanissa, Oulussa ja Kemissä. Kainuulainen joulutori valloittaa Kajaani-hallin joulukuuta jo 13. kerran. Tori on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello Esillä on tuttuun tapaan kainuulaisia leivonnaisia ja kädentaitoja. Joulutori on myös Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Ruisleipätalkoiden päänäyttämö ja maakunnallinen tapahtuma. Ruisleiville, ruisleivän juurelle ja leivonnan opastajille on vielä tarvetta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anna-Kaija Kaikkoseen puh Tapahtuman järjestää Kainuun maa- ja kotitalousnaiset talkooväen suurella avustuksella. Mukana ovat muun muassa Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. KEMIN Kulttuurikeskuksen perinteiset joulumyyjäiset täyttävät 10. joulukuuta kello 9-14 jo 20:nnen kerran. Tänäkin vuonna mukaan on tulossa noin 130 myyjään Lapista ja myös etelämpää. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Vuosi vuodelta tuotteiden valikoima ja määrä on lisääntynyt. Myytävät tuotteet ovat omatekoisia, eikä rihkamaa ja kirpputoritavaraa hyväksytä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suuren suosion saaneet myyjäiset edelleenkin vuosittain. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat lähettävät suoraa radiolähetystä Maaseudun joulu tulee kaupunkiin -myyjäisistä RadioAktiivisen JouluSpecialissa. Lähetys tulee RadioPro:n taajuudelta 92MHz. isäksi lähetys kuuluu suorana myös nettiosoitteessa Ella Karttimo Taitajien tiernan joulutorille on tulossa nelisenkymmentä pohjoispohjalaista kädentaitajaa ja elintarviketuotteiden valmistajaa. TAITAJIEN tierna -hankkeen joulutori tuo viimevuotiseen tapaan joulutunnelmaa Oulun keskustaan joulukuuta. Tori on avoinna Kalevankulmassa Kirkkokatu 11:ssä maanantaista perjantaihin kello 11-19, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Joulutorilla ovat tavattavissa pohjoispohjalaiset kädentaitajat ja elintarvikeyrittäjät tuotteineen. Paikallisten ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi torille on tulossa monenlaisia tapahtumia. Rotu ja rehu vaikuttavat rasvaan ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen on selvittänyt Itä-suomen yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa, miten rotu ja ruokinta vaikuttavat naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako 20:n tai 50 prosentin väkirehutaso ja rypsitiivistelisä naudan Longissimus dorsi -lihaksen (ulkofile) sisäisen rasvan koostumukseen ja määrään sekä lihan alfatokoferolipitoisuuteen (E-vitamiini). Tutkimuksessa olivat mukana hereford- ja charolaisrodut. Tutkimuksen perusteella naudan ruokinnan alhainen väkirehutaso parantaa rasvahappojen suhdetta, mutta toisaalta vähentää öljyhapon osuutta ja kokonaisrasvahappojen määrää lihaksensisäisessä rasvassa. Tutkimuksen perusteella rodulla oli merkitystä rasvahappojen koostumukseen, mutta ei happojen kokonaismäärään. Suhteellisen aikaisin kypsyvä ja karkearehuvaltaisesti ruokittava hereford oli tutkimuksessa parempi lihaksensisäisen rasvan rasvahappojen suhteella ja öljyhappopitoisuudella kuin myöhään kypsyvä, väkirehuvaltaisen ruokinnan edustaja charolaisrotu. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että rotuvalinnalla ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa lihaksen sisäisen rasvan määrään ja koostumukseen. Pro gradu on luettavissa InnoNauta-hankkeen nettisivuilla. 6 maaviesti 4/2011
7 Hanna Vierumäki Vesa Nuolioja, Virpi Huotari ja Nivalan toimiston väki ottivat vastaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita avoimien ovien päivässä. Älä ruoki hukkaa! Älä ruoki hukkaa on maa- ja kotitalousnaisten hanke, jonka tavoitteena on vähentää roskiin päätyvän ruuan määrää. MTT:n Foodspill-tutkimuksen mukaan suomalaisten roskiksiin päätyy jopa 30 kiloa ruokaa henkilöä kohden vuodessa, mikä vastaa joka 20:nnetta ruokakassillista. Rahana tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ketjun joka lenkissä. Myös kuluttajalla on valta vaikuttaa. Ympäristöhaitat ovat suurimmat, jos koko ketjun läpi kulkenut ruoka päätyy lopulta jääkaapista tai lautaselta roskikseen. Auttaisiko ruokalistan suunnittelu? Voisiko ostaa pienempiä pakkauskokoja? Kaipaatko vinkkejä elintarvikkeiden säilytykseen tai tähteiden käyttöön? Tule mukaan maa- ja kotitalousnaisten järjestämiin Älä ruoki hukkaa -tilaisuuksiin, joita on tulossa sekä tänä syksynä että ensi vuoden puolella. Lisätietoa tilaisuuksista antaa oman alueen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Maidontuottaja Sari Gummerus vaihtoi kuulumisia ProAgria Oulun Pirkko Kalaojan kanssa. Avoimet ovet Nivalassa Kuvat: Tarja Paatero Nivalan toimisto sijaitsee edelleen Pajatie 5:ssä, nyt Elme Centerin talossa. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekissä ensimmäiseen kerrokseen. Muuton kunniaksi Nivalan toimiston väki kutsui asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa vaihtamaan kuulumisia kahvikupin ääreen avoimien päivänä 21. lokakuuta. Ajankohtaisia kuulumisia vaihdettiin. ProAgria Oulun väki kertoi KarjaKompassista ja muista maitotilaneuvonnan uudista tuulista. Nivalan toimistolla on myös vahva talous- ja tilipalveluasiantuntemus sekä osaamista sukupolvenvaihdoksiin ja yhtiömuotoisten maaseutuyritysten ja maatilojen tarpeisiin. Myös aloittavien ja kehittävien maaseutuyritysten maksuttomasta alkuvaiheen neuvonnasta sekä kasvinviljelyn ja luomun mahdollisuuksista keskusteltiin kiinnostuneiden kävijöiden kanssa. Kävijoiden kesken arvotut kirjapalkinnot menivät Kaarlo Niemoselle, Esa Halmetojalle, Jouko Vierimaalle ja Tarja Junttilalle. Agronet uudistuu Agronetin keskustelukanavaa on uudistettu, jonka ansiosta keskustelujen seuraaminen kännykällä sujuu entistä kätevämmin. Loppuvuoden aikana keskustelukanavalla otetaan käyttöön lisää uusia toimintoja. Agronetin aineistot ovat nyt kaikkien käyttäjien saatavilla, eikä rekisteröitymistä portaalin käyttäjäksi enää tarvita. Keskustelukanavan keskustelut ovat kaikkien kävijöiden luettavissa, mutta keskusteluihin osallistuminen edellyttää kirjautumisen käyttäjäksi. Keskustelukanavan jäsenet saavat jatkossa tietoa uutuuksista keskustelukanavan kautta. Rekisteröitymättömät Agronetin käyttäjät voivat puolestaan tilata tai perua uutiskirjeen erillisen palautelinkin kautta. Neljän vuoden aikana Keskustelukanavalle on kirjoitettu lähes puoli miljoonaa viestiä, joita on käyty lukemassa 79 miljoonaa kertaa. Agronet on myös Facebookissa. 4/2011 maaviesti 7
8 Anne Pason mielestä yrittäjyydessä parasta on uusien asioiden kokeilu ja ongelmien ratkaisu. Lähivuosien haaveena on vapautua yleisnaisen roolista omimpaan eli suunnittelijan työhön. Lovin lintu tai enkeli on enemmän kuin postikortti ELLA KARTTIMO Ohuen ohuet koottavat puut ja kortit ovat kiiminkiläisen Lovi Oy:n designia. Aikaa kestävien tuotteiden muotokieli puhuttelee ihmisiä asuinpaikkaan katsomatta: 90 prosenttia yrityksen tuotannosta menee maailmalle. Kiimingin yrityspuistoon vuoden alussa muuttaneen Lovi Oy:n pihassa toivottavat kävijän tervetulleeksi tutut pallopuut ja pallonmuotoiset pyörätelineet. Kokeeksi tehtyjen töiden materiaalina ei tällä kertaa ole koivuvaneri, vaan oululaisille tutuksi tullut ruostuva teräs, jota on käytetty muun muassa uuden ympäristötalon ulkoseinissä. Lovi Oy:n tarina sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun tuore teollinen muotoilija Anne Paso mietti kevyttä puista vaihtoehtoa muoviselle joulukuusen pallolle. Hän liimaili tikun ympärille koivuviilupaloja, mutta ymmärsi, että se olisi liian vaivalloinen tapa viedä ideaa eteenpäin. Asia jäi hautumaan. Tiesin, että ratkaisu löytyisi. Vei puolitoista vuotta ja sopiva liitos oli valmis. Kun osoittautui, ettei sellaista ollut markkinoilla, hain liitokselle myös patentin. Sen ansiosta tuotteet on helppo postittaa litteässä pakkauksessa. ENSIMMÄISET koottavat kuusenkoristepallot tulivat myyntiin joulun alla vuonna Materiaalina oli koivuvaneri, värivaihtoehtoina puu ja punainen. Litteä pakkaus ja pallon kokoaminen itse otettiin hyvin vastaan. Alkuaika opetti myös sen, että väri myy paremmin kuin puhdas puu, Anne Paso kertoo. Tuoteperhe alkoi saada lisää jäseniä: sydämiä, enkeleitä, poroja ja possuja. Vuonna 2006 yritys sai nimekseen Lovi Oy ja Pasot asettuivat Vantaan vuosien jälkeen asumaan Kiiminkiin. Yhden naisen yrityksen matka on ollut monivaiheinen. Uniikkituotteita on lähtenyt maailmalle niin saunasta kuin ruohonleikkurivarastostakin. Tämän vuoden alussa yritys sai omat tilat Hallitieltä Kiimingin yrityspuistossa. Korttivalikoima ja väriskaala ovat laajentuneet tasaiseen tahtiin. Rinnalle ovat tulleet myös erikokoiset puut. Yrityksessä on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja lisäväkeä tarpeen mukaan - erityisesti joulun alla. Tehtaanmyymälä avasi ovensa samassa osoitteessa toukokuussa. Siellä myydään normaalihintaisten tuotteiden lisäksi koekappaleita ja B-laatua edullisesti. LOVI-TUOTTEIDEN tärkein markkinointikanava ovat kansainväliset messut. Kuluneena vuonna Anne Pason messukalenterissa on ollut kymmenkunta tapahtumaa Euroopan isoissa kaupungeissa, Tokiossa ja New Yorkissa. Lovi-puista syntyy messuille näyttävä metsä, jota lähestyttäessä myös pienet tuotteet nousevat esille. Luonnonmukainen ja kestävä materiaali sekä pohjoismaisuus viehättävät. Tuotteiden muotokieli ei rajaa pois ketään, Anne Paso sanoo. Muotoilijalle ja suunnittelijalle messuilta saatava suora palaute on arvokasta ja vie myös tuotekehitystä eteenpäin. Pallopuun 8 maaviesti 4/2011
9 KANNESSA Kuvat: Ella Karttimo rinnalla myytävä kuusi on yksi esimerkki tuotteesta, joka syntyi asiakastoiveesta. Messut ovat lisänneet osaamista siihen, että oikeat tuotteet menevät oikeille markkinoille. Myös nettikauppa kasvaa kaiken aikaa. Siinä Anne Paso näkee vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia. Lovi-tuotteista koottavia kortteja ja puita myydään suurin piirtein yhtä paljon. Tuoteperheessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun mustarastaat ja haarapääskyt lennähtivät myyntiin, myös puiden kysyntä kasvoi. Lintukorteista on tullut suosituin tuote, jonka rinnalla viime aikoina ovat uuteen suosioon nousseet enkelit. Uutta pitää kehitellä koko ajan. Kun Japanin myynti näytti hiljenevän, oli sopiva hetki ottaa tuotantoon jo aiemmin suunniteltu ja japanilaisille rakas muumiaihe. MATERIAALIN eli 1-1,5 millimetrin vahvuisen koivuvanerin Lovi-tuotteisiin valmistaa Koskisen Oy. Materiaali tulee suomalaisperheiden omistamista sertifioiduista metsistä, Anne Paso lisää. Alihankkijat Vaasassa ja Huittisissa leikkaavat suunnitelmien mukaiset muodot vesileikkurilla. Valmiit leikatut niput tulevat Kiiminkiin. Värilliset tuotteet maalataan Hallitiellä käsityönä. Kortit matkaavat edelleen pakkaamoon, mutta puut pakataan itse. Lovi Oy:llä on maahantuojia kuudessa erimaassa. Anne Pasolle he ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat parhaiten kunkin maan olosuhteet ja markkinat. Puiden avulla Lovi on halunnut tehdä myös hyvää. Vuodesta 2008 lähtien jokaisen puun tai kuusen ostaja on osallistunut myös istutuskampanjaan, jolla pyritään palauttamaan luonnon tasapaino Anne Karhumaa (vasemmalla) valmistelee enkeleitä myyntikuntoon ja Lea Kujala pakkaa puita litteisiin pakkauksiin. alueille, joilla metsät on hakattu polttopuiksi. Yhteystyökumppanina kampanjassa on Kirkon Ulkomaan apu. Pienellä puulla tai kuusella voidaan keskimäärin istuttaa yksi puu, keskikokoisella kolme ja isolla viisi, Anne Paso havainnollistaa. KASVU tasaiseen tahtiin on Lovi Oy:n lähivuosien tavoite. Viime tilikausi tuplasi liikevaihdon edellisestä. Jokainen uusi tuote lisää myyntiä. Kasvu antaa resursseja kehit- Muumiteema on suunniteltu erityisesti Japanin markkinoille. Muumien rinnalle myyntiin on luvassa myös Pikku-Myy. tää yritystä ja hoitaa asiat entistä paremmin. Lisää ammattimaisuutta tarvitaan joka portaassa, Anne Paso pohtii. Ammattiosaajien palkkaaminen merkitsisi suunnittelijalle ja yrityksen monitoiminaiselle sekä jaksamista että mahdollisuutta paneutua mielessä pyöriviin ideoihin. Kädentaidot ovat taas arvossa ja paikallinenkin kelpaa. Uudelle sukupolvelle määrää tärkeämpää on laatu. Kun on paljon tavaraa, mietitään yhtä tarkemmin, mitä ostetaan. Anne Pasolle on tärkeää, että yrityksellä ja sen yhteistyökumppaneilla on kasvot tiedetään mistä raaka-aineet ja tuotteet tulevat sekä missä ne valmistetaan. Tästä syystä Lovi Oy:n kortteja ja puita ei valmisteta Kiinassa. Lovi Oy:n tuotteet ovat mukana Taitajien tiernan joulutorilla Oulun Kalevankulmassa (Kirkkokatu 11). Tori on avoinna ma-pe klo 11-19, la klo 10-18, su klo /2011 maaviesti 9
10 maito Maitotilaneuvonta uudistuu Maitotilaneuvojat ovat opiskelleet kolmen vuoden ajan uusia KarjaKompassiohjelmia ja päivittäneet tietämystään siitä, miten nykylehmien ruokintaa suunnitellaan ja seurataan. Uudet tuotteistetut palvelut palvelupaketit otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Elämme keskellä jatkuvaa muutosta ja myös palvelujen on uudistuttava aika ajoin. Olemme palvelleet maitotiloja viiden viime vuoden ajan aikalaskutukseen pohjautuen puolikkaina ja koko päivinä. Uudet palvelupaketit otetaan ensi vuoden alussa käyttöön Pro- Agria Oulun ja Kainuun lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Farmassa ja Pohjois-Savossa. Jo tänä vuonna vastaavat paketit ovat käytössä Pohjois-Karjalassa ja hieman muunneltuna Lapissa. Tuotosseuranta on johtamisen kivijalka VIRPI HUOTARI NEUVOJAT ovat jo aloittaneet ProAgria Oulun alueella uusien palvelupakettien esittelemisen ja sopimusten päivittämisen. Samalla sovitaan laskutuskäytännöistä, joista suosituin on laskutus neljä kertaa vuodessa. Kainuussa työ alkaa vuoden alussa. Muutosta havainnollistetaan euroina: miten tilan tulos voisi kehittyä, kun nostetaan esimerkiksi keskituotosta, maidon pitoisuuksia, kilpailutetaan ostorehuja, parannetaan säilörehun laatua tai satotasoa. Uusia mahdollisuuksia olemassa olevasta omaisuudesta eläimistä ja pellosta on asiantuntijan kanssa löydettävissä. Uudenlainen toimintatapa niiden hyödyntämiseksi vaatii harvoin suuria euromääräisiä panostuksia. Käytännön esimerkkejä onnistuneista muutoksista löytyy jo useita. Panoksen ja tuotoksen välinen, jopa tuhansien eurojen arvoinen erotus on päätynyt asiakkaan hyödyksi. Taloudellisesti menestyvä asiakas on meidän tavoitteemme. Ruokintavaih maitotilojen ProAgrian ruokintaneuvonta on siirtynyt tänä syksynä uudelle tasolle. Uusi Ruokinnan ohjaus -palvelu sisältää ruokinnan suunnittelun ja seurannan. Ruokinnansuunnittelu onnistuu, kun säilörehu on analysoitu, tuotosseurantatiedot ovat ajan tasalla rekisterissä ja ruokinnan onnistumista eli rehujen lypsättävyyttä on arvioitu vähintään yhdellä, mutta mielellään neljällä päivälaskelmalla. Ruokinnan ohjaus -palvelun sisältöä on pohdittu asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Paketeissa on samoja sisältöjä, mutta suurin ero tulee asiakastapaamisten ja yhteydenpidon tiheydessä. Ruokinnan ohjaus KASVU maitotilalle, joka kasvattaa lehmämäärää tai nostaa tuotantoa ylös investoinnin jälkeen. Asiakastapaamisia vähintään kuusi vuodessa, yhteydenpitoa pitkin vuotta ja kehitystä seurataan tiiviisti. Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen kivijalka. Se tuottaa karjasta erinomaista tietoa päätöksenteon avuksi, kun tuotosseurannan raporttien tiedot ovat ajan tasalla. 10 maaviesti 4/2011 Tuotosseurantanäytteiden solutietojen perusteella voidaan esimerkiksi tehdä utareterveyden hoito- ja poistopäätöksiä. Sen vuoksi tuotostiedot tulee saada rekisteriin nopeasti näytteenoton jälkeen. Ensi vuodesta alkaen panostetaan tuotosseurannan tiedonsiirron nopeuttamiseen ja raporttien analysointiin. Nopeimmin tuotosseurannan sähköiset raportit saa, kun yrittäjä itse lähettää tuotosseurantatiedot heti niiden valmistumisen jälkeen Laskentakeskukseen Ammu-ohjelmalla tai ilmaisella ProTuotos Netti -ohjelmalla sekä robottitilat Ammu-Linkillä. Elektronisia maitomittareita (EMM) testataan muutamilla alueemme tiloilla, joilta tiedot siirtyvät välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Pelkkä Tuotosseuranta-paketti sisältää yhden asiakastapaamisen vuodessa ja tuloksien seuranta pyritään hoitamaan toimistotyönä pitkin vuotta. ASIAKAS voi halutessaan ostaa Tuotosseuranta Tallennus -palvelun, jolloin neuvoja lähettää tuotosseurantatiedot. Tavoitteena on, että tekninen tallennus tehdään tehokkaasti toimistotyönä ja mahdollisimman pian maitonäytteenoton jälkeen. Toimitamme asiakkaalle valmiiksi maksetut kirjekuoret, joilla koelypsykortit tai tiedonsiirtotikut voi kätevästi postittaa neuvojalle. Tietoa voi siirtää neuvojalle myös sähköpostilla. Lisähinnasta tiedot voidaan hakea tilalta joko erillisenä palveluna tai toisen palvelun yhteydessä. On myös mahdollista saada apua itse mittalypsyn tekemiseen. Neuvojat kertovat mielellään eri vaihtoehdoista ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Lisätietoa maitotilojen palveluista: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh ProAgria Lappi, kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, puh ,
11 toehtoja eri tarpeisiin VIRPI HUOTARI Kentällä keskusteltua onko näin? Ruokinnan ohjaus TUOT- TO maitotilalle, joka haluaa tehostaa ja saada enemmän tuottoa irti nykyisestä karjasta. Asiakastapaamisia noin neljä vuodessa ja yhteydenpitoa pitkin vuotta. Ruokinnan ohjaus TOIMIN- TA maitotilalle, joka tyytyy ylläpitämään nykyisen tason. Asiakastapaamisia yksi-kaksi vuodessa. Maidontuotannon Talous -paketti sisältää tilinpäätösanalyysin ja maidontuotantokustannuksen laskennan. Palvelun yhteydessä keskustellaan, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja päivitetään uudet toiminnan tavoitteet. Uutta ovat myös eläinten terveys- ja hyvinvointipaketit. Karjakatselmus Karjakunnon pohjalta, Nuorkarja ja vasikat, Utareterveys (ja maidon laatu), ProTerveys-käynti sekä Karjan Hedelmällisyys. Kyseessä on päivän kestävä erikoisneuvojan tai eläinlääkärin käynti ja siitä johdettu pitempi kestoinen projekti. Nämä palvelut ovat vielä kehitystyön alla, mutta valmistuvat alkuvuodesta Tulossa ovat myös rehuntuotannon ja taloushallinnan paketit. Onko ostorehukustannuksissa mahdollista säästää? Pasi Peltosaari, talousasiantuntija Ostorehukustannus on merkittävin menoerä tilan muuttuvista kuluista. Se on hyvä vertailuluku tilojen ja vuosien välillä meijeriin myytyä maitolitraa kohti. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on hyvä pohtia: ovatko ostorehut liian kalliita, syötetäänkö niitä liikaa, mikä on säilörehun laatu, tilan rehuomavaraisuus tai karjan potentiaalinen maidontuottokyky? Yleensä ostorehukustannuksessa on mahdollista säästää 1-2 senttiä litralta, mikä tekee säästöä esimerkiksi kilon tuotostasolla reilut 100 euroa / lehmä ja 40 lehmän karjassa lähes euroa vuodessa. Pitää arvioida tilakohtaisesti, millä keinoilla säästö on mahdollista saada aikaan. Mitä hyötyä on säilörehuanalyysistä? Tarja Paatero, maitotilayritysneuvoja Tiedät mitä syötät eläimillesi. Säilörehuanalyysin avulla saat säädettyä ruokinnan kohdilleen sekä tuotannon että talouden optimoiden ja voit sitä kautta säästää ruokintakustannuksissa. Kun ruokinta on kohdallaan, myös maidon pitoisuudet ovat kohdallaan. Se näkyy suoraan maitotilissä sekä eläinten terveydessä ja hedelmällisyydessä. Myös muiden eläinryhmien ruokinnan saa parhaiten suunniteltua, kun säilörehun laatu ja koostumus on tiedossa. Ei kannata kulkea pussi päässä, vaan on parempi täyttää se pussi säilörehunäytteellä ja laittaa menemään meijeriin. Säilörehuanalyysi kertoo myös säilönnän onnistumisesta. Kun rehu on tutkittu, seuraavalle kesälle on helpompi miettiä parannuskohteita. Onko ostorehukustannuksissa siltikään mahdollista säästää tuotoksen kärsimättä? Hanne Aho, talousneuvoja Kyllä on, jos säilörehu on sulavuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan riittävän laadukasta. Heikosti sulavaa ja niukasti valkuaista sisältävää säilörehua joutuu täydentämään ostoväkirehuilla, jotta tuotos pysyisi tavoitteessa. Huipputuotokseen ei huonolla säilörehulla päästä. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on Pasin näkökulmien kautta hyvä pohtia. Jos ostorehut ovat liian kalliita, lisäksi voi muistella, onko hankintoja kilpailutettu. Ruokitaanko ostorehulla suunnitelman mukaan vai annetaanko vielä varmuuden vuoksi muutama kilo ekstraa ja syötetään näin kallista rehua turhaan ilman tuotosvastetta? Kuinka paljon lehmien tuotostaso pitäisi olla, jotta lypsyrobotti saadaan maksettua? Antti Harjunen, talousneuvonnan vastaava Parhaaseen kannattavuuteen lypsyrobotilla päästään, kun sen kapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Kun robotti on tehokkaasti käytössä, maidontuotantokustannus tuotettua litraa kohden on pienempi kuin vajaalla kapasiteetilla toimivilla roboteilla. Kapasiteetin täysi hyödyntäminen edellyttää robottiratkaisulle sopivaa eläinmäärää ja tuotosta. Tavoitteeksi pitää laittaa yli litraa maitoa/robotti. Vasta litran jälkeen robotti alkaa lypsää yrittäjälle palkkaa. Ennen sitä se kattaa vain omia investointikulujaan. Jatkuu seuraavalla sivulla. 4/2011 maaviesti 11
12 Mitä hyötyä on ostaa ruokinnansuunnittelua ProAgrialta, kun rehutehdas tekee sen ilmaiseksi? Erika Jylhä-Pekkala, maitotilayritysneuvoja Karjakompassin avulla voidaan etsiä tilan kotoisille rehuille tuottavimmat markkinoilla olevat väkirehut ja vertailla nopeasti eri rehujen vaikutuksia niin maidontuotantoon kuin talouteenkin. Tiloille voidaan tehdä myös rehubudjetti. Ruokinnanseurannan eli päivälaskelman avulla saadaan nopeasti selville karjan tämänhetkisen ruokinnan taso ja se, onko ruokintaa tarpeen muuttaa. Heräteostoja ei kannata tehdä ilman laskentaa siitä, mitä rehun tuotantovaikutus todella tilan senhetkisessä ruokinnassa voisi olla. Ruokinnansuunnittelupalvelussa käydään tarvittaessa koko karja läpi vasikasta lehmään. Käykö tuotosseurantaa hoitava neuvoja enää navetassa? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Varsinkin keväisessä tuotosseurannan asiakastapaamisessa haluamme nimenomaan päästä navettaan tutkailemaan eläimiä ja olosuhteita. Mietimme yhdessä tilan väen kanssa tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita vaikkapa navetassa keskustellen. Lisää navettakäyntejä saa Ruokinnan ohjaus -palveluista sekä myöhemmin valmistuvista eläinten terveyteen ja hoitoon liittyvistä palvelupaketeista. Osa tuotosseurannan työstä siirtyy toimistolle mitä hyötyä siitä on? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Toimistolla voi rauhassa tallentaa tiedot ja tulokset saa nopeasti kommentoituina tilan käyttöön. Tilakäynnillä voi keskittyä tulosten analysointiin. Olet ollut kehittämässä ja kouluttamassa kotieläinneuvojille uutta ruokinnansuunnittelun ja -seurannan Karjakompassiohjelmistoa. Mikä muuttuu? Maire Pikkarainen, maitotilayritysneuvoja Rehuannoksen laskentaperuste muuttuu. Entinen ohjelma laski rehut alhaisimman rehukustannuksen mukaan, eikä huomioinut tuottoja tai karjan tuotostasoa. Uusi Karjakompassiohjelma suunnittelee ruokinnan, jolla saadaan paras maitotuotto miinus rehukustannus lehmää tai maitolitraa kohti. Ohjelma laskee ruokinnan aina oman karjan tuotosten ja rehujen pohjalta. Siksi tarvitaan karjakohtaisesti luotettavat tiedot rehun käytöstä, maitomääristä ja maidon koostumuksista. Ohjelma perustuu suomalaiseen tutkimustietoon. Uudella ohjelmalla pystytään vertaamaan eri rehujen tuotantovaikutuksia ja arvioimaan miten nykyisillä hintasuhteilla rehuja kannattaa käyttää. Tilalla kannattaa katsoa erilaisia vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti neuvojan kanssa ennen kuin päätetään käytettävät rehut ja niiden määrät. Utareterveys ja hedelmällisyys yksiin kansiin Yleisimmät syyt lehmien poistoihin Suomessa ovat utaretulehdus ja huono hedelmällisyys, joita parantamalla lehmien ikä pitenee ja elinikäistuotos paranee. Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on nyt koottu yhdeksi julkaisuksi. Lypsykarjan ensiluokkainen utareterveys on tulosta johdonmukaisesta työstä. Käytännönläheinen Utareterveys-kirja auttaa havainnoimaan päivittäin, viikoittain ja kuukausittain toistuvia rutiinitöitä, sillä utareterveys ei ole tmuista toiminnoista erillään oleva osa. Hedelmällisyys kertoo ummessaolokauden, poikimisen, maidontuotannon, kiimantarkkailun ja keinosiemennyksen onnistumisesta. Hedelmällisyys-kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Hollantilainen eläinlääkäri Jan Hulsen on kirjoittanut Hedelmällisyys-kirjan. Utareterveys-kirjan 12 maaviesti 4/2011 Oppaat tekemiseen on osallistunut myös eläinlääkäri Theo Lam, joka on hankkinut kannuksensa tutkimalla utaretulehduksia. Kirjat on suomentanut ja toimittanut Suomen oloihin eläinlääkäri Maria Tirkkonen. Nelivärikuvitetun kirjan koko on B5 ja laajuus 104 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta 35. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Kirjoja voi ostaa ProAgria Keskuksista ja ProAgria Keskusten Liitosta, puh , Nettitilaukset: Sähköisen kirjan hinta on 40. Tilaukset: > E-kirjakauppa. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun MaitoManagement hankkeen projektipäällikkönä on marraskuun alusta lähtien toiminut Marjo Posio. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä. Viimeksi hän on toiminut yrittäjänä iiläisessä Koillis-Vasikka Oy:ssä. MaitoManagement 2020 kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keski- ja pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Tällä hetkellä ajankohtaista ovat asiantuntijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspäivät, jotka jatkuvat ensi vuonna. Lisätiedot: Marjo Posio, p , proagria.fi, maitomanagement2020
13 MAITO Kainuu Lappi Oulu , tilanne , tilanne , tilanne sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato Rehunäytteiden lukumäärä d-arvo syönti-indeksi Raakavalkuainen % Kuiva-aine % ,3 15,1 14,1 14,2 14, , ,9 15,3 15,3 15,1 35,7 32,8 34,7 33,6 31,1 29,3 35,9 31,5 36,3 33,7 36,5 37,6 Lähde: Myös karjan ruokinnassa pätee: Älä ruoki hukkaa! MINNA TANNER Viime kesäkuun sateet keskeyttivät rehunteon tai viivästyttivät sen aloittamista monilla tiloilla Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Vaikka oli sateista, ensimmäinen sato vanheni nopeasti. Artturi-analyysien perusteella kevätrehut ovat keskimäärin karkeampia kuin vuonna Maakunnasta riippuen d-arvot ovat olleet grammaa kilolta kuiva-ainetta pienempiä. Onneksi toinen sato oli keskimäärin vuoden takaista parempaa. Tämä tasoittaa ruokintaa eri rehuerillä. Säilörehujen laatu vaihteli eri tiloilla, joten karkearehujen ja viljojen analysointi on tärkeää. MTT Maaningan tutkimuksen mukaan D-arvo 620 säilörehulla ja 15 kilolla väkirehua, ei päästä yhtä hyvään tuotostasoon kuin D-arvo 710 säilörehulla ja 9 kilolla väkirehua. Samaisessa tutkimuksessa myös vahvistui tieto, etteivät sulavan säilörehun kanssa liian korkeat väkirehumäärät lisää maitotuotosta. KARJAKOMPASSIN ruokintasuunnitelmassa tuotosvasteet ovat sisäänrakennettuina. Ruokintasuunnitelma voidaan optimoida muun muassa parhaan katteen perusteella. Tällöin ProAgrian maitotilaneuvojat suunnittelevat ruokinnan optimaalisen väkirehutason ja auttavat valitseman parasta väkirehua tilan senhetkisille säilörehuille. Väkirehutaso kg Optimoinnin tuloksista selviävät ruokinnalla odotettava maitomäärä, maidon pitoisuudet ja ruokinnan kate euroina lehmää kohti päivässä. D-arvo 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/lä/pv ,0 32,6 34,5 32, ,1 36,4 37,0 36, ,8 38,6 38,3 37,9 EKM-kg Keskim. 34,0 35,9 36,6 Aineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) , Utajärvi 4/2011 maaviesti 13
14 maito Nuorkarjan kasvatukseen mallia maailmalta HANNA LAUREL Oulussa ja Kalajoella kuultiin suuren maailman tavasta kasvattaa lypsykarjatiloille vasikoita ja hiehoja, kun ProAgria Oulun MaitoManagement2020- hanke ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun VENE-koulutushanke kutsuivat syksyn luennoitsijavieraakseen yhdysvaltalaisen Jeanne Wormuthin. Hän johtaa hiehon sopimuskasvattamoa USA:ssa New Yorkin osavaltiossa. Vuonna 1988 aloittanut CY Heifer Farm kasvattaa hiehoja pääasiassa neljälle suurimmalle asiakkaalleen, jotka ovat kaikki lypsykarjatiloja. Jeanne Wormuth on työskennellyt tilalla alusta saakka. Eri-ikäiset eläimet ovat eri navettarakennuksissa. Yhdessä rakennuksessa on eläintä riippuen iästä. Kaikki kasvattamot ovat viileitä, betonisia ja verhoseinäisiä rakennuksia. KESKEISENÄ teemana Jeanne Wormuthin puheissa toistui järjestelmällisyys. Pikku vasikat hoidetaan, hiehot siemennetään ja työntekijät perehdytetään suunnitellusti ja sovittujen yhteisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hän korosti puhtauden ja hyvien olosuhteiden merkitystä. Ongelmiin tulee tarttua heti ja etsiä niihin parannus välittömästi. Vasikat tulevat tilalle 3-10 päivän ikäisinä ja palaavat lypsykarjatiloille hyvissä ajoin ennen poikimista. Kaikille saapuville vasikoille tehdään terveystarkastus, jossa muun muassa mitataan, merkitään, rokotetaan ja nupoutetaan vasikat. Vasikan kotitilalta saadaan tarvittavat perustiedot. Jos vasikka on saanut siellä vasta-ainepitoisuudeltaan heikkoa ternimaitoa, lypsykarjatila joutuu maksamaan CY Heifer Farmin kokemukset vasikkatiloista IGLUT + raikas ilma + terveet vasikat + hyvä ratkaisu, jos vasikoita on vähän (5-10 iglua) - työläs - pienempi päiväkasvu kesäisin, kuumalla vasikat paahtuvat igluun - iglujen ja alueen siivoaminen vie aikaa Tarja Paatero Vasikoille ja hiehoille tulee tarjota sellaiset olot, että ne voivat kasvaa ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaat tilat ja hoitokäytännöt ehkäisevät tarttuvia tauteja satojen eläinten joukossa, Jeanne Wormuth sanoi. itse vasikalle annettavat rokotukset ja lääkitykset. CY HEIFER Farmilla on kokeiltu erilaisia vasikkatiloja. Igluissa ja yksilökarsinoissa eläimiä on helppo tarkkailla, mutta kuivituksen ja ruokinnan työläys sai tilan miettimään parempaa ratkaisua. Nykyisin tilan pikku vasikat kasvavat 20 yksilön hiekka- tai olkikuivikepohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joissa juotto on automatisoitu. Jeanne Wormuth piti ryhmäkasvatusta omalle tilalleen sopivana vaihtoehtona, mutta se vaatii vasikoita hoitavilta hyvää karjasilmää. Muutamia igluja on säilytetty sairaita vasikoita varten. Hän korosti juomarehun korkeaa valkuaispitoisuutta, joka maksaa itsensä takaisin vasikoiden hyvänä kasvuna ja kuntona. YKSILÖKARSINAT HALLISSA + Ruokinta helppoa + Työntekijät eivät ole säiden armoilla + Eläinten yksilöllinen tarkkailu helppoa - Sairaudet voivat levitä navetassa - Kuivitus hankalaa - Siivoaminen työlästä Juottoautomaatista hän ei myöskään enää luopuisi. Yksiköllinen ruokinnan ohjelmointi ja juotto useita kertoja päivässä ovat vähentäneet vasikkaripulia. ELÄIMET on ryhmitelty tilalla omiin ikäryhmiinsä: pikku vasikat, juotolta vieroitetut, pihattoelämään totuttelevat siirtymävaiheen vasikat, kasvavat hiehot, siemennettävät, alkutiineet ja kotiin lähtevät. Ryhmittelyllä varmistetaan oikea ruokinta, olosuhteet, kiimantarkkailu ja valmistautuminen eläimen seuraavaa kasvuvaihetta varten. Jokainen eläinryhmä mitataan ja eläinten kuntoa arvioidaan säännöllisesti. Kaikkiin hoitotoimiin on kirjalliset ohjeet ja viikoittaiset aikataulut. Hiehot siemennetään kuukauden iässä, jolloin ne poikivat alle kaksivuotiaina. Nuorkarjahavainto-koulutuksista tuttu mittanauha on käytössä myös Jeanne Wormuthin tilalla. Hiehon koko määrittää oikean siemennysajankohdan paremmin kuin ikä. Erona Suomen ja EU:n lainsäädäntöön perustuviin käytäntöihin RYHMÄKASVATUS + Juottoautomaatti + Vaatii vähemmän työvoimaa + Tyytyväiset vasikat + Vähemmän ripulia + Maidolta vieroittaminen helpompaa + Siivoaminen helpompaa - Ilmanvaihto - Sairaudet leviävät helpommin - Vaatii karjasilmää ; sairaan yksilön havaitseminen on vaikeampaa USA:n isoilla tiloilla käytetään herkemmin antibiootteja ja hormoneja. Optimaaliseen poikimaikään päästään helpommin, kun kiimat synkronoidaan hormonihoidoilla. Kiimaa tarkkaillaan kuitenkin kaksi kertaa päivässä. Tarkkailun avuksi siemennysikäiset hiehot merkitään värikoodeilla. JOHTAMISTAIDOT korostuvat suurilla tiloilla. Rutiinikäytännöt, työntekijöiden perehdytys ja järjestelmällinen karjanhoitotyö ovat yhtä tärkeitä asioita myös pienemmillä tiloilla. Kaikkea ei pysty eikä tarvitsekaan kopioida ulkomailta, mutta sujuvapuheisen Jeanne Wormuthin kertomat hyvät käytännöt voi toteutettaaa pienessäkin mittakaavassa. Katse vasikkaan -teemavuoden aikana olemme kuulleet ja oppineet paljon nuorkarjan merkityksestä maitotilan tulevaisuudelle. Pidetään pienten asiaa pinnalla jatkossakin! Hanna Laurell on VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä -hankkeen projektipäällikkö. Jeanne Wormuth puhui maidontuottajille VENE-hankkeen seminaarissa Kalajoella Vasikka- ja hiehoseminaariin osallistui noin sata maidontuottajaa ja alan asiantuntijaverkoston edustajaa. Seminaarin luentomateriaaleihin ja Jeanne Wormuthin esittelemiin hoitotaulukoihin voi tutustua osoitteessa Aiheesta on tietoa myös osoitteessa 14 maaviesti 4/2011
15 Rehunäytteenottokairat ja Kaato-ohjain raivaus-sahaajalle, suoraan valmistajalta. Maatalouskoneiden kunnostukset, hitsaus, sorvaus, jyrsintä ja avarrus mm. kuormainten väljien nivelten kunnostukset. Kysy lisää, p , , Ver tailu Suo ja kuokka vakuutettu, entäs Jussi? Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittäjän Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tämä on osa maatilayrittäjille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua. Kysy lisää edustajaltasi tai katso tapiola.fi/henkiloturva Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy toimii kuin junan vessa Tarkemmin ajatellen. 4/2011 maaviesti 15
16 YKSI HYVÄ RIITTÄÄ! SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves viesti Maaviesti 1/2012 ilmestyy Aineistot mennessä HevosAgron tiedotustilaisuudet talvi Talli- ja tapahtumaturvallisuus, suureläinpelastus pe klo 8-16 Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A la klo 8-16 Haapavesi, Haapaveden ammattiopisto Käytännön turvallisuus talleilla ja hevosalan tapahtumissa, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja toiminta onnettomuuspaikalla sekä yhteistyö pelastushenkilöstön kanssa, suureläinpelastuksen välineistö ja tekniikat, eläinsuojelunäkökohdat onnettomuustilanteissa, kuljetus- ja tieliikenneonnettomuudet Sopivat varusteet hevosellesi pe klo Haukipudas, Virpiniemen liikuntaopisto, ABC-ratsutallit la klo Oulainen, Kartanohotelli Törmänhovi, PyRa ry, maneesi Varusteiden valinta erityyppisille hevosille, oikeaoppinen sovitus Tilaisuudet on maksuttomia ja kaikille avoimia, tervetuloa! Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, (08) Ohjelma ja lisätiedot: Luomun peruskurssit Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (Sammalkankaantie 280) to-pe ja ti-to Ii, Micropolis (Piisilta 1) ti-to ja ke-to Nivala, Nitek (Pajatie 5) to-pe ja ti-to Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, joita kiinnostaa maan kasvukunnon parantaminen, karjanlannan käytön tehostaminen ja valkuaiskasvien viljelys. Kurssi sisältää viisi lähiopetuspäivää. Hinta on alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalin ja kahvin. Kursseilla on käytössä sähköinen luokkahuone, johon osallistuja saa käyttöoikeudet. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Se järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää lisäksi luomun peruskurssin Kannuksen maaseutuoppilaitoksella huhtikuun alkupuolella. Lisätiedot: Jari Tikkanen, puh Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, , olli.valtonen@proagria.fi tai fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat maaviesti 4/2011
17 Navetasta metallipajaksi Valtasen tilalla Kajaanin Vuolijoella ammui reilut pari vuotta sitten vielä parikymmentä lypsävää. Nyt navetassa toimii metallipaja, Semes Oy, joka tunnetaan ennen kaikkea rehukairoistaan. yritys MINNA TANNER Kuvat: Minna Tanner Vuodesta 2008 lähtien toiminut Semes Oy on metallialan yritys, jonka osakkaat ovat Eero Valtanen, insinööri Seppo Kallio sekä hänen poikansa Mikael ja Sami. Mikael on yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksessä täyspäiväisesti. Eero on mukana, kun maaja metsätaloustöistä ennättää. Muut osakkaat auttavat tarvittaessa omalla osaamisellaan: Sami atk:ssa ja Seppo tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Semes Oy aloitti toimintansa pienimuotoisesti vajaan kymmenen neliön työtiloissa. Tänä keväänä yritykselle valmistui 160 neliön metallipaja Eero ja Riitta Valtasen entiseen navettaan, jossa oli vuoden 2009 kevääseen asti parikymmentä lypsävää. Yrityksen alkutaipaleella on ollut hyvää onnea, sillä muun muassa koneita saatiin ostettua käytettynä tuotantonsa lopettavalta metallialan yritykseltä. TEKEVILTÄ miehiltä onnistuu sekä omien että muiden ideoiden tuotekehitys ja valmistus, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. Tietotaito ja monipuolinen konekanta ovat yrityksen avaintekijöitä. Sepolla on yli 30 vuoden työkokemus metallialalta ja hän on yrityksessä kallisarvoisena kokemuksen tuoja. Metallipajassa on koneet muun muassa sorvaukseen, jyrsintään, avarrukseen, porauksiin, prässäyksiin, plasmaleikkaukseen ja hitsauksiin. Alihankintatyöt ovat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ja tasaavat työllisyyttä. Työtilauksia eivät etäisyydet rajoita. Tällä hetkellä on työn alla raitiovaunun osien valmistus Helsinkiin. Maatalouskonei- Semes Oy:n toimitilat monipuolisine koneineen on rakennettu Eero Valtasen entiseen parsinavettaan. Osakkaat Eero Valtanen (vasemmalla), Seppo Kallio ja Mikael Kallio. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat tuotekehitys, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. den korjauksiin löytyy kalustoa ja käytetyistä koneista saadaan kunnostamalla käyttökuntoisia vuosiksi eteenpäin. Semes Oy:n konekanta mahdollistaa levyrakenteiden, akselien ja sovitereikien valmistuksen sekä laakeriholkkien asennuksen. PORAKONEELLA toimiva rehukaira on monelle karjatilalle tuttu Semes Oy:n kärkituote. Kaira on oman tuotekehityksen taidonnäyte. Sitä on myyty ympäri Suomen ja myös Viroon. Tällä hetkellä etsitään kanavia muun muassa Ruotsin markkinoille. Kairoja on valmistettu noin 350. Niitä on käytössä ProAgrian neuvojilla ja maatiloilla. Kaira on hyvä taidonnäyte tuotekehityksestä kuinka Eeron ideasta kehittyi Sepon ja muiden kumppanien avulla käytännönläheinen lopputuote. PROAGRIA Kainuun Muutosvalmennus-ryhmä, johon Eero Valtanen osallistui vaimonsa Riitan kanssa, antoi rohkeutta ja tukea päätökseen luopua lypsykarjasta Riitan astman vuoksi. Muutosvalmennus sopii tuotantosuunnan muutosta, yritystoiminnan aloittamista tai uudelleen kouluttautumista miettiville. Eero suosittelee karjatalouden Kalvaimia sovitereikien valmistamiseen löytyy 50 millimetriin asti. lopettamista pohtivia harkitsemaan asioita tarkoin ja käyttämään ammattilaisia siinä apuna. Vaikka tuntuu, ettei karjan pito kannata, uuden luominen voi olla vieläkin haastavampaa. Valtasilla prosessi onnistui hyvin muun muassa muutosvalmennusryhmän tuella. ProAgria Kainuun uusi Apuva-hanke jatkaa muutos- ja tulevaisuusvalmennusta Kainuussa. Hankkeen aikana on tarkoitus koota yhteen myös entisiä ryhmän jäseniä. Lisätietoa: 4/2011 maaviesti 17
18 ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO yritys Hevosala on yrittäjälle elämänarvo Tuoreen selvityksen mukaan työ hevosalalla on sitovaa ja tapaturma-altista, eikä yritysten kannattavuuskaan ole itsestään selvää. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. Omaa työtä arvostetaan ja pidetään mielekkäänä. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala tarjoaa työpaikan yhä useammalle. Suomessa on noin hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Ala työllistää tällä hetkellä noin ihmistä koko Suomessa. Vastaava kehitys on havaittavissa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudulta menestykseen ja Elinvoimaa maaseudulle -MASVAhankkeet ja HevosAgro-hanke kartoittivat pohjoissuomalaisten hevosyrittäjien työhyvinvointia. Kartoituksen toteutti internetkyselynä itsekin hevosalalla 10 vuotta yrittäjänä toiminut Minna Rautioaho. Yrittäjien keskuudessa hevosalan suurimmiksi haasteiksi koettiin kulurakenne ja alalla rehottava kilpailua vääristävä harmaa talous. Alan toiminta koettiin huomattavasti useammin epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Avointa keskustelua ja parempia verkostoitumismahdollisuuksia kaivattiin nykyistä enemmän. Koko hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. HEINI IINATTI Kimmo Törmänen Ratsastuskouluyrittäjän työn fyysistä kuormittavuutta lisää tallitöiden päälle voimakas äänen käyttö usein pölyisissä ja tuulisissa ulko-oloissa. HEVOSALAN yritykset ovat usein pieniä eikä työntekijöitä aina ole. Selvä enemmistö vastaajista koki, ettei saa riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Suurin osa työskenteli seitsemänä päivänä viikossa ja yli puolella vastaajista päivittäinen työaika oli yhdeksän tuntia tai yli. Lomia tai edes sairauslomia ei usein pidetä ollenkaan tai niille jäädään harvoin. Lähes puolet vastanneista myös arvioi työmääränsä liian suureksi. Hevosalalla tapahtuu huolestuttavan paljon työtapaturmia. Kahdelle kolmesta yrittäjästä oli sattunut työtapaturmia ja niistä suurin osa hevosten kanssa toimiessa. Yli kolmannes tapaturmista oli vaatinut sairaalahoitoa. Hevosalan työ on osin myös asiakaspalvelua. Puolet yrittäjistä oli pahoittanut mielensä haasteellisissa asiakastilanteissa. Vertaistukea ja kokemusten vaihtoa toisten yrittäjien kanssa kaivattiin juuri asiakastilanteisiin. Alkoholin käyttöä ei alalla koettu ongelmaksi. ALALLA kuitenkin viihdytään. Yrittäjät mieltävät identiteetikseen käsityöläisyrittäjyyden ja tavoittelevat enemmän työtyytyväisyyttä, ei niinkään voittoa. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työhön oli positiivinen. Kyselyn tulosten perusteella ProAgria Oulu kehittää hevosyrittäjille tarjottavia palveluja. HevosAgro-hanke järjestää alkuvuodesta 2012 hevosyrittäjille työhyvinvointipäivän, jonka yhtenä tavoitteena on myös saada aikaan yrittäjien välistä verkostoitumista. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgron-hankkeen projektipäällikkö. Miten päivität osaamisesi helposti ja nopeasti? Poimi ammattijulkaisut koriin verkkokaupassa, ja paina nappia. Saat kaiken oleellisen yksissä kansissa aihepiireittäin tilasi toiminnan kehittämiseen. Päivitä osaamisesi, ja muuta tiedot euroiksi. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja Ajankohtainen ammatti tieto ja kansainvälinen huippuosaaminen TIETO TUOTTAMAAN Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön kokemukset ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. &taito Uusia näkökulmia harrastajalle Maatilayritysten menestystarinoita -kirja johdattaa menestyksen lähteille innostavien tarinoiden avulla. Mistä menestys syntyy? Ota selvää, miten yritykset ovat valinneet toimintatapansa, tehneet tulosta ja kehittäneet toimintaa. Lähes 200 valokuvalla kuvitettu kovakantinen kirja sopii itselle tai upeaksi lahjaksi. 18 maaviesti 4/2011
19 MYYNTI ja ASENNUS HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Muhos: Tapio Karihtala Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa - Lyömätön luotettavuus - Nerokas rakenne - Korkea tehokkuus - Toimiva jälkimarkkinointi UUTUUS Helppokäyttöinen ohjausyksikkö OULU ROVANIEMI TORNIO YLITORNIO /2011 maaviesti 19
20 talous Plugi Oy siellä missä aurinko paistaa! SUORAT LENNOT OULUSTA KEVÄÄLLÄ TURKKIIN AJALLA alk./1vko599 esim. 4. ja Alanya Kleopatra Tower-hsto DDD, ea Yksin matkustavalle 1h-lisä. Kohteinamme Turkissa Oulusta myös: ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK KEVÄÄLLÄ SUORAAN OULUSTA TUNISIAAN AJALLA Tuttujen suunnittelu- ja alk./1vko549 esim. 9./16./23.3. Sousse Hot. Kaiser DD+, aamiainen Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti ma-pe 8:30-22, la-su Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh snt/min. ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! 20 maaviesti 4/2011 Taloushallintoaan ulkoistavalle yrittäjälle ProAgria tarjoaa vankkaa talousosaamista sekä kumppanuutta ja huolenpitoa yritysrutiineihin. Tukena laaja asiantuntijaverkosto ProAgria on myös tilitoimisto seurantapalvelujen rinnalla ProAgria Keskukset ovat kehittäneet myös tili- ja taloushallintopalvelujaan. Tarjolla on ennakkoverolain mukaisia kirjanpitopalveluja ja yritysneuvontaa analysointeineen. Yhä useammat maatilat ja maaseudun pienyritykset ulkoistavat kirjanpitoaan ja muita taloushallinnon tehtäviä. Tätä on vauhdittanut muun muassa uusi verotilimenettely. Kausiveroilmoitukset ja -tilitykset työnantajamaksuista ja arvonlisäveroista on muistettava tehdä säännöllisesti ja ajoissa, ProAgria Oulun talousneuvonnan vastaava Antti Harjunen sanoo. Taloushallintoaan ulkoistava yrittäjä voi keskittyä omassa työssään oleellisimpaan eli liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen. Hän saa käyttöönsä ajantasaiset taloustiedot toiminnastaan vertailutietojen kanssa sekä kumppanikseen asiantuntijan, jonka kanssa voi keskustella mieltä askarruttavista talousasioista. Samalla lain vaatimat ilmoitukset tulee tehtyä oikein ja ajoissa. SÄHKÖISET palvelut ovat kehittyneet rinta rinnan muun tuotekehityksen kanssa. Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä, Antti Harjunen lisää. Papereita ei tarvita, kun ostolaskut skannataan järjestelmään, elleivät ne jo ole verkkolaskuja. Ostolaskut voidaan lähettää asiakkaalle hyväksyttäväksi niin ikään sähköisesti. Myös myyntilaskut kulkevat verkossa. Kirjanpito tuottaa asiakkaan toivomat raportit ajantasaisina. ProAgria Oulu kehittää parhaillaan kahdenkertaista kirjanpitoa tarjoavia tilipalvelujaan eri puolilla maakuntaa. Nivalassa asiaa on vauhdittanut Nivalan Maataloustilitoimiston siirtyminen ProAgria Oulun yhteyteen. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. VÄLITILINPÄÄTÖKSEN aika on käsillä viimeistään nyt, jos se vielä on tekemättä. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä, Antti Harjunen muistuttaa. Välitilinpäätöksen tuottamia tietoja voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Yrityksen talouden hallinnassa verosuunnittelu on avainasia, että vuodet olisivat mahdollisimman tasaisia, eikä tulisi yllätyksiä. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. Ota yhteyttä kirjanpito- ja talousasioissa oman alueesi ProAgria Keskukseen.
Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset
Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
Lisätiedot- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotAsiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
LisätiedotUudistuneet tuotosseurannan palvelut
Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotTuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014
Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotHYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE
24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotHYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset
Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotTuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena
Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotKesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen
LisätiedotNAVETTARASTIT Nurmes. Pro Navetta-hanke
NAVETTARASTIT 12.-13.4.2018 Nurmes Pro Navetta-hanke Mikä on Pro Navetta-hanke? Hankepäällikkö, Perttu Kattainen (rak-ins AMK) Hankkeen kesto 1.4.2016 31.5.2018 Tarkoituksena helpottaa ja vauhdittaa maitotilojen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotTuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline
Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotMiten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotSuunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita
Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSOPIVA. Jokainen tila on erilainen
SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä
LisätiedotMaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry
MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla
LisätiedotEnemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula
Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotTuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu
Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365
LisätiedotEläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotYritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2019 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=407) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotVuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020
Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotValio ja maidonhankinta
Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotArvokas juusto Anja Pölönen
Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotYritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2018 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=528) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotRauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille
Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen
LisätiedotTaito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta
Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se
LisätiedotNäkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti
Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin
LisätiedotTyökaverina lehmä miten nauta toimii?
Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotMiten onnistua muuttuvilla markkinoilla?
Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:
LisätiedotJokainen tila on erilainen
Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotMITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy
MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotEläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotJalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotMaidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!
Maidontuotannon tulosseminaari 2016 ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa! Aineistot ja nauhoite löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/maito2016 SEMINAARIN OHJELMA 9:30 Kahvi 10:00 Tulosseminaarin avaus
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotNäemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit
Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
Lisätiedot