Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen

Transkriptio

1 Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen LCA-hankkeen ( ) loppuseminaari Hämeenlinna, HAMK Visamäki Kooste loppuseminaarista Hankekumppanit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Viherrakenne Jaakkola Oy

2 Powered by Lyyti Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen Kierrätys on tulevaisuutta, myös viherrakentamisessa. EU LIFE- hanke LCA in Landscaping on saatu päätökseen ja on aika kokoontua kuulemaan hankkeen tuloksista. Tervetuloa keskustelemaan yhdessä tutkijoiden ja viheralan toimijoiden kanssa, mitä hyötyjä ja haasteita kierrätysmateriaalien käyttö viherrakentamisessa tuo mukanaan! Hankkeessa tehtiin erilaisilla kasvualustoilla, siemenseoksilla ja käsittelyillä perustettuja nurmikko- ja niittykohteita. Näillä demonstraatioilla sekä astiakokeilla kerättiin tietoa muun muassa kasvualustojen ravinnepitoisuuksista, kasvihuonekaasupäästöistä, nurmikon kasvusta ja viherpeittävyydestä ja käsittelymenetelmien vaikutuksista. Hankkeessa kehitettiin viherrakentamisen elinkaarilaskentaa ja tuotettiin työkalu kasvualustatuotannon ja nurmikon hoitotoimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointiin. Seminaarin järjestää MTT yhdessä hankekumppaneiden Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK, Viherympäristöliiton ja Viherrakenne Jaakkolan kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille viherrakennusalan parissa toimiville kaupunginpuutarhureille, yrityksille, järjestöille, hankekehittäjille, tutkijoille sekä kaikille muillekin viherrakentamisesta kiinnostuneille. Voit vapaasti välittää kutsua muille aihepiiristä kiinnostuneille. Tilaisuus on maksuton. Pyydämme ilmoittautumaan oheista linkkiä käyttäen mennessä. Tapahtuman tiedot Nimi tai kuvaus: LIFE09 ENV FI 570 LCA in Landscaping -hankkeen loppuseminaari Päivämäärä: Kello: 9:30-15:00 Paikka: Osoite: HAMK Visamäki, Auditorio, C-rakennus Vankanlähde 9, Hämeenlinna Ilmoittaudu viimeistään:

3 Ohjelma: Tervetulokahvi Päivän puheenjohtajana on puutarhaneuvos Pekka Leskinen, Ylipuutarhuri, Helsingin seurakuntayhtymä Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat Koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi, HAMK Tilaisuuden avaus Professori Sirpa Kurppa Miksi viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen ja kierrätyksen edistäminen on tarpeellista Tutkija Frans Silvenius, MTT Viherrakentamisen elinkaarilaskennan pääkohdat - kasvualusta keskeinen Lehtori Sari Suomalainen, HAMK Nurmikoiden perustamisen ja hoidon työvaiheiden määrittelyistä Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT ja Mikko Jaakkola Viherrakenne Jaakkola Oy Nurmikon perustamis- ja leikkuutöiden energiankulutusmittauksista Tutkijat Oiva Niemeläinen & Tiina Ruuskanen, MTT Tuloksia nurmikon demonstraatiokohteista Virkistystauko Tutkijat Oiva Niemeläinen & Tiina Ruuskanen, MTT Tuloksia astiakokeista: Ravinteiden huuhtoumista Kasvihuonekaasumittauksista Tutkija Tuija Selänpää, MTT Kasvustojen monimuotoisuudesta nurmikko- ja niittykohteissa Omakustanteinen lounas Tutkija Frans Silvenius, MTT Ympäristövaikutuslaskurin esittely kasvualustatuotteiden ja hoitotoimenpiteiden suunnittelua varten Tutkija Tiina Ruuskanen, MTT Kasvualustatuotannon ja viheralueiden elinkaaren yhteiskunnallinen kustannushyötyanalyysi

4 Projektinjohtaja Laura Yli-Jama, Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, Katu- ja puistoosasto Viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulma Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakennus Jaakkola Oy Viherrakennusurakoitsijan näkökulma kierrätysmateriaalien käyttöön Suunnittelija Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto, tuotantopalvelut Kasvualustatuottajan ajatuksia Yleiskeskustelu ja ehdotuksia tulevaan Viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin selvitystyön jatkotarpeet? Keskustelun moderaattorina puutarhaneuvos Pekka Leskinen Hankkeen johtaja Oiva Niemeläinen, MTT Loppusanat ja kiitokset Tilaisuus päättyy (loppukahvi) Ilmoittautuminen tilaisuuteen mennessä osoitteessa: Lisätietoja: Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT, puh Yhteistyöterveisin LIFE09 ENV FI hankkeen väki

5 LCA in Landscaping, LIFE09 ENV FIN Elinkaarianalyysin soveltaminen kesta va a n, kierra tysmateriaaleja hyo dynta va a n viherrakentamiseen Sirpa Kurppa, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus 1

6 Tavoitteet: 1) prosessikuvauskaavio nurmikkoalueen perustamisesta ja hoidosta eri tasoisille nurmikkoalueilla - identifioidaan kohdat, joissa kierrätysmateriaaleja voitaisiin hyödyntää. 2) kierrätysmateriaalien käyttö viherrakentamisessa ja alennetaan kynnystä niiden käyttämiseen edullinen hiilijalanjälkeen hoidetuilla alueilla ja hoitamattomat pujokasvustot vähemmäksi 3) elinkaarilaskuri nurmikkoalueiden perustamisen ja hoidon hiilijalanjäljen arviointiin - kuntien hiilineutraalius mahdolliseksi. 4) julkisten toimijoiden (kunnalliset toimijat), eri alojen yrittäjien (kierrätys- ja viherrakennusala, vedenpuhdistamot jne) ja suuren yleisön (asukkaat) näkökulmasta tehty kustannushyötyanalyysi - toimenpiteiden kerrannaisvaikutukset ympäristössä ja taloudessa. 2

7 5) tietoisuus mahdollisuuksista kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen viherrakentamisessa 6) erikoisuus: kaatopaikalle menevän lasivillajätteen väheneminen merkittävästi 3

8 LCA in landscaping hanke, viherrakentamisen ympäristövaikutusten laskennan tulokset Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Hämeenlinna Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut jätevesilietteet kasvualustatuotteissa Kompostoitu yhdyskuntajäte kasvualustatuotteissa Mädätejäännöksestä valmistetut orgaaniset lannoitevalmisteet Rakennusmateriaali- ym. jätteet Kuituliete Nurmikkopaikan maan uusiokäyttö kohteessa 1

9 Tässä esityksessä käsitellään kompostoituja liete- ja biojätepohjaisia kasvualustoja Kierrätysmateriaalien käyttö orgaanisena aineksena viherrakentamiskasvualustoissa korvaa kompostien kaatopaikkasijoittamista Envirogreen -hankkeessa julkaistu määrä puhdistamolietepohjaiseksi viherrakentamisessa käytetyksi typpimääräksi on 2600 tn/vuosi ja fosforimääräksi 1500 tn/vuosi LIFE09 ENV FI hankkeessa on kehitetty viherrakentamisen elinkaarilaskentaa Elinkaariarviointi: Elinkaariarviointi on tuotteen elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä potentiaalisten ympäristövaikutusten koostamista ja arviointia: Erilaisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niiden merkityksen arvioiminen Materiaali ja energiavirtojen keruu jokaisesta tutkittavasta vaiheesta Ympäristövaikutusten yhteen laskeminen erilaisia päästökertoimia käyttämällä ja päästöjen painottaminen (karakterisointi) Vaikutukset esitetään suhteessa toiminnalliseen yksikköön: tässä laskennassa 1 m 2 nurmikkoa 20 vuoden hoitojakson aikana Läpinäkyvyys raportoitava menetelmien kuvaus, oletukset, rajaukset Standardeja mm. ISO 14040/44 2

10 Kierrätysmateriaalin hyödyntämisketjun ympäristövaikutuksia Lannoitusvaikutus vs keinolannoitteiden korvaminen Ravinteiden huuhtoutumisriskit Valmistusprosessin energia- ja kasvihuonekaasuvaikutukset Nurmikon hoitovaiheen kasvihuonekaasupäästöt Nurmikon hoito- ja perustamisvaiheen polttoaineenkulutus Massojen kuljetukset Vedenpidätyskyky, vaikutus sadetustarpeeseen Vaikutus nurmikon menestymiseen tutkittu demokohteissa -> monta erilaista vaikuttavaa tekijää Käsitellyt ympäristövaikutusluokat: Ilmastovaikutus Rehevöittävä vaikutus Happamoittava vaikutus Energiankulutus Haitallisten aineiden määrät tuotteessa 3

11 Laskennan lähtötietoja Kasvualustan määrä ja koostumus - Turpeen ja kompostin määrä kasvualustassa keskeinen - Kompostin kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet - Kompostin raaka-aineen kuljetukset eivät mukana - Kasvualustan ammoniumtyppipitoisuus - Kuljetusmatkat - Viheralueen koko - Haluttu viheralueen hoitoajanjakson pituus - Lannoitteiden ja kalkin määrät ja laatu Mistä kasvualustan ilmastovaikutukset syntyvät Keskeisenä osana orgaaninen aines kasvualustoissa, turve ja komposti Turpeen hajotessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia, joka ei vapautuisi muuten Kompostoinnissa vapautuva hiilidioksidi on bioperäistä, joten se jätetään ilmastovaikutustarkasteluiden ulkopuolelle Kompostoinnissa vapautuu suuria määriä dityppioksidia ja metaania, mutta toisaalta näitä päästöjä tapahtuu joka tapauksessa, koska liete tai biojäte on kuitenkin käsiteltävä jollain tavalla Tässä laskennassa laskettu, että puolet typestä haihtuu ja siitä 1,8 % dityppioksidityppeä tarkempaa tietoa tässä vaiheessa ei ole Metaani on laskettu keskiarvona IPCC.n ja Syken julkaisuista ehkä yläkanttiin? Kuljetusten tietolähteenä VTT:n lipasto-tietokanta Kalkki Nordkalk, lannoitteet Yara ja kirjallisuus 4

12 Pilot-kasvualustat Turve Komposti Muu aines Tukiaine Kasvualusta 1 55 % 45 % Turve Kasvualusta 2 40 % 60 % Turve Kasvualusta 3 21 % 9 % 65 % Hake Kasvualusta 4 22 % 0 % 78 % Kasvualusta 5 0 % 55 % 45 % Hake Kasvualustan merkitys kaikissa vaikutusluokissa keskeinen Turpeen määrä kasvualustassa korreloi voimakkaasti ilmastovaikutuksen kanssa Myös orgaanisen aineksen määrä merkittävä siksi kasvualustan 4 ilmastovaikutus pienempi kuin 3:n Huomattavaa on,että kompostoinnin päästöt tapahtuvat joka tapauksessa 5

13 Eri kasvualustojen ilmastovaikutukset, kg CO 2 -ekv/m 2, Kasvualusta 1, turve 27,5 kg/m2 Kasvualusta 2, turve 26,2 kg Kasvualusta 3, turve 47,2 kg/m Kasvualusta 4, turve 41 kg/m Kasvualusta 5, turve 0 kg/m Hiilen sidonta Lannoitteet kalkki Nurmikon kasvihuonekaasupäästöt Muut työkoneet Nurmikon leikkuu Kuljetukset Kompostointi Turpeen hajoamisen päästöt Turpeen oton päästöt Rehevöittävä kuormitus Paikallisia vaikutuksia ja mahdollista hulevesien keräystä ei huomioitu Envirogreeniin perustuen arvioitiin vuosittain levitetystä puhdistamolietteen typestä huuhtoutuvan 20 vuoden aikana 13 % ja fosforista 5 %. Fosforia huuhtoutuu tasaisesti, typen huuhtoumat suurimmat levitysvuonna ja sitä seuraavana vuonna Rehevöittävä kuormitus riippuu kompostin määrästä ja ominaisuuksista 6

14 Rehevöittävä vaikutus, gpo 4 -ekv/m Kasvualusta 1, komposti 55 % Kasvualusta, komposti 40 % Kasvualusta 3, komposti 9 % Kasvualusta 4, komposti 0 % Kasvualusta 5, komposti 55% Happamoittavat päästöt Koostuvat ammoniakista, typen oksideista ja rikin oksideista Keskeisenä ammoniakki, jota pääsee ilmaan kompostoinnissa ja kasvualustan levityksen jälkeen Ammoniakista voidaan saada talteen kompostoinnissa yli 95 % Kasvualustan levityksen jälkeen ammoniakkipäästöt vaihtelevat, mutta voivat olla hyvinkin pienet 7

15 Happamoittavat päästöt, gae-ekv/m Kasvualusta 1, komposti 55 % Kasvualusta 2, komposti 40 % Kasvualusta 3, komposti 9 % Kasvualusta 4, komposti 0 % Kasvualusta 5, komposti 55% Turpeen määrä on keskeisin tekijä myös primaarienergian kohdalla Lisäksi osa energiasta on peräisin kuljetuksista, kompostoinnista ja nurmikon leikkuusta 8

16 Primaarienergian kulutus, MJ/ha Kuljetukset Nurmikon leikkuu Levitys Tasausjyrsintä Turve Sähkö, komposti Diesel, komposti Kasvualusta1 Kasvualusta 2 Kasvualusta 3 kasvualusta 4 Kasvualusta 5 Haitalliset aineet Komposti 1 Komposti 2 Komposti 3 Turve As, mg/kg ka 5 8,6 <10 0,9 Cd, mg/kg ka 0,7 0,36 <1,1 0,12 Cr, mg/kg ka <100 1,8 Cu, mg/kg ka <200 1,7 Hg, mg/kg ka 0,7 0,2 <0,5 0,06 Ni, mg/kg ka <25 0,8 Pb, mg/kg ka <50 10 Zn, mg/kg ka < kuiva-aine, % 0,4 0,386 0,71 0,436 9

17 Ilmastovaikutuksen herkkyystarkastelua, kgco2-ekv/t kompostia tai turvetta, sideaineena joko hake tai turve Komposti min, hake Komposti min, turve Komposti max, turve Turve Virhemarginaalia laskennassa Etenkin kompostoinnin päästöt vaihtelevat runsaasti lähteestä riippuen Mittauksissa dityppioksidipäästöt ovat olleet lähellä IPCC:n arvoja, kun taas metaanin neljä kertaa pienemmät Turpeen hajoamisosuus sadassa vuodessa voi vaihdella Nurmikon leikkuukokeissa hehtaarikohtaisen polttoaineenkulutuksen vaihtuvuus on ollut suurta tällä vaikutus pääasiassa energian kulutukseen Ammoniakkipäästöjen arviointi on myös haasteellista ammoniakin talteenotto prosessissa pienentää kuitenkin päästöjä paljon Kasvualustoiden ravinnepitoisuuksissa on eräkohtaista vaihtelua 10

18 Yhteenveto tuloksista: Ilmastopäästöt: kompostoinnin ilmastopäästöt ovat turpeen hajoamisen ilmastopäästöjä pienemmät. Ilmastovaikutus kasvualustan tuotantoketjussa korreloi turvepitoisuuden kanssa Rehevöittävät päästöt: kierrätysmateriaalien ravinnepitoisuudet ovat usein suuret lietepohjaisilla kasvualustoilla. Näin typpi- ja fosforihuuhtoumat ovat usein verrannollisia kompostipitoisuuteen Happamoitavat päästöt: Ammoniakkipäästöt ovat keskeisin tekijä, mutta niihin pystytään vaikuttaman oikeilla kompostointimenetelmillä ja ammoniakin talteenotolla. Myös kuljetuksilla vaikututusta Energia: turpeen määrä on keskeinen tekijä. Lisäksi osa energiasta on peräisin kuljetuksista. Kuljetuksia optimoimalla pystytään vaikuttamaan energiaprofiiliin Suosituksia Ilmastovaikutukseen pystytään vaikuttamaan välttämällä turpeen käyttöä ja optimoimalla ilmastusta kompostointiprosessissa Runsasravinteisista komposteista voi syntyä suuria ravinnehuuhtoumia paikalliset olosuhteet selvitettävä optimointi turpeen ja kompostin käytön suhteen on haastavaa 11

19 Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa Kiitoksia mielenkiinnosta! 12

20 Nurmikon perustamis- ja hoitotoimen kuvaus Työpaketti1: Sari Suomalainen HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Työpaketti 1: Kuvaukset Nurmikon perustamisen ja hoidon määrittely kolmella eri rakentamisen ja hoidon tason nurmialueelle HAMK: kirjallisuus, haastattelut, kyselyt, hoitotyön ohjeistukset demokohteissa Lehtori Maire Rannikko saakka Functional specifications for establishment and management of different types of amenity lawns (to facilitate comparison of systems using conventional methods vs. high involvement of recycled materials) 1

21 Nurmikoiden perustamisen määrittelyssä on käytetty Viheralueiden hoitoluokitus (Viherympäristöliitto Viherympäristöliitto, r.y. julkaisu 36.) VRT 11 Viherrakentamisen yleinen työselostus Viherympäristöliitto 2011, julkaisu 49 Viherrakentamisen yleinen työselostus viherrakentamisen sopimusasiakirja tilaajan, urakoitsijan ja valvojan käyttöön. Nurmikon hoidon määrittelyssä on käytetty VHT 05 Viheralueiden hoidon yleinen työselitys High management intensity lawns in city centres Hoitoluokka A1 2

22 Medium management intensity lawns in park and private home gardens Hoitoluokka A2 Low maintenance municipal park areas Hoitoluokka A3 ja luiska 1:3 3

23 VRT 11 määrittelee paikalle tuodun tuotteistetun kasvualustan vaatimukset sekä kasvualustan paksuuden tiivistettynä Rakentaminen työvaiheet Työpaketti 1:ssä Kasvualustan kuljetus rakennuspaikalle Kasvualustan levitys koneellinen Kasvualustan tasaus Kylvö Jyräys 4

24 500 m² nurmialueen perustaminen Lähteet: konekulutukset Wihuri Oy, J-Trading, Hako Oy, haastattelut Tommi Syrjälä, Mikko Jaakkola 5

25 Henkilötyö Hoito Työpaketti 1:ssä A1 A2 A3 Luiska 1:3 Leikkuu Leikkuu Leikkuu Leikkuu Lannoitus + ylläpitokalkitus (lannoitteiden kuljetus + levitys) Lannoitus + ylläpitokalkitus (lannoitteiden kuljetus + levitys) Koneellinen syyssiivous ja kuljetus kompostipaikalle Koneellinen syyssiivous ja kuljetus kompostipaikalle 6

26 Lannoitus 1. Lannoitteiden kuljetus Uusikapunki- Lepaa KAT kasetti 2. Varastosta koealueelle KAT pieni 3. Levitystyö pienoistraktori Hoitoluokka A2 7

27 Hoitoluokka A3 Polttoainekulutusarvioita myös siirtonurmikon perustamisesta kompostimullan, lietekompostia sisältävä kasvualustan (kierrätysmateriaali) valmistuksesta 8

28 Työpaketti 1:n tavoitteena tuottaa myös nurmikon laatumäärityksiä Tekninen laatu VRT 11 Kuva Ella Uppala 9

29 Laadun määrittely ja opetusmateriaalin tuottaminen 1. Esteettinen laatu 2. Käytettävyys 3. Turvallisuus/terveellisyys 4. Luonnonmonimuotoisuus 5. Kestävän kehityksen mukaisuus 10

30 Nurmikon perustamis- ja leikkuutöiden energiankulutusmittauksista Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Hämeenlinna Energiankulutustiedot elinkaaritarkasteluun Pääosa polttoaineenkulutustiedoista kerättiin kirjallisuudesta ja taulukoista Haastatteluilla tuotettiin puuttuviin kohtiin oletusarvoja Nurmikon leikkuun polttoaineenkulutus mittauksia tehtiin (Aaro Alaspään pro gradu työ maatalousteknologina laitokselle HY) Tietyistä nurmikon perustamisen työprosesseista tehtiin polttoaineenkulutus & työsaavutusmittauksia 1

31 Demokohteen olivat liian pienipiirteisiä kulutusmittausten tekemiseen joitakin työvaiheita mitattiin Mittauksia tehtiin Karkkilassa omakotitalon viherrakennuskohteessa 2

32 Maamassojen levitys ja kasvualustan jyrsintä yleisimmillä laitteilla Kasvualustan levitystä Kasvualustan jyrsintää Polttoaineen punnitusta 0,5-1 tunnin työrupeaman jälkeen. Gps-laite helpotti epämuotoisten alueiden pinta-alojen mittaamista 3

33 Gps-laitteiden tarkkuuden, yhteysvarmuuden ja tietojenkäsittelyn kehittyminen mahdollistivat laitteiden kokeilun leikkuutyön dokumentoinnissa Lepaan testialueiden tarkastelua Lepaan leikkuri vauhdissa Jokioisten mittauksista Jokioisten koepaikan mittausta Laitteen testaustamateriaalia 4

34 Jokioisten mittauspaikka Koealue puiden takana Koeniiton dokumentointi Jonkin verran katsottiin esteiden vaikutusta leikkuun sujuvuuteen 5

35 Jokioisten kohteen polttoaineen kulutus l/ha Ammattimittaluokan laitteilla mitattiin Sairion puistossa Hämeenlinnassa Kiitokset yhteistyökumppaneille! 6

36 Sairion leikkausten dokumentointia Polttoaineen kulutusmittaus Hämeenlinnan Sairiossa Polttoaineen kulutus l/ha Gps-dokumentoi ajan ja reitin 7

37 Aaro Alaspään gradusta: Ruohonleikkurin polttoaineenkulutus (pieni leikkuri) vaihteli 2,9 kg/ha ja 4,2 kg/ha välillä kun nurmikon leikkuuta edeltävä korkeus vaihteli 11,3-18,7 cm välillä. Leikkurin läpi kulkenut massa vaihteli kg/ha. Hukka-ajo (pinta-ala jonka leikkuuterät ylitti kahteen kertaan) vaihteli välillä 25% - 88 %. Hukka-ajo voi lisätä polttoaineenkulutusta 50 prosenttia. (Ison leikkurin liikuttaminen ja terien pyörittäminen vie valtaosan energiasta) Nurmikon leikkaaminen oli pieni päästölähde verrattuna nurmikon muihin nurmikon hoitotoimenpiteisiin. Nurmikon leikkuutyöstä Leikkuutyön energian kulutus ei näyttele erityisen keskeistä roolia ympäristövaikutukseen kohdistuvassa elinkaaritarkastelussa Kustannusmielessä leikkuu voi olla hyvinkin keskeinen tekijä viheraluetyössä Leikkuutyön eri vaiheiden siirtoajo, työsaavutus (ha/h) erilaisissa leikkuukohteissa, hukka-ajon määrä erilaisissa kohteissa (% alasta) dokumentointi olisi varsin kätevää gps-laitteella keskeisten kohtien merkityksen arvioimiseen Esim. sopivan laitekoon valinta eri kohteisiin Ja polttoainekin maksaa työtunnin ohella 8

38 Kiitokset mielenkiinnosta! 9

39 Tuloksia nurmikon demonstraatiokohteista Oiva Niemeläinen ja Tiina Ruuskanen Hämeenlinna Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää kierrätysmateriaalien käyttöä nurmikoiden perustamisessa ja hoidossa Demokohteissa esiteltiin kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuuksia nurmikon perustamisessa ja tuotettiin tietoa elinkaarilaskentaa varten (LIFE hankkeet eivät ole tutkimushankkeita) 1

40 Demokohteita oli yhteensä 20 kpl Demojen paikkakunnat (8 kpl): Jokioinen (4 ja astiakokeet); Hattula (Lepaa) (5); Forssa (1+1); Pori (3); Hämeenlinna (2); Espoo (1) Jyväskylä (2); Ylistaro (2) Säännöllisiä mittauksia ja havaintoja tehtiin pääasiassa Jokioisten, Lepaan ja Forssan kohteissa. Esiteltäväksi otettiin valmiita kierrätysmateriaaleja sisältäviä tuotteita Niitä olivat Kompostimullat Maanparannuskomposti Maanparannusrae Mädätysjäännös 2

41 Nurmikon leikkuutarpeen ajateltiin olevan varsin keskeinen tekijä elinkaarilaskennassa ja kasvuvoimakkuudeltaan erilaisia siemenseoksia laitettiin demoesittelyyn mukaan Myös vähän leikkuuta vaativia demoja perustettiin. Niissä kierrätysmateriaalin käytön tavoitteena oli edistää nurmikasvuston perustumista ja siten ehkäistä haitallisten rikkakasvien taimettumista. Tässä esitellään pääasiassa A2 ja A3 hoitoluokan tyyppisiä demojen tuloksia, joissa kasvualusta perustettiin. Nurmikon laatuominaisuuksista seurattiin Vihreäpeittävyyttä eli kylvettyjen kasvilajien peittävyysprosenttia (0-100) Rikkakasvipitoisuutta (1-9; 1 ei rikkakasveja ja 9 täynnä rikkakasveja) Lisäksi tehtiin kasvuston korkeusmittauksia. Aluksi myös niitetyn kasvimassan määrämittauksia Monimuotoisuutta varten tehtiin loppuvaiheessa havaintoja kasvilajien lukumäärästä 3

42 Vihreäpeittävyys Jokioisten nurmikkokohteessa Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P 0.04), mutta neljän vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä ero oli hyvin pieni 84, 82 ja 79 prosenttia. Vuosi vaikutti merkitsevästi (P 0.001) ja sekä vuosi & kasvualusta yhdysvaikutus oli (P <0.001) merkitsevä, että vuosi & siemenseos yhdysvaikutus (P 0.082) oli melkein merkitsevä -> eli eri vuosina (=nurmikon ikä) vaikutus oli hieman erilainen Siemenseoksen vaikutus oli olematon (P 0.99) 4

43 Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys % Vihreäpeittävyys Jokioisissa eri kasvualustoilla vuosina Siemenseokset on yhdistetty Vihreäpeittävyys Jokioisten kokeessa KM JVL BJ Vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla Jokioisissa (kasvualustatulokset on yhdistetty) Jokioisten nurmikkokokeen vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla Viherrak.s. Urheiluk.s. MTT-koes

44 Rikat Jokioisten nurmikkokohteessa Kasvualustan (P 0.12) ja siemenseoksen (P0.94) vaikutus ei ollut merkitsevä Vuoden vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) ja vuoden & kasvualustan yhdysvaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Keskimääräiset arvot olivat rikkapitoisuudessa (1-9 asteikolla olivat 3.25, 3.81 ja 3.06 Kasvu Jokioisten nurmikkokohteessa (esimerkkinä ajankohta korkeus mitalla mitattuna (ei nurmilevyllä) Kasvualustan (P 0.04) vaikutus oli merkitsevä ja siemenseoksen (P0.06) vaikutus oli merkein merkitsevä KM 11.1 cm; JVL 9.9 cm ja BJ 17.1 cm Viherrakennusseos 16.0 cm; Urheilukenttäs.Extra 10.6 cm MTT-seos 11.5 cm Siemenseoksen vaikutus ei ollut useina ajankohtina merkitsevä. 6

45 Jokioin en 2011 Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Jokioisille 2011 perustetussa kokeessa. (Liukoiset typet analyysit lisätään myöhemmin) ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM < BIJ < JVL KM 2,5 cm 18 BIJ 2,5 cm 58 JVL 2,5 cm 105 7

46 Lepaan kohteen perustamista

47 Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Lepaan nurmikkokohteessa Kasvualustan vaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.65), ja neljän vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä erot olivat hyvin pienet 81, 80 ja 82 prosentin vihreäpeittävyys. Myöskään käytetyn seoksen vaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.74) (4 vuoden keskimääräiset vihreäpeittävyydet 81, 81 ja 80) Sen sijaan vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä (0.02) Lepaan kokeen vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla Lepaan kokeen vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla KM JVL BJ

48 Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla vuosina Lepaalla 100 Vihreäpeittävyys Lepaan kokeessa eri siemenseoksilla Viherrak.s. Urheiluk.s. MTT-koes Viherpeittävyyden kehittyminen (0-100 %) Lepaan nurmikkokohteessa kesällä 2011 (kylvö 25.5.). Kolme kasvualustaa ja kolme siemenseosta. (Evita Aattelan opinnäytetyö HAMK 2013) Ka A Ss 1 Ka A Ss 2 Ka A Ss 3 Ka B Ss 1 Ka B Ss 2 Ka B Ss 3 Ka C Ss 1 Ka C Ss 2 Ka C Ss 3 10

49 2-4 vuotta on lyhyt ikä nurmikolle. Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Lepaalle 2011 perustetussa kokeessa. (Liukoiset typet lisätään myöhemmin) Lepaan 2011 ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM < BIJ < JVL KM 2,5 cm 29 BIJ 2,5 cm 44 JVL 2,5 cm

50 Vaskipuisto syksyllä 2011 Vaskipuiston perustamisessa juhlistettiin myös 20 vuotista LIFE rahoitusohjelmaa 12

51 Vaskipuistossa tehtiin kasvualustaa jossa ei kierrätysmateriaalia ollut. Ja esiteltiin siirtonurmikon käyttöä. 13

52 Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Forssan Vaskipuiston nurmikkokohteessa Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P < ). Kolmen vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä erot olivat prosentin välillä. Kahden tutkin siemenseoksen päävaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.14) mutta yhdysvaikutus kasvualustan ja siemenseoksen välillä oli merkitsevä (P ) Vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.002) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä samoin myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä Vihreäpeittävyys Forssan Vaskipuistossa eri kasvualustoilla Vihreäpeittävyys Vaskipuiston kasvualustaloilla (siemenseokset Urh.kenttän. ja tunturin.) BIJ KM JVL PELTOM

53 Rikat 1-9; 1 ei yhtään Rikkakasvipitoisuus Forssan Vaskipuiston nurmikkokohteessa Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P < ). Kolmen vuoden keskimääräisessä rikkapitoisuusarvion arvot olivat 3.4 BJ; 4.2 KM; 4.0 JVL ja 6.5. Peltomaa. Peltomaasta tehty kasvualusta oli rikkasvipitoisin. Urheilukenttänurmikon ja tunturinurmikan päävaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.15) mutta yhdysvaikutus kasvualustan ja siemenseoksen välillä oli merkitsevä (P ) Vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä samoin myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä = Peltomaa erosi ja vaikutti voimakkaasti. Rikkakasvit Vaskipuiston demon kasvualustoilla 9 Rikkakasvipitoisuus Vaskipuiston demossa eri kasvualustoilla BIJ KM JVL PELTOM

54 Vihreäpeittävyys % Talvi 2012/2013 oli pitkä ja luminen. Ja edeltävä syksy lämmin. Lumihome menestyi hyvin. Talvi 2013 oli pitkä ja etenkin vastaperustuille nurmikoille vaativa Vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla perustamisvuoden jälkeisen pitkän talven jälkeen Vaskipuistossa keväällä BIJ KM JVL PELTOM

55 Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Siirtonurmikon ja siemenseosten menestyminen BJ kasvualustalla Vaskipuistossa (vihreäpeittävyys) Eri siemenseosten ja siirtonurmikon viherpeittävyys BJ kasvualustalla Vaskipuistossa Urheilukenttän. Tunturinurmikka Viherrakennuss. Siirtonurmikko Siirtonurmikko toipui talvesta 2013 nopeasti 100 Vihreäpeittävyys Vaskipuistossa keväällä 2013 eri siemenseoksilla Urheilukenttän. Tunturinurmikka Viherrakennuss. Siirtonurmikko

56 Nurmikot joutuvat sietämään yhä lämpimämpiä ja epävakaampia talvia. Vaskipuisto Vaskipuistossa oli myös puhtaiden kasvilajien esittely. Tunturinurmikka olisi kyllä kestävä. Forssa vuotta on lyhyt ikä nurmikolle. Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Vaskipuistoon 2012 perustetussa kokeessa ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM < BIJ JVL Peltom <

57 Loimalahdentie Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki perusti kohteen Kävimme havainnoimassa ja esittelemässä kohdetta aika ajoin Marketanpuisto Espoossa Koeruutujen paikannusta Perustaminen

58 Marketanpuistossa esiteltiin siirtonurmikkoa, urheilukenttä extra seosta ja tunturinurmikkaa

59 Jyväskylän Lutakossa kierrätysmateriaalin käytöstä ei ollut häiriötä. Tulosaineistoa demo- ja astiakokeista on vielä käsiteltävänä. Kuvaukset demokohteista ovat hankkeen verkkosivulla. Lyhyet johtopäätelmät kunkin demon annista merkitään ao. kuvauksen loppuun loppuvuoden aikana. Demojen tuloksia ja taustietoja kuvataan hankkeesta tehtävässä Raportissa (MTT tai LUKE) Erityishavaintoihin kohdistuvia ammattilehtiartikkeleja (esim. kasvuston korkeuteen vaikuttavat seikat eri demoissa) 21

60 Johtopäätelmiä ja mietteitä: Kierrätysmateriaaleja sisältävillä kasvualustoilla saadaan laadultaan käyttökelpoisia nurmikkoja mm. A1 ja A2 ja A3 hoitoluokan kohteisiin Siemenseosten vaikutus nurmikon viherpeittävyyteen oli tässä käytetyllä leikkuutiheydellä ja korkeudella pieni. Monilajisista seoksista menestynevät ja runsastuvat ne lajit joille kasvuolosuhteet sopivat. (Kierrätysmateriaaleja sisältävien kasvualustojen huuhtoumariskeistä astiakoe-esitelmässä. Perustamisvaihe on keskeinen) Alkukesän perustamisessa mm. voikukan siemenpaine oli suuri demopaikkoja perustettaessa. Syyskesällä tuulilevintäisten rikkakasvien paine olisi pienempi. Siirtonurmikolla saatiin tietysti nopeasti peittävä kasvusto. Kastelu toisaalta lisää huuhtoutumisriskiä. Syysperustaminen todennäköisesti paras jolloin kastelun tarve pienempi. Talvi 2013 verotti vastaperustettujen ja ravinteikkaitten kasvualustojen kasvustoja, mutta kasvustot toipuivat jo keskikesään mennessä. Demokohteiden osalta ehdotuksia tulevaan: Kohteet ovat vasta nurmikon alkuvaiheessa kohteet on paikannettu gps-paikannuksella. Kohteissa joissa normaalin hoito jatkuu kasvustojen havainnointi ja kasvualustojen analysointi muutaman vuoden kuluttua. (Kasvualustoista on ruutukohtaiset näytteet perustamisvuodelta ja mm. syksyltä 2014) Hoitovaiheen lannoituskäsittelyjen tekeminen (esim. lannoitteenlevittimen työleveys 1,5 m) Kohteissa ei ollut leikkuun lisäksi kulutusta eikä tiivistymistä. Ruudut ovat leveitä - (kylvöruudut 3 x 3 m ja kasvualustaruudut 3 x 10 m) tiivistymisen vaikutusta voisi selvittää niillä. 22

61 Ns. niittykohteissa tavoitteena oli nurmikko perustamalla ehkäistä haitallisten kasvien taimettumista Mietimme kohteen perustamista keväällä Kuva Taimettuihan sinne kasveja ilman meitäkin. Kuva Ohut kerros kierrätysmateriaalia nurmikasvuston perustumisen auttamiseen Leirintäalueella Kirjurinluodolla Ja siirtonurmikkotuotannon perustamisessa Ylistarossa ja Jokioisilla 23

62 Maanparannusraetta ja mädätysjäännöstä kokeiltiin siirtonurmikon tuotannossa Tunturinurmikka harmaana Jokioisilla lokakuussa 2013 Ylistarolla Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Demojen kohdekohtaiset päätelmät laitetaan verkkosivulle vuoden loppuun mennessä. Hankkeeseen liittyvä työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Kiitoksia mielenkiinnosta ja lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja hankekumppaneille! 24

63 Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen Astiakokeet Tiina Ruuskanen Hämeenlinna Astiakokeita demoalueiden perusteella 2011 kevät 2012 kevät ja syksy 2013 kevät 2014 kevät 1

64 eri kasvualusta 3 eri kompostimulta o biojäte o mädätetty jätevesiliete o biojäte + jätevesiliete hietamaa o hietamaa + kalkki + lannoitteet o hietamaa + turve + kalkki + lannoitteet 2

65 12 käsittelyä kasvualusta kasvualusta + kylvetty kasvusto biojätepohjainen kasvualusta + siirtonurmikko biojätepohjainen kasvualusta + leikkuujäte palautetaan laatikoon 3

66 Tavoitteet Vertailla eri tyyppisten kasvualustojen päästöjä ilmakehään vesistöön 4

67 g/ha/päivä Kasvihuonekaasumittaukset 9000 Dityppioksidipäästöt A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A

68 G/ha/päivä 8000 Tot-N mg/kg KA mg/kg KA A1 A2 A3 A4 A Dityppioksidipäästöt A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A

69 7 Fosforin päästöt syksyllä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 kg liuk P /ha kg tot P /ha 800 Typen huuhtoutumat syksyllä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 NH4-N mg/l NO3-N mg/l Tot-N mg/l 7

70 8

71 1200 Typen huuhtoutumat kg/ha A B C D E F G H Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 14 Fosforin huuhtoutumat kg/ha Envor Kekkilä HSY Vainiopää Ekorak Hämeenlinnan oma Envor + biohiili HSY + siirtonurmikko 2 0 Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 9

72 2013 kolme koetta 1. 4 kaupallista kasvualusta 2. 2 kaupallista kompostia omat sekoitukset 3. 3 kaupallista kasvualusta 5, 10 ja 20 cm 1. Kasvualustat Biojätekompostilla Mädätetty jätevesilietteen kompostilla Turvepohjainen lannoituksella Turvepohjainen alkulannoituksella 10

73 g/ha/päivä 7000 Astiakoe 2013 dityppioksidipäästöt vuosina A1 (mädäte) A2 (biojäte) A3 (turve+lan.) A4 (turve+alkulan.) Kokonaityppi % Kokonaisfosfori mg/kg KA N % kg KA 4 P mg/kg KA A1 A2 A3 A4 0 A1 A2 A3 A4 11

74 800 Typen huuhtoutumat kg/ha A1 A2 A3 A Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 18 Fosforhuuhtputumat kg/ha A1 A2 A3 A kevät 2014 syksy kevät 2014 syksy Huuh_Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 12

75 g/ha/päivä 2. Omat seokset 2 kompostia biojäte mädätetty jätevesiliete 20, 30 ja 60 % + hietamaa Dityppioksidi päästöt A 20% A 30% A60% B20% B 30% B 60% 0 13

76 g/ha/päivä g/ha/päivä Dityppioksidi (mädäte) A 20 % A 30 % A 60 % Dityppioksidi (biojäte) B 20 % B 30 % B 60 % N huuhtoutumat (mädäte) A 20% kevät syksy kevät syksy kevät syksy Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha A 30% B 60% kevät syksy Typpi huuhtoutumat (biojäte) kevät syksy kevät syksy B 20% B 30% B 60 % Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 14

77 g/ha/päivä 1.2 Fosfori huuhtoutumat (mädäte) A 20% kevät 2014 syksy kevät 2014 syksy Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha A 30% B 60% Fosfori huuhtoutumat (biojäte) kevät 2014 syksy kevät 2014 syksy B 20% B 30% B 60 % Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 3. Kasvualustan kerros 5, 10 tai 20 cm Dityppioksidi päästöt kerroskokeessa A 5cm A 20cm B 20 cm C 10cm

78 g/ha/päivä g/ha/päivä Dityppioksidi A 5cm A 20cm Dityppioksidi A 5cm A 20cm Fosfori huuhutoutumat kg/ha kevät Huuh Liuk P kg/ha 2014 syksy kevät Huuh Total P kg/ha 2014 syksy A5 cm A 20 cm Typpi huuhtoutumat kg/ha kevät syksy kevät syksy kevät syksy A5 cm A 20 cm Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 16

79 kerranneetta, 8 koejäsentä (kasvustolla ja ilman) 4 kasvualusta (kaikki kaupalliset tuotteet) mädätetty jätevesiliete komp biojäte biojäte + liete turve + lannoitteet ja kalkki 17

80 g/ha/päivä Kokonaistyppi % A1 A2 A3 A4 N % Kokonaifosfori mg/kg KA P mg/kg A1 A2 A3 A N2O-N päästöt A1 ilman kasvustoa A1 kasvustolla A2 ilman kasvustoa A2 kasvustolla A3 ilman kasvustoa A3 kasvustolla A4 ilman kasvustoa A4 kasvustolla

81 g/ha/päivä Dityppioksidi A1 kasvustolla A2 kasvustolla A3 kasvustolla A4 kasvustolla Typen huuhtoutumat kg/ha A1 A2 A3 A4 Huuh NH4 N kg/ha 2014 Huuh NO3 N kg/ha 2014 Huuh Total N kg ha 2014 Vesi l/laatikko Fosforin huuhtoutumat kg/ha Huuh Liuk P kg/ha 2014 Huuh_Tot_P_kg_ha 2014 A1 A2 A3 A4 19

82 Kiitos mielenkiinnosta! 20

83 Kasvustojen monimuotoisuudesta nurmikko- ja niittykohteissa Tuija Selänpää, MTT Kasvintuotannon tutkimus Monimuotoisuuden mittaaminen Lajirikkaus = esiintyvien lajien lukumäärä Toiminnalliset ryhmät Jako heinä- ja rikka-/kukkiviin kasveihin Lajien lukumäärää ja suhteellista osuutta verrattiin keskenään 1

84 Monimuotoisuustarkastelun nurmikkokohteet Kohteita 8 kpl Kartoitettu Heinä- ja kukkien kasvilajien lajimäärät ja prosenttipeittävyydet Rikkakasvipitoisuus eli rikkakasvien kokonaispeittävyys (asteikko 0-9) Heinä- ja rikkakasvien lajimäärät nurmikkokohteilla 2

85 Heinä- ja rikkakasvien lajimäärät suhteessa rikkakasvipitosuuteen, esimerkkinä Loimalahdentie Nurmikkokohteilla lajimäärään ja rikkakasvipitoisuuteen vaikutti käytetty siemenseos ympäristö ja olosuhteet 3

86 Niittykohteet (kohteita 3 kpl) Heinä- ja kukkivien kasvilajien lajimäärät ja prosenttipeittävyydet Runsaimmin esiintyvät kukkivat lajit Kukkivien kasvien osuus vs. heinäkasvit Yleisluonnehdinta (asteikko 0-9) Monimuotoisuuden taso (asteikko 0-9) Kukkivien kasvien osuus vs. heinäkasvit, esimerkkinä Porin niittykohde 4

87 Niittykohteiden yleisluonnehdinta ja monimuotoisuuden taso sekä kukkivien kasvien lajimäärät Pori Jokioinen Niittykohteilla Monimuotoisuusarvoon vaikutti Kukkivien kasvien lajimäärä (erit. erilaisten kasvilajien esiintyminen) Heinäkasvien määrä Kasvustoa dominoivat lajit Kasvilajien laikuttainen esiintyminen Yleisluonnehdintaan vaikutti Kasvuston korkeus Heinäkasvien määrä Ohdakkeiden/nokkosten määrä 5

88 Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen Hämeenlinna Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) Yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline Projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman yhteiskunnallinen kannattavuus Ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset Positiivinen nettonykyarvo - suositellaan toteutettavaksi 1

89 Tarkasteltavat hankevaihtoehdot Kenelle hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä Hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt Vaikutukset koko hankkeen ajalta Vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi Toteutus: kierrätysmateriaalien käytön kustannukset ja edut suhteessa perinteiseen tapaan kolmesta näkökulmasta arvotettuna Taloudellinen näkökulma Ympäristön näkökulma Yhteiskunnallinen näkökulma 2

90 Talousanalyysi Viherrakentamisen pääprosessit: Suunnittelu Perustaminen Hoito Arvioitavat kustannukset Materiaalikustannukset Suorat työkustannukset Kuljetuskustannukset Yleiskulut 3

91 Suunnittelukustannukset Kustannusvertailu Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä A. Suunnittelukustannukset h/m 2 Kustannus /m 2 h/m 2 Kustannus /m 2 suora työkustannus: /h (sis. sivukulut, alv:ton) 0,03 1,08 0,03 1,08 yleiskustannus 40 % 0,43 0,43 Yhteensä 1,51 1,51 Perustamiskustannukset B. Perustamiskustannukset Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä materiaalikustannus /m 3 m 3 /m 2 /m 2 /m 3 m 3 /m 2 /m 2 multaseos (sis.alv) 26,50 0,2 5,30 19,50 0,2 3,90 siemenseos 5,00 0,028 0,14 5,00 0,028 0,14 suora työkustannus (sis. sivukulut, alv:ton) h/m 2 Kustannus /m 2 h/m 2 Kustannus /m 2 ihmistyö 31,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) konetyö 62,00 00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 0,010 0,31 0,010 0,31 0,010 0,62 0,010 0,62 yleiskustannus 20 % 1,27 0,99 Yhteensä 7,64 5,96 A + B Suunnittelu- ja perustamiskustannukset yhteensä 9,15 7,47 4

92 C. Hoitokustannukset /v, 10 v ajalla perustamisesta Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä materiaalikustannus /m 3 kg/m 2 /m 2 /m 3 kg/m 2 /m 2 kevät & kesälannoite 2,00 0,025 0,05 syyslannoite 2,00 0,025 0,05 2,00 0,025 0,05 suora työkustannus, vuodet 1 3 perustamisesta krt/v h/m 2 /m 2 krt/v h/m 2 /m 2 ihmis- + konetyö 42,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 20 0,001 0, ,001 0,97 suora työkustannus, vuodet 4-10 perustamisesta ihmis- + konetyö 42,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 20 0,001 0, ,001 0,84 materiaali- + suora työkustannus/v, keskiarvo 10 v perustamisesta 0,94 0,96 kuljetuskustannus 0,20 0,20 yleiskustannus 12 % 0,14 0,14 Yhteensä 1,28 1,30 A + B + C Suunnittelu-, perustamis- ja hoitokustannukset yhteensä 10 vuodessa 10,43 8,77 Ympäristöanalyysi Vaikutukset ilmastoon hiilijalanjälki Vaikutukset vesistöön rehevöityminen happamoituminen 5

93 Kasvihuonekaasut Molekyylirakenne imevät lämpösäteilyä ja muuttavat saadun energian uudelleen säteilyksi osa palaa maan pinnalle lämmittäen sitä Tärkeimmät vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni 6

94 Kasvualustan tuotanto Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Turpeen nosto Turvesuon käytöstä johtuvat päästöt ilmaan: kg/t Hiilidioksidi: 87,3 Metaani: 0,138 Dityppioksidi: 0,02 (Myllymaa et al. 2008) Kompostointi: erilliskerätty biojäte, mädäte ja jätevesiliete Koneiden käytöstä johtuvat päästöt: g/l polttoainetta Kompostointiprosessin päästöt: kg/t jätettä Koneiden (pyöräkuormaajat) käyttö: g/l polttoainetta Kuljetukset kompostointilaitoksella: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,066-0,072 CO 2 ekv: (Lipasto 2012) Hiilidioksidi: (87) ei huomioita Metaani: 0,987 4 Dityppioksidi: 0,043-0,4 (Myllymaa et al.; IPCC; Kioto) Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Hiilidioksidi: 74,3 123,8 Metaani: 0,0012 0,0020 Dityppioksidi: 0,0021 0,0035 CO 2 ekv: ,9 (Lipasto 2012) Sähkö kompostointilaitoksella: CO 2 ekv g/kwh 0,418 (SYKE 2011) Kalkki Kalkin valmistus: CO 2 ekv kg/kg 0,032 (Grönroos ja Vuotilainen 2001) Lannoitteet Lannoitteiden valmistus: CO 2 ekv kg/kg typpikiloa 3,6 (Yara 2012) Hiekka/hiesu nosto Koneiden käytön päästöt: g/l Hiilidioksidi: Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,066-0,072 CO 2 ekv: (Lipasto 2012) Kuljetukset Raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukset nosto/tuotanto paikalta: g/tkm Hiilidioksidi: Metaani: 0, ,0008 Dityppioksidi: 0, ,0035 CO 2 ekv: (Lipasto 2012) Kasvualustan valmistus Seula: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,067 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Pyöräkuormaaja: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Kuorma-auto: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 74,3 123,8 Metaani: 0,0012 0,0020 Dityppioksidi: 0,0021 0,0035 CO 2 ekv: ,9 (Lipasto 2012) 7

95 Viheralueen perustaminen Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Kuljetukset maansiirtokoneella (kasvualusta ja Päästöt ilmakehään: g/tkm Hiilidioksidi: tarvittaessa ylimääräisen kuoritun maamassan poisto) Metaani: 0,0004 0,0008 Dityppioksidi:0,0019 0,0035 CO 2 ekv: (Lipasto 2012) Kuljetukset (työntekijät, lannoitteet, siemenet) Henkilö-, pakettiauto: g/km Hiilidioksidi: 165 Metaani: 0,0052 Dityppioksidi: 0,0047 CO 2 ekv: 167 (Lipasto 2012) Koneiden kuljetus: g/tkm Hiilidioksidi: Metaani: 0, , Dityppioksidi:0,0015 0,0020 CO 2 ekv: (Lipasto 2012) Pintamaan kuorinta (suoritetaan tarvittaessa alueen alkutilanteesta riippuen) ja kasvualustan levitys Koneen käytön vaikutukset: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi:0,070 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Kasvualustan tasaus Jyrsimen käytöstä päästöt: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,14 Dityppioksidi:0,068 CO 2 ekv: 2631 (Lipasto 2012) Viheralueen hoito Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Turve 86 % turpeen hiilestä (Karhu et al. 2012) ja typestä Hiilidioksidi: 700 hajoa 100 vuodessa. Hiilen ja typen suhde 1:48 Dityppioksidi: 0,23 (Boldrin et al. 2010). Typestä 1 % haihtuu dityppioksidina. Molekyylirakenteiden massaan perustuva muuntokerroin on 1, vuodessa vaikutukset: kg/t turvetta Kalkki Haihtuminen ilmakehään: kg/kg 0,45 (Grönroos ja Vuotilainen 2001) Lannoitteet Lannoitteiden käyttö: CO 2 ekv kg/kg typpikiloa 5,6 (Yara 2012) Komposti Kompostin hajoaminen. Hiilinielu. Dityppioksidi: 1,8 % kokonaistypestä Hiilidioksidi: - 14 % kokonaishiilestä (Boldrin et al. 2010) Nurmikon leikkuu Ruohonleikkurin päästöt: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: Metaani: 0,14 2,4 Dityppioksidi:0,0062 0,0067 CO 2 ekv: 2630 (Lipasto 2012) 8

96 Hiilijalanjälki Mittari tekojen ja kulutusvalintojen vaikutuksille ilmaston lämpenemiseen eli tuotteen, toiminnan tai palvelun ilmastokuormitus kaikki kasvihuonekaasut tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana hiilidioksidiekvivalentti massayksikkönä: kg, g, t Hiilijalanjälki viheralueen elinkaarelle Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) Turpeen nosto 4,255 0 Kompostointi 0 9,624 Kuljetukset 0,372 0,210 Koneiden käyttö perustaminen 0,47 0,47 Kasvualustan hajoaminen 37,560 7,271 hiilen sidonta 7,4 Nurmikon leikkuu 0,596 0,599 Kalkki 1,266 0,633 Muut työkoneet 0,043 0,043 Lannoitteet 0,157 0,078 Yhteensä 44,819 18,928 (11,528) 9

97 Perinteinen 44,791 Kierrätyspohjainen 11,467 Turpeen nosto Kompostointi Kuljetukset Koneiden käyttö perustaminen Kasvualustan hajoaminen Nurmikon leikkuu Kalkki Muut työkoneet Lannoitteet Turpeen nosto Kompostointi Kuljetukset Koneiden käyttö perustaminen Kasvualustan hajoaminen Nurmikon leikkuu Kalkki Muut työkoneet Vaikutukset vesistöön Vesijalanjälki? Rehevöityminen N, P Happamoituminen N ja S yhdisteet 10

98 Prosessi Turpeen nosto: kg/t turvetta Vaikutukset keskimäärin NO x : 0,086 t NMVOC: 0,026 SO 2 : 0,008 COD: 0,254 N: 0,024 P: 0,00085 (Myllymaa et al. 2008) Kompostointi: kg/t jätettä NH 3 : 0,321 (Myllymaa et al. 2008) Nurmikko N: 13 % kompostin typestä P: 5 % kompostin fosforista (Salo ja Kangas 2010) Rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset kg/m 2 Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Turpeen nosto N: 0,001 P:0, COD:0,001 SO 2 : 0,00003 NO x :0,004 Liukoinen aines: 0,009 Kompostointi Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) NH 3 :0,032 (95 % poistetaan pesurilla reaktorivaiheessa) Nurmikko N-ekv.: 0, N:0, P:0, N-ekv.: 0,

99 Päästökohtaiset varjohinnat Päästö Euroa / tonni Lähde N ja N-ekvivalentti 357,00 Lankoski et al CO 2 ja CO 2 -ekv. 26,00 Watkiss et al SO 2 970,00 Nordic Council of Ministers 2007 NO x 900,00 Heatco 2007 Pienhiukkaset 1975,00 Eunomia recearch and Consulting 2002 Pienhiukkaset 2,5 ppm 6000,00 Heatco 2007 Ympäristökustannukset euro/nurmikkoneliö Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) Hiilijalanjälki 1, ,49213 N ja N-ekvivalentti 0, ,15222 SO 2 0,00003 NO x 0,0036 Pienhiukkaset 0,0178 Yhteensä 1, ,

100 Yhteiskunnalliset (sosio-ekonomiset) vaikutukset Identifioidaan ryhmät joihin kierrätysmateriaalin käytöllä on vaikutuksia ja päätetään kenen näkökulmasta arviointi toteutetaan Arviointi yhteiskunnan ja/tai eri ryhmien näkökulmasta Vaikutukset niin myönteisiä sekä kielteisiä Ryhmät kunnat/viranomaiset asukkaat asiakkaat Vaikutukset (GRI G3.1 ja SFS-ISO 26000) viihtyvyys ja terveys terveysriskit, melu, haju, hyväksyttävyys ja työllisyys 13

101 Vaikutusten numeeriset arvot Vaikutus Kierrätystä käyttäen Perinteinen Työllisyys 1 0 Hyväksyttävyys 2 2 Melu 0,5 1 Haju 1 0 Pöly/partikkelit 0,5 2 Terveysriskit 0 1 Yhteiskunnallisen vertailun tulokset Työllisyys Hyväksyttävyys Melu Haju Pöly/partikkelit Terveysriskit Kierrätysmateriaaleja käyttäen 0,38 0,76 0,19 0,38 0,19 0 Perinteinen perustamistapa 0 0,72 0,36 0 0,72 0,36 14

102 Terveysriskit Työllisyys Hyväksyttävyys Kierrätysmateriaaleja käyttäen Perinteinen Nollalinja Pöly/partikkelit Melu Haju Kiitos! 15

103 Viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulma Tilannekatsaus Helsingin viherrakentamisen ympäristövaikutusten hallintaan Laura Yli Jama, Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, Katu ja puisto osasto 1 ENNEN JA NYT... ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin

104 YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ MASSATALOUDEN KOORDINOINTI Ympäristö-, vesi- ja jätelainsäädäntöön linkittyvät yleisten alueiden hankkeet pilaantuneiden alueiden kunnostaminen kaatopaikkojen kunnostus massojen hyötykäyttöön liittyvät ympäristöluvitukset. Massojen hyötykäytön lisääminen, hallinta ja koordinointi välivarasto- ja käsittelyalueet kustannustehokkaiden esirakentamismenetelmien hyödyntäminen esirakentamiseen liittyvät ruoppaukset ja täytöt massatyöryhmään ja pilaantuneiden maiden työryhmään kuuluminen kehittämishankkeet EU-hankkeet, UUMA pilottihankkeet mm. stabilointitekniikoiden kehittäminen. 3 UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENTAMISESSA Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maa-ainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat kuonat kuitusavi betonimurske kipsit rikastushiekka asfalttijäte lasi Kaatopaikka Hyötykäyttöön infrarakentamiseen UUMA2 Demo-ohjelma Sovellutukset tiet kadut radat satamat aluerakentaminen teollisuus alueet kaupan kohteet puistot urheilukohteet Seuraukset Taloudelliset säästöt Luonnonvarojen säästöt CO 2 Päästöjen väheneminen Energian kulutuksen väheneminen Massojen kuljetusten väheneminen Uutta liiketoimintaa Vähemmän materiaalia kaatopaikalle 2

105 UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENTAMISESSA Tavoitteena edistää uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia. Keskitytään erityisesti ekotehokkaiden hankekohtaisten materiaaliratkaisujen edistämiseen ja uusiomaarakentamisen tuotteistamiseen. Ohjelman pääpaino on tuotekehityksessä, tilaajien suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä sekä näihin liittyvissä demonstraatiohankkeissa. Ohjelman tavoitteena on: saada markkinoille lisää tuotteistettuja UUMA-materiaaleja, tukea tilaajia suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä, vähentää kallio- ja soramateriaalien käyttöä maarakentamisessa, tuottaa tietoa ympäristölainsäädännön kehittämistä varten, jotta lainsäädäntö tukisi ekotehokasta uusiomaarakentamista. HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HANKINTOJEN JA SUUNNITTELU-OHJEISTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2014 Työssä keskityttiin toimintojen resurssitehokkuuteen eli luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja jätteiden vähentämiseen: - infrarakentamisessa - talonrakentamisen työmailla - yleisten alueiden ylläpidossa Tunnistettiin ne prosessin osat, joissa resurssitehokkuutta voidaan tehokkaimmin parantaa, puistojen ja katujen rakentamisessa mm.: - Maa-ainesten uudelleenkäyttöön liittyvän prosessin nopeuttaminen ja selkeyttäminen - Uusiomateriaalien hyödyntäminen - Maa-ainesten kuljetuksen vähentäminen - Materiaalivirtatiedot osaksi hankkeiden ohjelmointia ja aikataulutusta - Tiedon saannin kehittäminen; mm. tiedon keruu rakentamisen hankinnoista, jätteistä, ym. - Suunnittelun ja urakoinnin ohjaus ja kilpailutus resurssitehokkuuden näkökulmasta 6 3

106 MAAPERÄN, YLIJÄÄMÄMAIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ VIHERRAKENTAMISESSA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Maaperän kestävä käyttö suunnittelu ja rakentaminen LUONNOS Aino-Kaisa Nuotion diplomityö 2013 IDA AALBERGIN PUISTO, POHJOIS-HAAGA Entisen ampumarata-alueen kunnostus, ylijäämämailla osittain kustannettu puisto 8 4

107 IDA AALBERGIN PUISTO, POHJOIS-HAAGA - Alueelta poistettiin 6 tonnia pilaantuneita maita - Tilalle ruoppausmassoja ja tietyömailta yli jääneitä maamassoja - Puiston pintamaat on kuorittu Kruunuvuorenrannan Koirasaaresta uuden tielinjauksen halkomasta metsästä. - Hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimiseen kiinnitettävä huomiota VUOSAAREN HUIPPU - KAATOPAIKKA JA YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE Vuosaaren huipun maisemoinnissa sovellettu maamassojen uusiokäyttöä vuodesta Vuoden 2015 hankkeena käynnistetään: - Vuosaaren huipun maamassojen kierrätyksen dokumentointi ja hoitosuunnitelman kirjaaminen. - Helsingin pintamaiden käsittelyn yms. alueiden inventointi (paikat, määrät, vastuutahot). - Helsingin kaupungille yleisohje pintamaiden kierrätykseen 5

108 Johtopäätelmiä ja ehdotuksia LCA in landscaping hankkeesta Elinkaariarviointi osoittaa nurmikon perustamisen ja hoidon ympäristövaikutusten kipupisteet joihin kohdistaan huomio Kohteissa joissa kasvualusta uusitaan on kasvualustan tuotannon ja koostumuksen vaikutus hyvin keskeinen (20 cm = 2000 m3/ha) 1

109 Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Turve luokitellaan fossiiliseksi raaka-aineeksi ja sen hajoamisen ilmastovaikutukset ovat isot Turpeen korvaaminen kompostoinnissa Hajoamaton tukiaine (hake) Jätemateriaali (vaikka hajoaisikin niin laskennallinen etu) Puu kuori Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Turve luokitellaan fossiiliseksi raaka-aineeksi ja sen hajoamisen ilmastovaikutukset ovat isot Voitaisiinko turvetta korvata kasvualustan tuotannossa? Kompostin käyttö Muun soveltuvan jätemateriaalin käyttö Soveltuvan uusiomaan käyttö? Turpeella on toisaalta etuja kasvualustan osana 2

110 Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Kompostipohjaisten kasvualustojen ravinnehuuhtoumariskit nurmikon perustamisvaiheessa Kompostiosuuden määrä kasvualustassa Onnistuisiko typpeä sitovan jätekomponentin käyttö kasvualustassa? (esim. kuituliete) Tarvittavan kasvualustakerroksen paksuuden pienentäminen ja uusiutuvien lannoitevalmisteiden käyttö hoitovaiheessa (esim. rejektivesi) Kohteissa joissa kasvualusta uusitaan ei nurmikon perustamistöiden eikä hoitotöiden energian tarve ja ilmastovaikutus ole suuri suhteessa kasvualustan vaikutuksiin, Mutta kustannuksissa ao. tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus Nurmikkokohteissa, joissa hoitointensiteetti on suuri (lannoitus & leikkuutiheys) on suuri eri kasvilajien käytön ja hoitostrategioiden ympäristövaikutusta voidaan arvioida laskurin avulla -> esim. golf-kentillä rönsyrölli & niittynurmikkavaltaisten kenttien ja natavaltaisten viheriöiden ja väylien hoidon erot 3

111 Hankkeen tavoite oli edistää kierrätysmateriaalien käyttöä: Kierrätysmateriaaleja hyödyntävillä kasvualustoilla saatiin käyttökelpoiset nurmikot (hankkeessa lähinnä A2 ja A3 kohteita, myös A1) Perustaminen myös keskeisillä paikoilla sujui Jatkotutkimustarpeita: Hankkeessa kehitettiin mm. leikkuutyön työsaavutuksen ja polttoaineenkulutuksen mittausta ja seurantaa Ympäristövaikutusten kannalta asia ei ollut keskeinen, mutta aihetta olisi tarvetta tutkia lisää resurssitehokkuuden ja kustannusten vähentämisen näkökulmasta silloin nurmikon kasvuvoimakkuuden vaikutus on keskeisempi kuin ympäristötarkastelussa Laskurin avulla voidaan arvioida hoitotasomuutosten ympäristövaikutusta esim. golf-kentillä tai muilla intensiivistä hoitoa vaativilla alueilla 4

112 LCA in landscaping loppuseminaari Hämeenlinna

113 Päivän puheenjohtaja toimi Helsingin seurakuntayhtymän ylipuutarhuri, puutarhaneuvos Pekka Leskinen. Koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi (HAMK) avasi tilaisuuden.

114 Erikoistutkija Oiva Niemeläinen (MTT) lausui alkusanat Heikki Peltoniemen ja Pekka Leskisen kanssa. Professori Sirpa Kurppa (MTT) alusti tilaisuutta kertomalla viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisen ja kierrätyksen edistämisen tarpeellisuudesta.

115 Lehtori Sari Suomalainen (HAMK) kertoi nurmikoiden perustamisen ja hoidon työvaiheiden määrittelystä. Viherrakennus Jaakkola Oy:n toimitusjohtaja Mikko Jaakkola kommentoi esityksiä.

116 Tutkija Tiina Ruuskanen (MTT) esitteli nurmikkokohteiden tuloksia ja kertoi viherrakentamisen elinkaariarvioinnin kustannus-hyötyanalyysistä. Tutkija Tuija Selänpää (MTT) puhui kasvustojen monimuotoisuudesta.

117 Yleisöä HAMK Visamäen auditoriossa. Tutkija Frans Silvenius (MTT) esitteli ympäristövaikutuslaskuria.

118 Tutkija Frans Silvenius (MTT) näytti yleisölle kuinka ympäristövaikutuslaskuri toimii. Projektinjohtaja Laura Yli-Jama Helsingin kaupungilta esitteli viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulmaa.

119 Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola (Viherrakennus Jaakkola Oy) toi tilaisuuteen viherrakennusurakoitsijan näkökulmaa. Suunnittelija Mikko Wäänänen (HSY Vesihuolto) avasi kasvualustatuottajan näkökulmaa.