Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle

Transkriptio

1 Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle Leena Forma Tutkijatohtori Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

2 Pitkäikäisyys yleistyy Esityksen sisältö Palvelujärjestelmä muuttuu miten palvelujen tarve muuttuu? miten tarpeisiin vastaaminen muuttuu? miten asuminen muuttuu? Esityksessä käytetty myös Marja Jylhän, Outi Jolangin ja COCTEL-hankkeen tutkimuksia.

3 Miten palvelujen tarve muuttuu? vanhuus pitenee vanhat vanhenevat kuolema siirtyy korkeampaan ikään todellinen pitkäikäisyys yleistyy

4 85 vuotta täyttäneiden määrä (Tilastokeskus)

5 Vanhojen ihmisten terveys ja toimintakyky Suomessa ovat parantuneet 2000-luvulla (Sainio ym. 2014) mutta ei 90 vuotta täyttäneiden joukossa (Jylhä ym. 2013) Muistisairaudet yleistyvät

6 Pidentyvä elinajanodote ja sairastavuus Compression of morbidity (Fries 1980) Aika huonossa terveydentilassa lyhenee Expansion of morbidity (Gruenberg 1977) Ikäryhmäkohtainen sairastavuus pysyy vakiona, mutta raihnaisena eletään pidempään Dynamic equilibrium (Manton 1982) Sekä terveiden että sairaiden elinvuosien määrä kasvaa

7 Years without and with disability at the age of 90 (independent in 5 activities) Men 90 yrs LE DFLY% % % % % Women 90 yrs % % % % Total life expectancy (years) Disability free With disability Marja Jylhä 2014

8 Lähivuosina ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa, koska: Hyvin vanhaksi elävien määrä kasvaa Elämän loppuvaiheessa on usein raihnaisuuden ja suuren avun tarpeen kausi Raihnaisuusvaihe on pidempi, kun kuolema sijoittuu hyvin korkeaan ikään Tärkein yksittäinen hoidontarpeen aiheuttaja on dementia eikä siihen lähivuosina ole odotettavissa tehokasta ehkäisyä tai hoitoa Haaste: miten hauraan ja raihnaisen vanhan ihmisen elämä voi olla loppuun saakka turvallista ja arvokasta?

9 Miten tarpeisiin vastaaminen muuttuu? pitkäaikaishoito terveyskeskuksen vuodeosastolla ja vanhainkodissa on harvinaistunut tehostettu palveluasuminen on yleistynyt kotihoidon kattavuus ei ole muuttunut Intensiivisyys on lisääntynyt

10 Laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen Eri hoitomuotoja kahtena viimeisenä elinvuotena käyttäneet

11 Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon käyttö 2003 ja 2011

12 Kotona ja hoitopaikoissa olleet viimeisenä elinvuotena (70+ v. 2011)

13 ??? Vanhuksia makuutetaan laitoksissa 90 vuotta täyttäneistä 35% on kotona 3 kk ennen kuolemaa.

14 Ageing in place? (dosentti Outi Jolanki)

15 Missä vanhat ihmiset asuvat? (75+ v. 2015) Omassa kodissa (sis. tavallinen palveluasuminen) 91 % Kotihoidon piirissä 12 % Tehostetussa palveluasumisessa 7 % Laitoshoidossa 2 % Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2015, THL

16 Kotona loppuun saakka Vanhat ihmiset haluavat asua kotonaan kukapa ei haluaisi asua kotonaan kansallisen tason tietoa asumistoiveista ja aikeista ei ole alueellisia kysely- ja haastattelututkimuksia vastaajat n v. pieni osa ei halua muuttaa missään olosuhteissa, monet suunnittelevat tai ovat jo muuttaneet koti on mahdollista rakentaa uudestaan (Vilkko 2010)

17 Keskeisiä muuttosyitä turvattomuus yksinäisyys ennakoidaan heikkenevää terveyttä ja hakeudutaan esteettömään ympäristöön palveluiden lähelle (Jolanki 2015) asuinympäristön merkitys hyvinvoinnille liikkumismahdollisuudet, sosiaalinen vuorovaikutus, omien asioiden hoitaminen, itsenäisyys ja autonomia

18 Muuttuva palveluympäristö? Tarvitaan monenlaisia asumisen ja palveluiden järjestämisen vaihtoehtoja senioriasuminen, esim. yhteisöllinen tavallisen asumisen moninaistuminen ja kytkeytyminen palvelualueisiin ja kortteleihin Tarvitaan omistusasumisen lisäksi edullista vuokra- ja aso-asumista

19 Muuttuva palveluasumisen maailma? Palvelutaloista alueellisia toimintakeskuksia palvelualueet (esim. Elä ja asu-seniorikeskus Espoo, hyvinvointikeskus Hämeenlinna, Vaahterapihan palvelukeskus Joensuu) Tampereella Lähitori-malli esim. Kuusela-keskus ja Härmälän Lähitoritoiminta Pirkanmaan Senioripalvelut Oy tuottaa sekä palveluasumisen että alueen asukkaille Lähitoritoiminnan Tapahtumia, harrastusryhmiä, juhlia ym. talon ja alueen asukkaille Tilat ulkopuolisten käytössä esim. Rantaperkiön Isku, tanssiryhmä Monisukupolvinen toiminta (päiväkoti samoissa tiloissa, harrastusryhmiä eriikäisille) Monitoimijainen yhteistyö (alueen asukasyhdistykset, järjestöt, pienyritykset, seurakunta, oppilaitokset) Osallistava ote suunnittelu ja toteutus usean toimijan yhteistyönä Vapaaehtoiset tärkeitä toimijoita asukkaista osa toimii vapaaehtoisina toiminnan järjestäjinä, ideoijina, vetäjinä, ja toiminnasta tiedottajina omille verkostoilleen

20 Palvelujen kokonaiskuva Osaoptimoinnin mahdollisuudet? Muutos yhdessä palvelussa heijastuu muihin palveluihin: Kotihoidon yleistyminen on lisännyt lyhytaikaisten sairaalapalvelujen tarvetta (Lumio 2015) Omaishoidon tulevaisuus? Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat 2,8 mrd euroa suuremmat (Kehusmaa 2014)

21 Huonoja vaihtoehtoja Osaoptimointi (vrt. tuleva sotealue) Sellainen säästäminen joka lisää kalliimpien palvelujen käyttöä Väestörakenteen ja vanhojen terveyden sivuuttaminen tulevien palveluiden suunnittelussa Hyviä vaihtoehtoja Palvelutarpeen analyysi ja pitkäikäisyyden vaikutusten tunnustaminen Palvelujen suunnittelu kokonaisuutena Kuntoutuksen ja kotihoidon vahvistaminen Ympärivuorokautisen hoidon muotojen uudelleentuuminta Palvelujen saatavuuden selkeys ja yhteiset säännöt eri puolilla Suomea

22 Kiitos! Leena Forma