TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 1 LIIKENNETURVA TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Sisältö sivu Liikenneturvan rooli ja tehtävät 2 Toiminnan lähtökohdat 2 Liikenneturvan toiminta Toiminta kohderyhmittäin 6 Kansainvälinen toiminta 10 Henkilöstö ja kouluttajat 10 Hallinto ja talous 10 Vahvistettu hallituksen kokouksessa

2 2 LIIKENNETURVAN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Tänään liikenteessä annetaan tietä, käytetään kypärää, näytetään suuntavilkkua, odotetaan liikennevaloja, otetaan huomioon kanssa liikkujat tänään liikenteessä tehdään miljoonia päätöksiä turvallisen liikkumisen puolesta. Liikenneturva tukee ihmisten turvallista liikkumista. Liikenteen turvallisuus syntyy yhdessä - välittämällä muista tielläliikkujista. Ymmärretään ja ennakoidaan, että liikenne on meille kaikille yhteinen ottaen huomioon myös heikommat osapuolet. Joustetaan omista oikeuksista sääntöjä noudattaen ja tietoisia riskejä välttäen. Haluamme nollavision mukaisen liikenteen, jossa kaikkien on turvallista liikkua, eikä kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua. LIIKENNETURVAN ROOLI JA TEHTÄVÄT Liikenneturva toteuttaa liikenneturvallisuusalan keskusjärjestönä sille laissa (278/2003) määriteltyä tieliikenteen valistustehtävää, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja saada aikaan myönteisiä muutoksia liikennekulttuurissa. Toimimme yhteistyön rakentajana, koko Suomessa alueellisten ja paikallisten viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Työtämme ohjaavat arvot ovat: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Arvoja toteutamme seuraavien toimintaperiaatteiden avulla: Olemme liikenneturvallisuuden edunvalvoja. Työmme on ennaltaehkäisevää, suostuttelevaa ja perustelevaa. Toteutamme tieliikenteen turvallisuusvisiota osana valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. Ydinosaamistamme ovat ihmisen roolin ymmärtäminen tieliikenteessä ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Tutkitun tiedon ja tilasto-osaamisen avulla haemme turvallisia ratkaisuja, joihin työmme laatu ja riippumattomuus perustuvat. Olemme luotettava ja joustava yhteistyökumppani, joka aktivoi, osallistaa ja auttaa yhteistyötahoja ottamaan liikenneturvallisuusnäkökohdat ja turvallisen liikennekäyttäytymisen osaksi omaa toimintaansa. Tuemme vapaaehtoistyötä, jotta jokainen voisi löytää oman tapansa parantaa omaa ja läheistensä liikenneturvallisuutta. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2013 toimintamme pohjautuu keskusjärjestön lähivuosien strategisiin linjauksiin. Lähtökohtiamme toiminnalle ovat tieliikenteen arvioitu turvallisuuskehitys sekä valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa Liikenneturvan vastuulle määritellyt tehtävät. Myös hallitusohjelmaan ja liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut tieliikenteen turvallisuuteen liittyvät toimet ja niiden resursointi vaikuttavat Liikenneturvan työhön.

3 3 Lähivuosien strategiset linjaukset Strategisilla linjauksilla parannetaan Liikenneturvan työn vaikuttavuutta tavoitteiden saavuttamiseksi ja vahvistetaan Liikenneturvan toimintaedellytyksiä. Toteutamme valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa Tavoitteet todeksi Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 Liikenneturvalle kuuluvia tehtäviä ja olemme aktiivisia yhteistyökumppaneita. Osallistumme keskusteluun turvallisesta liikenteestä joka päivä. Viestinnällämme aktivoimme keskustelua mediassa ja vaikutamme kohderyhmiin niiden lähipiirin kautta. Kampanjointi perustuu monivuotisille teemoille. Päättäjille tarjoamme perusteluja ja puolueetonta turvallisuustietoa myönteisten turvallisuusasenteiden luomiseksi etenkin alue- ja paikallisella tasolla. Teemme Liikenneturvan verkkoviestinnästä eri käyttäjäryhmiä paremmin palvelevaa ja osallistavaa. Kehitämme liikennekasvatuksen perustaa ja menetelmiä. Pohjana käytämme uusinta tutkimustietoa lasten ja nuorten kehityksestä. Liikennekasvatuksessa parannamme perheiden palvelua ja panostamme koulujen liikennekasvatuksessa opettajien koulutukseen. Korostamme toimenpiteitä pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden parantamiseksi. Käynnistämme uusia toimintatapoja tavoittaa nuoria ryhmäkeskustelujen, vertaisryhmien ja vapaaehtoistyön kautta. Turvallisuusteemoissa keskitytään mopoilun ja nuorten riskeihin. Tehostamme yhteistoimintaa yritysten työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Tarjoamme iäkkäille toimintatapoja heidän turvallisuutensa edistämiseksi. Tuemme ajoterveyden arviointia koskevia uudistuksia. Ikäautoilijoiden ohella korostamme iäkkäiden jalankulkijoiden turvallisuuden parantamista. Lisäämme vuorovaikutusta sidosryhmiemme kanssa tarjoamalla vapaaehtoistyöhön yhteisiä teemoja. Aluetoimistojen osalta parannamme tarjoamiamme palveluja paikallistason järjestöille. Kehitämme tilasto- ja tutkimuspalvelujamme tuottamalla medialle ja päättäjille perustelevaa taustatietoa ja aktivoivia kannanottoja ajankohtaisista ilmiöistä. Valmentaudumme antamaan panoksemme kansainväliseen liikenneturvallisuustyöhön sekä tietotaidon viemiseksi että hyvien käytäntöjen löytämiseksi omaan toimintaamme. Tieliikenteen turvallisuus Vuosien 2009 ja 2010 hyvä turvallisuuskehitys katkesi vuonna 2011, kun tieliikenteessä menehtyneiden määrä kääntyi jälleen kasvuun. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 6408, joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 273. Onnettomuuksissa kuoli 292 ja loukkaantui 7931 ihmistä. Edelliseen vuoteen verrattuna eniten lisääntyivät jalankulkijoiden liikennekuolemat suojateillä sekä moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit. Ainoastaan polkupyöräilijöiden liikennekuolemat vähenivät.

4 4 Alkoholionnettomuuksissa kuolleiden osuus oli sama kuin edellisvuonna 28 prosenttia. Alkoholionnettomuuksissa loukkaantuneiden osuus kaikista loukkaantuneista kuitenkin pieneni edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana liikenteessä kuolleiden määrä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt vain vähän edelliseen vuoteen verrattuna. Kuolonuhrien vähentymistä on lähinnä henkilöauton ja moottoripyörän kuljettajien ja matkustajien ryhmässä. Kuitenkin sellaiset kuolonkolarit, joissa osallisena on kuorma-auto, ovat lisääntyneet kolmanneksella. Merkittävää myönteistä kehitystä vuoden 2012 aikana on sen sijaan loukkaantuneiden määrässä, joka on vähentynyt yli kymmenellä prosentilla. Poikkeavan suuri, lähes kolmanneksen, vähentyminen on tapahtunut mopoilijoiden henkilövahingoissa. Myös pelastuslaitosten Pronto - tiedoista tilastoitu tieliikenneonnettomuuksissa vakavasti vammautuneiden määrä osoittaa selvää vähenemistä. Vakavia henkilövahinkoja tapahtui Pronton mukaan tammi - syyskuussa 885, kun niitä vastaavana aikana 2011 kirjattiin 1182, eli määrä on vähentynyt 25 %. Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Vuoden 2014 loppuun ulottuva valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma luo puitteet luontevalle yhteistyölle, työnjaolle ja tavoitteille suomalaisessa liikenneturvallisuustyössä. Suunnitelmassa on sekä strategisia linjauksia että konkreettisia tehtäviä Liikenneturvalle. Pitkän aikavälin strategisissa linjauksissa korostetaan: ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tienkäyttäjien omatoimisuuden ja vapaaehtoisen työn aktivoimiseksi yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, elinikäisen liikennekasvatuksen tärkeyttä sekä kansalaisten riittävää informointia turvallisuustoimenpiteiden perusteista, monipuolisen viestinnän ja kampanjoinnin resurssien turvaamista sekä kuntien merkitystä paikallisessa liikenneturvallisuustyössä. Liikenneturvalle on määritelty vastuutehtäviä turvalaitteiden käytön edistämisessä ja seurannassa, väsyneenä ajamisen vähentämisessä, koulujen liikennekasvatuksessa (erikseen mopoilun turvallisuus) sekä nuorten turvallisuuskeinojen kehittämisessä ja rattijuopumuksen vähentämisessä. Otimme nämä linjaukset ja tehtävät huomioon omassa toiminnassamme jo toimintavuonna 2012 ja jatkamme niiden toteuttamista vuonna Hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko Valtioneuvosto antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon huhtikuussa Selonteko ulottuu aina vuoteen Selonteon linjaukset vaikuttavat myös

5 5 liikenneturvallisuustyöhön. Lisäksi tulossa oleva valtioneuvoston periaatepäätöksen päivittäminen antaa arvokkaan pohjan tavoitteellisen ja suunnitelmallisen liikenneturvallisuustyön jatkumiselle. Erityisesti merkille pantavaa oli liikenne- ja viestintävaliokunnan liikennepoliittisesta selonteosta antaman mietinnön kanta: Valiokunta painottaa liikennekasvatuksen merkitystä liikenneosaamisen ja liikenteeseen liittyvien asenteiden muokkaamisessa. Liikennekasvatuksella luodaan tienkäyttäjille valmiuksia liikkua turvallisesti ja ottaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta. Näitä taitoja tarvitaan tieliikenteessä kaikissa kulkumuodoissa. Valiokunta korostaa Liikenneturvan roolia valtakunnallisena ja myös alueellisesti toimivana liikennekasvatuksen asiantuntijaorganisaationa. Lisäksi hallitus antoi jo hallitusohjelmassa selvän tuen järjestöille, joilla yleishyödyllisinä ja voittoa tavoittelemattomina toimijoina on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Onkin tärkeää, että Liikenneturva valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä vahvistaa yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Liikenneturva palvelee jatkossakin kaikkia tienkäyttäjäryhmiä ja kaikkia ikäryhmiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. LIIKENNETURVAN TOIMINTA 2013 Painopisteet Liikenneturva on valinnut toiminnalleen viisi painopistettä vuonna Haluamme tehdä yhä vaikuttavampaa työtä liikenneturvallisuuden puolesta. Tuemme nuorten (15-24 v.) turvavyön käyttöä, kohdentaen viestintäämme nuorille ajoneuvon kuljettajille sekä matkustajille. Ohjaamme teini-ikäisiä mopoilijoita ja mopoautoilijoita turvalliseen liikkumiseen sekä liikenneraittiuteen. Viemme eteenpäin asiantuntevaa vapaaehtoista valistustyötä, etenkin jäsenyhteisöjemme kautta. Jatkamme pyöräilyn turvallisuuden edistämistä parantamalla sääntötuntemusta ja lisäämällä pyöräilykypärän käyttöä. Ylläpidämme kuntien liikenneturvallisuustyötä tarjoamalla liikennekasvatuksen ja -valistuksen työkaluja sekä motivoimalla kuntia ja kuntalaisia turvallisiin liikenneratkaisuihin. Toimimme liikenneturvallisuuden puolestapuhujana ylläpitäen yleistä turvallisuustietoisuutta. Aluetoimistomme vastaavat toiminnan toteuttamisesta omalla alueellaan yhteistyössä kouluttajiemme kanssa. Teemme valistustyötämme tukeutuen tutkittuun tietoon. Keräämme ja ylläpidämme tietoja liikennekäyttäytymisestä ja liikenteen

6 6 ilmapiiristä. Näin saamme tärkeää tietoa viestinnän ja koulutuksen suunnitteluun, turvallisuuskehityksen seurantaan sekä toiminnan arviointiin. Edistämme liikkumisen turvallisuutta kampanjoimalla ajankohtaisista teemoista markkinoinnin, tapahtumien ja viestinnän keinoin. Viemme valistusviestimme yhä enenevissä määrin verkkoon ja vahvistamme läsnäoloamme sosiaalisessa mediassa. Jatkamme digitaalisen viestinnän kokonaisuudistusta. Verkon tavoittavuudella ja vaikuttavuudella on entistä suurempi merkitys Liikenneturvan toiminnan kannalta, minkä johdosta julkaisemme vuoden 2013 aikana Liikenneturvan uudistetut ulkoiset ja sisäiset verkkopalvelut. Pidämme yhteyttä mediaan ja toimittajiin erityisesti 12 aluetoimistomme kautta. Jatkamme hyvien yhteistyösuhteiden ylläpitoa hallinnonalan kaikkiin toimijoihin näiden uudistettujen tehtäväkokonaisuuksien alkaessa hahmottua yhä paremmin. Samalla seuraamme ja huolehdimme omalta osaltamme hyvien yhteistyömuotojen säilyvyydestä. Aktivoimme jäsenyhteisöjemme omaehtoista liikenneturvallisuustyötä ja etsimme uusia luontevia yhteistyömahdollisuuksia. Varaudumme sidosryhmiemme kanssa yhteisiin viestintähankkeisiin (mm. alan yhteiskampanjat, Eläköön, Liikenneraittiuspäivä ja rattijuopumuskampanja sekä Rengasratsia, Auton päivä, Auton vapaapäivä, Vanhusten viikko ja Tapaturmapäivä). Panostukset määritellään hankekohtaisesti. Kävelyn ja pyöräilyn sekä tiedotusalan neuvottelukunnat jatkavat toimintaansa. Osallistumme kansalliseen alan tutkimusyhteistyöhön luoden omalta osaltamme puitteita alan sisäiselle keskustelulle. Julkaisemme vuosittain Suomen viralliseen tilastoon kuuluvan Tieliikenneonnettomuudet -tilastokirjan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Kehitämme tilastoyhteistyötä tieliikenneonnettomuuksissa syntyneiden vammojen vakavuuden selvittämiseksi. Tarjoamme päättäjille (kansanedustajat, alan virkamiesjohto) taustoja ja perusteluja ajankohtaisista asioista. Aluetoimistomme huolehtivat yhteydenpidosta kuntien päättäjiin. Jatkamme aktiivisena osapuolena alueellista yhteistyötä muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, poliisin ja eri paikallisten yhteisöjen kanssa. Tavoitteenamme on saada jokaisen aluetoimiston alueelle yhteistyöryhmä, joka aktivoi kuntia ja niiden päättäjiä turvallisuustyöhön, järjestää seminaareja ja tiedottaa ajankohtaisista aiheista. Tuemme kuntien eri hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvaa liikenneturvallisuusasioiden käsittelyä tarjoamalla aineistoja ja henkilöstön perehdyttämistä. Pääkohteemme on kasvatus-, valistus- ja tiedotusosion sisällyttäminen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Annamme myös suunnittelu- ja kouluttaja-apua työryhmien koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa. Parannamme kuntalaisten turvallista arkea yhteistyössä neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja muiden kunnallisten toimijoiden kanssa. Kirjastomme palvelee kaikkia liikenneturvallisuustietoa tarvitsevia. Lisäksi kirjastomme vastaa Liikenneturvan historiallisesta kokoelmasta yhteistyössä tie- ja liikennemuseo Mobilian kanssa.

7 7 TOIMINTA KOHDERYHMITTÄIN Toimintasuunnitelmamme rakentuu asioiden kohderyhmittäiselle tarkastelulle. Elinikäistä liikennekasvatusta käsitellään tiedontuotannon, viestinnän ja koulutuksen yhteisinä toimintakokonaisuuksina. Eri kohderyhmien turvallista liikkumista tuetaan perheen, lähipiirin ja yhteisöjen kautta. Alle kouluikäiset (alle 7 -vuotiaat) Pieniä lapsia kuolee tieliikenteessä alle viisi vuosittain ja loukkaantuu lähes sata. Eniten henkilövahinkoja sattuu auton matkustajana. Päävastuu pienten lasten turvallisuudesta on vanhemmilla. Heidän apunaan turvallisuuskasvatuksessa ovat päivähoitajat ja myöhemmin kouluissa opettajat. Liikenneturva tukee kodin, päivähoidon ja koulun liikennekasvatusta. Tavoite: Tarjoamme perheille ja päivähoidon ammattilaisille tukea ja toimintamalleja lasten liikennekasvatuksen aloittamiseen. Pääsanomat: Liikennekasvatus alkaa kodeista. Turvallisen liikkumisen oppiminen alkaa lapsuudesta. Vanhemmilla on vastuu pienten lasten turvallisesta liikkumisesta sekä turvaistuimen ja turvavyön käytöstä. Toiminta: Teemme ja markkinoimme ensisijaisesti pienten lasten vanhemmille ja toissijaisesti päivähoidon henkilöstölle lapsen kehitykseen sovitetun liikennekasvatuksen aloittamiseen tarkoitettua aineistoa. Liikennekasvatus liitetään aineistossa luontevaksi osaksi arjen toimintaa. Jatkamme Lapsi autossa -aineistojen jakelua ja markkinointia pääasiassa neuvoloiden kautta. Kerromme lasten vanhemmille turvavyön, turvaistuinten, kypärän ja heijastimen käytöstä ja merkityksestä turvallisuudelle. Kunnissa Liikenneturvan aluetoimistot tarjoavat neuvoloiden ja päiväkotien henkilöstölle koulutusta, aineistoa ja toimintavinkkejä. Arviointi: Liikennekasvatuksen aloituspaketista kerätään palautetta vanhemmilta ja päivähoidon ammattilaisilta. Kouluikäiset (7 12- ja vuotiaat) Koulunkäynnin alkaessa lapset alkavat liikkua itsenäisesti. Sen myötä lisääntyvät myös riskit liikenteessä. Ensin lisääntyvät pyöräilyonnettomuudet, jotka muodostavat noin 40 prosenttia 7-12-vuotiaiden henkilövahingoista. Sen sijaan 14-vuotiailla on suurempi riski loukkaantua mopoilijana ja erityisesti mopon matkustajana kuin polkupyöräilijänä. 15- vuotiailla henkilövahinkojen määrä nousee lähes viisinkertaiseksi vuotta nuorempiin verrattuna. Kasvu tulee lähes yksinään mopoilijoista vuotiaiden onnettomuuksien

8 8 kohdalla mopoilun osuus vähenee, mutta riski kasvaa moottoripyörien ja autojen muodossa. Tavoite: Tuottamamme aineisto- ja koulutuspalvelut sekä viestintämme lisäävät vanhempien ja opettajien aktiivisuutta lasten liikennekasvatuksessa. Pääsanomat: Itsenäisen liikkumisen myötä lapsen oma vastuu turvallisuudestaan laajenee. Liikenteen perustiedot, taidot ja tahto auttavat tunnistamaan ja välttämään riskejä. Kasvatusvastuu laajenee perheestä kouluun. Liikennekasvatuksen tulee olla säännöllinen osa koulunkäyntiä kaikilla luokka-asteilla. Toiminta: Aloitamme perus- ja toisen asteen opettajien täydennyskoulutushankkeen Liikenne hurahti verkostoon jatkon suunnittelun. Ylläpidämme täydennyskoulutuksessa mukana olleiden opettajien avulla yhteistyöverkostoa laajentaen ja kehittäen koulujen liikennekasvatusta. Järjestämme opettajille alueellisia tilaisuuksia, jotka antavat käytännön vinkkejä ja tukea opetuksen arkeen. Tuotamme opettajille materiaaleja turvallisen pyöräilyn ja sääntötuntemuksen edistämiseksi. Jatkamme yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa. Laajennamme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Osallistumme Opetushallituksen liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston toimintaan. Jatkamme yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa laajentaen Hyvä alku koulutielle -kampanjaan osallistumista myös yläkouluihin. Viestimme opettajille säännöllisesti muun muassa sähköisellä uutiskirjeellä. Toimitamme Kirjeen lasten vanhemmille kouluun tutustumisen yhteydessä. Koulujen alkaessa ja kouluvuoden aikana viestimme turvallisesta koulutiestä jatkaen vuonna 2012 aloitettua Minun koulutieni -kampanjaa. Arviointi: Arvioidaan Hyvä alku yläkouluille -esite. Nuoret ( vuotiaat) Nuorten riski kuolla tai loukkaantua liikenteessä on korkeimmillaan 15-vuotiaana, ensimmäisenä mopovuotena. Seuraavana ikävuonna mopo-onnettomuudet vähenevät jo huomattavasti, kun taas henkilövahinkojen määrä moottoripyörällä ja auton matkustajana kasvavat. Liikenteessä kuoleman riski on korkeimmillaan 18-vuotiaana. Lähes yhdeksän kymmenestä 18-vuotiaiden liikennekuolemista tapahtuu henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Nuorten osuus kaikista henkilövahingoista ei ole viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt merkittävästi, vaikka nuorten henkilövahingot henkilöauton kuljettajana ja matkustajana ovat vähentyneet viidenneksen. Tilalle on tullut lähes vastaava määrä mopovahinkoja. Nuoret ajavat eniten rattijuopumusonnettomuuksia. Lukumääräisesti rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on suurin 18- vuotiaissa. Osuus säilyy korkeana, hieman yli 20 prosentin tasossa noin kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti.

9 9 Myös mopoautolla ajetaan yhä enemmän onnettomuuksia, joskin mopoautoja liikkuu Suomen teillä yhä varsin vähän. Tavoite: Tuemme vastuullista liikennekäyttäytymistä ja turvalaitteiden käyttöä muun muassa vertaistoiminnan kautta. Vaikutamme tahallisen riskinoton vähentämiseksi. Pääsanomat: Nuori on itse vastuussa. Turvavyö pelastaa. Rattijuoppo tappaa itsensä ja matkustajansa. Matkustaja voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Toiminta: Jatkamme kaikissa varuskunnissa Särmänä liikenteessä -hanketta yhteistyössä Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton kanssa. Tavoitamme yli nuoren varusmiehen lisäksi myös siviilipalvelusmiehet. Toteutamme valtakunnallisen nuorisojärjestö Nuorten Akatemian kanssa Päätä itse- projektin, jossa nuoria kannustetaan liikenneturvallisuusprojektien kautta pohtimaan liikenneturvallisuutta ja omaa liikennekäyttäytymistään. Käytämme projektin satoa viestinnässämme ja liikennekasvatustyössämme. Kehitämme nuorten vertaistoimintaa nuorisotaloihin suunnatun toiminnan ja materiaalin avulla. Teemojamme ovat muun muassa riskinotto ja alkoholi liikenteessä. Aktivoimme nuoria keskustelemaan ajankohtaisista liikenneturvallisuusaiheista verkossa. Seuraamme nuorten liikenneturvallisuuden kehitystä ja ajankohtaisia ilmiöitä ja reagoimme niihin viestinnässämme. Kohdistamme turvavyökampanjointiamme nuoriin kuljettajiin ja matkustajiin. Tuemme mopoilijoiden ja mopoautoilijoiden liikenneraittiutta viestinnän, koulutuksen ja paikallisten tapahtumien kautta. Kehitämme toiminnallisia ja osallistavia malleja nuorten liikennevalistukseen ja erityisesti päihteettömyyteen liikenteessä. Teemme kehitystyössä yhteistyötä nuorisoalan eri toimijoiden kanssa. Tuemme nuorten vertaistoimintaa ja etsimme tapoja tukea nuorisoohjaajia liikennekasvatuksessa. Tuemme nuorten liikenneturvallisuutta parantavia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita ja etsimme uusia yhteistyömahdollisuuksia nuorten liikennekasvatukseen. Arviointi: Keräämme palautetta nuoriso-ohjaajille suunnatuista materiaaleista, arvioimme Päätä itse- hankkeen tuloksia ja seuraamme verkkonäkyvyyttämme nuorten suosimilla sivustoilla. Työikäiset (25 64-vuotiaat) Tiellä liikkujien suuren enemmistön muodostavat vuotiaat. Ajokorteista heillä on 72 prosenttia. Vuonna 2011 liikenteen henkilövahingoista lähes puolet kohdistui tähän ikäryhmään. Ryhmään kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä, jotka omaavat hyvinkin erilaisia liikkumistarpeita ja -tottumuksia. Työmatkaliikenne muodostaa ison osan tämän ryhmän liikkumisesta. Tähän ikäryhmään kuuluu myös suurin osa ammatikseen liikenteessä toimivista ihmisistä. Työ- ja työmatkaliikenteen lisäksi myös vapaa-aika ja harrastukset edellyttävät usein liikenteessä kulkemista tai ne suorastaan ovat osa liikennettä. Tavoite: Liikenneturvan kouluttamat ennakoivan ajon kouluttajat tarjoavat EAK-koulutusta koko maan laajuisesti moottoripyöräilijöille, autoilijoille ja raskaan liikenteen

10 10 ammattikuljettajille. Tuemme turvallista työmatkaliikennettä ja liikennekäyttäytymistä. Parannamme turvallisen liikkumisen kulttuuria, sääntötuntemusta ja toisten liikkujien huomioon ottamista. Ohjaamme työnantajia ja työntekijöitä kohti turvallisia valintoja liikenteessä niin työaikana, työmatkoilla kuin vapaa-ajallakin. Autoilijat tunnistavat nykyistä paremmin ajotyylinsä ja sen myötä omat riskinsä. Lisäämme kuljettajien tietämystä ajokuntoon vaikuttavista tekijöistä: väsymyksestä, sairauksista, lääkkeistä ja päihteistä. Myös pyöräilyyn liittyvät säännöt tunnetaan aikaisempaa paremmin. Pääsanomat: Noudata liikennesääntöjä ja huolehdi omasta ja läheistesi turvallisuudesta. Käytä turvavyötä, pyöräilykypärää, heijastinta ja lapselle turvaistuinta. Tunne pyöräilyyn liittyvät säännöt. Kunnioita suojatietä. Toiminta: Liikenneturvan kehittämä ennakoivan ajon koulutus (EAK) on laajasti käytössä Suomessa raskaan ja kevyen kaluston jatkokoulutuksessa. Liikenneturvan kouluttamat ennakoivan ajon kouluttajat toimivat päätoimisesti tai oman työnsä ohella esimerkiksi moottoripyöräkerhoissa, autokouluissa, ammattioppilaitoksissa, kurssikeskuksissa, poliisiorganisaatiossa, puolustusvoimissa ja koulutusyrityksissä. Toimintavuonna otamme käyttöön uudistetun moottoripyöräilijöiden ennakoivan ajon (MPEAK) koulutusaineiston ja uudistamme raskaan kaluston (REAK) koulutusaineiston. Jatkamme EAK -kouluttajien perus- ja jatkokoulutusta yhteistyössä esim. puolustusvoimien, SF - Caravanin, moottoripyöräkerhojen ja ammattiliikenteen koulutusorganisaatioiden kanssa. Taustoitamme työliikenteen turvallisuustilannetta ja kansainvälisiä ratkaisuja tutkimuksella. Edistämme työliikenteen turvallisuusmallin ja -aineiston leviämistä osaksi yritysten ja yhteisöjen työsuojelua. Viestimme uuden ajoneuvoteknologian turvallisuusvaikutuksista. Tuomme esiin muun muassa kännykän ja muiden teknisten laitteiden aiheuttamia turvallisuusriskejä. Lisäämme pyöräilysääntöjen tuntemusta markkinoimalla uudistettua Jalan ja pyörällä - aineistoa. Selvitämme suojatiekäyttäytymistä ja viestimme tuloksista. Viestimme ammattiautoilijoille väsymyksen merkityksestä liikenneturvallisuudelle. Arviointi: EAK-kouluttajakurssien osallistujat arvioivat koulutusten sisällön ja toteutuksen. Arvioimme pyöräilysääntötuntemuksen kehitystä. Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Vanhenemiseen liittyy paljon seurauksia, joista koituu liikenneturvallisuusongelmia. Iän myötä erilaiset sairaudet yleistyvät ja erityisesti muistisairauksien lisääntyminen tuottaa ongelmia liikenteessä selviytymiseen. Ajoterveyden merkitys riskitekijänä korostuu yli 75- vuotiailla auton kuljettajilla. Onnettomuuksien seurauksien kannalta iän myötä tapahtuva kehon haurastuminen puolestaan lisää riskiä vakaville henkilövahingoille. Esimerkiksi kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä noin puolet on yli 64-vuotiaita, kun loukkaantuneista heidän osuutensa on noin prosenttia.

11 11 Tavoite: Iäkkäät tuntevat mahdollisuutensa itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa jalankulkijana ja autoilijana. Pääsanomat: Liikenteessä ei ratkaise ikä, vaan terveys. Oman ajokunnon arviointi, ennakoiva ajotapa sekä tekniset apuvälineet auttavat iäkästä kuljettajaa liikkumaan turvallisesti. Toiminta: Jatkamme Ikänsä ratissa- ja Ikäkuljettajan itsearviointi- aineistojen markkinointia. Järjestämme alueellisia Ikänsä ratissa tapahtumia ja osallistumme alan messuille. Teemme yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa tarjoamalla kouluttajia tilaisuuksiin ja osallistumalla liikennetutorien koulutukseen. Osoitamme muille tienkäyttäjille iäkkäiden pärjäävän liikenteessä. Korostamme liikenneturvallisuuden yhteisöllisyyttä. Kannustamme iäkkäitä kuljettajia arvioimaan ajamiseensa liittyviä riskejä. Tuemme ajoterveyden arviointijärjestelmän aikaan saamista. Selvitämme, millaisilla ajoneuvoilla iäkkäät nykyään liikkuvat ja mitä turvallisuutta edistäviä keinoja ja apuvälineitä he käyttävät. Teemme tutkimuksen iäkkäiden liikennekäyttäytymisestä. Kohdistamme iäkkäille viestintää turvalaitteiden käytöstä sekä alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksesta liikenteessä. Edistämme pyöräilykypärän käyttöä ikäryhmän joukossa. Arviointi: Arvioimme alueelliset Ikänsä Ratissa tapahtumat. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Jatkamme yhteistyötämme Pohjoismaiden liikenneturvallisuusneuvoston NTR:n (Nordiska Trafiksäkerhetsrådet) jäsenenä. Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston ETSC:n (European Transport Safety Council) jäsenenä osallistumme asiantuntijaseminaareihin ja edunvalvontahankkeisiin EU:n suuntaan. Tuemme YK:n ja WHO:n Decade of Action for Road Safety hankketta. Varaudumme osallistumaan kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin ja konferensseihin asiantuntemuksemme kehittämiseksi ja oman tietotaitomme tarjoamiseksi.

12 12 HENKILÖSTÖ JA KOULUTTAJAT Tavoite: Kehitämme henkilöstön asiantuntijuutta ja työhyvinvoinnin kaikkia osa-alueita. Pääsanoma: Asiantuntijuutemme syntyy yhdessä. Vuoden 2013 kehityskeskusteluihin sisältyy uutena osana suoritusarvioinnit. Vuoden 2013 tammikuussa laadimme työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille Työsuojelun toimintaohjelmaan liitämme mukaan alueiden pelastussuunnitelmat ja aluetoimistojen turvallisuuskansiot saatamme ajan tasalle. Edistämme yhteisen tiedon jakamisen toimintakulttuuria ja yhdessä tekemistä. Edistämme Liikenneturvan näkyvyyttä järjestämällä henkilöstölle viestintäkoulutusta. Näin varmistamme, että viestimme menevät tehokkaammin perille. Parannamme tavoitettavuuttamme ja viestiemme kohdentamista aktivoimalla tehokkaampaan osoitteiston ylläpitoon ja käyttöön. Kehitämme sivutoimisten kouluttajien verkostoa ja parannamme sille suunnattua viestintäämme. HALLINTO JA TALOUS Liikenneturvan palkkausjärjestelmän uudistaminen jatkuu vuonna Viemme eteenpäin syksyllä 2012 aloitettua suoritusarviointien palkkakytkentää. TES-neuvotteluiden ja henkilöstökoulutuksen jälkeen suoritusarvioinnit sisältyvät vuoden 2013 kehityskeskusteluihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä eduskunnalle liikennevakuutuslainsäädännön uudistamiseksi. Liikenneturva ennakoi rahoituspohjan muutoksen mahdollisia vaikutuksia keskusjärjestön omiin toimintatapoihin. Talousarvion tulot ja menot ovat 6,476 milj. euroa (vuonna ,306 me). Menojen on arvioitu lisääntyvän vuonna 2013 noin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan rahoituksen päälähteenä on liikenneturvallisuusmaksu, määrältään 6,310 milj. euroa (6,130 me, lisäys 2,9 %). Liikenneturvallisuusmaksulla arvioidaan katettavan noin 97 prosenttia toimintavuoden menoista. Muut tulot ovat yhteensä euroa. Muista tuloista euroa arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan ja euroa jäsenmaksu- ja rahoitustuloina. Talous pohjautuu samaan rahoitusmalliin kuin edellisvuonna. Tuottojen, toiminta- ja henkilöstökulujen määrässä noudatetaan Liikenneturvan strategiassa vuosille määriteltyjä talouskehyksiä. Eläkkeelle on siirtymässä vuoden 2013 loppuun mennessä kolme henkilöä. Heidän tilalleen rekrytoitavien opastukseen varataan henkilöstömenoihin riittävät resurssit. Liikenneturvan 46 henkilöstä 40 prosenttia työskentelee aluetyössä.