Joensuun vesistöjen seurantaohjelma Yhteenveto tuloksista Joensuun kaupunki ympäristönsuojelu Aki Pitkänen

Transkriptio

1 Joensuun vesistöjen seurantaohjelma Yhteenveto tuloksista Joensuun kaupunki ympäristönsuojelu Aki Pitkänen

2 Joensuun kaupungin tutkitut järvet Joensuun kaupungin alueella seurataan 45 pienen järven tilaa lähinnä happitilanteen, pääravinteiden (fosfori ja typpi), sekä muutamien kemiallisten tekijöiden osalta. Kahdesta järvestä (Hepolampi ja Elinlammet) otetaan näytteet vuosittain, muista joka kolmas vuosi. Seurannassa olevien vesistöjen rehevyystaso Vesistön perustuotannon minimitekijänä fosforin pitoisuus vedessä on tärkeimpiä mittareita vesistön rehevyyden ja tilan arvioinnissa, ja fosforipitoisuuteen perustuen on arvioitu näiden järvien rehevyyttä. Koska arvioinnista puuttuvat biologiset indikaattorit, kuten kasvi- ja eläinlajit, sekä planktoneliöiden lajisto ja määrät, arvio ei ole vertailukelpoinen ympäristökeskusten tekemien luokitusten kanssa, mutta ilmaisee suuntaa antavasti vesistön ekologista tyyppiä ja perustuotannon tasoa. Seuratut pienjärvet voidaan jakaa pintaveden fosforipitoisuuden perusteella karuihin, lievästi reheviin ja reheviin järviin (Oravainen, R. Opasvihkonen. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 1999). Karut järvet Karuja vesiä (pintaveden kokonaisfosforipitoisuus <10 μg/l) ovat: Haapajärvi, Latvalampi, Koussanlampi, Murtojärvi, Valkealampi, Venäjänlampi, Ylimmäinen, Ylä-Paukkaja, Kuusijärvi, Iso Patsonlampi, Valkeinen, Kaleton, Alapaukkaja, Heranen, Kaltimojärvi. Karuissa vesissä levien tuotanto niukkaa, vesi usein hyvin kirkasta, ja vesikasvien määrä on vähäinen. Lievästi rehevät järvet Lievästi reheviin (kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä μg/l) kuuluvat Alanen, Enonjärvi, Eronjärvi, Haapojärvi, Hammasjärvi, Kastelampi, Lakeenjärvi, Maaselkä, Marpanlampi, Pitkäjärvi, Petäjälampi, Poikellus, Riuttalampi, Saarijärvi, Saarilampi, Suuri Lapinjärvi, Suuri Makko, Tuomijärvi. Näissä levätuotanto on kohonnut edelliseen ryhmään verrattuna ja happipitoisuus alusvedessä on usein vähentynyt. Rehevät järvet Reheviä (pintaveden kokonaisfosforipitoisuus >20 μg/l) ovat Revonsonkaja, Murtolampi, Pirttijärvi, Matkalampi, Pirttilampi, Puksunlampi, Revonsonkaja, Sonkajanrannanjärvi, Mustalampi, Mäntylampi, sekä Hepolampi ja Elinlampi. Rehevissä vesissä leväntuotanto on selvästi noussut korkeiden fosforipitoisuuksien myötä, mikä huonontaa happitilannetta alusvedessä ja toisinaan myös pintavedessä. Pinnan yläpuolisia vesikasveja voi rehevissä vesissä olla runsaasti. Yhteenveto: veden laatu Fosforipitoisuus Veden laatua huonontavat leväkukinnat ovat todennäköisiä kun kokonaisfosforin pitoisuus on 50 μg/l tasolla pintavedessä. Hepolampi ja Elinlampi ylittivät tämän 2011 kesällä, mutta vuosina 2012 ja 2013 mitatut arvot olivat parempia, μg/l. Muissa rehevissä vesistöissä kesäisin mitatut pintaveden kokonaisfosforin pitoisuudet olivat alle 30 μg/l. Useiden heinäkuun ja elokuun vaihteessa 2012 tutkittujen lampien vedessä havaittiin selvää fosforipitoisuuksien nousua. Tämä johtunee kesän runsaiden sateiden aiheuttamasta lisääntyneestä valumasta. Yleisesti ottaen Hepolampea ja Elinlampia lukuun ottamatta seurantaan kuuluvat vedet olivat varsin hyvänlaatuisia fosforipitoisuuden perusteella arvioituina.

3 Typpi Kokonaistypen pitoisuudet olivat järvissä luonnontilaisia lukuja vastaavia, pintavedessä keskimäärin 447 μg/l (vaihtelu ) ja alusvedessä keskimäärin 530 μg/l (vaihtelu ). Suurin lukema oli Hepolammessa. Happi Muutamien järvien happitilanne on huono. Jokavuotisessa seurannassa olevissa Hepolammessa ja Elinlammessa alusvedestä on happi joko puuttunut tai sitä on ollut hyvin niukasti kaikissa näytteenotoissa. Hepolammen pintavedessä happitilanne oli kesäaikaan hyvä. Elinlammessa havaittiin 2012 kesällä hapen niukkuutta myös pintavedessä, samoin 2013 kesällä Pirttijärven pintavedessä happipitoisuus oli varsin alhainen. Mustalammen alusvesi (>3 m pinnasta) havaittiin hapettomaksi 2012 kesällä. Joissakin syvissä pikkujärvissä hapettomuus pohjan läheisessä vedessä voi olla luonnollista, mutta matalissa (n. 5-6 m tai vähemmän) se viittaa happea kuluttavan aineksen lisääntymiseen ja heikentää veden laatua. Tällaisia alusveden niukkahappisuudesta tai hapettomuudesta kärsiviä ovat Elinlampi, Hepolampi, Kastelampi, Matkalampi, Saarilampi, Latvalampi, Suuri Makko, Haapojärvi, Pirttijärvi, Poikellus, Maaselkä, Mustalampi ja Marpanlampi. Sameus Sameusmittauksien perusteella järvet ovat suhteellisen kirkasvetisiä. Sameusarvot olivat pintavedessä lievästi reheville vesille ominaisia, enimmäkseen alle 2 FTU. Karuissa lammissa kaikki arvot olivat alle 1 FTU. Poikkeavia olivat Hepolampi ja Elinlampi, joiden sameus vaihteli mittauksissa 1-60 FTU välillä, ja oli keskimäärin 17 FTU. Vesien puskurikyky Alkaliniteettiarvot osoittivat järville enimmäkseen tyydyttävää tai välttävää puskurikykyä. Kuitenkin neljässä vesistössä (Valkealampi, Mustalampi, Lakeenjärvi ja Kaleton) on mittausten perusteella vaarana happamoituminen. Tilanne on huonoin kahdessa viimeisessä tapauksessa. Näissä neljässä myös veden pharvot olivat enimmäkseen alle 6 (vaihtelu 6,1-5,4) kun keskimäärin ph:t olivat 6,6 (vaihtelu 7,7-5,7). Lakeenjärvi ja Kaleton eroavat muista järvistä myös veden vähäisen sähkönjohtokyvyn <1 ms/m suhteen, joka muissa vesissä vaihteli enimmäkseen välillä 2-7 ms/m. Lakeenjärven alkaliniteetti on tosin hieman parantunut 1980-luvun tasosta. Klorofylli-a Vuosina loppukesällä otetuista pintavesinäytteistä määritettiin klorofylli-a:n pitoisuudet. Koska määrityksiä tehtiin vain yhtenä ajankohtana, tulos on lähinnä suuntaa-antava vesistöjen laadun suhteen. Levien määrät vaihtelevat kesän mittaan säistä ja veden ravinnemääristä riippuen. Vesistön fosforipitoisuus määrää suurelta osin levien tuotantoa ja siten klorofyllin pitoisuutta vedessä. Ravinteisuudeltaan karuissa Venäjänlammessa, Kalettomassa ja Valkealammessa klorofyllimäärät olivat karuille vesille ominaisissa arvoissa, alle 4 μg/ml. Muissa fosforipitoisuuksiensa mukaan karuihin luetuissa lammissa lukemat olivat hiukan odotettua korkeammat, mikä voi johtua runsaiden sateiden tuomasta ravinnelisäyksestä. Odotetusti suuria (20-43 μg/ml), erittäin reheviä vesiä edustavia klorofyllimääriä mitattiin Kaatiolammesta, Pirttijärvestä, Maaselästä, Hepolammesta ja Elinlammesta. Suurin lukema oli Pirttilammessa, 57 μg/ml, vaikka lammen fosforipitoisuus ei ollut suurimpia.

4 Vuonna 2011 tutkitut järvet Joensuun 45 seuratusta järvestä 15 vedenlaatua tutkittiin vuonna Näytteet otettiin kesäkuussa , sekä elokuussa Säätila 2011 Yleisesti vuosi 2011 oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, maan itäosassa vuoden keskilämpötila oli noin 1,7 astetta keskiarvon yläpuolella. Tammi-helmikuu oli tosin säiltään selvästi normaalia kylmempää. Lumen määrä ja sen vesiarvot olivat pitkäaikaisia keskiarvoja suurempia, ja kylmästä talvesta johtuen vesistöjen jäänpaksuudet olivat noin 10 cm keskiarvon yläpuolella. Kevät ja erityisesti kesä olivat poikkeuksellisen lämpimiä, ja Pohjois-Karjalassa kesäkuukaudet, etenkin heinäkuu, olivat suhteellisen vähäsateisia. Leuto syksy piti pintaveden lämpötiloja vielä lokakuun lopulla yli 2 astetta pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Vuoden sadannan keskiarvo oli vain hieman pitkäaikaisen alapuolella. Huhtikuuta ja loppuvuotta lukuun ottamatta vesistöjen pinnat pysyivät keskiarvojen alapuolella, samoin kuin pohjavesien pinnat, jotka tosin lokakuusta lähtien olivat noususuunnassa. Tutkitut järvet 2011 Alanen-Koverojärvi N E Pinta-ala on 29,7 ha. Suurin syvyys on 7,1m ja keskisyvyys 2,7m. Lievästi rehevä humusjärvi, veden laatu on ollut erinomainen. Matkalampi N E Sijaitsee Joensuun Pyhäselässä. Pinta-ala on 11,8 ha. Suurin syvyys on 8 m. Tummavetinen humusjärvi, rehevä, aiemmin havaittu kesällä alusveden (syvyys >5 m) hapettomuutta, 2011 veden laatu hyvä. Ala-Paukkaja N E Pinta-ala on 38,4 ha. Suurin syvyys on 27 m ja keskisyvyys 6,4 m. Vaaleavetinen karu humusjärvi, veden laatu erinomainen. Petäjäjärvi N E Pinta-ala on 30,8 ha. Suurin syvyys on 10 m ja keskisyvyys 4,4 m. Tummavetinen lievästi rehevä järvi, veden laatu hyvä. Lakeenjärvi N E Pinta-ala on 31,3 ha. Suurin syvyys on 10,5 m ja keskisyvyys 3,3 m. Kirkasvetinen vähähumuksinen järvi, joka kokonaisfosforipitoisuudet olivat välillä suoritetuissa näytteenotoissa 4-5 µg/l pintavedessä (karu järvi), mutta 2011 kohonneet yli kaksinkertaisiksi ja vastaisivat nykyisellään lievästi rehevää vesistöä. Veden laatu on silti erinomainen. Veden happamuus on parantunut vuotta 1986 edeltävän ajan tilanteesta, jolloin pintaveden ph oli 4,5-5 välillä, v ph oli noin 6. Revon Sonkaja N E Pinta-ala on 156,4 ha. Suurin syvyys on 5,4 m ja keskisyvyys 2 m. Tummavetinen humusjärvi, lievästi rehevä, veden laatu oli 2011 hyvä.

5 Suuri Lapinjärvi N E Pinta-ala on 73 ha. Suurin syvyys on 11,5 m ja keskisyvyys 3,8 m. Vähähumuksinen karu järvi, jonka veden laatu on erinomainen. Kastelampi N E Pinta-ala on 50,3 ha. Suurin syvyys on 6 m ja keskisyvyys 1,9 m. Lievästi rehevä humusjärvi. Alusvesi todettiin 2011 elokuussa hapettomaksi 5 m syvyydessä, edellinen hapettomuus on havaittu 1980 kesällä. Happitilanteesta johtuen veden laatua voi pitää vain tyydyttävänä. Murtojärvi N E Pinta-ala on 8,8 ha. Suurin syvyys on 14 m ja keskisyvyys 4,7 m. Karu vähähumuksinen, kirkasvetinen pienjärvi, jonka veden laatu on erinomainen. Iso ja Pikku Elinlampi N E Pinta-ala on 15 ha. Suurin syvyys on 6,7 m ja keskisyvyys 2,6 m. Vesistö on jokavuotisessa seurannassa. Tilasta selostus v tutkittujen järvien osassa. Hammasjärvi N E Pinta-ala on 18 ha. Suurin syvyys on 18,8 m ja keskisyvyys 5 m. Lievästi rehevä humusjärvi. Syvänteessä aiemmin on havaittu vähähappisuutta, 2011 luvut viittaavat tilanteen paranemiseen jonkin verran. Veden laatu järvessä on erinomainen. Suuri-Makko N E Pinta-ala on 7,8 ha. Suurin syvyys on 9,4 m ja keskisyvyys 3,1 m. Alkuaan mahdollisesti karu, nyt lievästi rehevä humusjärvi. Veden laatu on erinomainen. Hepolampi N E Pinta-ala on 7,8 ha. Suurin syvyys on 9,4 m ja keskisyvyys 2,9 m. Lampi on jokavuotisessa seurannassa. Lammen tilasta vuosilta tietoa osassa 2013 tutkitut järvet. Haapajärvi N E Pinta-ala on 137 ha. Suurin syvyys on 26 m ja keskisyvyys 6,7 m. Karu humusjärvi. Näytteenottopisteestä mitatut kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet enimmäkseen <10 µg/l, 2011 kesällä hieman yli. Veden laatu on ollut erinomainen, myös Kolibakteerimäärä (34 kpl/100ml) kesäkuussa riitti hyvään vedenlaatuun, mutta elokuun lukema (<2 kpl/100/ml) osoitti hygieenisesti erinomaista vedenlaatua. Saarilampi N E Pinta-ala on 43,5 ha. Suurin syvyys on 6,9 m ja keskisyvyys 2,3 m. Lievästi rehevä humusjärvi. Alusvedessä on havaittu v ja 2005 hapettomuutta kesäaikaan. Veden laatu on muuten ollut erinomainen, samoin kesällä 2011.

6 Vuonna 2012 tutkitut Joensuun järvet Joensuun seurannassa olevista 45 järvestä 17 vedenlaatua tutkittiin vuonna Näytteet otettiin maaliskuussa , sekä heinä-elokuussa Sää ja vesiolot v Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuoden 2012 keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Vuosi 2012 Pohjois-Karjalassa oli normaalia sateisempi. Maaliskuusta lokakuun lopulle ulottuvalla jaksolla maakunnassa satoi tavanomaista enemmän. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 839 mm, joka on noin neljänneksen pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Sateisinta oli heinäkuussa, jonka sademäärä oli lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuusta lähtien keskimääräistä ylempänä. Runsaat sateet pitivät noususuuntaa yllä aina joulukuulle asti. Vuodenvaihteessa maakunnan suurissa järvissä vesi oli useita kymmeniä senttejä ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Vuonna 2012 jokien vuosivirtaamat olivat huomattavasti tavallista suurempia. Pielis- ja Lieksanjoessa vettä virtasi noin kolmanneksen tavallista enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat puolitoistakertaiset normaaliin verrattuna. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat olivat pysytelleet lähes koko vuoden keskimääräistä korkeammalla. Vuodenvaihteessa mittausasemilla pohjaveden korkeus oli cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Tutkitut järvet 2012 Haapojärvi N E Pinta-ala on 50,236 ha. Suurin syvyys on 7,4 m ja keskisyvyys 2,8 m. Humusjärvi, jonka veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat karua järveä luonnehtivasta rehevään. Kesällä 2012 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus kaksinkertaistui kevättalviseen verraten, myös veden väri muuttui tummemmaksi. Veden laatu pysyi kuitenkin hyvänä tummaa veden väriä lukuun ottamatta. Hepolampi N E Pinta-ala on 7,779 ha. Suurin syvyys on 9,4 m ja keskisyvyys 2,89 m. Lampi on vuosittaisessa seurannassa, tietoa sen tilasta vuonna 2013 tutkittujen järvien osassa Iso ja Pikku Elinlampi N E Pinta-ala on 15,257 ha. Suurin syvyys on 6,7 m ja keskisyvyys 2, 64 m. Vesistö on jokavuotisessa seurannassa, tilasta tietoa v vuonna 2013 tutkittujen järvien osassa. Kaatiolampi N E Pinta-ala on 23,786 ha. Suurin syvyys on 22,4 m ja keskisyvyys 6,8 m. Humusjärvi, joka lienee alkujaan ollut karu. V kesällä alusvesi oli lähes hapetonta, talvella myös hapeton. Happitilanteen ohella klorofylli-a:n pitoisuus 20 µg/l osoittaa korkeintaan tyydyttävää veden laatua.

7 Kousanlampi N E Pinta-ala on 38,379 ha. Suurin syvyys on 10 m ja keskisyvyys 3,82 m. Karu humusjärvi, vedenlaatu erinomainen. Kuusjärvi N E Pinta-ala 106,629 ha. Suurin syvyys on 17,8 m ja keskisyvyys 5,86 m. Karu humusvetinen järvi, jonka veden laatu on erinomainen. Latvalampi N E Pinta-ala 33,178 ha. Suurin syvyys on 11,6 m ja keskisyvyys 3,82 m. Karu humusjärvi, veden laatu erinomainen. Maaselkä N E Pinta-ala 79,099 ha. Suurin syvyys on 8,3 m ja keskisyvyys 3,1 m. Lievästi rehevä tummavetinen humusjärvi, jonka syvänteessä on hapen niukkuutta. Kesällä 2012 kokonaisfosforin pitoisuus nousi nelinkertaiseksi talviseen verraten, klorofylli-a:n määrä 36 µg/l mitattiin myös. Tuon hetkistä veden laatua voi pitää tyydyttävänä, aiempien tulosten mukaan veden laatu on ollut hyvä. Mustalampi N E Pinta-ala 17,964 ha. Suurin syvyys on 4 m ja keskisyvyys 1,83 m. Suurimmaksi osaksi suorantainen, hyvin tummavetinen rehevä humusjärvi, jonka vesi on ollut varsin hapanta, ja veden alkaliniteettiarvot alhaisia. Järven mataluudesta huolimatta alusvesi 3 m:n syvyydessä todettiin hapettomaksi elokuussa 2012, myös kokonaisfosforin määrä nousi pintavedessä selvästi verrattuna aiempiin näytteenottoihin. Veden laatua voi happiongelmien ja veden tumman värin vuoksi pitää korkeintaan tyydyttävänä. Mäntylampi N E Pinta-ala 96,772 ha. Suurin syvyys on 11,9 m ja keskisyvyys 3,36 m. Karu humuslampi. Elokuussa 2012 veden kokonaisfosforimäärät olivat selvästi nousseet verrattuna aiempiin. Veden laatu on hyvä. Pieni-Kaleton N E Pinta-ala on 6,666 ha. Suurin syvyys on 10,7 m ja keskisyvyys 5,15 m. Vähähumuksinen, kirkasvetinen karu lampi, vesi hapanta ja sen alkaliniteettiarvo on huono, joten vesi altis happamoitumuiselle. Heinä-elokuun vaihteessa pintaveden kokonaisfosfori oli aiempiin mittauksiin verraten selvästi noussut. Veden laatu oli muuten erinomainen. Pirttijärvi N E Pinta-ala on 144,235 ha. Suurin syvyys on 5,8 m ja keskisyvyys 1,72 m. Rehevä, tummavetinen humusjärvi. Elokuun alussa 2012 kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä oli aiempiin nähden selvästi noussut ja alusvesi oli hapetonta, vaikka aiemmissa mittauksissa happitilanne on ollut suhteellisen hyvä talvisinkin. Klorofylli-a pitoisuus oli myös varsin korkea. Happitilanteen takia veden laatua voi pitää vain tyydyttävänä.

8 3.13 Pitkäjärvi N E Pinta-ala on 66,875 ha. Suurin syvyys on 19,2 m ja keskisyvyys 4,65 m. Tummavetinen, lievästi rehevä humusjärvi, vedenlaatu on hyvä. Poikellus N E Pinta-ala on 33,138 ha. Suurin syvyys on 6,5 m ja keskisyvyys 2,36 m. Lievästi rehevä tummavetinen humusjärvi. Elokuussa 2012 kokonaisfosforin määrä oli noin kaksi kertaa suurempi kuin aiemmissa näytteenotoissa. Veden laatu on hyvä. Riuttalampi N E Pinta-ala on 33,477 ha. Syvyys mittauspisteessä 20,5 m. Lievästi rehevä humusjärvi, veden laatu on ollut hyvä. Tuomijärvi N E Pinta-ala on 35,181 ha. Suurin syvyys on 11,4 m ja keskisyvyys 4,92 m. Humusjärvi, jonka veden laatu oli 2012 hyvä. Venäjänjärvi N E Pinta-ala on 68,537 ha. Suurin syvyys on 18,8 m ja keskisyvyys 5,12 m. Karu vähähumuksinen järvi, jonka vesi on voimakkaasti kerrostunutta. Veden laatu on erinomainen. Vuonna 2013 tutkitut järvet Joensuun 45 seurantajärvestä 17 vedenlaatua tutkittiin vuonna Näytteet otettiin maaliskuussa , sekä elokuussa Sää- ja vesiolot Vuosi 2013 Pohjois-Karjalassa (tammikuusta syyskuuhun) oli pääosin vähäsateinen ja vain huhti- ja elokuussa sademäärät ylittivät pitkäaikaiset keskiarvot (noin kolmanneksella). Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuun keskilämpötila oli astetta, eli kuusi astetta pitkän ajan keskiarvoja alempi. Kesäkuu oli maakunnassa astetta tavanomaista lämpimämpi, keskilämpötila oli C. Kesäkuun 26. päivänä mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla ilman lämpötilaksi 32,4 C, mikä oli koko maan korkein havaittu lämpötila kesän 2013 aikana. Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuoden jälkeen pääosin laskusuunnassa. Pohjavedenkorkeudet olivat kuitenkin maaliskuun lopussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Huhti- ja elokuun runsaista sateista huolimatta olivat syyskuun päättyessä suurempien järvien vedenpinnat ajankohdan keskiarvoja alempana. Jokien keskivirtaamat olivat syyskuussa tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa, Lieksanjoessa ja Koitajoessa vettä

9 virtasi n. 70 % normaalista määrästä. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat. Puntarikoskella syyskuun virtaama oli normaali ja Jänisjoen Ruskeakoskella kolmanneksen tavanomaista pienempi. Tutkitut järvet 2013 Enonjärvi N E Pinta-ala 59,54 ha. Suurin syvyys on 21 m ja keskisyvyys 7,8 m. Karuhko, kirkasvetinen järvi, vedenlaatu hyvä. Eronlampi N E Pinta-ala on 23,811 ha. Suurin syvyys on 21,9 m ja keskisyvyys 7,8 m. Karu, kirkasvetinen lampi, vedenlaadultaan erinomainen. Pintavedessä mitattiin 2013 kesällä aiemmista tuloksista hieman kohonnut kokonaisfosforipitoisuus. Hepolampi N E Pinta-ala on 7,779 ha. Suurin syvyys on 9,4 m ja keskisyvyys 2,89 m. Veden laatua tutkitaan vuosittain talvella ja kesällä otettavista näytteistä. Hepolampi on tumman humusvetinen, rehevöitynyt pienjärvi, jonka vedenlaatu on happitilanteen osalta huono. Lampea on kunnostettu ilmastamalla vuodesta 1993 alkaen, tarkoituksena hajottaa pohjasedimentin happea kuluttavaa ainesta ja vähentää fosforin liukenemista veteen. Lisäksi on suoritettu hoitokalastuksia. Ilmastuslaitteen käyttökatkoksien aikana otetut vesinäytteet ovat alusveden osalta olleet hapettomia, mm ja 2013 kesällä. Kesän 2011 elokuussa otetussa alusvesinäytteessä happipitoisuus oli melko alhainen ilmastuksesta huolimatta. Tämä viittaa siihen, että ilmastuksen puuttuessa lammen tila voi huonontua hyvin nopeasti. Kesäaikaisissa näytteenotoissa kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut µg/l pinta- ja alusvedessä. Korkeiden fosforipitoisuuksien takia leväkukinnat ovat lammessa todennäköisiä, ja 2013 elokuussa mitattu veden korkea klorofylli-a pitoisuus ilmaisee runsasta levämassaa. Veden laatu lienee ollut vuosina ajoittain huono, ja parhaimmillaankin vain välttävä. Heranen N E Pinta-ala on 68,019 ha. Suurin syvyys on 11,9 m ja keskisyvyys 3,87 m. Kirkasvetinen, karu järvi, jonka veden laatu erinomainen. Iso ja Pikku Elinlampi N E Pinta-ala on 15,257 ha. Suurin syvyys on 6,7 m ja keskisyvyys 2,64 m. Vuosittain seurattava humusvetinen vesistö, josta otettiin joka kesä kahdesti vesinäytteet. Vesistö on voimakkaasti rehevöitynyt

10 valuma-alueen suo-ojituksien vesistä. Veden laatu tutkittujen kemiallisten tekijöiden suhteen vaihtelee huomattavasti vesistössä. Kokonaisfosforin pitoisuudet pintavedessä olivat keskimäärin n. 30 µg/l, mutta alusvedessä mitattiin jopa µg/l pitoisuuksia. Klorofylli-a pitoisuudeksi 2013 loppukesällä mitattiin 40 µg/l. Happitilanne vesistössä on huono, alusvesi on ollut kesäisin hapetonta, ja heinäkuun 2012 lopussa, helteisestä säästä johtuneen lisääntyneen orgaanisen aineksen hajotuksen takia pintaveden hapenkyllästysaste oli vain 29%. Aiempien tulosten perusteella alusvesi näyttää olleen enimmäkseen hapetonta jo yli kymmenen vuoden ajan. Veden laatu on happiongelmista johtuen parhaimmillaan välttävä, enimmäkseen kuitenkin huono. Kaltimonjärvi N E Pinta-ala on 194,22 ha. Suurin syvyys on 31 m ja keskisyvyys 7,16 m. Vähähumuksinen, kirkasvetinen karu järvi. Veden laatu erinomainen. Marpanlampi N E Pinta-ala on 57,115 ha. Suurin syvyys on 9 m ja keskisyvyys 2,49 m. Humusvetinen, lievästi rehevä lampi. Veden laatu erinomainen. Iso- ja Pieni Patsonlampi N E Pinta-ala on 15,78 ha. Suurin syvyys on 7 m ja keskisyvyys 2,54 m. Vaaleavetinen, karu humuslampi, veden laatu erinomainen. Kahteen aiempaan määritykseen verrattuna klorofylli-a:n pitoisuus oli 2012 kesällä hieman korkeampi, tulos johtunee lisääntyneestä valumasta sateisen kesän aikana. Pirttijärvi N E Pinta-ala on 144 ha. Suurin syvyys on 2 m ja keskisyvyys 0,9 m. Lievästi rehevä, matala humusjärvi, jossa veden vaihtuvuus nopea. Vedenlaadultaan hyvä. Pirttilampi N E Pinta-ala on 58,026 ha. Suurin syvyys on 1,7 m ja keskisyvyys 0,98 m. Rehevä humuslampi, vedenlaatu oli muilta osin hyvä, mutta klorofylli-a:n pitoisuus (57 µg/l) 2013 elokuussa oli vain välttävää tasoa. Puksunlampi N E Pinta-ala on 1,719 ha. Suurin syvyys on 1,6 m ja keskisyvyys 1,11 m. Rehevä, matala humuslampi, pienen joen laajentuma. Veden vaihtuvuus on suuri, vesi ollut laadultaan hyvää.

11 Saarijärvi N E Pinta-ala on 63,525 ha. Suurin syvyys on 6m ja keskisyvyys 1,81 m. Lievästi rehevä humusvetinen järvi, vedenlaatu hyvä. Sonkajanrannanjärvi N E Pinta-ala on 156,432 ha. Suurin syvyys on 5,4 m ja keskisyvyys 1,96 m. Tummavetinen humusjärvi, joka on ajoittain kärsinyt happikadosta. V kevättalvella veden happipitoisuus oli välttävällä tasolla. Veden laatu on tyydyttävä. Valkealampi N E Pinta-ala on 21,313 ha. Suurin syvyys on 19,7 m ja keskisyvyys 8,69 m. Vähähumuksinen, kirkasvetinen lampi. Veden laatu erinomainen. Veden alkaliniteettiarvot ovat hieman parantuneet aiemmista v näytteenotossa, mutta ilmaisevat lammen olevan edelleen altis happamoitumiselle. Valkeinen N E Pinta-ala on 17,964 ha. Suurin syvyys on 21 m. Karu tummavetinen humusjärvi, jonka pintaveden laatu on erinomainen. Vesi on voimakkaasti kerrostunutta, syvänteen vesi n m pinnasta on jatkuvasti vähähappista, ja sen humus-, rauta- ja kokonaisfosforipitoisuus on suuri. Tämä ei kuitenkaan huononna pintaveden laatua. Ylimmäinen N E Pinta-ala on 407,759 ha. Suurin syvyys on 23,8 m ja keskisyvyys 4,51 m. Vaaleavetinen, karu humusjärvi, veden laatu erinomainen Ylä-Paukkaja N E Pinta-ala on 70,591 ha. Suurin syvyys on 22,1 m ja keskisyvyys 9,12 m. Vähähumuksinen, kirkasvetinen karu pienjärvi, jonka veden laatu on erinomainen.