KETTULAN JÄRVIEN VEDEN LAATU ELOKUUSSA 2015 JA VERTAILU VUOSIEN MITTAUS- TULOKSIIN

Transkriptio

1 Kettulan järvien ystävät ry KETTULAN JÄRVIEN VEDEN LAATU ELOKUUSSA 215 JA VERTAILU VUOSIEN MITTAUS- TULOKSIIN Vesinäytteet Salon Kettulan alueen viidestä järvestä (Kaituri, Oksjärvi, Kylänalanen, Iso-Torava, Pikku-Torava) otettiin Kettulan järvien ystävät ry:n toimeksiannosta Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Jorma Valjus, vesianalyyseistä vastasi LUVY:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 1725:25. Sää puolen päivän aikaan aloitetun näytteenoton aikaan oli puolipilvinen ja tuuli heikosti lounaasta, ilman lämpötila oli 18-2 O C. Näytteet pyrittiin ottamaan samoista paikoista ja samoilta syvyyksiltä kuin vuonna 21, tarkkoja koordinaatteja ei kuitenkaan ollut käytettävissä. Näytteistä analysoitiin samat vedenlaatuominaisuudet kuin vuonna 21. Lisäksi tehtiin merkinnät veden näkösyvyydestä, ulkonäöstä, hajusta ja sinilevätilanteesta sekä merkittiin ylös havaintopaikkojen tarkat koordinaatit. Tulostaulukko vuodelta 215 ja koostetaulukko vuosilta ovat tämän raportin liitteinä. Pinta-ala ym. tietoja järvistä haettiin ympäristöhallinnon Oiva- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Näytteenottopaikat Kettulan järvillä 215. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 215. MML (Maastokartta 1:1 1/215)

2 2 / 12 Mitattujen vedenlaatuanalyysien tulkinnasta: Happi Happipitoisuus on todennäköisesti tärkein yksittäinen ympäristötekijä järven ekosysteemissä. Hapen puute hidastaa vesistön hyvinvoinnille tärkeitä hajotustoimintoja. Rehevissä vesissä tilanne on vakavin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, mutta happea kuluu pohjalle joutuneen ja sinne päällysvedestä vajoavan orgaanisen materiaalin hajoamiseen. Hapen liukoisuus riippuu lämpötilasta siten, että kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Myös sääolojen vaikutus, järven syvyyssuhteet, veden vaihtuvuus, rehevyystaso, happea kuluttava kuormitus ja kerrostuneisuusolot vaikuttavat happipitoisuuteen. Tilanne muuttuu järven kannalta vakavaksi, jos heikon happipitoisuuden alue ulottuu pohjalta väliveteen tai pintaveteen saakka. Happipitoisuus katsotaan heikentyneeksi, mikäli happea on alle 5 mg/l (kyllästeisyys alle 3 %). Jos pohjan läheisen veden ravinnepitoisuudet nousevat heikon happipitoisuuden myötä, on kysymys ns. sisäisestä kuormituksesta, jonka yhteydessä jo sedimenttiin sitoutuneet ravinteet liukenevat veteen. Tämä voi aiheuttaa järven rehevöitymisen kiihtymistä. Ravinnepitoisuudet ja rehevyys Järven rehevyyttä luokitellaan tavallisesti veden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Luokittelua voidaan täydentää typpi- ja klorofyllipitoisuuksilla. Kokonaisfosforipitoisuus kuvaa vedessä olevan fosforin määrää. Järvi luokitellaan vähäravinteiseksi, jos sen kokonaisfosforipitoisuus on alle 15 µg/l, keskireheväksi, kun pitoisuus on µg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on yli 25 µg/l. Sisävesissä fosfori on yleensä levätuotantoa säätelevä minimiravinne mitä enemmän fosforia, sitä enemmän tuotantoa järvessä. Levätuotannon määrää mittaavalla klorofyllipitoisuudella vastaavat rajat ovat karulle järvelle alle 4 µg/l, keskirehevälle 4 1 µg/l ja rehevälle >1 µg/l. Erittäin rehevästä vesistöstä voidaan puhua klorofyllipitoisuuden ollessa yli 1 µg/l. Kokonaistypellä rajat ovat fosforia enemmän riippuvaisia valuma-alueen maaperän ominaisuuksista: luonnontilaisten kirkkaiden vesien typpipitoisuus on 2-5 µg/l, humusvesien 4-8 µg/l ja hyvin ruskeiden tai kuormitettujen vesien pitoisuudet ovat yli 1 µg/l. ph ja alkaliniteetti Veden normaali ph on lähellä neutraalia. Suomen vesistöissä ph on yleensä lievästi happamalla puolella (6,5 6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen. Vesien eliöstö on enimmäkseen sopeutunut elämään ph-alueella 6,8 8,. Kesän tuotantokausi yleensä nostaa ph:ta jonkin verran. Vesistössä vallitsee ns. puskurisysteemi, joka vastustaa ph:n muutoksia. Jos puskurikyky on huono (pieni alkaliniteetti eli haponsitomiskyky) vähäinenkin happokuorma riittää vesien happamoitumiseen. Happamoituminen alkaa tuntua eliöstössä ph:n laskiessa tason 6. alapuolelle. Alkaliniteetti eli puskurikyky (vedessä oleva emäksisyys) on heikko, jos arvo on alle,1 mmol/l. Epänormaaliksi tilanne muuttuu, jos jokin häiriö, esimerkiksi jätevesikuormitus, nostaa alkaliniteettiarvon yli 1 mmol/l. Tulokset: KAITURI Kaituri on pitkulainen metsäisellä ja kallioisella valuma-alueella sijaitseva järvi, jonka pinta-ala on 9,7 ha ja jossa on rantaviivaa 1,9 km. Loma-asutus on keskittynyt järven luoteisrannalle. Elokuun 215 näytteenoton yhteydessä mitattu suurin syvyys oli 1,8 m, näkösyvyys oli 8 cm. Vesi oli kirkasta ja kellertävää 1,5 metristä

3 3 / 12 otetussa näytteessä tuntui lievä maan tai turpeen haju, joka yleensä merkitsee runsasta orgaanisen aineen määrää vedessä. Kaituri Kuva: LUVY/Jorma Valjus. Kaiturin happitilanne oli sekä metrin että 1,5 metrin syvyyksissä moitteeton. Vuosien tulosten perusteella järvessä on todettu heikkoja happipitoisuuksia etenkin talviaikaan. Kaituri, hapen kyllästeisyys % pinta pohja Kaiturin hapen kyllästeisyys vuosien mittauksissa. Kaiturin ravinnepitoisuudet ja a-klorofylli kuvastivat elokuussa 215 keskinkertaista rehevyystasoa. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet varsin voimakkaasti, typpipitoisuus näyttäisi vähentyneen vuodesta 27 alkaen. Kaituri, kokonaisfoforipitoisuus (µg/l) pintavesi Kaituri, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) pintavesi Kaiturin kokonaisravinnepitoisuudet vuosien mittauksissa.

4 4 / 12 Kaiturin ph oli elokuun 215 näytekerralla happaman puolella, alkaliteetti oli hyvä. ph näyttää hiljalleen nousseen vuodesta 24 ja myös alkaliteetti on kääntynyt nousuun. 7 6,5 6 5,5 5 4,5 Kaituri, ph pintavesi,2,15,1,5 Kaituri, alkaliniteetti (mmol/l) pintavesi Kaiturin ph ja alkaliniteetti vuosien mittauksissa. OKSJÄRVI Kaituri laskee eteläpuolella olevan Oksjärveen. Oksjärven valuma-alue on metsää, kallioita ja suoaluetta. Järven pohjois-, itä- ja etelärannoilla on vapaa-ajanasutusta. Oksjärven pinta-ala on 47 ha ja rantaviivaa on 3,3 km. Elokuun 215 näytteenoton yhteydessä mitattu suurin syvyys oli 1,6 m. Näkösyvyys oli 1,1 m, vesi oli kirkasta ja keltaista. Pohjan lähellä vesi haisi lievästi rikkivedylle, joka on merkki hapen vähenemisestä. Oksjärvi Kuva: LUVY/Jorma Valjus. Oksjärven pintaveden happitilanne oli elokuun 215 mittauskerralla hyvä, happi kuitenkin väheni jo 4 metrin syvyydessä ja pohjan lähellä yli 9 metrin syvyydessä happea oli enää heikosti. Tilanne on ollut samansuuntainen vuosien mittauskerroilla lukuun ottamatta heinäkuuta 21.

5 5 / 12 Oksjärvi, hapen kyllästeisyys % pinta pohja Oksjärven hapen kyllästeisyys vuosien mittauksissa. Oksjärven ravinnepitoisuudet ilmensivät elokuussa 215 lievää rehevyyttä, mutta levätuotantoa mittaava a- klorofyllipitoisuus oli varsin korkea (38 µg/l). A-klorofyllipitoisuus voi kuitenkin vaihdella nopeastikin kasvukauden olosuhteiden vaihdellessa. Vuosien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että pintaveden fosforipitoisuus olisi hiljalleen kasvamassa. Pohjan lähellä fosforipitoisuudet ovat pysyneet kohtuullisina, joten viitteitä sisäisestä kuormituksesta ei ole Oksjärvi, kokonaisfoforipitoisuus (µg/l) pintavesi Oksjärvi, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) pintavesi Oksjärven kokonaisravinnepitoisuudet vuosien mittauksissa. Oksjärven ph oli elokuun 215 näytekerralla lievästi hapan ja alkaliniteetti oli melko alhainen. Vuosien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että ph on hiljalleen muuttumassa emäksisemmäksi. 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Oksjärvi, ph pintavesi,15,1,5 Oksjärvi, alkaliniteetti (mmol/l) pintavesi Oksjärven ph ja alkaliniteetti vuosien mittauksissa.

6 6 / 12 KYLÄNALANEN Kylänalasen valuma-alue on järven itäpuolella peltoa, länsipuolella kallioista metsää. Rannoilla on harvakseltaan asutusta. Kylänalasen pinta-ala on 17 ha ja rantaviivaa on runsaat 2 km. Elokuun 215 näytteenoton yhteydessä mitattu suurin syvyys oli 3,6 m. Näkösyvyys oli 7 cm, vesi oli kirkasta ja keltaista tai vihertävää. Kylänalanen Kuva: LUVY/Jorma Valjus. Kylänalasen happitilanne oli elokuun 215 mittauskerralla kokonaisuutena hyvä. Kyllästeisyysysaste oli lähes sama metrin ja 2,8 metrin syvyyksissä Kylänalanen, hapen kyllästeisyys % pinta pohja Kylänalasen hapen kyllästeisyys vuosien mittauksissa. Kylänalasen ravinnepitoisuudet ilmensivät elokuussa 215 voimakasta rehevyyttä. Myös levätuotantoa mittaava a-klorofyllipitoisuus oli korkea (84 µg/l). Vuosien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että pintaveden fosforipitoisuus laski vuoden 24 jälkeen, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 26. Nyt mitattu pitoisuus oli jakson korkein. Pitoisuus metrissä oli kolminkertainen 2,8 metristä mitattuun pitoisuuteen verrattuna. Tilannetta selittänee se, että pintavedessä oli runsaasti kiintoainesta, johon oli ilmeisesti sitoutuneena fosforia. Pohjan lähellä fosforipitoisuudet ovat pääsääntöisesti pysyneet kohtuullisina, joten selkeitä viitteitä sisäisestä kuormituksesta ei ole.

7 7 / Kylänalanen, kokonaisfoforipitoisuus (µg/l) pintavesi Kylänalanen, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) pintavesi Kylänalasen kokonaisravinnepitoisuudet vuosien mittauksissa. Kylänalasen ph oli neutraali ja alkaliniteetti oli hyvä. PH on noussut seurantajakson aikana. 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Kylänalanen, ph pintavesi,3,25,2,15,1,5 Kylänalanen, alkaliniteetti (mmol/l) pintavesi Kylänalasen ph ja alkaliniteetti vuosien mittauksissa. ISO-TORAVA Kettulan järvistä suurimman ja syvimmän, Iso-Toravan vesipinta-ala on 87 ha ja rantaviivaa on runsaat 5 km. Valuma-alue on kallioista metsää. lounaisosassa on myös peltoja. Vapaa-ajanasutusta on erityisesti järven koillisrannalla. Elokuun 215 näytteenoton yhteydessä mitattu suurin syvyys oli 2,8 m. Vesi oli kirkasta ja keltaista, syvemmällä vihertävää. Näkösyvyys oli 2 m. Iso-Toravassa oli näytteenoton aikaan sinilevää. Levästä otettiin näyte ja siinä todettiin Anabaena- ja Microcystis-sukujen lajeja. Molemmat kuuluvat niihin sinileviin, joissa voi esiintyä myös myrkyllisiä kantoja, joten kun levää havaitaan, tulee noudattaa terveysviranomaisten ohjeita. Levää oli kertynyt rannalle ainakin järven eteläosassa Paakkoonnokan ja Kailamannokan välisellä alueella. Ulapalla sitä oli näytteenottajan mukaan vain harvakseltaan hippuina vedessä.

8 8 / 12 Iso-Torava Kuva: LUVY/Jorma Valjus. Iso-Toravan pintaveden happitilanne oli näytteenoton aikaan pintavedessä hyvä. Tilanne heikkeni 6 metristä alkaen ja pohjan tuntumassa (19,2 metrissä) happea oli jäljellä runsaat 2 mg/l (18 %). Tilanne on ollut samansuuntainen myös vuosien mittauksissa Iso-Torava, hapen kyllästeisyys % pinta pohja Iso-Toravan hapen kyllästeisyys vuosien mittauksissa. Iso-Toravan ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. A-klorofyllipitoisuus oli jonkin verran ravinnetasoa korkeampi. Kokonaisfosforipitoisuus pohjan tuntumassa oli suurempi kuin pintavedessä, mutta kysymys ei kuitenkaan ollut merkittävästä sisäisestä kuormituksesta Iso-Torava, kokonaisfoforipitoisuus (µg/l) pintavesi Iso-Torava, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) pintavesi Iso-Toravan kokonaisravinnepitoisuudet vuosien mittauksissa.

9 9 / 12 Iso-Toravan ph oli jonkin verran yli 7 ja alkaliniteetti oli hyvä. Myös tässä järvessä ph on noussut vuosien tulosten perusteella. 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Iso-Torava, ph pintavesi,3,25,2,15,1,5 Iso-Torava, alkaliniteetti (mmol/l) pintavesi Iso-Toravan ph ja alkaliniteetti vuosien mittauksissa. PIKKU-TORAVA Iso-Torava laskee Pikku-Toravaan, joka on osittain Salon, osittain Lohjan puolella. Pikku-Toravan länsipuolen valuma-alue on suurelta osin peltoa, itäpuolella on kallioista metsää. Asutus on suurimmaksi osaksi järven länsirannalla. Pikku-Toravan vesipinta-ala on 13 ha ja rantaviivaa on lähes 2 km. Elokuun 215 näytteenoton yhteydessä mitattu suurin syvyys oli 3,4 m. Näkösyvyys oli metrin, vesi oli ruskeaa ja kirkasta ja siinä tuntui lievä maan tai turpeen haju. Pikku-Torava Kuva: LUVY/Jorma Valjus. Pikku-Toravan happitilanne oli näytteenoton aikaan kokonaisuutena melko hyvä: hapen kyllästeisyys 3 metrissä oli sama kuin metrissäkin (63 %). Tilanne oli parempi kuin aikaisemmilla mittauskerroilla jaksolla

10 1 / Pikku-Torava, hapen kyllästeisyys % pinta pohja Pikku-Toravan hapen kyllästeisyys vuosien mittauksissa. Pikku-Toravan ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus ilmensivät rehevyyttä. Vuosien mittauksissa fosforipitoisuus on vaihdellut, typpipitoisuus näyttäisi olevan laskussa. Pohjan lähellä fosforipitoisuudet ovat pysyneet kohtuullisina, joten viitteitä sisäisestä kuormituksesta ei ole Pikku-Torava, kokonaisfoforipitoisuus (µg/l) pintavesi Pikku-Torava, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) pintavesi Pikku-Toravan kokonaisravinnepitoisuudet vuosien mittauksissa. Pikku-Toravan ph oli lievästi hapan, alkaliniteetti oli hyvä. Muiden Kettulan järvien tapaan myös Pikku-Toravan ph näyttäisi kasvaneen vuosien aikana. 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Pikku-Torava, ph pintavesi,3,25,2,15,1,5 Pikku-Torava, alkaliniteetti (mmol/l) pintavesi Pikku-Toravan ph ja alkaliniteetti vuosien mittauksissa.

11 11 / 12 Yhteenveto Salon Kettulassa Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluvalla valuma-alueella nro (Mätikönojan va) sijaitsevien järvien (Kaituri, Oksjärvi, Kylänalanen, Iso-Torava ja Pikku-Torava) tila vaihteli elokuun 215 näytekerralla lievästi rehevästä selvästi rehevään. Vuosien seurannan aikana järvien näkösyvyys on muuttunut eniten vuosien 24 ja 25 välillä, jolloin Oksjärven, Iso-Toravan ja Pikku-Toravan näkösyvyys heikkeni. Elokuussa 215 suurin näkösyvyys mitattiin Iso-Toravassa ja pienin Kaiturissa ja Kylänalasessa. Näkösyvyys m,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 elo.4 maalis.5 maalis.6 heinä.6 maalis.7 heinä.7 heinä.7 elo.15 Kaituri Oksjärvi Kylänalanen Iso-Torava Pikku-Torava Kettulan järvien veden näkösyvyys vuosien mittauksissa. Järvien kokonaissyvyydet vaihtelivat huomattavasti. Pohjan läheisen veden happipitoisuus oli heikko syvimmissä Iso-Toravassa ja Oksjärvessä, molemmissa heikon happipitoisuuden alue ylsi pohjalta väliveteen saakka. Kaiturin, Kylänalasen ja Pikku-Toravan happitilanne oli hyvä, Kylänalasen ja Pikku-Toravan osalta tilanne oli parempi kuin vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Suurin kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja a-klorofyllipitoisuus mitattiin Kylänalasessa. Pienimpiä em. pitoisuudet olivat Oksjärvessä ja Iso-Toravassa. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus näyttäisi seurantajakson aikana kasvaneen Oksjärvessä ja Kylänalasessa. Kokonaistyppipitoisuus on vähentynyt Kaiturissa ja Pikku- Toravassa. Pintaveden ph oli happaman puolella Kaiturissa, Oksjärvessä ja Pikku-Toravassa. Kylänalasen ja Iso-Toravan ph oli neutraali tai emäksinen. Veden alkaliniteetti oli kaikissa tyydyttävä tai hyvä. Yhteistä kaikille viidelle järvelle oli se, että pintaveden ph oli noussut seurantajakson aikana. Tämä voi liittyä yleisesti todettuun happaman laskeuman vähenemiseen.

12 12 / 12 Hapen kyllästeisyys pohjan lähellä (%l) A-klorofyllipitoisuus (µg/l) KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA ph ,3 7,2 7,1 7 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA Kettulan järvien analyysituloksia ,3,25,2,15,1,5 Alkaliteetti mmol/l KAITURI OKSJÄRVI KYLÄNALANEN ISO-TORAVA PIKKU-TORAVA Eeva Ranta Vesistötutkija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry eeva.ranta@vesiensuojelu.fi p

13 Kettulan järvien (Salo) vedenlaatututkimus (KETTU) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Alkalit. *ph *Kok.N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka C mg/l Kyll % mmol/l µg/l µg/l µg/l KETTU / KAITURI Kaiturijärvi Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv.,7 m; Klo 14:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 YB H 6,4 66,14 6, ,4 YB LMT 6, KETTU / OKSJÄRVI Oksjärvi Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 YB H 7,8 85,11 6, ,3 4, ,7 1, ,3 YB LRV, ,9, KETTU / KYLÄNALA Kylänalanen Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv.,7 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 GB H 6,9 73,25 7, ,5 YB H 6, KETTU / ISOTORA Iso-Torava Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 YEB H 7,8 84,23 7, ,2 2, ,6 5, ,7 GB H 2, KETTU / PIKKUTOR Pikku-Torava Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 WB LMT 6, 63,26 6, ,1 6, ,9 WB H 6, *Akkreditoitu menetelmä YB= Keltainen kirkas, GB= Vihreä kirkas, YEB= Kellertävä kirkas,wb= Ruskea kirkas, H= Hajuton, LMT= Lievä maan tai turpeen haju, LRV= Lievä rikkivedyn haju

14 Koostetaulukko vuosien analyysituloksista. Näkösyvyys m Happi % pinta Happi % pohja ph pinta Alkaliniteetti Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori mmol/l pinta µg/l pinta µg/l pohja Kokonaistyppi µg/l pinta a- klorofylli µg/l Kaituri , ,8, ,6 1 5,5, ,5 6 5,9, ,6 74 6,4, ,8, ,7 7 6,3, , ,4, , ,6, Oksjärvi , , ,5, , ,2, , ,7, , , , , ,6, , ,6, , , ,8, Kylänalanen , ,7, , ,7, , ,4, ,8 12 <2 7,1, , ,3, , ,8, , ,2, , , Iso-Torava , ,8, , , ,7, ,8, , ,4, , , ,7, , ,6, , ,4, ,2, Pikku-Torava , ,8, , ,9, , ,6, , ,9, , ,5, , ,9, , ,2, ,8,