Uutiskirje. Sisällysluettelo. Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen SOTE 2020 jatkaa täydellä höyryllä!

Transkriptio

1 Uutiskirje Sisällysluettelo Keski-Suomen SOTE 2020 jatkaa täydellä höyryllä! Palveluohjauksen palapeliä kokoamassa Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelutuotannon perustana Kuntalaistilaisuudet Ydinprosessien kuulumisia Tulevia tapahtumia

2 Uutiskirje Palveluohjauksen palapeliä kokoamassa Keski-Suomen SOTE 2020 jatkaa täydellä höyryllä! Talven mittaan on alkanut käydä yhä selvemmäksi, että sote-lainsäädäntö viivästyy. Lopulta saimme perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka perusteella laki siirtyy uudelle hallituskaudelle. Hankkeen työntekijöiltä ovat jotkut jo kyselleet: Mitäs te nyt teette, kun ei lakia tulekaan? Tähän vastaamme, että jatkamme edelleen hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmaa tehtäessä (2013) ei ollut varmuutta uudesta lainsäädännöstä, mutta tuolloin haluttiin parantaa palveluita tasapuolisesti koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteeksi asetettiin sellaisen asukas- ja asiakaslähtöisen tuotantorakenteen ja toimintamallin rakentaminen Keski-Suomeen, joka turvaa alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hanke on tähän mennessä työpajoissa, kuntalaisilloissa, seminaareissa ja työryhmissä tavannut tuhansia keskisuomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, päättäjiä, järjestötoimijoita, yrittäjiä ja kansalaisia. Keskustelut, osallistuminen ja panostus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen on ollut eri puolilla maakuntaa todella kannustavaa. Olemme kuulleet monista hyvistä paikallisista käytännöistä, vastaanottaneet kritiikkiä, pelkoa ja toiveita sekä keränneet ideoita uusiksi palvelumalleiksi. Kun tämä kaikki on lisätty omaan tiedontuotantoomme, alkaa meillä olla koossa ensimmäiset versiot mm. lähipalveluiden määrittelystä, palveluohjausmallista, lasten, perheiden ja lastensuojelun prosessista, samoin kuin vanhuspalveluprosessista. Lisäksi monialaisen kuntoutuksen maakunnallista järjestelmästä on valmistumassa esitys ja maakunnallisesta kehittämisrakenteesta tehdään mallia. Kaikkea tätä parannetaan yhdessä Perunka2-seminaarissa Tervetuloa kaikki! Hankepäällikkö Marja Heikkilä Alkuvuosi on ollut palveluohjauksen näkökulmasta varsin vauhdikas ja monipuolinen. Palveluohjausseminaari järjestettiin Jyväskylässä ja paikalla oli 200 ohjauksen ammattilaista. Päivän tavoitteena oli jäsentää palveluohjausta, potilasohjausta, kuntoutusohjausta ja sosiaaliohjausta suhteessa toisiinsa. Yhteneväisyyksiä löytyi paljon, mutta myös eroavaisuuksia. Kun ohjaus saa jonkin etuliitteen, se auttaa hahmottamaan sitä toimintaympäristöä, jossa toimitaan. Etuliitteet johdattelevat kuulijansa toimintaympäristössä käytettyyn kieleen. Yhteisen kielen löytyminen onkin nimetty yhdeksi keskeiseksi edellytykseksi hyvälle ja toimivalle yhteistyölle. Yhteisen kielen löytyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehitetään kokonaan uusi, yhteinen kieli vaan sitä, että alamme ymmärtää toistemme puhumaa kieltä entistä paremmin. Kielikylpyjen ottaminen itselle vieraassa toimintaympäristössä voisi toimia hyvin sosiaali- ja terveysalalla. Yhteisen kielen merkitys ammattilaisten välisessä yhteistyössä on suuri, mutta erityisen merkityksellinen se on kohdatessamme asiakkaan. Kyse on toimivasta vuorovaikutuksesta, jossa molemmat yrittävät parhaansa mukaan ymmärtää toisiaan. Palveluohjaus Keski-Suomen SOTE hankkeessa Palveluohjausta tarkastellaan hankkeessamme jakamalla se kolmeen vaiheeseen: Palveluihin ohjautuminen ja palveluneuvonta: Miten ja mistä kuntalainen palvelunsa löytää? Miten mahdollistetaan omatoiminen palvelun etsiminen ja palvelujen sähköinen käyttö mahdollisimman laajasti? Palveluissa ohjautuminen: Millaisella työotteella kuntalaisia palveluissa kohdataan? Miten uusien asiakkuuksien palvelutarpeita arvioidaan? Kuinka palvelussa olevien muuttuneita palvelutarpeita arvioidaan? Palveluohjaus: Miten paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluita sovitetaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla? Kuinka saadaan työssä esiin kuntien hyvät käytännöt ja omaleimaisuus?

3 Palveluohjauksen kehittämistä hankkeessamme tukee vahvasti palveluohjaustyöryhmä, joka aloitti toimintansa alkuvuodesta. Se on päässyt hyvään vauhtiin mallintaessaan palveluohjauksen eri vaiheita. Työryhmän jokaisella tapaamisella käydään läpi tarkemmin yksi palveluohjauksen tasoista. Ensimmäisellä kerralla keskusteltiin palveluissa ohjautumisesta ja palveluohjauksellisesta asiakastyöstä (mm. työote ja palvelutarpeen arviointi). Tulevissa tapaamisissa aiheena ovat palveluihin ohjautuminen ja palveluneuvonta (mm. sähköiset palvelut) sekä palveluohjaus rinnalla kulkevana ja henkilökohtaisena tukena. Eväitä kehittämistyöhömme antaa myös Webropolin kautta tekemämme kysely, joka tehtiin ohjauksen ammattilaisille vuoden vaihteessa yhdessä opiskelijamme Mari Rantamäen kanssa. Saimme kyselyyn huimat 219 vastausta ja vastaajien joukossa oli 48 eri ammattinimikkeellä työskentelevää sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Tämä ilahduttaa ja vahvistaa ajatusta siitä, että palveluohjaus ei ole yksittäisen ammattikunnan professiokysymys. Kysymys on moniammatillisuudesta ja yhteistyöstä. Aineistoa on niin paljon, että siitä meidän on hyvä ammentaa tukea kehittämistyöllemme vielä pitkään. Se tulee olemaan yksi osa palapelissä, jota rakennamme. Anu Pihl, hankesuunnittelija, piirrokset: Linda Saukko-Rauta

4 Uutiskirje Kuntalaistilaisuudet Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelutuotannon perustana Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille. Myös Keski-Suomen SOTE hankkeessa painotetaan asukas- ja asiakaslähtöisen tuotantorakenteen ja toimintamallin merkitystä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Hankkeen kuntakierroksella sote-henkilöstö on pohtinut työpajoissa, mitä nämä käsitteet tarkoittavat omassa työssä ja mitkä tekijät edistävät tai estävät asukaslähtöisyyttä työpaikkojen arjessa. Samalla on koottu tietoa kunkin kunnan hyvistä käytännöistä ja toimintavoista. Asiakaslähtöisessä ajattelussa lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti asiakkaan ja hänen lähipiirinsä tuen ja palvelun tarpeet. On tärkeää, että asiakas nähdään osana yhteisöään eikä pelkästään yksilönä, johon interventiot kohdistetaan. Palvelujen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että asiakas voi itse aktiivisesti osallistua häntä koskevien suunnitelmien laatimiseen ja tavoitteiden asettamiseen, jotta niiden toteuttaminen olisi mahdollista asiakkaan arjessa. Keskeistä on asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asukaslähtöisyydessä näkökulmaa laajennetaan edelleen koko väestön palvelutarpeiden kartoittamiseen ja ennakointiin, mikä tukee palvelutuotannon muutoksiin varautumista. Työpajat toteutetaan kaikissa Keski-Suomen kunnissa maaliskuun loppuun mennessä. Työpajoissa käyty keskustelu kirjataan ja esille nousseita kommentteja, ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä hyödynnetään myöhemmin hankkeen toiminnan ja palveluprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakas- ja asukaslähtöisyyden pohtiminen on työpajoissa koettu melko vaativaksi, mutta toisaalta myös tärkeäksi aiheeksi, koska asiakas- ja asukaslähtöisyys tarjoaa eri ammattikunnille, johdolle, päättäjille ja myös kuntalaisille yhteisen näkökulman sote-palvelujen tuottamiseen ja perustehtävän toteuttamiseen. Yksittäisten toimenpiteiden tai lyhytaikaisten interventioiden sijasta painopisteen tulisi olla ongelmien ennalta ehkäisyssä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kokonaisvaltaisessa asiakkaan arjessa pärjäämisen tukemisessa. Hanketyöntekijät Päivi Koikkalainen ja Tuija Koivisto on järjestänyt kuntalaisiltoja kaikissa hankekunnissa joulu maaliskuun aikana. Illoissa on keskusteltu sote-uudistuksesta, kerrottu kuntalaisille hankkeesta ja ennen kaikkea kuultu kuntalaisten ajatuksia heille tärkeistä lähipalveluista. Myös kunnan edustaja, useimmiten kunnanjohtaja, on kertonut tilaisuuksissa omia näkemyksiään tulevista uudistuksista. Iltoihin on osallistunut yhteensä useita satoja kuntalaisia eri puolilta Keski-Suomea. Keskustelua on käyty innokkaasti. Iltoihin on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Asukkaat kokevat tärkeäksi, että illoissa on aikaa keskustelulle ja kuntalaiset tulevat kuulluksi. Lähipalveluista on keskusteltu monipuolisesti. Lapsiperheiden osalta kannetaan huolta päivähoitopalveluiden, koulujen ja lastenneuvoloiden säilymisestä. Useissa keskusteluissa on noussut esille myös lapsiperheiden kotipalvelun merkityksellisyys lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta. Ikäihmisten palveluista erityisesti nostetaan esille kotihoito ja sen kehittäminen. Paljon on keskusteltu myös vanhusten yksinäisyydestä ja sen torjumisesta. Tähän avuksi on erityisesti kiinnitetty huomiota järjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön merkitykseen. Kunnissa on kiinnostusta sähköisten ja liikkuvien palveluiden käyttöön. Samassa yhteydessä puhutaan yleensä myös tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta. Terveyspalvelut nousevat keskusteluun tärkeinä lähipalveluina. Näistä useimmiten mainitaan lääkäri-, hammaslääkäri- ja laboratoriopalvelut. Turvallisuutta lisäävät toimiva ensihoito ja poliisin palvelut. Tärkeänä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta pidetään myös liikuntamahdollisuuksia, kulttuuri-, kauppa- ja apteekkipalveluita. Toimivat liikenneyhteydet ja teiden kunto keskusteluttavat kunnissa. Kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyisiin palveluihinsa ja pitävät tärkeänä sitä, että palveluita tuottamassa ovat tutut työntekijät. Keskusteluissa esitetään epäilyksiä siitä, pystytäänkö tulevaisuudessa nykyiset palvelut säilyttämään lähellä vai keskitetäänkö palveluita entistä suurempiin yksiköihin. Tämän pelätään etäännyttävän palveluita entisestään kunnissa. Tilaisuuksien keskustelut on kirjattu ja samalla on kerätty kirjallisesti kuntalaisten näkemyksiä lähipalveluista. Kuntalaisiltojen yhteydessä on avattu internet-keskustelu otakantaa. fi-sivustolle. Sivustolla voidaan jatkaa keskustelua parhaista palveluiden järjestämisen malleista ja muista sote-uudistukseen liittyvistä asioista. Kaikkea tätä materiaalia käytetään aineistona, kun tehdään alustavaa ehdotusta lähipalveluiden määritelmäksi Keski-Suomen alueelle. Lue lisää: Hankesuunnittelija Riitta Pylvänen

5 YDINPROSESSIEN KUULUMISIA Laaja työryhmä pohtii sote-integraation toteutusta Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on nimetty keskeiseksi keinoksi sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa. Keski-Suomen SOTE hankkeen kaikissa prosesseissa käsitellään integraatioon liittyviä kysymyksiä, mutta erityisesti niitä pohditaan sote-integraatio-työryhmässä, joka aloitti toimintansa Vaikka valtakunnallisen soteuudistuksen toteutuminen näyttää siirtyvän myöhäisempään ajankohtaan, Keski-Suomessa on tilausta alueellisen yhteistyön kehittämiselle, sillä meillä on yhteiset asiakkaat. Näin totesi asiantuntijalääkäri Markku Puro sote-integraation keskustelufoorumissa. Lue lisää: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Vanhuspalvelujen prosessi Vanhuspalvelujen prosessin työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran tammikuussa. Työryhmä on jakaantunut kolmeen eri alatyöryhmään kehittämään ikäihmisten preventiivisiä ja hyvinvointia edistäviä palveluita, kotihoidon palveluita sekä muistisairaiden erityistä tukea. Vanhuspalveluiden osalta on tehtävä strateginen valinta sen suhteen, kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona. Vuonna 2013 annetussa palvelurakennesuosituksen mukaan tavoite on % (75 vuotta täyttäneistä), mutta tällä hetkellä hankekunnissa ko. ikäluokasta kotona asuu vain runsaat 89 %. Niukkenevat voimavarat tulee kasvavien haasteiden edessä keskittää toimintakykyä ylläpitäviin ja arjessa pärjäämistä edesauttaviin toimiin sekä kotona asuvien palveluiden kehittämiseen. Lue lisää: Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Lasten, perheiden ja lastensuojelun prosessi Prosessin tavoitteena on peruspalveluiden vahvistaminen, erityispalveluiden tarpeen vähentäminen ja sote-palveluiden yhteensovittaminen kuntiin jäävien palveluiden kanssa. Mietinnässä ovat myös ne keinot, joilla palveluiden ulkopuolelle jäävät lapset, nuoret ja perheet saadaan mukaan palvelujärjestelmäämme. Tavoitteiden kautta pystytään vastaamaan varhaisessa vaiheessa isoihin terveys- ja hyvinvointihaasteisiin, joista koituvat suurimmat inhimilliset ja taloudelliset hyödyt. Miten painopisteen muutos tehdään Keski-Suomessa? Tähän toimenpide-ehdotuksia miettii moniammatillinen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä. Lisäksi hyödynnetään maakunnallisen lastensuojelutyöryhmän osaamista. Lue lisää: Hanketyöntekijä Petri Oinonen Tutkimus, koulutus ja kehittäminen tukemaan integroituja palveluita Vuoden vaihduttua on hankkeessa jatkettu myös sote-kehittämistoiminnan suunnittelua. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat mm.: Miten asiakkaiden kokemukset voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monin eri tavoin? Millainen kehittämisrakenne tukisi parhaiten palvelutuotantoa ja ammattilaisten osaamista, ammattinimikkeestä riippumatta? Entä miten saamme tuoreimman tutkitun tiedon sujuvasti hyötykäyttöön? Näitä ja monia muita kehittämisen kysymyksiä pohditaan laajapohjaisessa koulutus- ja tutkimusyhteistyöryhmässä sekä monilla muilla foorumeilla. Kehittämisrakenteen suunnittelutyötä koordinoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta käsin Raili Haaki. Ota yhteyttä ja tule mukaan keskusteluihin! Johtaja Raili Haaki, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Monialainen kuntoutus kaikkea vai ei mitään? Eri puolella Suomea pohditaan monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeita osana tulevaa SOTE-uudistusta. Valtakunnallisesti tehdään selvityksiä kuntoutuksen haasteista. Samalla mietitään, mistä kuntoutus alkaa ja mihin se loppuu. Kuntoutus elää mielikuvina, odotuksina ja käsitteinä niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten mielissä. Nämä tosiasiat on hyvä tunnustaa, kun pohditaan kuntoutuksen tulevaisuutta Keski- Suomessa. Kaikki hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ei ole kuntoutusta. Kuntoutus ei ole ratkaisu kaikkiin niihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, johon sitä tarjotaan. Organisaatio- ja professiokeskeinen kuntoutuskäytäntö muuttuu, kun kuntoutusasiakkaiden rooli verkostoineen vahvistuu. Kuntoutuksen käsitteiden olisi myös uudistuttava. Kuntoutusvalmius (rehabilitation readiness), ihmislähtöisyys (person-centred rehabilitation) ja elämänkulun toimijuus (life course agency) voisivat olla näitä uusia lähtökohtia tässä uudistamistyössä. Lue lisää: Kuntoutuksen asiantuntija Aila Pikkarainen, JAMK

6 Peurunka2-seminaari TERVE-SOS tapahtuma Loput kuntakiertueen tilaisuudet Uutiskirje Lähipalvelut ja palveluverkko -työryhmä Tulevia tapahtumia Lähipalvelut ja palveluverkko -työryhmän tavoitteena on kuvata Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyinen toimipisteverkosto, kuvata optimaalinen palveluverkko ja tehdä esitys lähipalveluiden määrittelyn pohjaksi. Nykyisen palveluverkon kartoituksessa on löytynyt noin 1500 sosiaali- ja terveyspalveluiden julkista ja yksityistä toimipistettä. Tämän palveluverkkoselvityksen rinnalle kuvataan optimaalinen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteverkko. Näiden kahden selvityksen pohjalta työryhmä tekee kehittämisehdotuksia paremmin toimivan palveluverkon aikaansaamiseksi. Lähipalveluiden määrittelytyötä tehdään meneillään olevan kuntalaisten kuulemiskierroksen ja järjestöille tehtävän kyselyn pohjalta. Alustava määritelmä käsitellään Peurunka2-seminaarissa 15.4., minkä jälkeen kuvaus lähipalveluista lähtee lausunnolle kuntiin. Lue lisää: YHTEYSTIEDOT Keski-Suomen SOTE hankkeen työntekijöiden yhteystiedot: Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Tule toteuttamaan kanssamme Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistä kehittämistyötä! Keski-Suomen SOTE hanke järjestää Peurunka2-seminaarin klo Laukaan Peurungassa. Seminaari on tarkoitettu alan ammattilaisille, päättäjille, järjestöjen edustajille, yrittäjille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen seminaariin on mennessä osoitteessa Seminaarin ohjelma löytyy hankkeen kotisivuilta Keski-Suomen SOTE hankkeen aloitusseminaarissa käynnistettiin keskustelu asukaslähtöisestä palveluiden uudistamisesta. Sen jälkeen hanke on työskennellyt puolen vuoden ajan ja tavannut tuhansia maakunnan ammattilaisia ja asukkaita sote-uudistuksen merkeissä. Tältä pohjalta ovat valmistuneet ensimmäiset versiot uusien toimintamallien pohjaksi, ehdotus lähipalveluiden määritelmäksi sekä aineistot kehittämistä ja tietojohtamista varten. Peurunka2 -seminaarissa painotus on työpajatyöskentelyssä, jossa on tarkoitus työstää eteenpäin hankkeessa tähän mennessä tuotettuja ehdotuksia. Seminaarin yhteinen ohjelma sekä tietojohtamisen työpaja (nro. 8) videoidaan ja ne ovat katsottavissa tilaisuuden jälkeen hankkeen kotisivuilla. Tervetuloa! Kannen kuva: Minna Mård Taitto: Pirjo Ala-Hynnilä