Energiapuutoimijoiden näkemykset metsähakkeen tuotannon laadusta

Transkriptio

1 Energiapuutoimijoiden näkemykset metsähakkeen tuotannon laadusta Miina Jahkonen & Tanja Ikonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimipaikka

2 Miksi toimitusketjun laatua tulee tutkia ja kehittää? Metsäenergian käyttö laitospolttoaineena on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Myös metsäpolttoaineen laatuun, toimitusaikoihin ja hintatasoon kohdistuvat vaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet Toimitusketjussa toimivien yritysten on aiempaa paremmin osattava sopeutua asiakkaan asettamiin laatuvaatimuksiin sekä liiketoiminnan, kysynnän ja tarjonnan muutoksiin

3 Miksi toimitusketjun laatua tulee tutkia ja kehittää? Bioenergiasektorilla on useita nuorille toimialoille liittyviä ongelmia kuten osaavan työvoiman saatavuus, ongelmat laadunhallinnassa sekä alhainen verkostoitumisaste alan yritysten välillä (Bioenergia toimialaraportti 2011). Laadun merkitystä kilpailukykyä parantavana ja lisäävänä tekijänä ei kuitenkaan aina tiedosteta. Laadunparantaminen lisää yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä verrattuna muihin toimialalla toimiviin yrityksiin.

4 Miksi toimitusketjun laatua tulee tutkia ja kehittää? Yrittäjän ja työntekijöiden kokemuksella ja osaamisella on merkittävä rooli bioenergian korjuun ja hankinnan laadun muodostuksessa. Toimitusketjussa syntyvä laatu riippuu yrittäjän tai koneenkuljettajan subjektiivisista laatunäkemyksistä ja työkokemuksesta. Toimitettavan tuotteen laatua voidaan parantaa lisäämällä bioenergian toimitusketjussa toimivien yrittäjien tietoisuutta laadusta ja laadun merkityksestä.

5 Laatu vaikuttaa toimitusketjun jokaisessa vaiheessa PUUNHANKINTA ENERGIAPUUN KORJUU METSÄKULJETUS TIENVARSIVARASTOINTI HAKETUS/MURSKAUS KAUKOKULJETUS POLTTO LAITOKSELLA

6 Hankkeen ja tutkimuksen keskeiset tavoitteet LAATU -hankkeen tavoitteena on 1. Kerätä tietoa metsäenergian laatuun keskeisesti vaikuttavista laatutekijöistä, laadun merkityksestä ja eri toimijoiden laatutietoisuudesta koko metsäenergian toimitusketjussa ja 2. Parantaa metsähaketta tuottavien yritysten tietoutta metsähakkeen laatutekijöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä ja parantaa metsähakkeen toimitusketjujen toimintaa kaikissa vaiheissa.

7 Laadun määritelmä Oikea aika, oikeanlaista tavaraa tilattu määrä kun natsaa. Jos kukaan ei kommentoi, niin se on yleensä mennyt hyvin.

8 Aineisto ja menetelmä Haastattelut (~40) & havainnointi toimitusketjun eri vaiheista Puolistrukturoitu teemahaastattelu Kvalitatiivinen tarkastelu sisällönanalyysiä käyttäen Aineisto luokiteltiin: CHP-laitos Pieni lämpölaitos Puunhankinta Yrittäjät/työntekijät (ennen laitosta)

9 Tietoisuus laatuun vaikuttavista tekijöistä vaihteli eri toimijoiden kesken, mutta oli keskimäärin hyvällä tai kohtalaisella tasolla

10 Toimijat kokivat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa laatuun myö ei voia mitään sille laadulle, kun se on mitä mehtäfirmat on siihen tienvarteen toimittaneet Jos minä en pysty vaikuttamaan, niin kuka siihen pystyy? Työntekijät/ yrittäjät Pieni lämpölaitos Puunhankinta CHP-laitos

11 Metsäenergian laatu syntyy jo metsässä Korjuu ja varastointi vaikuttavat laatuun eniten. Siellä on mahdollisuudet saada ne epäpuhtaudet tai sössiä kuivatusaika Työntekijät/ yrittäjät Pieni lämpölaitos Puunhankinta CHP-laitos

12 Suurimmat laatuongelmat metsäenergian toimitusketjuissa liittyivät tuotettavan metsäenergian laatuun sekä toimitusketjun hallintaan Kosteus 6,0 5,0 4,0 3,0 Ammattitaito/ asenteet 2,0 1,0 0,0 Palakoko/ epäpuhtaudet CHP-laitos Pieni lämpölaitos Puunhankinta Yrittäjät/työntekijät Laitos-vastaanotto Toimitusketjun hallinta

13 Laatuongelma Kosteus Palakoko/ epäpuhtaudet Toimitusketjun hallinta Laitosvastaanotto Asenteet / ammattitaito esimerkkejä laatuongelmista liian märkä tai kuiva polttoaine, lumi, jää, jäästä aiheutuvat ongelmat lumi ja jää kun ne sulaa ja jäätyy ja tekee kameja Ja sitten myös tämä puulaji, jos siellä on paljon mäntyä, niin mänty on kaikista huonoin kuivaja, mänty ja osittain kuusi, niin se homehtuu kivet, hiekka, maa-ainekset, vierasesineet, kepit, oksat, pitkät tikut, liian suuret palat, liian suuri hienoaineksen määrä Oksista ja muista kun tehään, niin niistä jääpi hirmu monesti säippiä ja retaleita. latvusmassassa korostuu se maa-aineksen mukanatulo, että siellä ei ole pelekästään kiviä vaan monesti siellä on multaa ja turvetta, valitettavasti ne menee sitten sinne perille asti. kiire tai toimitusrytmiikan ongelmat, kausiluontoisuus Kesätauon piti olla ihan lyhyt, mutta se oli puoli vuotta. Siinähän pitäisi olla, että ne kuivaa vuoden yli, mutta ei ne kyllä kerkiä missään kuivaa. Jos myö niin pitkään vuotellaan, niin se on taimet tököttämässä siellä aukolla, ne on isännät sen verta hätäisiä. kaikki polttoaineen vastaanottoon liittyvät ongelmat, esim. aukioloajat Vastaanottoaika on hyvin haasteellinen eli talvisaikaan yleensä yritetään pitää miehet kahdessa vuorossa ja se ei aina ole ihan yksioikoinen asia. ammattitaidon puute, väärät ennakkoluulot, huolimattomuus on annettu vain osoite, että ota kaikki ja sitten sinne on lastattu jalkapalloon kokoisia jäämöykkyjä Jos kerran huonosti harvennat, niin ei se isäntä toista kertaa sinne kutsu.

14 Lisäksi Toiminnan huono laatu heikentää myös yrittäjien välistä luottamusta Eihän myö nyt ruveta mitään lillukan varsia katkomaan, jos siellä on vähän epäpuhtauksia, siitä vaan sanotaan, mutta jos niitä rupevvaa olemmaan jatkuvasti -- se on ihan niinku, että jos ei mene oppi perille, niin sitten pittää sannoo ja olla varovaisia ja ruvetaan neuvottelemaan uuvestaan sitä sopimusta Ei siinä oo muuten mittään järkeä, jos niihi (reklamaatioihin) ei sitte reagoida millää tavalla, että joku jos huomaa, nii että `mitäs tässä`. On jopa tämmösiä, jotka on meille myyny raaka-ainetta, niin me jo nimestä tiietään, että jos aina on ongelma kun sen kanssa on menty, niin me on sitte kyllä huomioitu jo hinnoittelussa tai vastaanotossa että otetaanko tavaraa vastaan tai ei

15 Miten saadaan laadukasta metsähaketta? Epäpuhtauvet pois, kiviä ei sais olla, palakoko pitäisi olla tietynlainen eikä liian kosteeta. Toimitusketjun hallinta: Tässä toiminnassa olisi hyvä, jos haketoimittaja ja seuraava porras olisivat samasta organisaatiosta, niin se vastuuntunto olisi kohdallaan, että se tietäisi mitä se huono hake sille seuraavalle portaalle meinaa. Oikea korjuutekniikka ja huolellinen työnjälki: Korjuun huolellisuudella ja hakkuussa pystyy vaikuttamaan, että puidaan hyvin kasoille ja tehdään sopivan kokoisia kasoja liian iso kasa ei kuiva sisältä, se alkaa niin kun lämpiämään sisältä se kasa. Sitte joka vaiheessa sitä mullan kopistelua. Laatutietoisuuden lisääminen ja oikea asenne työskentelyyn: -- ja pystyy sanomaan, että mitä en ota kyytiin, jos on hyvin multaista, niin jätetään mehtään ja ilmoitetaan vaan, että tuota ei kehtaa kenenkään ristiksi oikein viedäkään. Ongelma ei nykypäivänä ole siinä ettei olisi ohjeistusta, kyllä sitä löytyy. Mutta se on vaan se huono päivä tai ei oikein kiinnostanut.

16 Haastatteluista esiin nousseita kehittämistoiveita: Ympärivuorokautinen laitosvastaanotto Terminaaliverkoston kehittäminen ja laitospään mukaan ottaminen Yhtenäinen termistö metsäenergiatoimijoille Reaaliaikainen toimitusten laadun seuranta Toimitusketjun hallinnassa ongelmana toistui metsänomistajien aiheuttama kiire

17 Johtopäätelmiä Tärkeimmät laatutekijät tunnistettiin, mutta ymmärrys laadun merkityksestä ja laatutietoisuus oli monin paikoin puutteellista. Omia vaikutusmahdollisuuksia ei välttämättä tunnistettu Korjuu ja metsäkuljetus nähtiin polttoaineen laadun (kosteus, epäpuhtaudet) kannalta kriittisiksi työvaiheiksi. Toimitusketjun loppupäässä korostettiin lisäksi haketusvaiheeseen liittyviä laatuongelmia (palakoko). Toimijaryhmät painottivat laatuongelmia oman työnsä perusteella, omasta näkökulmastaan. Metsähakkeen laadun ja toimitusketjun kokonaiskannattavuuden kannalta on tärkeää tuntea laadun merkitys ja siihen vaikuttavat tekijät jokaisessa työvaiheessa.

18 Thank You!