Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta
|
|
- Martti Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö
2 Potilasturvallisuus Tartuntatautilaki ja asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöön panosta laadittavasta suunnitelmasta velvoittavat huomioimaan potilasturvallisuuden hoidossa Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta! Suomalainen potilasturvallisuusstrategia vuosiksi : Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä (STM:n julkaisuja 2009:3) Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma (THL)
3 Hoitoon liittyvä infektio Sairaalassa sairaalainfektio Määritelmä Infektio, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana ilmenee yleensä > 48h kuluttua hoitoon tulosta Voi olla uudelleen sairaalaan oton syy, jos liittyy edeltäneeseen hoitojaksoon Mikrobi voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä Ei edellytä hoitovirhettä tai tuottamuksellisuutta
4 Hoitoon liittyvien infektioiden pääluokat sairaalassa Leikkausalueen infektio Virtsatieinfektio Veriviljelypositiivinen infektio Keuhkokuume Mahasuolikanavan infektio ml. Clostridium difficile Iho- ja pehmytkudosinfektio Sukuelinten infektio Luu- ja nivelinfektio Sydän ja verisuoni-infektio Keskushermoston infektio Silmä-, korva-, nenä-, nielu- ja suuinfektio Muu yleisinfektio Garner et al. Am J Infect Control 1988; 16:
5 Hoitoon liittyvien infektioiden estettävyys 25 interventiotutkimusta 1/ /2002 Harbarth et al. J Hosp Infection 2003; 54: Sairaalainfektioita voitiin vähentää 11-55%, keskimäärin 20% Tietyt infektiotyypit 14-71%, katetrisepsikset > pneumoniat ja leikkausalueinfektiot Infektioista 11-35% johtui ristitransmission välityksellä saadusta mikrobista
6 Esiintyvyys Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 2005 (Suomi)* Yliopistosairaalat 9% Keskussairaalat 10% Muut sairaalat 5% Infektioriski vaihtelee erikoisaloittain ja riippuu potilasmateriaalista ja toimenpiteistä Keskimäärin 5-10% sairaalapotilaista saa sairaalainfektion ± *Lyytikäinen et al. SLL 2005; 60: ± Humpreys et al. J Hosp Infect 2008; 69:
7 Prevalenssitutkimus, hoitoilmoitus-, väestö- ja kuolemansyyrekisteri: tautitaakka-arvio Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. SLL 2008;63:
8 Hoitoon liittyvä infektio Heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta mainetta) Aiheuttaa lisäkustannuksia (ja sairaalan Suomessa vuodessa arviolta miljoonaa euroa * Arvioita muualta infektio lisäkustannus lisähoitopäivät lisäkuolleisuus ` ~ VTI pneumonia % leikkausalue x bakteremia % monta infektiota *Kanerva et al SLL 18-19/2008, s Plowman et al. J Hosp Infect 2001; 47: Kollef et al Resp Care 2005; 50: `Kirkland et al. Infect Control Hosp Epidemiol 1999, 20: ~Doshi et al. Mt Sinai J Med 2009; 76: 84-94
9 Patogeneesi ja torjuntamenetelmät Mikrobi 1. Tartuntatien katkaiseminen: -Käsihygienia -Muut varotoimet -Ympäristön siivous TARTUNTA 2. Infektion synnyn ehkäisy: -Oikeat työskentelytavat riskitilanteissa -Potilaan perussairauksien hyvä hoito MIKROBIN VIRULENSSI JA MÄÄRÄ TOIMENPITEET Mikrobikolonisaatio Infektio POTILAAN PAIKALLINEN JA YLEINEN VASTUSTUSKYKY 3. Seuranta: tietoa torjuntaan
10 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 1. Tartuntatien katkaiseminen Mikrobi henkilöstä toiseen ympäristöstä käsiin Mikrobikolonisaatio Infektio
11 Tavanomaiset varotoimet Etukäteen ei voi tietää kuka on resistentin Kaikissa potilaskontakteissa Kaikki ammattiryhmät mikrobin kantaja 1. käsien desinfektio ennen ja jälkeen potilaskontaktin 2. suojainten käyttö suojakäsineet, kun käsitellään eritteitä, rikkinäistä ihoa ja limakalvoja suojatakki, suu-nenäsuojus ja silmäsuojus, kun on vaara roiskeista 3. eritetahradesinfektiossa esim. klooripitoinen desinfektioaine 4. puhdas hoitoympäristö 5. verivarotoimet
12 Henkilöhygieniaa Ei käsikoruja, ei kelloa Ei rakenne- tai geelikynsiä Ei sormenkynsilakkaa*. Jos kynsilakkaa, ehjä pinta, mielellään vaalea väri Pitkät hiukset sidottuina Ei kaiveta nenää, ei pöyhitä hiuksia kesken työtehtävien Puhtaat työvaatteet, jossa lyhyet hihat / hihat ylös taitettuna Työasu vaihdettava riittävän usein, 1 - >5 kertaa viikossa *HUS
13 Varotoimiluokat Tartuntatie Varotoimiluokka Esimerkkejä Kosketustartunt a Tavanomaiset varotoimet Aina kaikki potilaskontaktit Kosketuseristys -moniresistenttien mikrobien kantajat ja altistuneet -virusgastroenteriitit, C. difficile, vyöruusu -erittävät haavat, tuhriva potilas, märkärupi, täit, syyhy Pisaratartunta Pisaraeristys -influenssa, vihurirokko, sikotauti -Streptokokki-A faryngiitti, pneumonia ja tulirokko 24h -difteria, Hemofilus influenzae 24h, meningokokki 24h, hinkuyskä 5vrk Ilmatartunta llmaeristys -keuhko- tai kurkunpään tbc, kun värjäys + -tuhkarokko, vesirokko, yleistynyt vyöruusu -SARS, Ebola, Marburg, lintuinfluenssa
14 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 1. Tartuntatien katkaiseminen Varotoimet Siivous 2. Infektion synnyn ehkäiseminen Leikkausalueen infektiot Keskuslaskimokatetreihin liittyvät infektiot Katetriin liittyvät virtsatieinfektiot Pneumonia Mikrobi Mikrobikolonisaatio Infektio
15 1. Leikkausalueen infektio Lähtökohdat suurin osa leikkausalueen infektioista saa alkunsa leikkauksen aikana mikrobit pääosin peräisin potilaan omasta mikrobifloorasta >95%:ssä tapauksista iholta limakalvoilta infektiopesäkkeistä mikrobit peräisin henkilösuoraan tai ilman välityksellä kunnasta ja välineistä Infektioiden ehkäisy sairaalassa, 2005, Kuntaliitto
16 1. Leikkausalueen infektion torjunta Potilasvalinta runsaat perussairaudet (erityisesti keuhkot ja verenkiertoelimistö, diabetes komplikaatioineen) obesiteetti Preoperatiivinen potilaan riskitekijöiden hallinta tupakoinnin lopetus ravitsemustila infektioiden hoito, (S. aureus kolonisaation hoito) Perioperatiivisesti leikkausalueen valmistelu kirurginen mikrobilääkeprofylaksi! aseptinen toiminta leikkaussalissa hyvä kirurginen tekniikka potilaan homeostaasi leikkauksen aikana Postoperatiivinen infektioiden seuranta ja toimenpiteet infektioiden torjumiseksi, haavan asianmukainen hoito
17 2. Keskuslaskimokatetri-infektio - aseptiikka asetettaessa ja hoidettaessa - tarpeeton katetri poistetaan heti
18 3. Virtsatieinfektioiden ehkäisy virtsakatetrin aseptinen asennustekniikka ja käsittely virtsakatetriin liittyy bakteriuria oireetonta bakteriuriaa ei hoideta mikrobilääkkeillä ->kehittyy resistenssi virtsakatetriin liittyy infektioriski virtsakatetri pois heti kun se on tarpeeton inkontinenssia ei hoideta katetrilla suljettu katetrisysteemi
19 4. Keuhkokuumeen ehkäisy Keuhkot Keuhkoputki Nielu Mahalaukku Ympäristön mikrobit Käsihygienia Aspiraation ehkäisy maharetention ehkäisy puoli-istuva asento turhan sedaation vähentäminen suun hoito sinuiitin ehkäisy ja hoito Ventilaattorihoidon keston minimointi aikana suun puhdistus klooriheksidiinillä Henkilökunnan influenssarokote Suoli
20 Clostridium difficile itiöitä muodostava grampositiivinen anaerobinen sauvabakteeri tärkein antibioottiripulin ( 20 % ) ja sairaalasyntyisen infektioripulin aiheuttaja, 5. yleisin sairaalainfektion aiheuttajamikrobi tartuntatauti, sairaalainfektioiden aiheuttaja yli 100 eri kantaa tunnistettu toksiinivälitteinen tauti enterotoksiini A, sytotoksiini B kaikki kannat eivät tuota toksiinia toksiinia tuottamattoman ei katsota aiheuttavan tautia ribotyyppi 027 hypervirulentti
21 Clostridium difficile, kolmivaiheinen patogeneesi altistuminen Clostridium difficilen itiöille Noin 3% kolonisoitunut sairaalan ulkopuolella sairaalaympäristössä yleistä, jopa 50% itiöt nielaistaan, kolonisoituvat paksusuoleen suojaavan suolistoflooran tuhoutuminen antibiootit-> ad 3kk sytostaatit potilaan suojamekanismit vasta-aineet toksiini A:lle suolistoflooran koostumus ikä, yleiskunto, muut sairaudet
22 Ehkäisy ja epidemian katkaisu Varhainen diagnoosi: C. difficile -viljely ja toksiiniosoitus KL 8947 niistä, joilla epäillään C. difficile -ripulia / koliittia Tehokas hoito Tapausten seuranta osastolla osastosyntyiset: 3 päivää osastolle tulon jälkeen 4 viikkoa kotiutumisen jälkeen muualta hoitoon tulleet tapaukset Oireiset potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä tai kohorteissa suojakäsineet, suojaessu lähihoidossa käsihygienia: käsien saippuapesu ja desinfektio potilaskohtaiset tutkimusvälineet Siivous: päivittäissiivous, loppusiivous, tehostettu siivous epidemiatilanteessa tehokas hoitoympäristön ja WC-tilojen desinfioiva puhdistus Antibioottipolitiikan tarkistus, fluorokinolonien käyttö erikseen perusteltava Vaikeassa epidemiassa koko osaston sulkeminen
23 tammikuu 2008 maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu tammikuu 2009 maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu tammikuu 2010 maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu tammikuu 2011 maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu tammikuu 2012 maaliskuu toukokuu heinäkuu Clostridium difficile Clostridium difficile HUSissa 1/2008-7/ non-027 kaikki 027 tutkitut näytteet
24 Antibioottiresistentit ongelmamikrobit
25 Resistenttien mikrobien aiheuttamat sairaalainfektiot Suomen akuuttisairaaloissa 7 ongelmamikrobia aiheutti arviolta 6%* hoitoon liittyvistä infektioista Suomessa v bakteremia pneumonia leikkausalueinfektiot virtsatieinfektiot MRSA VRE 3. polven kefalosporiineille resistentti E. coli K. pneumoniae Enterobacter-lajit amikasiiniresistentti P. aeruginosa karbapeneemiresistentti A. baumannii n infektiota n. 90 infektioon liittyvää kuolemaa *Laskelma tartuntatautirekisterin, FiRe ja SIRO:n tietojen sekä kansallisen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimuksen perusteella
26 Uudet MRSA-löydökset HUSissa ja muualla Suomessa * suurimmalla osalla (>90%) sairaala- tai laitoskontakti -vain pieni osa invasiivisia infektioita n bakteremiaa/v HUS Muu Suomi *Lähde:THL
27 MRSA ja sairaalainfektiot MRSA aiheuttaa S. aureus- bakteremioista <3% Suomessa 25-50% Etelä-Euroopassa MRSA on sairaalahygienisesti merkittävä mikrobi, jonka yleistymistä on torjuttava S. aureus on yleinen infektioiden aiheuttaja infektioita hankalampi hoitaa vaikka taudinaiheuttamiskyvyssä ei välttämättä ole eroja, kuolleisuus ja kustannus korkeammat kuin herkän S. aureuksen aiheuttamassa infektiossa
28 Gramnegatiiviset ongelmamikrobit ESBL = Extended spectrum betalactamase CPE = Carbapenemase producing enterobacteriacae AcinMDR = Acinetobacter baumannii, joka on vastustuskykyinen meropeneemille sekä vähintään kahdelle seuraavista: keftatsidiimi, fluorokinoloni, aminoglykosidi, ampisilliini/sulbaktaami PseuMDR = Pseudomonas aeruginosa, joka on R meropeneemille ja keftatsidiimille, ja jolla on karbapenemaasigeeni tai jos sitä ei ole, potilas on riskiyksikön potilas
29 ESBL laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava bakteeri Gramnegatiivinen bakteeri, jolla beetalaktamaasia koodaava geeni (plasmidi) E.coli Klebsiella Enterobacter-laji Pseudomonas Salmonella Taudinaiheuttamiskyky ei ole poikkeava Vastustuskykyinen useille mikrobilääkkeille: beetalataamit: penisilliinit ja kefalosporiinit usein myös siprofloksasiini (71%), sulfatrimetopriimi (56%), tobramysiini (48%) R Käytettävissä nitrofurantoiini ja suonensisäiset lääkkeet: ertapeneemi (Invanz), meropeneemi (Meronem), imipeneemi+silastasiitiini (Tienam), tigesykliini (Tygacil) ->infektioita on vaikea hoitaa, kuolleisuus ja infektioiden kustannukset suuremmat
30 Gramnegatiiviset ongelmamikrobit ESBL ja CPE KOTONA SAIRAALASSA Kotona: -Suoliston oireeton kantajuus -Infektiot virtsatieinfektioita (niistä yleensä kärsiville) Hoitoympäristö E.Coli 24h Acinetobacter viikkoja Sairaalassa: -Suoliston, ihon, suun kantajuus -Infektiot virtsatieinfektioita (katetrit!) haavatulehduksia keuhkokuumeita (respiraattorihoito, makuuasento) sepsiksiä (CV-katetrit, dreenit)
31 Uudet ESBL-löydökset HUS-alueella
32
33
34 Ominaista ESBL:n epidemiologiassa Tartunnat leviävät avohoidossa ESBL (CTX-M-kannat) ruuassa Useita raportteja löydöksistä tuotantoeläimistä ja kasviksista Espanjalaissairaalan keittiö epidemian lähteenä (Calbo et al CID 2011; 52: 743-9) ESBL matkailijoilla 105 vapaaehtoista matkailijaa, näytteet ennen ja jälkeen Tängden et al (AAC 2010; 54: ) 24/100 sai ESBL:n matkalta o Intiaan matkanneista 88% (7/8) ESBL (CTX-M) sivulöydöksenä turistiripulipotilailla (Tham et al. Scand J Infect Dis. 2010;42:275-80) Euroopan matkan jälkeen 3.2% (2/63) Euroopan ulkopuolisen matkan jälkeen 36% (50/138) o Intia (11/14, 71%), Egypti (19/38; 50%) and Thaimaa (8/38; 22%)
35 Karbapenemaasia tuottavat bakteerit (CPE, PseudMDR, AcinMDR) Karbapenemaasia koodaava geeni Enterobakteerit Non-fermentatiiviset bakteerit Pseudomonas aeruginosa VIM-1, IMP Akinetobacter baumannii OXA KPC, NDM-1 (usein plasmidi) Vastustuskykyinen karbapeneemeille muiden beetalaktaamiantibioottien lisäksi Usein ko. bakteereilla myös muita resistenssimekanismeja Käytettävissä ehkä suonensisäiset lääkkeet: kolistiini, tigesykliini (Tygacil), amikasiini (Biklin) ->infektioita on vaikea hoitaa, kuolleisuus ja Onneksi vielä infektioiden harvinaisia kustannukset Suomessa. Muista suuremmat seulontanäytteet ulkomaan sairaalasiiroissa (MDRsVi, MRSAVi, VREVi)!
36 Ongelmamikrobien torjunta Tavanomaiset varotoimet kaikkien potilaiden kohdalla Kosketuseristys MRSA, VRE, CPE altistunut ja kantaja ESBL Jos inkontinentti, tuhriva, sekava, dementti, haavoissa ESBL Jos kyseessä riskiosasto (teho, hema) Jos epidemiatilanne Seulonta: altistuneet huonetoverit, epidemiatilanteet, sairaalasiirrot ulkomailta Mikrobilääkepolitiikka Riskitekijöiden hallinta kliinisten infektioiden estämiseksi Tarpeettomat veri- ja virtsakatetrit pois
37 Long-term impacts of antibiotic exposure on the human intestinal microbiota Jernberg et al. Microbiology 2010; 156: Klindamysiinihoidolla vaikutus Bacteroideksien lajisuhteisiin jopa 18 kuukauden ajan. Klindamysiinihoidolla vaikutus ampisilliiniresistenssin lisääntymiseen jopa 9kk ajan. Löfmark et al. JAC 2006; 58: Nyberg et al. Scand J Infect Dis, 2007; 39:
38
39 Mikrobilääkeresistenssi- kehityksen ehkäiseminen 1. Ehkäise infektioita Poista turhat katetrit Rokota 2. Diagnosoi ja hoida Poista märkäkertymät Kohdista hoito aiheuttajaan 3. Käytä mikrobilääkkeitä oikein Hoida infektiota, älä kolonisaatiota Oikea lääke, annos ja kesto Tunne mikrobilääkeprofylaksi 4. Estä mikrobien tarttuminen potilaasta toiseen Käsihygienia ja muut varotoimet
40 Lopuksi Hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan kannattaa panostaa Tartuntatien katkaisu Infektion synnyn ehkäisy Seuranta Mikrobilääkeresistenssi lisääntyy, mutta sitä voidaan torjua Hoida infektiota, älä kolonisaatiota Oikea lääke ja annos annostelu Tartuntatien katkaisu
Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta
Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta 17.9.2013 Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Hoitoon liittyvä infektio
LisätiedotSairaalainfektioiden taloudellinen merkitys
Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotClostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila
Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden
Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin infektioidentorjuntayksikkö Tartuntataudeista vastaava lääkäri Asko Järvinen Avohoidon epidemiologinen
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko
LisätiedotResistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?
Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö
LisätiedotClostridium difficile ja antibioottipolitiikka
Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
Lisätiedot4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT
4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotOdottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit
Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotVanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.
Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
Lisätiedot