MIELENTERVEYSONGELMAT JA TOISEUDEN KOKEMUKSET
|
|
- Päivi Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELENTERVEYSONGELMAT JA TOISEUDEN KOKEMUKSET Vilma Kaunisvaara ja Kaisu Peura Esitysrunko 1. Toiseuden määritelmä 2. Mielenterveys 3. Mielenterveysongelmat Neuroosit Masennus Syömishäiriöt Psykoosit Skitsofrenia Kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt 4. Diagnoosin merkitys 5. Toiseuden kokeminen mielenterveyspotilaana 6. Mielenterveyspalvelut 7. Kuntoutuminen ja narratiivinen kuntoutus 1
2 1. Toiseuden määritelmä Toinen (ihminen) suhteessa itseen Vieraus, poikkeavuus, eroavuus, muukalaisuus ja vastakohtaisuus ovat synonyymejä toiseudelle. Jäsentää suhdetta tutun ja vieraan tai normin ja poikkeuksen välillä Kuvaa valtasuhdetta Käytetty mm. etnisten, rodullisten ja sukupuolta koskevien erojen jäsentämiseen, mutta myös seksuaalisuuksien, luonnon, kulttuurin, korkea- ja populaarikulttuurin suhteita pohdittaessa Yhden eron tunnistaminen aktivoi muita eroja, jotka liittyvät siihen stereotyyppisinä käsityksinä (esim. turkkilainen arvaamaton pizzantekijä) Toiseus voi olla leima, joka voidaan lyödä mihin tahansa marginaaliseen, eksoottisten tai jollain tapaa syrjityksi tulleeseen asiaan/ilmiöön (Rastas, Huttunen, & Löytty, 2005) 2. Mielenterveys Ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta Ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät: yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit biologiset tekijät Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa. (THL, 2016) 2
3 3. Mielenterveysongelmat Tarkoitetaan yleensä ihmisen kyvyttömyyttä pitää yllä persoonallisuuden tasapainoa ilmenee mm. todellisuudentajun tai identiteetin muuttumisena. Ongelmia voivat aiheuttaa sisäiset syyt (kuten perinnöllinen alttius) tai ulkoiset seikat, kuten sairaus, onnettomuus, suru, stressi, työpaikan menetys ja muut vastoinkäymiset. Vakavuus, kesto ja oireet voivat vaihdella hyvin paljon (Terve Media Oy, 2014) Voidaan jakaa neurooseihin, persoonallisuushäiriöihin sekä psykooseihin Lääketieteellisesti häiriöluokkia on enemmän. (Gullman, Poutala, & Sunimento, ) Neuroosit Ahdistuneisuus, masentuneisuus, maanisuus ja pelokkuus ovat neuroosien yleisiä oireita. Neuroosinen henkilö tuntee olevansa psyykkisesti hyvin koossa ja on realistisessa suhteessa ulkomaailmaan. Mm. mieliala-, pelko-, ahdistuneisuus-, syömis-, uni- ja hillitsemishäiriöt kuuluvat neurooseihin. Masennus on vakavin mielialahäiriö (Gullman, M., Poutala, P. & Sunimento, K. 2010, s. 29) 3
4 Neuroosit: Masennus Moni-ilmeinen ja vaikeasti määriteltävä Masennus on kokemuksena kehollinen, tajunnallinen, situationaalinen Oireet sisältävät eripituisia ja erisisältöisiä tunnetiloja Pahimmillaan koko ihmisen olemassaoloa uhkaava ja värittävä tekijä- ihminen on vieraana omassa kehossaan (toiseuden kokeminen) Masennuksen syyt voidaan sairastuneiden mukaan jakaa kolmeen ryhmään: lapsuuteen pohjautuvat tekijät aikuisena koetut menetykset ja vastoinkäymiset työssä uupuminen (Kangas, 1999, Romakkaniemen 2011 mukaan) Sairauden kestoa on vaikea ennakoida ja diagnoosi koetaan usein leimaavana. Sairauden mukanaan tuomia lieveilmiöitä ovat esim. taloudellinen niukkuus, ihmissuhdeongelmat ja yksinäisyys (Romakkaniemi, 2011) Neuroosit: Syömishäiriöt Määritelmä: poikkeavaa syömis- ja liikuntakäyttäytymistä sekä kehonkuvan ja sosiaalisen elämän häiriöitä Sairauteen liittyy laajaa toimintakyvyn heikentymistä Oireet usein psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä, nousevat usein arkielämää hallitseviksi ja rajoittaviksi Alkamisvaihe: laihdutus. Tyytyväisyys tuloksiin ja itsetunnon kasvaminen. Kärsimysvaihe: rajoittunut elämä. Muutosprosessi: parhaimmillaan paraneminen (Makkonen, 2014) Sairastumisen syitä: Perheen sisäiset ongelmat Kyvyttömyys kontrolloida ristiriitoja Kadonnut elämänhallinta Yhteiskunnallinen kauneusihanne Ympäristön asettama paine Traumaattiset kokemukset (Savukoski, 2009) 4
5 Syömishäiriöt Anoreksia nervosa: laihuushäiriö, mikä johtaa itse aiheutettuun nälkiintymistilaan, liialliseen liikuntaan ja paastoamiseen Voi liittyä riskikäyttäytymistä esim. itsetuhoisuutta viiltelyä ja itsemurhayrityksiä Voimakkaita mielialanvaihteluita voi esiintyä Todellisuuden tajun katoaminen Bulimia nervosa: ahmimishäiriö, missä menetetään hallinta omaan syömiseen Ahmimisen jälkeen yritetään estää lihominen: oksennus, paastoaminen, laksatiivien käyttö Psyykkisiä oireita: ahdistuneisuus. itseinho, masennus Lihavan ahmimishäiriö BED: ahmimisen jälkeen ei tyhjentäytymisrituaalia -> johtaa usein vaikeaan lihavuuteen Ortorexia: pakonomainen tarve syödä ja elää mahdollisimman terveellisesti -> alkaa hallita elämää ja ruokavaliota rajoitetaan yhä tiukemmaksi (Makkonen, 2014) Psykoosit Tyypillistä minä-kokemuksen pirstoutuminen sekä todellisuudentajun hämärtyminen Ilmenee ajattelun ja tunteiden pahoina vääristyminä ja harha-aistimuksina Skitsofrenia ja vakava kaksisuuntainen mielialahäiriö (Gullman, Poutala, & Sunimento, 2010) 5
6 Psykoosit: Skitsofrenia Vakava psyykkinen sairaus Ominaista ajatusten hajanaisuus, tunneilmaisun niukkuus ja käyttäytymisen outous Skitsofreenikot tulkitsevat havainnot väärin Positiiviset eli psykoottiset oireet: epätavallinen ajattelu tai käyttäytyminen, ulkopuoliset kiinnittävät huomiota. Negatiiviset oireet: huomaamattomat, heikentävät tunne-ilmaisua ja toimintakykyä (MTKL Mielenterveyden keskusliitto) Psykoosit: Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mieliala vaihtelee syvästä masennuksesta (depressiosta) yliaktiiviseen, kiihtyneeseen käytökseen eli maniaan. Voi liittyä myös näkö- ja kuuloharhoja tai erilaisia harhaluuloja Masennuksen ja manian jaksot kestävät useimmilla 3-6 kk, välillä voi myös olla stabiili, oireeton jakso Joillakin voi esiintyä vain yksi sairausjakso koko elämänsä aikana. (MTKL Mielenterveyden keskusliitto) 6
7 Persoonallisuushäiriöt Erityyppisiä häiriöitä persoonallisuuden kehityksessä Vaativat kehittyäkseen sekä parantuakseen pitkän ajan Esimerkkejä persoonallisuushäiriöistä: epävakaa, narsistinen, paranoidinen ja epäsosiaalinen persoonallisuus (Gullman, Poutala, & Sunimento, 2010) 4. Diagnoosin merkitys Ulkoapäin tulevan määrityksen ääripää; ihmisen kategorisoiminen virallisesti johonkin ryhmään kuuluvaksi positiivisia ja negatiivisia merkityksiä (Kulmala, 2006) Diagnoosin saaminen on useimmiten potilaalle helpottavaa: Omalle pahalle ololle saadaan nimi Diagnoosi on vertaistuen tärkeä kulmakivi kuntoutusryhmässä (Appelqvist-Schmidlechner & Wessman, 2014) Diagnoosi voi olla omaan kokemusmaailmaan sopimaton ja vieras (Romakkaniemi, 2011) 7
8 5. Toiseuden kokeminen mielenterveyspotilaana Toiseuden tuntemisella voi olla sekä positiivinen että negatiivinen merkitys Leimautuminen ja häpeän tunne Positiivinen vaikutus avun saamiseen, hoitoon pääsemiseen ja parantumiseen Ristiriitaisuuksia toiseudesta: hoitoon pääsy, mutta sama kohtelu kuin muille koulussa, ei haluta erottautua joukosta, tyypillistä nuorille (Appelqvist-Schmidlechner, & Wessman, 2014) 6. Mielenterveyspalvelut Palveluita tarjoavat kunnat, kuntayhtymät, valtio kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori Niihin sisältyvät perus- ja erikoishoitotasoiset avo- ja laitoshoitopalvelut, erilaiset tuki-ja neuvontapalvelut, kriisipalvelut, psykososiaalisetsekä kuntoutuspalvelut Hoitotapoja ovat lääkehoito, keskustelukäynnit, toiminnallisia menetelmiä, ryhmä- ja yhteisöhoitomuotoja, yksilö-, pari-, perhe- ja verkostokeskeisiä toimintamalleja Eri terapiasuuntauksien suhde menneeseen, nykyisyyteen sekä tulevaan vaihtelee, samoin suhde kyvyttömyyteen ja voimavarakeskeisyyteen (Romakkaniemi, 2011) 8
9 7. Kuntoutus ja narratiivinen kuntoutus Mielenterveysongelmia selittäviä tekijöitä haetaan usein itsestä ja omasta toiminnasta, mikä johtaa omanarvon tunteen rapautumiseen, häpeään tunteeseen, vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista ja rooleista Kuntoutumiseen liittyy myös toipumista sairauden aiheuttamista muista seurauksista, kuten syrjinnästä, mahdollisuuksien kaventumisesta, itsemääräämisen puutteesta sekä työttömyydestä. Kuntoutumisessa keskeisiä ulottuvuuksia ovat sairauden syy, kesto, tunnusmerkit ja seuraukset Näiden perusteella ihminen arvioi, miten sairauden kanssa on mahdollista selviytyä ja millaisia tavoitteita asettaa Arvioimiseen vaikuttavat keholliset kokemukset, sairauksien herättämät emotionaaliset reaktiot sekä kulttuurin tieto sairauksista (Romakkaniemi 2011) Narratiivinen kuntoutus Narratiivisuus Narratiivinen terapia: lähtökohtana ihmisen kertomus Kuntoutumisessa tarina = tapahtumakulku, kuntoutumisen etenemistä ajallisesti Millä tavoin ihminen kertoo kuntoutuksestaan Kokemuksellisuus sekä muutos keskeistä kertomuksessa Kokemusten konstruoimista ja jäsentämistä kertomuksen avulla Kertomusten eläminen viittaa elämän tavoitteellisuuteen ja ymmärtämiseen koko elämän kattavana kertomuksena Keskeistä ihmisten asioille ja kokemuksille antamat merkitykset Vuorovaikutuksellinen tapahtuma, jossa työntekijä ja asiakas kumppaneita Terapeutti ei asetu asiantuntijaksi ihmisen elämään Korostaa ettei ole oikeita tai vääriä tapoja suhtautua asioihin, on erilaisia näkökulmia jotka ovat yhtä lailla tosia ja mahdollisia Dan P. McAdams ja Lisa Janis korostavat että narratiivisen terapian tarkoitus on vapauttaa ihmiset vallitsevista ja kulttuurisesti dominoivista tarinoista (Romakkaniemi, 2011) 9
10 Pekka-peli Keneen hahmoista tarina sopii? Miksi? Mielenterveysongelmat ja toiseuden kokeminen koulussa? Miten opettajana voimme ottaa tämän huomioon? 10
11 Lähteet Appelqvist-Schmidlechner, K. & Wessman, J Straight from Transylvania nuorten mielenterveyskuntoutujien toiseuden kokemuksia. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot vuosikirja Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Gullman, M., Poutala, P. & Sunimento, K Oppimisvaikeuksista vapaaksi tukea rikosseuraamusalan asiakkaille. Kriminaalihuollon tukisäätiö. Espoo. Portti vapauteen sivusto; Luettu Luettu Kulmala, A Kerrottuja kokemuksia leimatusta identiteetistä ja toiseudesta. Tampere: Tampere University Press. Makkonen, M Lievästi alipainoinen läski" : diskurssianalyyttinen tutkimus laihdutus- ja syömishäiriöpuheesta pro ana-blogeissa. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Pro gradu tutkielma. Mielenterveyden keskusliitto. Luettu Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. 2005, Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Romakkaniemi, M Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 78. Savukoski, M Vapaaksi anoreksian kahleista. Narratiivinen tutkimus selviytymispoluista. Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 142. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Luettu Terve Media Oy, Luettu KIITOS! 11
Mielenterveysongelmat ja toiseuden kokemukset
Mielenterveysongelmat ja toiseuden kokemukset Hertta Lempessalmi, Tiia Mälkiä ja Nea-Leena Vihreäsaari Erityispedagogiikka Sitte tuli vähän sellanen tunne, että ne vähätteli kaikkea. Sitte ku mää aloin
LisätiedotKokemukset huostaanotosta ja lastensuojelun piirissä elämisestä
Kokemukset huostaanotosta ja lastensuojelun piirissä elämisestä Johdanto 1. Taustaa 2. Kokemuksia huostaanotosta 3. Toiseuden kokeminen 4. Osallisuus ja positiivinen toimijuus 1. Taustaa Lastensuojelun
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMasennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?
Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat
LisätiedotMielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy
Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotSuunterveyden huomioiminen OPY-työssä
Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotMonta tapaa tuotteistaa luontoliikunta
Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Roosa Ritvanen, Emma Tuomola ja Nelli Sirkemaa Kuinka lapset erottavat köyhät rikkaista? Materiaaliset tekijät Tavaroiden määrä, käytössä oleva raha, vaatetus jne. Ulkoinen olemus
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotNuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa
Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Espoon Valtuustosali Laura Suomalainen, LT nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Apulaisylilääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotTEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ
TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotTERAPIAT SUREVAN TUKENA
TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistäminen keskeinen kestävyystavoite HVYINVOIPA-hankeen loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Helmi Risku-Norja, MTT Taloustutkimus NELJÄ YDINVIESTIÄ 1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen on kestävyystavoitteiden
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
Lisätiedotymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja Arvioija: Paikka ja aika: AMMATTITAITOVAATIMUS
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotHullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille
Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotTerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.
TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus
LisätiedotElämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1
Elämänlaatu Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Elämänlaadun määritelmiä Keskeistä kaikissa elämänlaadun määritelmissä on inhimillisen, subjektiivisen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotKOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki
KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT
2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLapin väestökysely: Muonion tuloksia. 4.5.2015 Hätönen & Nordling 1
Lapin väestökysely: Muonion tuloksia 4.5.2015 Hätönen & Nordling 1 Tutkimuksen tekijät Tutkimusryhmä Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö, THL Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija, THL Mikko Häikiö,
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotMitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat
LisätiedotLähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu
Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu 24.10.2016 Aikataulu ja sisältö Ma 24.10 klo 12:30-15:45 (4h) Päihdeongelma, ongelman tunnistaminen, puuttuminen Ke 26.10 klo 12:30-15:45
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotTietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotVauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,
LisätiedotHAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI)
HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: 1 Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ
SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotDiabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen
Diabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen Diabeteshoitajapäivät 16.4.2015 Tuula-Maria Rintala, TtT, lehtori, TAMK Taustaa Diabeteksen hoidossa keskeistä omahoito, johon vaikuttavat monet tekijät Valtaosa
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotKuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?
Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotJohtaja terapeutin sohvalla Lisää tunneälyä organisaatioon
Johtaja terapeutin sohvalla Lisää tunneälyä organisaatioon Esipuhe 1 Johdanto: Kliininen tarkastelutapa Piilotajunnan ansiot esiin Psykoanalyyttisten teorioiden ja menetelmien käyttö Psykoanalyyttisen
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja Sukunimi
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin
LisätiedotTietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotKummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa
Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien
LisätiedotTunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?
Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut
LisätiedotHevosen uusi rooli. Nora Schuurman Itä-Suomen yliopisto, 10.10.2014
Hevosen uusi rooli Nora Schuurman Itä-Suomen yliopisto, 10.10.2014 Hevosen uusi rooli Hevosen uusi rooli Eläimiin suhtautuminen Hevosen inhimillistäminen Empatia Hevonen subjektina ja toimijana Kommunikaatio
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotLataa Kehon ehtymättömät voimavarat - Boris Aranovich. Lataa
Lataa Kehon ehtymättömät voimavarat - Boris Aranovich Lataa Kirjailija: Boris Aranovich ISBN: 9789525572742 Sivumäärä: 92 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.84 Mb Onko akussasi vielä virtaa, vai kaipaatko
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Lisätiedot