avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland

Transkriptio

1 avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland

2 Päätuomarin rooli ja tehtävät Pekka Matikainen, Taitaja-päällikkö, Skills Finland ry Sisältö Tapahtuman tavoitteet Kilpailun säännöt Päätuomarin avaintaidot Elämyksellisyys Valmistautuminen Muiden puheenvuorojen teemat: CIS, päätuomarin rooli, jury, vastalauseet, esimerkkejä

3 tavoitteet

4 Ammattitaitokilpailut, ammattiosaamisen näyteikkuna Ammattikoulutus, ammattiosaaminen ja ammatit esille Uudistukset näkyviksi Vetovoimaa ammatilliseen koulutukseen

5 Ammattitaitokilpailut ja niihin valmistautuminen/valmentautuminen = tuotekehitystiimi, ammatillisen koulutuksen kehittäjä Ideana uuden kehittäminen, tuotteistaminen/mallintaminen ja hyödyntäminen kaikessa ammattikoulutuksessa

6 Ammattitaitokilpailut ja niihin valmistautuminen - kaikille mahdollisuus yrittää ja näyttää parhaansa

7 Ammattitaitokilpailut ja niihin valmistautuminen = opettaja liekeissä

8 Oppilaitoksen näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta mahdollistaa opettajan ammatillisen kehityksen tukemisen kasvattaa henkilöstön osaamista ja motivaatiota hyödyttää koko henkilöstöä, koska osallistuvat opettajat jakavat osaamistaan kollegoilleen parantaa oppilaitoksen vetovoimaa ja imagoa antaa mahdollisuuden vertailla opetuksen tasoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti kehittää opetuksen laatua edistää kansainvälistä yhteistyötä ja koulutusviennin mahdollisuuksia luo uusia opetusmenetelmiä. Oppilaitos voi osallistua valmennukseen antamalla opettajille mahdollisuuden toimia valmennusjärjestelmässä lajipäällikköinä, ekspertteinä ja valmentajina. Skills Finland tekee oppilaitoksen kanssa huippuvalmennusyksikkö-sopimuksen.

9 Opettajan näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta tarjoaa mahdollisuuden päivittää omaa ammatti- ja pedagogista osaamista mahdollistaa opettajan yksilöllisen urapolun tuo opetukseen uusia ideoita, sisältöjä ja menetelmiä sekä antaa välineitä opetuksen yksilöllistämiseen kartuttaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka avartavat näkemyksiä ja tuovat työhön vaihtelua, uutta motivaatiota ja innostusta antaa mahdollisuuden jakaa osaamista oman ammattialan ja oppilaitoksen sisällä auttaa seuraamaan oman alan kehitystä. Opettaja voi toimia valmennusringissä lajipäällikkönä, valmentajana tai eksperttinä.

10 Opiskelijan näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta kannustaa kehittämään monipuolisesti omia tietoja ja taitoja mahdollistaa yksilöllisen opintopolun kasvattaa ammattiylpeyttä on mahdollisuus verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti parantaa valmistuneiden sijoittumista työelämään mahdollistaa vastavuoroisen oppimisen opettajan ja opiskelijan välillä sekä valmentajana tai mentorina toimimisen antaa mahdollisuuden oppia alan huippunimiltä. Ammattitaitovalmennus on tarkoitettu jokaiselle opiskelijalle, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan. Valmennukseen voi osallistua riippumatta siitä, onko erityistä tukea tarvitseva, erityislahjakas tai molempia. Ammattitaitovalmennuksen voi valita osana tutkintoon johtavaa koulutusta, ja valmennus tapahtuu oppilaitoksissa yksilöllisiä opinpolkuja seuraamalla. Nuoren päämääränä voi olla oman osaamisen kehittäminen itsessään, tai hän voi halutessaan tähdätä ammattitaitokilpailuihin.

11 Yrityksen näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta on väline oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen luo alan opiskelijoille mielikuvaa yrityksestä potentiaalisena työnantajana ja yhteistyökumppanina on keino erottautua kilpailevista yrityksistä positiivisen näkyvyyden avulla luo uusia toimintatapoja mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen mahdollistaa sen, että valmistuvien opiskelijoiden taidot vastaavat työelämän tarpeita. Yritys voi osallistua ammattitaitovalmennukseen monella tavalla kuten ottamalla valmentautuvan töihin tai työssäoppimaan tai tarjoamalla omaa työntekijäänsä valmennettavaksi tai valmentajaksi. Yritys voi tukea valmennusta myös lahjoittamalla valmennukseen tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja, tarjoamalla lyhytaikaista koulutusta, antamalla materiaaleja valmennus- ja kilpailukäyttöön tai tukemalla valmennusta rahallisesti. Yritys voi myös lähettää työntekijänsä tuomariksi ammattitaitokilpailuun.

12 Yhteiskunnan näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta kehittää ammattikoulutusta parantaa ammattikoulutuksen ja -osaamisen laatua varmistaa osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta ja parantaa sitä kautta Suomen kilpailukykyä vahvistaa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä edistää kansainvälisyyttä ruokkii yrittäjyyttä ja innovaatioita

13 kilpailun säännöt

14 Säännöt, hyväksytty Lukekaa säännöt hyvin! Haulla päätuomari 20 osumaa.

15 Taitaja-kilpailun säännöt 2.3 Kilpailussa käytettävä kieli Kilpailun pääkieli on suomi, toisena kielenä on ruotsi. Kilpailulajien laji- ja tehtävä- kuvausten tulee olla luettavissa molemmilla kielillä. Mikäli lajissa on kilpailija, jonka äidinkielenä on ruotsi, myös lajin ohjeet, arvioinnit ja tiedotteet toimitetaan ruotsiksi. Mikäli kilpailija tarvitsee kilpailusuoritusten aikana tulkkia, tulee siitä sopia semifinaalissa semifinaalin kilpailujohtajan ja finaalissa lajin päätuomarin kanssa.

16 Taitaja-kilpailun säännöt 4.6 Kilpailutehtävät Finaalin kilpailutehtävä, sen arviointi ja tehtävän laajuus tulee tarkistuttaa ennen finaalia Skills Finland ry:n nimeämällä lajin päätuomarilla. Kilpailutehtävät tulee koota kilpailujärjestäjän toimesta ja toimittaa Skills Finland ry:lle tehtäväpankkia varten. Kilpailutehtäviin liittyvien mahdollisten ennakkotietojen suhteen tulee kaikkien kilpailijoiden olla samassa asemassa.

17 Taitaja-kilpailun säännöt 5.5 Päätuomari ja tuomaristo Skills Finland ry asettaa lajin päätuomarin lajiohjausryhmän esityksestä ensimmäisen lajiohjausryhmäpäivän jälkeen. Lajin päätuomarin tulee olla ohjausryhmän jäsen. Kilpailujärjestäjä asettaa kilpailulajille muut tuomarit lajiohjausryhmän esityksestä viimeistään toisen lajiohjausryhmäpäivän jälkeen. Tuomaristo koostuu opettajista ja työelämän edustajista. Tuomariston valinnalla tulee varmistaa, että arviointi on asiallista, tasapuolista ja oikeudenmukaista. Tuomareiden tulee olla ammatillisesti kokeneita, päteviä ja alallaan tunnustettuja ammattilaisia. Lajin päätuomarilla tulee olla aikaisempaa kilpailu- ja arviointikokemusta Taitaja-kilpailussa. Lajin päätuomari johtaa lajin finaalikilpailua. Tuomareiden määrä riippuu lajista ja kilpailijamäärästä. Osa tuomareista voi olla ulkomaalaisia. Lajin päätuomarin tulee perehdyttää tuomarit Taitaja-kilpailun sääntöihin, periaatteisiin ja erityisesti lajin arviointiin sekä pistelaskujärjestelmään. Kilpailujohtaja varmistaa, että kaikkien lajien tuomareilla on riittävät tiedot tuomaritehtävän suorittamiseksi. Tuomariston on oltava kilpailupaikalla kilpailun päättymisen jälkeen, kunnes lajin viralliset tulokset on vahvistettu.

18 Taitaja-kilpailun säännöt 5.6 Lajivastaava ja varavastaava Lajivastaava vastaa finaalissa lajin teknisestä toteutuksesta, lajin käytännön järjestelyistä ja kilpailutehtävien tuottamisesta sekä perehdyttää tuomarit tehtäväänsä yhdessä lajin päätuomarin kanssa.

19 Taitaja-kilpailun säännöt 5.7 Lajiohjausryhmä Lajiohjausryhmän suositeltava kokoonpano: 1. Lajivastaava 2. edellisen Taitaja-kilpailun kyseessä olevan lajin lajivastaava 3. seuraavan Taitaja-kilpailun kyseessä olevan lajin lajivastaava 4. lajin päätuomari 5. lajin kansainvälisen kilpailuvalmennuksen lajipäällikkö 6. lajin kansainvälisten kilpailujen ekspertti 7. työnantajien/työnantajaliiton edustaja 8. työntekijöiden edustaja 9. yritysedustaja 10. Opetushallituksen edustaja.

20 Taitaja-kilpailun säännöt 5.10 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja voi lajin päätuomarin luvalla tulla lajialueelle ja hänellä on oikeus käyttää samoja tiloja kuin kilpailijat.

21 Taitaja-kilpailun säännöt 6.4 Lajiaikataulu Lajivastaava vastaa yhdessä päätuomarin kanssa lajikohtaisista aikatauluista. Päivittäisen työkuorman tulee olla tasainen ja kilpailualueella tulee olla toimintaa virallisen kilpailuajan päättymiseen asti.

22 Taitaja-kilpailun säännöt 6.5 Arviointi Finaalin kilpailutehtävä, sen arviointi ja tehtävän laajuus tulee tarkistuttaa ennen finaalia Skills Finland ry:n nimeämällä lajin päätuomarilla. Arviointi ja arvioinnin perusteet tulee olla julkaistavissa yksittäisen arviointikohteen tarkkuudella ja ne tulee kysyttäessä näyttää arvioinnin kohteena olleelle kilpailijalle tai hänen edustajalleen

23 Taitaja-kilpailun säännöt 6.7 Vastalausemenettely Vastalauseen jättöaika Vastalause tulee tehdä päiväkohtaisesti. Vastalause jätetään viimeistään 1 tunti ennen seuraavan kilpailupäivän alkua. Viimeistä kilpailupäivää koskeva vastalause tulee toimittaa päätuomarille 30 minuutin kuluessa arvioinnin julkistamisesta kilpailun virallisella ilmoitustaululla.

24 Taitaja-kilpailun säännöt 6.7 Vastalausemenettely Vastalauseen käsittely Lajin päätuomari vastaa vastalauseen käsittelystä lajissa. Päätuomarin tulee antaa vastaus sinä päivänä, jolloin se on jätetty, kello 10:30 mennessä. Viimeisenä kilpailupäivänä, jos vastalause koskee viimeisen päivän arviointia tai kilpailujärjestelyjä, tulee vastalause käsitellä välittömästi sen saavuttua päätuomarille. Mikäli tuomariston ratkaisu ei tyydytä vastalauseen tekijöitä, siirretään vastalauseen käsittely kilpailun jurylle. Vastalause toimitetaan lajin päätuomarille, joka kirjaa vastalauseen saapumisajan ja toimittaa välittömästi kopion vastalauseesta kilpailutoimistoon.

25 Taitaja-kilpailun säännöt Vastalause toimitetaan lajin päätuomarille, joka kirjaa vastalauseen saapumisajan ja toimittaa välittömästi kopion vastalauseesta kilpailutoimistoon. Ensimmäisen (10.5.) ja toisen (11.5.) kilpailupäivän vastalauseet on jätettävä kyseisestä kilpailupäivästä seuraavan kilpailupäivän kyseisen kilpailijan lounastauon loppuun mennessä, mikäli lajin tulokset ovat olleet saatavilla viimeistään kyseisen kilpailijan lounastauon alettua. Muussa tapauksessa vastalauseaika siirtyy vuorokaudella. Vastalauseen saa ja on toivottavaa jättää heti kun mahdollista. Kolmannen kilpailupäivän (12.5.) ja lopullisten tulosten vastalause on jätettävä viim klo 14:45.

26 päätuomarin avaintaidot

27 Päätuomarin avaintaidot kilpailun sääntöjen tunteminen kilpailutoiminnan tavoitteiden tunteminen lajin toteutuksen ymmärtäminen ja lajin kehittäminen lajin järjestämisprosessin ymmärtäminen ammatin ja siihen vaadittavan osaamisen ymmärtäminen tehtävän ja arvioinnin tunteminen lajin historian tunteminen ja suhteet lajin toimijoihin ihmisten innostaminen ja johtaminen oma innostuneisuus ja motivaatio

28 ja kaikkein vaikein (ja tärkein) on ihminen

29 Päätuomarin avaintaidot Kuinka reagoin? Miten annan palautetta? Millaisia rooleja minun tulee omaksua? Miksi annan palautetta? (arvioin, selkiytän, määrittelen, kehitän, kannustan, edistän, kevennän, lohdutan) Miten annan palautetta sanallisesti ja sanattomasti? (sanat, katseet, ilmeet, eleet, liikkeet, asennot) Kenen kanssa ja missä roolissa toimin? (puoliso, vanhempi, johtaja, opettaja, kollega, ohjaaja, kannustaja, kaveri, lohduttaja, lajivastaava) Missä ympäristössä viestin? (oppitunti, työpaja, kilpailu, puhelin, sähköposti, skype)

30 Talon rakentaminen sääntömuutokset

31 ALUSTAVAT sääntömuutokset, astuvat voimaan aikaisintaan Taitaja2017-kilpailussa Taitaja päätuomarin roolia vahvistetaan ikärajaa nostetaan 21 vuoteen AMK- ja lukio-opiskelijoiden osallistuminen mahdollistetaan 3-5 lajissa osallistumisoikeus samassa lajissa vain kahteen Taitajaan pysyvät lajit poistuvat, lajit määrittyvät pääasiassa suosittuuden perusteella, kilpailujärjestäjällä ja Skillsillä mahdollisuus nostaa järjestettävien lajien joukkoon joitakin alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeitä lajeja Taitaja9 osallistumisoikeus luokkalaisille joukkueen jäsenet voivat olla eri luokilta osallistujamäärän paisumisen takia alueet tulevat järjestämään peruskoulukarsintoja, etteivät paikalliskilpailut paisu liian suuriksi

32 elämyksellisyys

33 Elämyspedagogiikka ( Elämyspedagogisessa toiminnassa korostetaan henkilökohtaisia kasvuprosesseja, mutta nähdään myös, että oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa elämyksiä ja haasteita kohdatessa. Elämyspedagogisen toiminnan kolme keskeistä käsitettä ovat pää, sydän ja käsi. Näitä kolmea osa-aluetta tulee elämyspedagogisessa toiminnassa hyödyntää ja ne luovat elämyspedagogisen toiminnan perustan: pää = luodaan puitteet sellaiselle toiminnalle, jossa ihmiset joutuvat käyttämään kognitiivisia taitojaan sydän = tunnetta, kokemusta ja arvoja käsi = toimintaa, jonka kautta edelliset mahdollistuvat.

34 Elämyskolmio-malli ( Elämyksen aikana koettu ja opittu voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Elämys on aina henkilökohtainen; ihminen määrittää itse oman elämyskokemuksensa. Elämyksiä ei siten voida takuuvarmasti tuottaa. On kuitenkin mahdollista luoda puitteet, joissa elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO on kehittänyt Elämyskolmio-mallin, jonka avulla voidaan edistää tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä. Mallin mukaan elämyksellisessä tuotteessa on seuraavat kuusi elementtiä: yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutuksellisuus.

35

36 Toiminta ja tavoite Toimenpiteet Muutosta emme itsessään kilpailuilla tai valmennuksella voi saada aikaan, mutta voimme edesauttaa sitä oikeilla toimenpiteillä. Näitä ovat: oikean informaation saatavuus ennen kaikkea tapahtumassa, mutta myös ennen sitä ja sen jälkeen tapahtuman kokonaisvaltainen laatu ja hyvä palvelu tarinan vahvistaminen (menetystarinat, esikuvat) vuorovaikutuksellisuus, joka mahdollistaa tekemisen ja kokeilemisen eri lajeissa. Vuorovaikutteisuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota ja sitä tulee vieläkin vahvistaa. Tavoitteena on, että jokaisessa lajissa on informaation lisäksi mahdollisuus kokeilla ammattialaan olennaisesti liittyvät tehtäviä. Tavoite Tavoitteena on elämyksellinen tapahtuma tai toiminta, joka tarjoaa kävijälle mahdollisuuden muutokseen (pää, sydän ja käsi).

37 kilpailuun valmistautuminen

38 Ennen ja jälkeen kilpailun Taitaja 25 vuotta tietoa, taitoa ja tahtoa Taitaja-semifinaalien parhaat käytännöt Taitajasta yrittäjäksi Taitaja kilpailunjärjestäjäopas Taitaja9 kilpailunjärjestäjäopas Taitaja- TaitajaPLUS- ja Taitaja9-säännöt KILTA-valmennushankkeen vaikuttavuusarviointi Huippuvalmennuksen opas Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä Matkalla huipulle - Huippuvalmennuksen työkalut Henkisen valmentautumisen työkirja Tutustu tehtäväpankissa lajin aikaisempiin tehtäviin Anna palautetta hyödynnä - kehitä omaa ja toisten toimintaa Tunne tehtäväsi ole hereillä ja valmistaudu ajoissa. Näiden lisäksi tutustukaa lajikuvaukseen ja ennakkotehtävään.

39 avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland