SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari

Transkriptio

1 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari

2 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin kilpailu- ja valmennustoiminnan merkitykseen Kehittääkö kilpailu- ja valmennustoiminta ammatillisen koulutuksen laatua ja mitä kautta tämä vaikutus ilmenee? Millaisia hyötyjä yritykset hakevat kilpailu- ja valmennustoimintaan osallistumisesta? Tilanteessa, jossa huippuvalmennusjärjestelmän hankerahoitus ei ole varmaa ja koulutukseen kohdistuvat säästöt uhkaavat oppilaitosten osallistumista, on tarve selvittää toiminnan merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia

3 ARVIOINNIN TOTEUTUS Kysymyksenasettelun tarkentaminen, ohjausryhmän haastattelut ja vaikutuslogiikan laatiminen Vuonna 2014 toimintaan osallistuneiden lajipäälliköiden, valmentajien ja eksperttien kuuleminen Sähköinen kysely 49/126 vastausta 20 täydentävää haastattelua Arvioinnissa ei keskitytä itse valmennusjärjestelmään tai Kilta-hankkeen yksittäisiin tavoitteisiin, vaan järjestelmän rooliin laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa Yhteensä noin 50 % toimijoista 12 vuonna 2014 toimintaan osallistuneen oppilaitoksen rehtoreiden kuuleminen (kysely ja haastattelut) sekä muutamien rehtoreiden haastattelut, joiden oppilaitokset eivät ole osallistuneet toimintaan Lajipäälliköiden vuosina keräämän yrityshaastatteluaineiston taulukointi ja läpikäynti (170 haastattelulomaketta) Arvioinnissa kiinnitetään laajemmin huomiota kilpailu- ja valmennustoiminnan eri tasoihin, ei vain huippuvalmennukseen

4

5 TARKENTAVIA KYSYMYKSIÄ Mikä motivoi opettajia osallistumaan toimintaan? Kehittääkö toimintaan osallistuminen opettajien osaamista? Näkyykö opettajien kehittynyt osaaminen laajemmin oppilaitoksen toiminnassa? Millaisia erilaisia hyötyjä yritykset tavoittelevat toimintaan osallistumisella ja miten nämä hyödyt ovat realisoituneet? Millaisia asioita oppilaitokset tavoittelevat panostamalla kilpailu- ja valmennustoimintaan? Miten kilpailu- ja valmennustoiminnan vaikuttavuutta voidaan kehittää?

6 LÄHTÖKOHTANA KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINNAN YLEINEN MERKITYS

7 Kilpailu- ja valmennustoiminta on vakiintunut osa suomalaista ammattikoulutusjärjestelmää Yksi tapa kehittää ammattikoulutuksen työelämävastaavuutta Taitaja-kilpailut 25-vuotta Toiminnan nähdään vaikuttaneen positiivisesti ammatillisen koulutuksen imagoon Valmennusjärjestelmään liittyvään hankekehittämiseen on panostettu pitkään Toiminnalla tavoitellaan monia erilaisia asioita: Opettajien ja opiskelijoiden osaamisen kehittyminen Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys Haastatteluiden yleissävy oli hyvin positiivinen. Toiminnan nähdään olevan osa ammatillista koulutusta Yritysyhteistyön kehittämisen väline Mahdollisuus ammatillisen koulutuksen tason kansalliseen ja kansainväliseen vertailuun Mahdollisuus kehittää ammatillisen koulutuksen imagoa

8 MITEN HYVIN VALMENNUSTOIMINTA MIELESTÄSI EDISTÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ SEURAAVIA TAVOITTEITA? (1 = EI EDISTÄ OLLENKAAN 4 = EDISTÄÄ ERITTÄIN HYVIN) LAJIPÄÄLLIKÖT JA VALMENTAJAT, VASTAUSTEN KESKIARVO (49 VASTAUSTA) Valmennukseen osallistuvien henkilöiden ammattitaidon kehittyminen 3,6 Ammattikoulutuksen imagon kehittyminen 3,6 Valmentajien/opettajien oman osaamisen kehittyminen 3,5 Ammattikoulutuksen laadun kehittyminen 3,4 Uudenlaisten opetusmenetelmien leviäminen ammatilliseen koulutukseen 3,1 PK-yritysten kilpailukyvyn kehittyminen 2,7 1 1,5 2 2,5 3 3, % vastaajista ei osannut arvioida kysymystä

9 OPETTAJIEN OSALLISTUMINEN KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINTAAN

10 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittymisen kannalta keskeistä on se, miten laajasti opettajat osallistuvat kilpailu- ja valmennustoimintaan Kilta-hankkeeseen on vuonna 2014 osallistunut noin 20 oppilaitosta, joiden aktiivisuudessa on selkeitä eroja Osallistuminen oppilaitosten sisällä on vahvasti alakohtaista ja riippuvaista aktiivisesta henkilökunnasta Osallistumista tukee tietyille aloille muodostuva kulttuuri. Osallistumisen positiivisten vaikutusten ei kuitenkaan nähdä leviävän oppilaitosten sisällä muille aloille

11 Opettajat eivät osallistu toimintaan taloudellisen hyödyn motivoimana! Toiminta piristää normaalia arkea auttaa jaksamaan Mahdollisuus tarjota haasteita edistyneemmille opiskelijoille Onnistumisen tunne ja mahdollisuus tukea kilpailijoita Näkee mitä muut tekevät kansallisesti ja kansainvälisesti Mahdollisuus tukea omaa alaa olla uusien asioiden kanssa tekemisessä Oma ammatillinen kehitys tulee turvattua Oman alan tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Erittäin hyvä ammatillisen koulutuksen kehittämisen väline muita keinoja on vähän Tehtäviä voi käyttää suoraan opetukseen Saa toteuttaa itseään

12 Oppilaitosten johdon näkökulmasta avain osallistumiseen on motivoitunut henkilökunta Oppilaitokset tukevat toimintaa osoittamalla siihen osallistuville opettajille resursseja Resursointi tuskin kasvaa lähitulevaisuudessa (säästöt ja muut kehittämiskohteet) Oppilaitosten johto nosti haastatteluissa esiin kysymyksen siitä, miten paljon toiminta voi tulevaisuudessa ylipäänsä kasvaa? Taitaja-kilpailuita voidaan järjestää vain isommissa kaupungeissa Kansainväliseen toimintaan ei voi luontevasti osallistua kovin suurta joukkoa Millaisin keinoin toiminnan volyymia on mahdollista kasvattaa?

13 OPETTAJIEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN

14 Valtaosa vastaajista kuvasi toimintaan osallistumisen kehittäneen heidän ammatillista osaamistaan Substanssiosaamisen ja ammatti-identiteetin vahvistuminen; tukee oman alan kehityksen seurantaa Opetuksen uudet sisällöt, materiaalit, menetelmät sekä opetuksen eriyttäminen Lahjakkuuksien tunnistaminen, kansainvälisten ja kansallisten Kansalliset ja kansainväliset verkostot avartavat ja motivoivat Oppilaitosten johto kokee, että opettajien osaamisen kehittyminen on toiminnan merkittävin hyöty Toimintaan osallistuvat opettajat ovat innokkaita ja motivoituneita ja osallistuvat aktiivisesti muuhunkin kehittämistyöhön Tärkeää on myös päästä vertaamaan oman oppilaitoksen toimintaa muihin organisaatioihin

15 OTA KANTAA SEURAAVIIN VÄITTÄMIIN, JOTKA KOSKEVAT KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINNAN MERKITYSTÄ OMAN OPPILAITOKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN (1 = TÄYSIN ERI MIELTÄ 4 = TÄYSIN SAMAA MIELTÄ) OPPILAITOSTEN JOHTO, VASTAUSTEN KESKIARVO (12 VASTAUSTA) Kilpailu- ja valmennustoiminta on kehittänyt siihen osallistuneiden opettajien osaamista (esim. uudet opetusmenetelmät) Kilpailu- ja valmennustoimintaan osallistuminen on auttanut opettajia entistä paremmin tunnistamaan lahjakkaita opiskelijoita 3,8 3,8 Uskon, että kilpailu- ja valmennustoimintaan osallistuminen on nostanut oppilaitoksemme profiilia 3,8 Toimintaan osallistuneet opettajat ovat pystyneet hyödyntämään uutta osaamistaan laajasti opetustyössä 3,4 Kilpailu- ja valmennustoiminta on kehittänyt oppilaitoksemme tapaa tehdä yritysyhteistyötä 2,8 Myös ne opettajat, jotka eivät ole itse osallistuneet kilpailu- ja valmennustoimintaan, ovat hyödyntäneet uudenlaisia opetusmenetelmiä 2,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

16 Kilpailu- ja valmennustoiminnan merkitys ammatillisen koulutuksen laatuun perustuu opettajien osaamisen kehittymiseen Arvioinnin yhteydessä ei ole noussut esiin esimerkkejä siitä, miten opettajien osaaminen välittyisi yksittäisissä oppilaitoksissa muille oppialoille Osaamisen muodostuminen edellyttää henkilökohtaista ja intensiivistä osallistumista kilpailu- ja valmennustoimintaan Millaisin toimenpitein yksittäisten opettajien kehittynyttä osaamista voitaisiin laajemmin hyödyntää organisaation sisällä?

17 OPPILAITOSTEN JOHDON SUHTAUTUMINEN KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINTAAN

18 Oppilaitosten aktiivisuus toimintaan liittyen vaihtelee Toiminta voidaan mainita oppilaitosten strategioissa, suunnitelmissa ja sitä varten on olemassa erillinen määräraha Osallistuminen on tietoinen panostus henkilöstön osaamiseen Toiminnan koordinoinnin vastuuttaminen Alueellisia ja oppilaitoskohtaisia kilpailuita Valmennusta opetukseen integroivat mallit Toisaalta osallistumisaktiivisuus vaihtelee paljon alakohtaisesti, jolloin esille nousseisiin tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti Kilpailut ja niissä menestyminen näkyy oppilaitosten viestinnässä ja markkinoinnissa. Aktiivisuus on profiloitumisen keino, mutta paikallista merkitystä enemmän korostetaan toiminnan yleistä vaikutusta ammattikoulutuksen imagoon Kilpailuhenkisellä ja asiasta innostuneella rehtorilla kuvataan olevan merkittävä rooli toiminnan aktivoimisessa Millaisin keinoin vähemmän aktiivisia oppilaitoksia saadaan mukaan toimintaan?

19 Voidaanko kilpailu- ja valmennustoiminnan kautta kehittyviä valmennuksellisia opetusmenetelmiä hyödyntää laajemmin ammatillisessa koulutuksessa esim. ottamalla niitä huomioon opettajankoulutuksessa? Millaisin keinoin opiskelijoiden osallistumismotivaatiota voitaisiin kehittää?

20 YRITYSTEN NÄKÖKULMA KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINTAAN

21 Yrityksillä on selkeästi erilaisia motiiveja osallistua toimintaan Oman toiminnan näkyvyys tulevien ammattilaisten keskuudessa (työkalut, materiaalit jne.) Valmennukseen osallistuvat yritykset näkevät toiminnassa ennen kaikkea rekrytointimahdollisuuksia Valmennukseen osallistuvat nuoret kasvavat nopeasti alansa ammattilaisiksi ja voivat tuoda uusia ajatuksia työyhteisöön Joidenkin yritysten kohdalla säännöllisestä valmennusyhteistyöstä on muodostunut merkittäväksi tavaksi ratkaista rekrytointiongelmia Yritykset voivat hyödyntää toimintaa imagon rakentamisessa Yritykset toivovat lisää panostuksia kilpailutoiminnan medianäkyvyyteen Onko paikallinen näkyvyys kansallista näkyvyyttä tärkeämpää? Osa yrityksistä haluaa olla yleisesti ottaen kehittämässä alan osaamista ja koulutusta Huomioidaanko yritysten erilaiset motiivit yhteistyökäytännöissä?

22 Aineistosta erottuu joukko yrityksiä, jotka kokevat hyötyvän kilpailu- ja valmennustoiminnasta muita enemmän Toimialat, joissa liiketoiminnan menestys kytkeytyy selkeästi yksittäisten työntekijöiden osaamiseen, näkemyksellisyyteen ja kädentaitoon Esimerkiksi floristiikka, hiusmuotoilu sekä kondiittori- ja ravintola-alat Aloilla pitkät kilpailuperinteet ja yrittäjät ovat itse osallistuneet kilpailuihin Kilpailutoiminta voi olla tapa kehittää henkilöstön osaamista ja tapa profiloitua paikallisesti Toiminnan tukeminen voi olla yksittäisen yrityksen näkökulmasta hyvinkin merkittävää. Kilpailu- ja valmennustoiminnan laajempi merkitys rakentuu kuitenkin ammatillisen koulutuksen kehityksen kautta.

23 ARVIOINNIN KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET

24 LÄHTÖKOHTIA Ammatillisen koulutuksen laadun kehittyminen on tavoitteena vaikeasti mitattavissa Arviointi vahvistaa näkemystä siitä, että kilpailu- ja valmennustoiminta tavoittaa sille asetettuja odotuksia, jotka ovat hyvin monipuoliset Kilpailu- ja valmennustoimintaan suhtaudutaan positiivisesti ja toiminnan perustelut tunnistetaan laajasti Kilpailu- ja valmennustoiminta ei ole riippuvaista hanketoiminnasta ja siihen halutaan osallistua jatkossakin Voidaanko opettajien osaamisen kehittymistä tukea tehokkaammin panostamalla johonkin toiseen toimenpiteeseen?

25 TOIMINNAN MERKITYKSEN RAKENTUMINEN Kilpailu- ja valmennustoiminnan vaikutukset syntyvät opettajien osallistumisen kautta Osallistumisaktiivisuus vaihtelee paljon oppilaitosten sisällä. Keskeistä tässä on opettajien oma motivaatio ja aktiivisuus Toimintaan osallistuvat opettajat kokevat sekä ammatillisen että pedagogisen osaamisensa kehittyvän Toiminnan myötä kehittynyt osaaminen ei näytä leviävän oppilaitosten sisällä ilman erillistä panostusta Oppilaitosten resurssit toimintaan eivät tule tulevaisuudessa lisääntymään (säästöt, muut tavoitteet), mutta toiminta voidaan nähdä myös strategisena panostuksena osaamiseen Toimintaan osallistuminen voi olla hyvin merkittävää yksittäisille yrityksille, mutta laajemmat yritysvaikutukset muodostuvat ammatillisen koulutuksen kehittymisen kautta

26 VOIKO TOIMINNAN VAIKUTTAVUUTTA LISÄTÄ? Voiko toiminta laajentua? Resurssien riittävyys, opiskelijoiden motivaatio, Taitaja-kilpailuiden koko, kansainvälisen toiminnan luonne, ammattikoulun muut kehittämistehtävät Oppilaitoskohtaiset kilpailut, alueelliset kilpailut, enemmän karsintoja Onko toiminnan kautta syntyvä osaaminen sellaista, jota voidaan erillisillä toimenpiteillä siirtää muille opettajille oppilaitosten sisällä? Kilpailu- ja valmennustoiminnan aktiivinen esittely oppilaitoksen sisällä Valmentava työote ja opettajankoulutus Miten kilpailu- ja valmennustoiminta (erityisesti kansainvälinen taso) kannattaa organisoida tulevaisuudessa? Eri lajien/oppialojen erityispiirteiden huomioiminen Yritysten osallistumismotivaation tunnistaminen

27 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KILTA-HANKE JA SKILLS FINLAND RY Toiminnan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen Selvitetään ja seurataan eri oppilaitosten osallistumisaktiivisuutta; tunnistetaan toiminnan aktivoimisen mahdollisuudet Analysoidaan, millaiset kasvumahdollisuudet toiminnalla on ja laaditaan niitä tukeva suunnitelma Kehitetään toimintamalleja paikallisiin ja koulukohtaisiin kilpailuihin sekä selvitetään tapoja, joilla eri oppilaitokset tukevat toimintaa Huippuvalmennusjärjestelmän koordinointi ja toimintaan liittyvän osaamisen jakaminen Skills Finland ry:n tulee jatkossakin panostaa huippuvalmennusjärjestelmän koordinointiin ja kehittämiseen Kilpailuiden ja tilaisuuksien yhteydessä jaetaan oppilaitoksille tietoutta toiminnan merkityksestä sekä toimintamalleja sen tukemiseen Panostetaan opettajien keskinäiseen verkostoitumiseen

28 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KILTA-HANKE JA SKILLS FINLAND RY Laaditaan viestintäsuunnitelma ja kehitetään toiminnan näkyvyyttä Tunnistetaan, millaisin motiivein eri yritykset haluavat osallistua toimintaan ja suunnitellaan yhteydenotot tältä pohjalta Mikäli Suomeen haetaan kansainvälistä ammattitaitokilpailua, selvitetään voisiko kisojen näkyvyyttä lisätä esimerkiksi kisoihin valmistautuvia nuoria seuraavalla tosi-tv-konseptilla Tuetaan oppilaitoksia/opettajia toimimaan yhteistyössä paikallisen median kanssa Kehitetään puitteet ammattiala/lajiperhekohtaisella organisoitumiselle sekä kehitetään yleistä sponsorointia Tuetaan ammattialoja/lajiperheitä rakentamaan alalle sopiva toimintamalli valmennus- ja kilpailutoiminnan organisoimiselle Skills Finland ry voi keskittyä hakemaan laajempia yhteistyökumppanuuksia kansainväliseen toimintaan liittyen; esim. Team Finland -konsepti (vienninedistäminen, maabrändi, koulutusvienti)

29 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA OPPILAITOKSET Oppilaitosten tulisi ottaa selkeästi kantaa siihen, miten he suhtautuvat kilpailu- ja valmennustoimintaan. Selkeät toimintatavat luovat opettajille puitteet osallistua toimintaan Oppilaitokset ja Skills Finland ry voivat tukea toiminnan laajentumista viestimällä siitä suoraan opiskelijoille, joiden aktiivisuus voi tuoda mukaan uusia opettajia Oppilaitosten kannattaa pitää kilpailu- ja valmennustoimintaa esillä erityisesti uusien opettajien kanssa Oppilaitosten tulisi hyödyntää tehtyjä panostuksia ja tuoda esiin toimintaan osallistuneiden opettajien kokemuksia ja toimintatapoja esim. henkilöstötilaisuuksissa