Skitsofrenia on krooninen ja jatkuva aivojen häiriö sekä yksi vakavimmista mielisairauden muodoista. Se häiritsee

Transkriptio

1 Skitsofrenia Skitsofrenia on krooninen ja jatkuva aivojen häiriö sekä yksi vakavimmista mielisairauden muodoista. Se häiritsee henkilön kykyä ajatella ja toimia rationaalisesti, hallita tunteita, selviytyä sosiaalisista tilanteista ja tehdä päätöksiä. Se on suhteellisen yleinen sairaus, jota sairastaa noin yksi prosentti maailman ihmisistä, toisin sanoen jopa 43 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Lisää tietoa suomeksi: Psykiatria. Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Kustannus Oy Duodecim, 5., uudistettu painos, Luku 2, kappale 1: Isohanni M, Honkonen T, Vartiainen H, Lönnqvist J: Skitsofrenia. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus: Apua skitsofreniaan: Skitsofrenia sairautena Kuka tahansa voi sairastua skitsofreniaan. Sitä sairastavat niin nuoret, vanhat kuin keski-ikäisetkin, yhteiskunnallisesta asemasta, kansallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Se on yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Tutkimukset ovat viitanneet siihen, että skitsofreniaa esiintyy suvuittain, ja on mahdollista, että tietyt ympäristötekijät voivat lisätä sairastumisalttiutta. Mutta todellisuudessa skitsofrenian syytä ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että skitsofrenia on sairaus, joka aiheuttaa erilaisia ongelmia, jotka voivat tuntua niin sairastuneen kuin hänen omaistensa ja ystäviensäkin elämässä. Yleisen väärinkäsityksen mukaan skitsofreniaa sairastavalla on jakautunut persoonallisuus. Virheellinen käsitys johtuu siitä, että sana skitsofrenia on johdettu kahdesta kreikan kielen sanasta, jotka suomeksi tarkoittavat halkaistu ja mieli. Tällä pyrittiin kuitenkin kuvaamaan sitä, että ajatukset, tunteet ja pyrkimykset eivät enää ole normaalilla tavalla vuorovaikutuksessa keskenään eivätkä siten muodosta ihmisen toimintaa ohjaavaa johdonmukaista kokonaisuutta. Skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä on hyviä ja huonoja päiviä. Ajoittain mieli on maassa ja elämä voi tuntua toivottomalta. Oikealla lääkityksellä oireet kuitenkin tasaantuvat. Myös ymmärtävä ja avoin keskustelu sekä kannustava terapia voivat auttaa skitsofreniaa sairastavaa elämään täysipainoista elämää. Mikä aiheuttaa skitsofreniaa? Skitsofrenian syy on tuntematon, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreniaa sairastavan aivot toimivat eri tavalla verrattuna sellaisen ihmisen aivoihin, jolla ei ole tätä sairautta. Vaikka skitsofreniaan liittyy osin perinnöllisyys, ei ole todennäköistä, että yksin geenit ovat taudin aiheuttaja. Skitsofreniaa esiintyy yhdellä

2 prosentilla koko väestöstä ja heistä kymmenellä prosentilla sairaus on ollut toisella vanhemmalla, veljellä tai sisarella. Samoin kuin monet muut sairaudet, skitsofrenia näyttää aiheutuvan useiden tekijöiden yhdistelmästä, johon kuuluvat geneettinen taipumus ja henkilön kehityksen aikana esiintyvät ympäristölliset tekijät. Skitsofrenian oireet Skitsofrenian oireet vaikuttavat tapaan, jolla ihminen ajattelee, tuntee ja toimii ja ne jaetaan yleisesti kolmeen luokkaan: Positiiviset oireet ovat epätavallisia ajatuksia tai havaintoja mukaan lukien harha-aistimukset, harhaluulot ja vainoharhaisuus. Harha-aistimuksista kärsivät näkevät, haistavat, maistavat ja kuulevat asioita, joita ei oikeasti ole olemassa. Usein potilaat kuulevat ääniä, jotka kommentoivat sitä, mitä he ovat juuri tekemässä. Nämä äänet ovat pelottavia ja voivat antaa määräyksiä tai tuoda mieleen epämiellyttäviä ajatuksia. Näitä skitsofrenian positiivisia oireita voidaan tavallisesti hallita hoidolla. Negatiiviset oireet aiheuttavat puutteita kyvyssä toimia normaalisti, johon kuuluvat tunteiden ja viettien puute ja kyvyttömyys keskittyä. Nämä oireet johtavat vahvaan eristäytyneisyyden tunteeseen ja itsensä laiminlyöntiin. Näitä oireita ei usein tunnisteta skitsofrenian oireiksi, vaan niitä luullaan virheellisesti laiskuudeksi tai masennukseksi. Kognitiiviset oireet ovat ongelmia keskittymisessä ja kyvyssä suunnitella ja organisoida päivittäisiä toimia. Henkilö voi aloittaa lauseen, mutta kadottaa ajatuksensa puolessa välissä ja joutuu toisille raiteille. Nämä oireet saavat henkilön vaikuttamaan sekavalta. Tämä voi vaikuttaa potilaan kykyyn hallita normaalia elämää, mistä puolestaan seuraa ahdistusta. Kiihtymys-, masennus- tai ahdistusoireet ja avuttomuuden tunne ovat myös yleisiä skitsofreniapotilailla. On myös tärkeää tunnistaa skitsofrenian monet eri merkit ja oireet, sillä niitä esiintyy yksilökohtaisesti eri yhdistelminä ja vakavuusasteisina. Sairauden kulku Skitsofrenian eteneminen voi vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä. On kuitenkin olemassa kolme yleisesti hyväksyttyä, erillistä vaihetta, jotka on lueteltu alla. Oireet alkavat miehillä yleensä vuotiaana, naisilla puolestaan noin vuotiaana. Ennakoiva vaihe - Asteittaisia muutoksia mielialassa ja käytöksessä - Vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä - Välinpitämättömyyden tunne - Jotkut ihmiset voivat tunnistaa nämä esioireet varoituksena, että he sairastuvat uudelleen sairautensa aktiiviseen vaiheeseen.

3 Akuutti- tai aktiivinen vaihe - Tyypilliset skitsofrenian oireet tulevat huomattaviksi. - Kriisipiste voi olla saavutettu vaadittaessa pääsyä sairaalaan. Hoitoa ja huolenpitoa tarvitaan. Jälkivaihe - Tila vakiintuu ja kaikkein huolestuttavimmat oireet alkavat enimmäkseen hävitä. - Jotkin oireet voivat jäädä, kuten energian puute ja sosiaalinen eristäytyminen - Tämä vaihe voi kestää vuosia ja usein se keskeytyy uudelleen akuuttiin vaiheeseen sairastumiseen. Skitsofrenian hoito Vaikka skitsofreniaan ei ole olemassa parannuskeinoa, skitsofrenian oireita voidaan hoitaa psykoosilääkityksellä sekä terapialla. Psykoosilääkkeitä on kahta päätyyppiä, jotka tunnetaan vanhoina (tai tyypillisinä) ja uusina (tai epätyypillisinä) psykoosilääkkeinä. Vanhat psykoosilääkkeet olivat ensimmäisiä skitsofrenian hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja ne toimivat estämällä liiallista dopamiinia sitoutumalla vahvasti dopamiinireseptoreihin kaikkialla aivoissa. Vaikka ne ovat tehokkaita lievittämään skitsofrenian positiivisia oireita, niillä on vain vähän vaikutusta negatiivisiin ja kongnitiivisiin oireisiin, jotka voivat olla aivan yhtä vammauttavia. Nämä vanhemmat lääkkeet voivat myös aiheuttaa ongelmallisia haittavaikutuksia, jotka tunnetaan nimellä ekstrapyramidaalisivuvaikutukset, jotka vaikuttavat liikkumiseen aiheuttamalla jäykkyyttä, pitkäkestoisia lihaskouristuksia, tärinää ja rauhattomuutta. Uusia psykoosilääkkeitä kutsutaan epätyypillisiksi psykoosilääkkeiksi, koska ne toimivat eri tavalla kuin vanhemmat lääkkeet. Nämä lääkkeet sitoutuvat paremmin dopamiinireseptoreihin aivojen niissä osissa, jotka aiheuttavat psykoosia kuin niissä, jotka aiheuttavat motorisia haittavaikutuksia. Tällä tavoin ne voivat vaikuttaa skitsofrenian positiivisiin oireisiin ja niillä on vähemmän tai ei lainkaan ekstrapyramidaalisivuvaikutuksia tehokkailla annoksilla. Uudet psykoosilääkkeet ovat myös paljon tehokkaampia kuin vanhemmat skitsofrenian kognitiivisten, negatiivisten ja affektiivisten oireiden hoidossa ja tämän vuoksi niitä käytetään enemmän. Vaikka uudet psykoosilääkkeet ovat yleensä paremmin siedettyjä, jotkut liitetään painonmuutoksiin ja muutoksiin kehon tavassa käyttää rasvaa ja sokeria. Näitä haittavaikutuksia ei pitäisi sivuuttaa, sillä ne ovat yhteydessä pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen. On arvioitu, että noin 70 prosentilla skitsofreniaa sairastavista tila näyttää paranevan psykoosilääkkeillä hoidettaessa. Kuten diabetes ja korkea verenpaine, skitsofrenia on krooninen sairaus ja useimmat ihmiset tarvitsevat lääkitystä koko lopun elämäänsä. Esteitä skitsofrenian hoidolle Suurin este tehokkaalle skitsofreniapotilaan hoidolle on puuttellinen sitoutuminen lääkärin määräämän lääkkeen käyttämiseen, sillä noin 50 prosenttia potilaista ei ota lääkkeitään lääkärin ohjeiden mukaisesti. Hoitoon

4 sitoutuminen on erittäin tärkeää skitsofreniassa, koska potilaat, jotka eivät ota lääkitystään säännöllisesti, sairastuvat todennäköisemmin uudelleen. Skitsofreniaa sairastavat saattavat lopettaa lääkkeiden ottamisen, koska he tuntevat voivansa paremmin tai yksinkertaisesti unohtavat ottaa lääkkeen. Suurin syy lääkityksen lopettamiselle on, kuitenkin lääkkeiden haittavaikutukset. Ekstrapyramidaalisivuvaikutukset, seksuaaliset häiriöt ja painonvaihtelu ovat yleisiä heikon hoitoon sitoutumisen syitä. Fyysinen terveys Fyysisen terveyden hallinta on tärkeää vakavassa mielisairaudessa Vakavasti mielisairaiden ihmisten fyysisen terveyden riskeillä voi olla radikaali vaikutus heidän elämäänsä. Muuhun väestöön verrattuna on skitsofreniaa sairastavilla suurempi riski saada fyysisiä terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonitauti ja metabolinen oireyhtymä (mukaan luettuina verenpainetauti, dyslipidemia, suuri vyötärönympärysmitta ja hyperglykemia). Sen takia tämän potilasväestön odotettu elinikä on 20 prosenttia lyhyempi kuin muun väestön. Metabolisten häiriöiden, kuten painonvaihtelun, on myös osoitettu haittaavan merkittävästi psykoosilääkkeillä hoidettavien potilaiden elämää. Heistä monet kokevat olevansa sosiaalisesti eristyneitä ja leimautuneita. Jos nämä riskitekijät tunnistetaan, niitä voidaan pienentää tehokkaalla hoidolla. Valitettavasti monet riskitekijät jäävät helposti huomaamatta tai tunnistamatta. Mistä suurempi riski johtuu? Luontaiset riskitekijät Monen vakavasti mielisairaan potilaan sydän- ja verisuoniperäiset ja metaboliset poikkeavuudet ovat luontaista itse sairaudelle. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien kokemat oireet voivat vaikuttaa heidän asenteeseensa ja lähestymistapaansa elämää kohtaan, minkä vuoksi he hakeutuvat vähemmän todennäköisesti hoitoon ja ajautuvat todennäköisemmin epäterveelliseen elämäntyyliin, johon kuuluu runsas alkoholin käyttö ja tupakointi. Lisäksi heillä on korkeampi riski jättää liikunta vähemmälle. Hoidon aiheuttama riski Uudet psykoosilääkkeet ovat elintärkeitä psykoottisten häiriöiden hoidossa, koska niillä pystytään hoitamaan sekä näihin tiloihin liittyviä positiivisia että negatiivisia oireita. Kuitenkaan kaikki uudet psykoosilääkkeet eivät ole samanlaisia ja toiset voivat aiheuttaa haittaa fyysiselle terveydelle. Näihin haittavaikutuksiin kuuluvat painonvaihtelu, diabetes ja dyslipidemia, jotka ovat sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijöitä. Tämän vuoksi valittaessa yksittäiselle potilaalle sopivaa hoitomuotoa pitäisi ottaa huomioon metabolisten riskitekijöiden minimointi. Viimeaikaiset ohjeet suosittelevat vaihtamaan hyvän metabolisen profiilin omaavaan lääkkeeseen, kun potilaalla on tunnistettu olevan hoidon aiheuttamia riskitekijöitä.

5 Terveyspalvelut vähemmän käytössä Tutkimukset ovat osoittaneet, että edellä mainittuja ongelmia pahentaa entisestään se, etteivät monet vakavasta mielisairaudesta kärsivät ole halukkaita käymään perusterveydenhuollon lääkärillä ja toiset eivät ole lääkärin hoidossa ollenkaan. Monet heistä eivät luota perusterveydenhuoltopalveluihin uskoen, ettei lääkäreillä ole riittävää koulutusta käsitellä heidän ongelmiaan tehokkaasti. Tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että potilaiden käyttäessä perusterveydenhuollon palveluita heille ei todennäköisesti tarjota perusterveystarkastusta ja lisäksi he saavat diagnoosin jälkeen pienemmällä todennäköisyydellä riittävää hoitoa fyysisen terveyden ongelmiinsa. Tutkimusten valossa on selvää, etteivät potilaat saa tarvitsemaansa riittävää fyysistä terveydenhuoltoa fyysisen terveytensä ylläpitämiseen. Fyysisen terveydentilan kohentaminen alkaa säännöllisellä tarkkailulla. Elämä skitsofrenian kanssa Skitsofrenia on heikentävä sairaus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia siihen sairastuneille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja estää ihmisiä toteuttamasta suunnitelmiaan, työskentelemästä tuottoisasti ja elämästä täysipainoista elämää. Potilaiden ja perheiden taakka Sairauden järkyttävistä oireista eivät kärsi vain skitsofreniaa sairastavat henkilöt, vaan sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia työelämään ja ihmissuhteisiin. Sairauden aiheuttaman taakan vuoksi ei ole yllättävää, että suuri joukko skitsofreniaa sairastavista yrittää itsemurhaa jossain vaiheessa sairaudenkulkua. Eräs tutkimus osoitti, että 30 prosenttia skitsofreniapotilaista on yrittänyt itsemurhaa ainakin kerran elämässään ja noin 10 prosenttia skitsofreniaa sairastavista tekee itsemurhan. Monet skitsofreniaa sairastavat käyttävät alkoholia tai huumeita vapautuakseen oireista tai kestääkseen pelon, eristäytyneisyyden ja masennuksen tunteet. On tavallista, erityisesti nuorten skitsofreniapotilaiden keskuudessa, käyttää kannabista, mikä voi osaltaan laukaista psykoottisen kauden. Skitsofrenia voi häiritä koti- ja perhe-elämää ja aiheuttaa taakan sairastuneiden perheille. Tähän kuuluvat paine selviytyä häiriökäyttäytymisestä, vähentyneet sosiaaliset ja vapaa-ajan aktiviteetit, tulojen menetyksestä johtuvat taloudelliset vaikeudet ja mielisairauden aiheuttama leimautuminen. Odotettu elinikä Skitsofreniapotilaiden odotettu elinikä on lyhyempi kuin muun väestön. Tämä ero johtuu osin skitsofreniaan liittyvästä itsemurhariskistä, jonka lisäksi skitsofreniaa sairastavat ovat usein myös fyysisesti huonommassa kunnossa, todennäköisemmin ylipainoisia, sairastavat diabetesta, heillä on usein poikkeavat rasva-arvot ja metabolinen oireyhtymä. Näiden riskitekijöiden vuoksi skitsofreniaa sairastavat kuolevat jopa kuusi kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonisairauksiin kuin muu väestö. Usein tämän vuoksi on yhä tärkeämpää, että skitsofreniapotilasta hoitavat lääkärit etsivät keinoja pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä, kuten liikalihavuutta, tupakointia ja diabetesta.

6 Yhteiskunnallinen taakka Skitsofrenialla on suuri taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle sekä hoitoon liittyvinä suorina kustannuksina että tulojen menetyksiin ja toimintakyvyn alenemiseen liittyvinä epäsuorina kustannuksina. Vaikka skitsofrenian hoidon kustannukset vaihtelevat terveydenhuollon järjestelmästä riippuen, on esimerkiksi arvioitu, että skitsofrenian hoitoon kuluu yli 5 prosenttia Ison-Britannian julkisen terveydenhuollon potilasbudjetista, mikä on enemmän kuin minkään muu mielisairauden kohdalla. Ennakkoluulot Skitsofreniaa sairastaviin kohdistuva syrjintäleima on ennen kaikkea tulos puutteellisesta sairauden ymmärtämisestä. Sairaudesta kärsiviä henkilöitä ei aina nähdä aidosti sairaina, ja syrjintä voi johtaa heidän sulkemiseensa sosiaalisten yhteyksien ulkopuolelle sekä siihen, ettei heille aina anneta mahdollisuutta koulutukseen ja työntekoon. Skitsofreenikot kuvataan usein aggressiivisiksi, vaarallisiksi ja murhanhimoisiksi henkilöiksi, vaikkeivät he tosiasiassa ole väkivaltaan taipuvaisia sen enempää kuin kukaan mukaan silloin, kun heidän oireensa ovat hallinnassa. Vain harvat skitsofrenian positiivisiakin oireita sairastavat henkilöt ovat väkivaltaisia. On ilmeistä, että asenteet on saatava muuttumaan. Yleinen terveysvalistus on välttämätöntä skitsofreniaa koskevan tietoisuuden kohottamiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Sitä mukaa, kun skitsofrenian hoitomahdollisuudet kehittyvät, muuttuu myös sairautta koskeva tietoisuus ja ymmärrys myönteisemmäksi. Potilaan omaiselle Kun perheenjäsen alkaa jo ennen skitsofreniadiagnoosia muuttua sekä persoonallisuudeltaan että käyttäytymiseltään, on luonnollista huolestua. Alkava sairaus sekoittuu monesti elämänvaiheen muihin, ns. normaaleihin ilmiöihin. Nuoret saattavat elää kuohuvaa murrosikää, jännittää opiskelupaineita tai kokea pettymyksiä ihmissuhteissa. Varhainen puuttuminen sairauden kulkuun on tärkeää. Ei pidä arastella ottaa selvää, mikä läheistä vaivaa. Omainen voi ottaa yhteyden kouluun, perheneuvolaan, työpaikkaan tai terveyskeskukseen ja pyytää neuvoja. Parasta tietenkin on, jos huoli osoittautuu turhaksi. Se ei vahingoita niin paljon kuin mahdollisen sairauden toteaminen vuosien epätietoisuuden jälkeen. Skitsofrenia on yksi sairaus muiden joukossa. Läheisen ihmisen sairastuminen skitsofreniaan aiheuttaa omaisissa kriisin. Siinä on samat vaiheet kuin yllättävän onnettomuuden, työpaikan menetyksen, konkurssin, avioeron tai muun järkytyksen kohtaamisessa. On hyvä tunnistaa omat tunteet ja ymmärtää, miksi ne voivat olla myös kielteisiä. Skitsofrenian vaikutukset heijastuvat

7 monen ihmisen elämään. Huoli rakkaasta ihmisestä, pelko siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kiukku läheisiin kohdistuvia vaatimuksia kohtaan voi ahdistaa. Skitsofrenia on vaikea sairaus, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Tärkeintä on, että tietää sairaudesta mahdollisimman paljon. Se auttaa ymmärtämään sairastuneen oudot ajatuskehät, jatkuvat samojen asioiden toistot, ilmeet, puheet, harhat, tuskaisuuden, hyökkäävyydet, syytökset ym. poikkeavat käyttäytymismallit. Läheisesi ei ole tahallaan ärtyisä, poissaoleva, häijy, laiska tms. Sairauden koko perheeseen tuomista muutoksista huolimatta omaisen pitää muistaa elää myös omaa elämää. Neuvoja potilaan omaiselle Et voi elää sairastuneen puolesta Voit olla vain rinnalla kulkija ja kuuntelija Älä ala hoitaa läheistäsi, omainen ei ole mielenterveysalan ammattilainen Tee selvä ero oman aikasi ja sairastuneen kanssa viettämäsi ajan välille Pidä kiinni pelisäännöistä ja sopimuksista myös sairastuneen kohdalla Sinulla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia kaikesta tai sietää kaikkea Pesästä lentäminen kuuluu myös sairastuneen nuoren kehitykseen Anna sairastuneelle tilaa löytää itse oma polkunsa sairauden kanssa Tiedosta, että skitsofreniassa on hyviä ja huonoja aikoja Muista, että takapakin jälkeen tulee taas parempi jakso Älä anna katkeruuden pesiytyä sisällesi Varaa riittävästi aikaa omille tarpeillesi Harrasta, tapaa ystäviä, tee asioita, joista sinä itse nautit (Lähde: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry) Lisää tietoa, tukea ja ohjeita osoitteesta: