(yritys-, alue- ja kaupunkitalous, digitalisaatio)

Transkriptio

1 Liikenne muuttuu muuttuuko vaikutusten arviointi? Liikenneviraston vaikutusarviointiseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy Vaikutusarvioinnin uudet tarpeet (yritys-, alue- ja kaupunkitalous, digitalisaatio) 1. Johdanto: Havaintoja menneisyydestä ja nykytilanteesta 2. Vaikutusarvioinnin yleiset tarpeet 3. Arvioinnin ja päätöksenteon roolit 4. Vaikutustiedon tuottaminen 5. Vaikutusarvioinnin kehittämiskohteita 6. Suosituksia arvioinnin kehittämiseen

2 Havaintoja menneisyydestä 1. Alusta asti eli 1840-luvulta alkaen Laajemmat taloudelliset vaikutukset ovat ollut liikennejärjestelmän kehittämisen päämotiivina Päätösten pohjaksi on arvioitu investointien kannattavuutta Isojen investointien yhteydessä on tehty poliittisia arvovalintoja 2. Eri liikennemuodot tulivat yhteiseen kehikkoon erilaisista lähtökohdista Tiehankkeiden arviointiin tuli 1960-luvulla Maailmanpankin rahoituksen myötä liikennevirtakeskeinen HCM Ratahankkeissa tuli 1800-luvun päätösten (valtiollistaminen ja hintasääntely) myötä alusta yhteiskuntataloudelliselle arvioinnille Merenkulkuhallinto oli 1990 asti kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa 3. Yhteinen arviointikehikko syntyi ja vastasi tarpeeseen Yhteisen kehikon tarve syntyi siitä, että tie-, rata- ja vesiväylähankkeet tulivat 1990-luvulla liikenneministeriön hallinnon alle Kehikon tarkoitus oli asettaa eri väylien hankkeet riittävästi samalle viivalle Yhdenmukaistuksessa sopimisella on teoreettista oikeellisuutta suurempi merkitys

3 Havaintoja nykytilanteesta 1. Hankearvioinnin kehikon ja käytäntöjen rajallisuus on tullut akuutiksi Kehikon puutteita on havaittu ja keskusteltu 1990-luvulta lähtien asiantuntijapiireissä mutta ilman riittävää poliittista painetta Ajan hengen mukaisesti myös liikenteessä poliittinen keskustelu ja tahto vaikuttaa ovat ulottuneet tiedontuotantoon ja menetelmiin Poliittinen keskustelu liikenneinvestoinneista käydään sellaisista kysymyksistä, johon nykyinen arviointikehikko ei enää tuota riittävästi / oikealla tavalla tietoa 2. Taloudellisten vaikutusten laajemmalle arvioinnille on hyviä edellytyksiä Laajemmista vaikutuksista on maailmalla ja meilläkin paljon tutkimustietoa Kaupungit ja seudut ovat jo alkaneet tehdä laskelmia ja arviointeja laajemmista näkökulmista kokeilevan kehittämisen versioita on olemassa Verrokkimaissa on edetty ohjeistukseenkin asti 3. Yhtenäisen kehikon hallitulle kehittämiselle on ilmeinen tarve Vanha kehikko on jo riittävän useasti todettu olevan tiensä päässä Vanhan hylkääminen on antanut tilaa liikennepolitiikan ja menetelmien mielivaltaisuudelle Velvollisuus tuottaa päätöksentekoon hyvää arviointitietoa ei ole kadonnut minnekään

4 Vaikutusarvioinnin yleiset tarpeet 1. Vaikutustiedon käyttötarpeet Ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen Vaihtoehtojen suunnittelu Vaihtoehtojen vertailu Valittujen vaihtoehtojen perustelu 2. Vaikutusarvioinnin motiivit Tiedollinen Kehittäminen ja oppiminen Perustelu Tilivelvollisuus Suunnittelun, päätöksenteon ja tietotarpeiden tasot YHTEISKUNTA Tavoitteiden priorisointi ja resurssien allokointi tarpeiden ja arvovalintojen perusteella LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Tarpeiden priorisointi merkityksen perusteella VERKKO Toimeenpanon ohjelmointi vaikuttavuuden perusteella Käyttäjät, palveluntarjoajat, ylläpito KOHDE Tehokas toimeenpano

5 TOTEUTUS KEINOT TAVOITTEET Arvioinnin ja päätöksenteon roolit Päätöksenteko on arvovalintoja: Miksi tehdään (päämäärien asettaminen) Mitä valmistellaan (asialistan valinta) Miten toteutetaan (toimista ja resursseista päättäminen) Tehtävänanto Päätöksentekoa tukeva valmistelu perustuu tietoon: Mittaukset: tiedon hankinta Data: rekisterit, tietokannat Suunnitelmat, arvioinnit, suositukset Informaatio: mallit, menetelmät, kehikot Prosessi: säädökset, ohjeet, menettelytavat Ymmärrys: Tietoon ja kokemukseen perustuva henkinen pääoma Arvot Tietokäsitykset A TARPEET JA ONGELMAT TAVOITTEET JA PRIORISOINTI Suunnittelu, valmistelu Poliittinen päätöksenteko Arvovalinnat Faktamallit KEINOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SOPIVIEN KEINOJEN VALINTA SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET RAHOITUS JA ETENEMINEN Tietoperusteinen valmistelu ja arvovalinnat vuorottelevat liikennejärjestelmän suunnitteluprosesseissa F F A F A F A

6 Vaikutustiedon tuottaminen (1/2) Liikennehankkeessa on ensin oltava tieto perinteistä suorista vaikutuksista jotta voi arvioida laajempia vaikutuksia Vaikutus kaavoitus- ja rakentamispäätöksiin Toimenpide tai toimintaympäristön muutos Vaikutus liikenteen kustannuksiin Vaikutus liikenteen ominaisuuksiin Vaikutus liikenteen kysyntään Aika- Liikennöinti- Saavutettavuus Suoritteet Tuotos Suuntautuminen Onnettomuus- Päästö- Onnettomuudet Päästöt Kulkutapa Reitti Laajemmat vaikutukset: Yritysten toiminta Yhdyskuntarakenne Kaupunkikehitys Aluerakenne, aluekehitys Vaadittava tuotos ja työpanos Kokonaiskysyntä Palkat, voitot Työllisyys Verotulot Vaikutus luonnon- ja rakennettuun ympäristöön Liikennehankkeita suunnitellaan ja arvioidaan yhä useammin osana laajempaa alue- tai kaupunkikehityksen kokonaisuutta

7 Vaikutustiedon tuottaminen (2/2) Arvioitavien keinojen vaikutukset Vaikutusmalli (syy ja seuraus) Kysyntämalli Arviointia voi tehdä vain mallien avulla Mallit voivat olla myös ajatusmalleja Vaaditaan jokin loogisesti perusteltu uskomus vaikutusmekanismeista. Tutkimustieto (teoria, havainnot, logiikka) Esimerkki tuotettavan vaikutustiedon tasosta Yhteiskunta Liikennejärjestelmä Verkko Kohde Pisararadan kytkentä maankäytön toteutumiseen, työssäkäyntiin, alueen kilpailukykyyn Pisararadan vaikutus koko joukkoliikenteen suoritteisiin, kustannuksiin ja käyttöön Pisararadan liikennöintimallin vaikutus HSL:n junaliikenteen suoritteisiin ja kustannuksiin Ratageometrian vaikutus ajoaikaan Pisararadan lenkillä Vaikutustieto kumuloituu Jokaisella tasolla myös syntyy tietoa

8 Vaikutusarvioinnin uudet tarpeet Miten liikennehankkeet vaikuttavat maankäyttöön? 2000-luvulla kertyneitä tarpeita: Joukkoliikenne yleensä Telematiikka, älyliikenne Etätyö Jalankulku ja pyöräily Raideliikenne erityisesti Jalankulku ja pyöräily Maankäyttö Digitalisaatio Liikkumisen palveluistuminen Miten digitalisaatio ja ihmisten arvostusten muutokset vaikuttavat liikenteessä kuluvan ajan arvoon? Miten liikennejärjestelmän ominaisuudet vaikuttavat elinkeinoelämään, aluetalouteen, kaupunkitalouteen? Miten digitalisaatio ja ihmisten arvostusten muutokset vaikuttavat liikenteen kysyntään? Miten liikenteen älykkyys vaikuttaa sujuvuuteen, turvallisuuteen, meluun, päästöihin ja liikenteessä kuluvan ajan arvoon?

9 Työllisyys- ja kysyntävaikutukset Arvioitavissa valtakunnan tasolla Rakentamisen ja ylläpidon keskimääräiset vaikutukset Riippuvat suoraan kustannusarviosta Kohdentuminen aluetalouksiin ei ole hallussa Alueellinen panos-tuotostieto ikääntynyttä Yleisen tasapainon malleilla tuotettuja arvioita vähän Kunnallistaloudellisesti kiinnostavia Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää Kunnallistaloudellinen vaikutus on kiinnostava tieto rahoitusneuvotteluissa Hankearvioinnin kannalta Eivät hyötyjä vaan kansantaloudellista rahavirtaa Tarvitaan yhdenmukaiset arviointitavat eri tilanteisiin Periaatekuva investointi- tai kunnossapitomenon taloudellisista vaikutuksista (muokattu lähteestä LVM 24/2008).

10 Vaikutukset maankäyttöön Vaikutusmekanismit periaatteessa selvät Maankäyttö synnyttää liikenteen kysynnän Saavutettavuus vaikuttaa sijainnin houkuttelevuuteen Maan arvo nousee, jos saavutettavuus paranee Käsittely hankearvioinnissa vaikeampaa Kaavoitus, maapolitiikka ja rakentaminen riippuvat monesta eri asiasta, joista liikenneyhteydet on yksi tekijä Liikenneinvestoinnilla voi olla maankäyttöä edistävä tai estävä vaikutus Liikenneinvestoinnilla, kaavoilla ja maankäytön toteuttamisella on eri päätöksentekijät Syy-seuraussuhde syntyy sopimusten kautta Vaihtoehtoisen maankäytön sijainnin määrittäminen on pysyvästi vaikea asia Iso-Britannian hankearviointiohjeistuksessa liikenneinvestoinnin vaikutus maankäytön kehittymiseen arvioidaan suuruusluokkina. Kriteerinä on sen kiinteistökehityksen arvo, jota tutkittava liikennehanke edistää tai estää.

11 Laajemmat taloudelliset vaikutukset Lähtökohtia Tutkimusten mukaan liikenneinvestoinneilla on laajempia taloudellisia vaikutuksia Vaikutukset vaihtelevat tapauksittain ja ovat vaikeasti ennustettavia Päällekkäisyys liikenteellisen HK-analyysin kanssa on ilmeinen Hankearvioinnissa käsittelyn perusratkaisu Osa taloudellista kokonaisarviointia Arvioidaan käytönaikaisia nettovaikutuksia Rahamääräisiä arviot esitetään HK-laskelman rinnalla (päällekkäisyydet todetaan). Huomioon ottamisessa huomioon otettavaa Epävarmuuksista huolimatta on ohjeistuksia muissa maissa (koska tiedon tarve on suuri) Tarvitaan kansallista tietoa (joustot eivät liene suoraan siirrettäviä) Laajempien taloudellisten vaikutusten yhteenvetotaulu Iso- Britannian hankearviointiohjeistuksessa

12 Yritystaloudelliset vaikutukset Suora vaikutus on mukana hankearvioinnissa Liikennöinti-, ajokustannus- ja aikakustannussäästöt hyvä indikaattori näistä vaikutuksista Laajempia vaikutuksia yrityksiin voivat olla Liikennetarpeet ja liikennemuodon valinta Logistisen toimintamallin valinta Yrityksen nykyisen pääoman käytön tehokkuus Yrityksen toimitilojen laajentamismahdollisuudet Yrityksen sijaintipäätökset Vaikutusten selvittäminen Vaikutukset tapauskohtaisia Vaatii tapauskohtaisia selvityksiä. Ote Ruotsin Trafikverketin oppaasta yritystaloudellisten vaikutusten kuvaamiseen. Miten yrityksiltä kysyttyjen vaikuttavuusarvioiden perusteella määritellään hankkeen vaikutus yritystalouteen?

13 Digitalisaation vaikutukset Digitalisaation tuntemattomat vaikutukset. Mullistus voi olla suuri ja vaikutukset merkittäviä Toistaiseksi vaikutusten suuntakin on vielä epäselvä Vaikutuksen kohteita liikenteessä Ajan arvo Kapasiteetin käytön tehokkuus Liikenteen kokonaiskysyntä Turvallisuus ja ympäristövaikutukset Uusien palveluiden syntyminen Lähitulevaisuuden mobiilipalvelut Kaukaisemman tulevaisuuden automaattiajaminen Tiedon hankinnan mahdollisuuksia Skenaarioiden tutkiminen liikennemalleilla erilaisin oletuksin Infra ja palvelut Kysyntään vaikuttaminen Järjestelmän operointi Ilmiöitä ja niiden merkityksiä Etätyöskentely (lisääntyy) Verkkokauppa (lisääntyy) Kestävien kulkutapojen käyttöön vaikuttaminen (lisääntyy) Matkan ajankohtaan vaikuttaminen (lisääntyy) Sää- ja keli-informaatio (käytössä, kehittyy) Liikenne- ja häiriöinformaatio (käytössä, kehittyy) Automaattiset varoituspalvelut (kehittymässä) Mobiilipalvelut (kehittymässä) Yhteiskäyttö- ja jakamispalvelut (kehittymässä) Dynaaminen hinnoittelu (käytössä, kehittyy) MaaS (kokeiluja lähivuosina, laajemmin vuoden kuluessa) Automaattiajaminen (korkea automaatio vuodessa, täysautomaatio yli 30 vuodessa)

14 Suosituksia arvioinnin kehittämiseen (1/2) 1. Seuraavista vaikutuksista tulee hankkia lisää tietoa: Suorat kysyntä-, työllisyys- ja verovaikutukset Vaikutukset maankäyttöön (sen kehittämiseen) Laajemmat taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yritysten toimintaan (elinkeinoelämään) Digitalisaation ja MaaS:in merkitys liikenteen kysyntään ja yksikköarvoihin 2. Arviointikehikoita, -ohjeita ja -prosesseja on kehitettävä Hankearviointia on laajennettava ottamaan huomioon edellä listatut uudet asiat Arviointikohteen rajauksia tulee miettiä uudelleen (liikenne/maankäyttö) Valtakunnallisten politiikkatoimien, liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja esisuunnittelun vaikutusarviointeihin tarvitaan kehikko ja ohjeistusta Uusille arviointiohjeille tarvitaan selvä liikennehallinnon yhteinen hyväksyntä Lisäksi tulee pohtia arviointien auditoinnin tarvetta ja toteutusta.

15 Suosituksia arvioinnin kehittämiseen (2/2) 3. Arvioinnin kehittämisessä on syytä edetä seuraavassa järjestyksessä Teoreettinen perusta koottava ja kuvattava auki selväsanaisesti Menetelmistä, ohjeista ja niiden soveltamisesta verrokkimaiden kartoitus Kansalliset menettelytavat on sovittava Tarvittavia yksikköarvotietoja on ohjeistuksen jälkeen pidettävä yllä osana yksikköarvo-ohjeita 4. Keskeisten toimijoiden on oltava osallisena arvioinnin kehittämisessä Tietokeskeistä kehittämistä on luontevaa tehdä asiantuntijavetoisesti (Liikenneviraston vetämänä laajapohjaisen ohjausryhmän kera) Menettelytapojen valintaan ja uusien ohjeiden linjaamiseen on mahdollisesti perusteltua muodostaa ministeriön työryhmä (myös politiikan ja elinkeinoelämän edustajia).